Laskeskelin tuossa okt:n (278m2 ja 600m3 huipputeho 12 kW -26C:n mukaan) lämmityssysteemin kokonaiskuluja 25 vuodelle ottaen huomioon investoinnin, huoltokulut, inflaation, kuluttajaindexin, reaalisen lainan koron 4,5%, "todennäköisen" öljyn ja sähkön hintojen reaalisen kustannusnousun ja lopputulos oli että:
Erittäin pessimistisellä sähkön hinnan nousulla maalämpö maksaa itsensä 14-16 vuodessa, mutta tämä ei ole todennäköinen skenario.
Realistisella sähkön hinnan nousulla maalämpö maksaa itsensä 16-20 vuodessa.
Optimistisella sähkön hinnan nousulla maalämpö maksaa itsensä 20-26 vuodessa.
Öljyäkään en halua laitaa, enkä rassata pellettikattilaa ja ruuvia.
Tuollainen 16-20 v. takaisinmaksuaika ei ole järkevä, joten päädyin varaavaan sähköön. Sen totaalikustannus on 25 vuodessa hyvin samaa luokkaa kuin maalämmön, mutta se on merkittävästi yksinkertaisempi järjestelmä rakentaa ja varsinkin ylläpitää. Varaavalla takalla (3 kW) voi leikata pakkashuipujen lämmitystarvepiikkiä.
Jos tulee vikaa, niin se on helppo paikallistaa ja helppo korjata. Jos pannu ei lämpeä, niin joko vastus rikki, sulake lauennut, johto poikki tai rele sipannut. Kaikki erittäin helppo todeta ja vaihtaa. Maalämmössä jos jokin menee vikaan, niin on paljon vaikeampi paikallistaa vika ja se tulee paljon kalliimmaksi korjauttaa.
Suora sähkö olisi ollut kaikkein edulisin, mutta en halua "jalkapuuhun" itseäni enkä laita kaapeleita valuun, vaan laitan vesikiertoisen lattialämmityksen.
Tässä minun tarinani, perustelut ja valintani.
t: Mikko
Erittäin pessimistisellä sähkön hinnan nousulla maalämpö maksaa itsensä 14-16 vuodessa, mutta tämä ei ole todennäköinen skenario.
Realistisella sähkön hinnan nousulla maalämpö maksaa itsensä 16-20 vuodessa.
Optimistisella sähkön hinnan nousulla maalämpö maksaa itsensä 20-26 vuodessa.
Öljyäkään en halua laitaa, enkä rassata pellettikattilaa ja ruuvia.
Tuollainen 16-20 v. takaisinmaksuaika ei ole järkevä, joten päädyin varaavaan sähköön. Sen totaalikustannus on 25 vuodessa hyvin samaa luokkaa kuin maalämmön, mutta se on merkittävästi yksinkertaisempi järjestelmä rakentaa ja varsinkin ylläpitää. Varaavalla takalla (3 kW) voi leikata pakkashuipujen lämmitystarvepiikkiä.
Jos tulee vikaa, niin se on helppo paikallistaa ja helppo korjata. Jos pannu ei lämpeä, niin joko vastus rikki, sulake lauennut, johto poikki tai rele sipannut. Kaikki erittäin helppo todeta ja vaihtaa. Maalämmössä jos jokin menee vikaan, niin on paljon vaikeampi paikallistaa vika ja se tulee paljon kalliimmaksi korjauttaa.
Suora sähkö olisi ollut kaikkein edulisin, mutta en halua "jalkapuuhun" itseäni enkä laita kaapeleita valuun, vaan laitan vesikiertoisen lattialämmityksen.
Tässä minun tarinani, perustelut ja valintani.
t: Mikko
Vastaukset 16
Vanhimmat
Uskottavan tuntuinen lopputulos sinänsä. Onko n. 20 vuotta sitten liian pitkä aika? Monen mielestä voi olla, mutta jos muistelee mitä itse teki 20 vuotta sitten, saattaa huomata, ettei siitä nyt niin kauaa olekaan. Ainakaan jos ei ollut silloin aivan napero tai vasta odottelemassa syntymisvuoroaan. Tämän jälkeen ne halvat vuodet nimittäin vasta alkavat. Kompura on ehkä vaihdettava, ehkä jotakin pienempää on jo vaihdettukin, mutta peruskalusto porakaivoineen (oliko sinulla muuten laskennassasi porakaivo vai maaputket?) ja liuosputkineen on jo olemassa, ja niillä pääsee taas toiset 20 vuotta kevyesti.
(oliko sinulla muuten laskennassasi porakaivo vai maaputket?)
Kyllä oli: Siitä tuo "haarukka" takaisinmaksuun muodostuikin eli:
maapiirillä 16 vuotta takaisinmaksu ja porakaivolla 20 vuotta.
Liuosputkista...niissä on liitoskohtia. Vaikka osat ovat hyviä ja koeponnistettu ennen asennusta, niin silti ne voi ruveta vuotamaan. On siinä sitten työmaata nostaa 200m putkea porakaivosta tai paikallistaa maapiirin vuotokohtaa talvella routaisesta maasta. Varaavan vesikiertoisen sähkön kun laittaa, niin poissulkee kaikki ed. mainitut ongelmat ja vian korjaus tapahtuu aina sisätiloissa. Lämmityssysteemi kun tuppaa reistailemaan talvisin...
t: Mika
Löydät liuosputkista liitoskohtia,paitsi porakaivon yläpäässä ja alapäässä(ei maan alla) ja liitos pumppuun sisätiloissa.
Pintaputkistossa ei liitoksia löydy ulkoa(normaalisti).
hyvä kommentti: "tämän jälkeen ne halvat vuodet nimittäin vasta alkavat". Miettikää sitä! Itse olen 20 vuoden päästä 48 vuotta. Saattaa olla ainakin toinen 20 vuotta vielä eessä...
Jaa että huonekorkeus sulla kokonaista 2,15 metriä. Koko kirjoituksesi ei sisältänyt yhtään faktaa. Olet siis laittamassa vesikiertoista varaavaa sähkölämmitystä. Anna mennä vain vaikka se on todettu kaikissa tapauksissa huonoimman investointi/käyttökulut omaavaksi lämmitysmuodoksi.
Tälläiset lauseet: "Maalämmössä jos jokin menee vikaan, niin on paljon vaikeampi paikallistaa vika ja se tulee paljon kalliimmaksi korjauttaa." voit tunkea hanuriisi. Pistä silmät kiinni jos pelottaa
kellarin huoneet matalia. Älä sä luule tietäväs kaikkea tässä maailmassa saatanan pöljä!
Voit sitten myöhemmin ostaa MLP:n kun sinulla on varaa.
Mikäli lisäinvestoinnin takaisinmaksuaika on lyhyempi kuin laina-aika, on investointi periaattessa 'kannattava'.
Tekniikasta (porakaivon tarve) riippuen MLP:n kannattavuusraja menee jossain 200...250 as.neliön paikkeilla sähköön verrattuna.
Tilanne muuttuu parin vuoden sisällä, kun lämmitysmuoto sisällytetään rakennusten energiantarvelaskelmiin ja tasauslaskentaan.
MLP on liitettävissä vesikiertoiseen, jos/kun myyt joskun talosi ja on tarvetta nostaa luokitusta.
Talossa panostetaan kaikkeen näkyvään,millä voi sitten elvistellä sukulaisille ja tuttaville.Piilossa olevasta sitten kyllä tingitään.Vai mitä mieltä ollaan seuraavista:
Mikä on muotolauteiden takaisinmaksuaika verrattuna perinteisiin?
Mikä on saunan kuituvalojen takaisinmaksuaika verrattuna tavallisiin?
Mikä on saunan ja pesuhuoneen välisen lasiseinän takaisinmaksuaika verrattuna umpiseinään?
Mikä on keittiön kaappien massiivitammiovien takaisinmaksuaika MDF oviin verrattuna?
Mikä on rosteripintaisten kodinkoneiden takaisinmaksuaika verrattuna maalattuihin koneisiin?
Mikä on kaakelipintaisen takan takaisinmaksuaika verrattuna terästakkaan?
Kyllä näitä riittää.Mutta jos haluaa edullisimman lämmityksen niin se on Bosnialainen malli:Peltikamiina joka huoneeseen ja piippu seinästä läpi,ei maksa paljon:Ja ne puuthan ovat sitten ilmaisia!
"Mikäli lisäinvestoinnin takaisinmaksuaika on lyhyempi kuin laina-aika, on investointi periaattessa 'kannattava'." Laina-ajan lyhentäminen ei varmaankaan huononna investoinnin kannattavuutta, niin kuin tuon mukaan kävisi. Jos laina-ajan sijasta puhutaan koko investoinnin elinajasta, lause voisi pitää paikkansakin. Kannattava investointi on sellainen, joka maksaa itsensä takaisin elinaikanaan.
tämä on siis vain minun mielipiteeni.
Minulle on tärkeämpää se että lämmitys on käytössä edullista...ei se millon se nyt maksaa itsensä takaisin. Maksaa milloin maksaa, toisilla aijemmin kuin toisilla. Riippuu paljon alkuinvestoinnista, joka meillä oli n.7000e (keruuputkisto järvessä)
miieleummin minä maksan pienempiä sähkölaskuja kun pohdin milloin pumppu on maksanut itsensä takaisin.
Minä laskeskelin myös silloin ennen lämpökoneiden ostua mikä olisi meidän perheelle sopiva vaihtoehto,vesikiertoinen lämmityspiiri oli ehdoton ja päädyimme maalämpöpumppuun,vaikka alku hankintana oli kalliimpi,mutta ajattelen sen käytön tuoman edullisuuden.Jota näkyy tietenkin sähkö laskuissa.Mut kaikestahan maksaa saa.Näin meillä.Jokaisen pitää valita itse omansa.
"Tässä minun tarinani, perustelut ja valintani."
Tarina on hyvä, perusteluita ei ole ja valinta on väärä.
Onnittelut spekulatiivisimmasta postauksesta tänä vuonna.
Jukka S
Nooh, olihan tuossa perustelun tynkää.
Jos tuo oli väärä valinta niin kerro nyt meille kaikille mikä olisi ollut SE oikea.
Minäkin voisin heittää että kaikki jotka ovat laittaneet maalämmön alle 200m2 taloon, ja ne jotka ovat laittaneet sähkölämmityksen yli 200m2 taloon, ovat tehneet väärän valinnan.
Ähäää te tulette häviämään maitopurkin hinnan viikossa tuosta väärästä vallinnastanne, kärsikää ja katukaa syvästi
kieroliero päisssäään
Kaukolämmön, kaikkia vaihtoehtoja tuli punnittua, mutta kaukolämpö vei voiton. Toki "kynnysraha" kirpaisi, mutta kokemukset kaukolämmöstä työn puolesta olivat se viimeinen niitti. Ei ole tarvis odotella lämmintä pesuvettä, vaikka suurempi porukka olisi saunomassa.
Asia on hyvin paljon mietityttänyt ja siitä puhuttu muiden (puu, öljy, sähkö jne.) lämmittäjien kanssa. Ainoa tapa verrata eri lämmitysjärjestelmiä on tehdä identtiset talot joihin valitaan eri lämmitystavat ja olosuhteet samat (veden kulutus ja muut myös huomioidaan). Siitä saisi suuntaa antavan vertailun, vaikka muuttuvia tekijöitä erilaisissa asunnoissa on runsaasti.
Itse olen tyytyväinen maalämpö valintaan ja maksoi se vähän enemmän mutta ei tarvitse huolehtia polttoaineesta ja sähkölaskutkaan ei hirvitä. Sisälämpötila väh. 22 astetta ja tästäkin tuli mieleen että on se kumma että palellaan, jotta saadaan säästettyä. Yksi elämä on ihmisellä tietääkseni ja siksi siitä on nautittava.