23.11.2020: Runkomuoto ja asumismukavuus

Anonyymi

Pallonkierto- yms. pitkän purjehduksen venevalintaa liittyvissä keskusteluissa on monesta suusta todettu veneen nopeuden olevan toissijainen ominaisuus, koska purjehduspäiviä on joka tapauksessa vähän verrattuna marina- ja ankkuripäiviin.

No millainen vene on sitten mukavin ankkurissa valtameren swellissä?

Nopeasti ajateltuna veikkaisin jotain painavaa, syväpilssistä, viinilasin mallista, pitkäkölistä, jossa turkkipinta on syvällä, mutta onko näin? Pitkäkölisten syväys ja alkujäykkyys on kuitenkin pieni.

Modernin matalapilssisen ja surffilaudan mallisen veneen runkomuoto olisi sellaisenaan varmasti epävakaa ja kallistelisi swellin muotoa seuraten, mutta stabiloiko syvä ja painava eväköli kuitenkin niin paljon, että ankkurimukavuus voisi kääntyä modernin veneen eduksi?

Ääripäitä kun miettii, niin viitan tai poijun mallinen syvä sylinteri olisi vakain, liikkuisi vain pystyasennossa ja kölitön jolla vastaavasti kamalin.

Onko ankkurimukavuutta eri venemallien kohdalla tutkittu?

27

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ankkurimukavuus toki hienoa jos se yhdistyy varmuuteen ja turvallisuuteen avomerellä. Nopeus toissijainen tai kolmoissijainen ominaisuus kuten ankkurimukavuus ja tilava sisäarkkitehtuurikin.

    • Anonyymi

      Modernivene on aina väärä ratkaisu isoille ylityksille, jos se on sitä vähänkin avomeriominaisuuksien kustannuksella.

    • Anonyymi

      Palloa kiertävissä moottorijahdeissa käytetään flopper stoppereita, eli leijoja veneen sivuilla ankkurissa ollessa. Vähentää rullausta ankkurissa ollessa varsin tehokkaasti.

      Liekö kokeiltu purjeveneissä, puomit ainakin pitäisi aina irroittaa purjeilla kulun ajaksi.

    • Anonyymi

      Mulla on tilattu ranskalaiseilta alumiinivenevalmistajalta vene, jossa on ylös nostettava painoköli. Aivan ylös se ei nouse, vaan syväys on pienimmillään 0,6 metriä.

      Tähän ratkaisuun on yhdistetty hydraulisesti toimivat jalat, jotka nostavat veneen pohjasta irti joko kokonaan tai osittain niin, että vene jää kevyesti kellumaan.

      Tarkoitus on siis mennä matalaan ja nostaa vene ikään kuin pilarimökiksi.

      Jalat ja sen vaatima tekniikka nostavat selvästi veneen painoa ja tekevät siitä suriruman, mutta ehkä eläkeläinen jo kestää sen, että kaikkea ei voi saada ja että käytännöllisyyden voi halutessaan asettaa ulkonäön edelle.

    • Anonyymi

      Itsellä jonkin verran kokemusta yli 30 jalkaisesta 2,5m leveästä veneessä asumisesta. Mielestäni tuo on hankalan kapea. Seisomakorkeus on ihan must juttu asumisen kannalta.

    • Anonyymi

      Asumismukavuus on tietty ihan hyvä juttu, joskin nukkumisen ja yleisen stressin hallinnan kannalta pidän ensisijaisena valintakriteriana veneen ja takilan kykyä kestää vaativissa olosuhteissa mukaan lukien mahdolliset törmäykset valaisiin, kontteihin ym. Jos nuo on kunnossa niin kyllä uni maittaa.

      Varsin hyvin on mielestäni onnistuttu toteuttamaan nuo ja jopa ruhtinaallisesti sitä miellyttävyyttäkin esim venetyypissä "Hans Christian". Eihän se nyt mikään raketti ole ja manööveeraus satamassakin on hieman kömpelöä, mutta aavalla voi huoletta pistää pään tyynyyn.

    • Anonyymi

      Vene, joka etenee vakaasti, myös seisoo ankkurissa vakaasti. Valitse veneesi siltä osin siis vakaiden purjehdusominaisuuksien perusteella. Saat tietoa valintaasi varten normaaleista koepurjehduksista ja arviointikykyisiltä omistajilta. Ankkurissaolotestejä tuskin on edes olemassa.

      Veneen nopeudella on merkitystä sille, joka tarvitsee nopeutta, ja sitä puolestaan tarvitsee ja arvostaa se, joka haluaa olla nopeasti perillä tai nauttii nopeudesta. Joku harrastaa lyhyitä legejä ja pitkiä satama-aikoja, ja hänelle legin kestoon vaikuttavalla nopeudella ei ole suurta merkitystä, mutta jollakin toisella on, koska hänen arvostuksensa ovat toisin päin.

      Kukin siis tavallaan ja vauhdillaan, mutta olipa kuinka tahansa, niin pallonkiertoon ei pidä lähteä laakeapohjaisella eikä leveäperäisellä veneellä. Puolipitkä köli (paino vähintään 40% koko veneen painosta), skegiperäsin, rungon syväys (siis ilman köliä) vähintään 25% ja koko syväys vähintään 60% leveydestä antavat turvallisen ja vakaan kyydin. Takilan on oltava viimeisen päälle kunnossa ja vanttiruuvien ym. kovaan rasitukseen joutuvia ja vaikeasti vaihdettavien osien ylimitoitettuja. Takilan (ilman purjeita) samoin kuin kaikkien luukkujen ja läpivientien on kestettävä kölin kääntyminen kohti taivasta.

      Rungon pitäisi olla umpilaminoitu, mutta myös kestäväksi todettu sandwich-rakenne kelpaa. Runkoikkunoita ja muita reikiä rungossa pitää välttää.

      Älä lähde huonommalla purrella kiertämään maapalloa, jotta et jäisi sille reissulle.

      • Anonyymi

        Mitä latteampi pohja, sitä vakaampi ankkurissa. Minulla on ihan käytännön kokemusta asiasta. Ponttoonilaiturit ovat muuten myös lattapohjaisia. Tuo muu höpinä on kahdeksankymmentäluvun viisautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä latteampi pohja, sitä vakaampi ankkurissa. Minulla on ihan käytännön kokemusta asiasta. Ponttoonilaiturit ovat muuten myös lattapohjaisia. Tuo muu höpinä on kahdeksankymmentäluvun viisautta.

        Hohhoijaa...80-luvulla alkoi purjeveneiden massatuotanto ja tinkiminen hyvän veneen ikiaikaisista perusominaisuuksista hintakilpailun vuoksi. Jotkut eivät vain ymmärrä, että vaikka veneen merikelpoisuudesta tingitään, meri ei muutu.


      • Anonyymi

        Moottorivene on niille, jotka haluavat nopeutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hohhoijaa...80-luvulla alkoi purjeveneiden massatuotanto ja tinkiminen hyvän veneen ikiaikaisista perusominaisuuksista hintakilpailun vuoksi. Jotkut eivät vain ymmärrä, että vaikka veneen merikelpoisuudesta tingitään, meri ei muutu.

        Hintakilpailulla ei ole mitään tekemistä runkomuotojen kanssa. Viinilaseista lattapohjiin siirryttiin ensin nopeusominaisuuksien takia ja niistä nykyisiin pullukkakruisereihin sisätilojen takia.

        Merikelpoisuutta kuvaa hyvin vaikka IMOCA. Vendee Globen suuri keskeyttämisprosentti ei ole seurausta runkomuodosta, vaan äärimmäisen pitkälle viedystä rakenteiden optimoinnista uusien ideoiden kokeilusta. Ja vielä paljon pahempi romuralli oli vanhojen "merikelpoisten" veneiden GGR.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hintakilpailulla ei ole mitään tekemistä runkomuotojen kanssa. Viinilaseista lattapohjiin siirryttiin ensin nopeusominaisuuksien takia ja niistä nykyisiin pullukkakruisereihin sisätilojen takia.

        Merikelpoisuutta kuvaa hyvin vaikka IMOCA. Vendee Globen suuri keskeyttämisprosentti ei ole seurausta runkomuodosta, vaan äärimmäisen pitkälle viedystä rakenteiden optimoinnista uusien ideoiden kokeilusta. Ja vielä paljon pahempi romuralli oli vanhojen "merikelpoisten" veneiden GGR.

        Runkomuodollakin on tekemistä hinnoittelun kanssa, mutta se ei ole tärkeimpiä tekijöitä. Onhan se halvempaa tehdä leveäperäinen runko, jos pitää saada esim. mahdollisimman suuri määrä nukkumapaikkoja mahdollisimman lyhyellä rungolla. Perinteinen, se oikeasti merikelpoinen, runko kun jatkuu pitkälle viimeisen punkan jälkeen.

        Usko sinä toki IMOCA:an ja muihin kirjainyhdistelmiin, mutta hyvä ja turvallinen valtameripursi ei ole edelleenkään laakeapohjainen eikä muutenkaan mikään kevytrakenteinen puolestavälistä katkaistu kuvatus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hintakilpailulla ei ole mitään tekemistä runkomuotojen kanssa. Viinilaseista lattapohjiin siirryttiin ensin nopeusominaisuuksien takia ja niistä nykyisiin pullukkakruisereihin sisätilojen takia.

        Merikelpoisuutta kuvaa hyvin vaikka IMOCA. Vendee Globen suuri keskeyttämisprosentti ei ole seurausta runkomuodosta, vaan äärimmäisen pitkälle viedystä rakenteiden optimoinnista uusien ideoiden kokeilusta. Ja vielä paljon pahempi romuralli oli vanhojen "merikelpoisten" veneiden GGR.

        Jos GGR-veneet olisi tehty uudestaan nykyaikaisilla systeemeillä, olisi varmaan tullut vähemmän keskeytyksiä. Toisaalta, jos nämä IMOCAt olisi tehty 60-luvun tekniikalla, ne eivät olisi selvinneet edes Madeiralle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Runkomuodollakin on tekemistä hinnoittelun kanssa, mutta se ei ole tärkeimpiä tekijöitä. Onhan se halvempaa tehdä leveäperäinen runko, jos pitää saada esim. mahdollisimman suuri määrä nukkumapaikkoja mahdollisimman lyhyellä rungolla. Perinteinen, se oikeasti merikelpoinen, runko kun jatkuu pitkälle viimeisen punkan jälkeen.

        Usko sinä toki IMOCA:an ja muihin kirjainyhdistelmiin, mutta hyvä ja turvallinen valtameripursi ei ole edelleenkään laakeapohjainen eikä muutenkaan mikään kevytrakenteinen puolestavälistä katkaistu kuvatus.

        Laakeapohjaisuus ei mitenkään estä valtameripurren hyvyyttä tai turvallisuutta.
        Kevytrakenteisuus ei myöskään korreloi lujuuden kanssa kumpaankaan suuntaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä latteampi pohja, sitä vakaampi ankkurissa. Minulla on ihan käytännön kokemusta asiasta. Ponttoonilaiturit ovat muuten myös lattapohjaisia. Tuo muu höpinä on kahdeksankymmentäluvun viisautta.

        Kyllä. Tosin tasapohjaistakin vakaampi ankkurissa on katamaraani, eli äärimmilleen viety kovera pohja, jossa koveran kohdan huippu on selvästi vedenpinnan yläpuolella.
        Ja sitäkin vähemmän poikittaisaallokossa keinuu sellainen trimaraani, jossa kaikki kolme runkoa ovat aina vedessä. Mutta sellaisen muut ominaisuudet, varsinkin nopeus suuren märkäpinnan seurauksena, ovat niin huonoja ette niitä paljoakaan tehdä.


      • Anonyymi

        Alirikattu vene etenee vakaasti tuulessa, myös ei todellakaan kellu ankkurissa vakaasti, koska silloin pakattujen purjeiden koolla ei ole asiaan mitään vaikutusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hohhoijaa...80-luvulla alkoi purjeveneiden massatuotanto ja tinkiminen hyvän veneen ikiaikaisista perusominaisuuksista hintakilpailun vuoksi. Jotkut eivät vain ymmärrä, että vaikka veneen merikelpoisuudesta tingitään, meri ei muutu.

        Merikelpoisuus ei korreloi ikiaikaisten veneiden ominaisuuksien kanssa juuri ollenkaan.
        Meri ei ehkä muutu, mutta säätiedot merialueille ovat parantuneet todella paljon viimeisten 100 vuoden aikana. Tämän päivän laivoille ei käy samoin kuin Titanicille 1912, koska tutka toimii ja satelliittitietoa on saatavissa. Sinä saat toi haluta atlantin ylitykselle allesi vaikka muinoin kaatuneen ikiaikaisen Wasalaivan kopion, jos haluat.
        Me muut ymmärrämme että tieto ja osaaminen kasvavat, ja sen seurauksena runkomuodot muuttuvat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Moottorivene on niille, jotka haluavat nopeutta.

        Riippuu matkasta. Maapallon kierron nopeusennätys vesikulkuneuvolla on purjealuksen hallussa.
        Lentokoneella pääsee toki välilaskuilla paljon nopeammin, muttei moottoriveneellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hohhoijaa...80-luvulla alkoi purjeveneiden massatuotanto ja tinkiminen hyvän veneen ikiaikaisista perusominaisuuksista hintakilpailun vuoksi. Jotkut eivät vain ymmärrä, että vaikka veneen merikelpoisuudesta tingitään, meri ei muutu.

        Erittäin harmillista kyllä että nykyään massatuotannon vuoksi tingitään 70-luvulta tutuista hyvän ikiaikaisen veneen perusominaisuuksista, mm. mätänevien vanerilevyjen käyttö heloituksen tukena kannessa, kölipalkittomat pilssirakenteet (svajköl), lasikuidun sisään laminoidut kölipultit/rustiraudat, ruuvaamalla kiinnitetty tiikkikansi, yms.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Erittäin harmillista kyllä että nykyään massatuotannon vuoksi tingitään 70-luvulta tutuista hyvän ikiaikaisen veneen perusominaisuuksista, mm. mätänevien vanerilevyjen käyttö heloituksen tukena kannessa, kölipalkittomat pilssirakenteet (svajköl), lasikuidun sisään laminoidut kölipultit/rustiraudat, ruuvaamalla kiinnitetty tiikkikansi, yms.

        Noista mainituista virheistä ei ole yksikään kuulunut ikinä veneen hyvänä pidettyihin ominaisuuksiin, vaikka kirjoittaja niin väittää. Hyvissä veneissä on heloitus, kölipalkit ym. kiinnitetty aina aivan toisella tavalla. Naurettava yritys mustamaalata menneiden aikojen ammattitaitoa!

        Täällä on kaikenlaista kommenttia, koska sana on vapaa, ja monet kommentit eivät ole edes lukemisen arvoisia. Harmillista, että asiantuntemukseen ja kokemukseen perustuvat näkemykset saavat rinnalleen ylläolevan kaltaisia älyttömyyksiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noista mainituista virheistä ei ole yksikään kuulunut ikinä veneen hyvänä pidettyihin ominaisuuksiin, vaikka kirjoittaja niin väittää. Hyvissä veneissä on heloitus, kölipalkit ym. kiinnitetty aina aivan toisella tavalla. Naurettava yritys mustamaalata menneiden aikojen ammattitaitoa!

        Täällä on kaikenlaista kommenttia, koska sana on vapaa, ja monet kommentit eivät ole edes lukemisen arvoisia. Harmillista, että asiantuntemukseen ja kokemukseen perustuvat näkemykset saavat rinnalleen ylläolevan kaltaisia älyttömyyksiä.

        Ilmeisesti tuo edellä postannut sijoitti tuon tekstinsä ironia kyltin alle.
        Näin minä sen mielestäni tulkitsen.
        Ei kukaan vakavasti otettava veneen tekijä tuollaisia töitä päästä käsistään.
        Ruuvatut tiikkikannet olivat ennen aivan normaali tai ainoa toteutus, mutta materiaalipaksuus oli aivan toista mitä nykyään näkee.
        Tuollainen kansi vaatii hyvää hoitoa ja valvontaa, jottei vahinkoja pääse tapahtumaan.
        Bootmann


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noista mainituista virheistä ei ole yksikään kuulunut ikinä veneen hyvänä pidettyihin ominaisuuksiin, vaikka kirjoittaja niin väittää. Hyvissä veneissä on heloitus, kölipalkit ym. kiinnitetty aina aivan toisella tavalla. Naurettava yritys mustamaalata menneiden aikojen ammattitaitoa!

        Täällä on kaikenlaista kommenttia, koska sana on vapaa, ja monet kommentit eivät ole edes lukemisen arvoisia. Harmillista, että asiantuntemukseen ja kokemukseen perustuvat näkemykset saavat rinnalleen ylläolevan kaltaisia älyttömyyksiä.

        Mainituista ominaisuuksista on vähintään kaksi ollut käytössä mm. 70-luvun Swaneissa. Kehitys kehittyy ja osa sen aikaisista tekniikoista on todettu nykyään huonoiksi - ei kannata liikaa glorifioida vanhoja veneitä.


    • Anonyymi

      Swelliankkuroinneissa on eräs olennainen ilmiö ainakin Välimerellä. Päiväsaikaan tuuli ja swelli tulevat samasta suunnasta, mereltä keulaan. Auringon laskettua tuuli yleensä heikkenee ja kääntyy jonnekin. Silloin venekin kääntyy ja rullaus alkaa. Sen saa toisinaan pois laittamalla peräankkurin tuulen puolelle ulos, jos tilaa on. Vene ottaa silloin tuulen kylkeensä ja swellin edelleen keulaansa.
      Joskus näkee kannelle poikittain sidotun spiirapuomin päistä roikkuvan meressä pystyasennossa ajoankkurit. Tietämättä kyseisten veneiden vakiorullausta on vaikea sanoa systeemin vaikutuksesta. Ilmeisesti se auttaa, koska ankkurien asettelu on aika työlästä. Pitää kokeilla, tosin mulla on vain yksi ajoankkuri.

      Veneen koko vaikuttaisi olevan olennaisin tekijä ankkurirullauksessa. Silti väittäisin että modernit, leveät lattapohjat rullaavat vähemmän kuin 70 -luvun samanpituiset viinilasirungot. Tuleeko ero veneen leveydestä vai rungon muodosta, sitä en osaa sanoa. Ainakaan kölipainosta se ei tule, viinilasirungoissahan sitä on aina rutkasti enemmän. Satunnaisaalloissa lattapohjainen rauhoittuu paljon viinilasirunkoista nopeammin.
      Useita öitä turkilla kölin päällä rullaavassa veneessä nukuttuani nämä ankkurointiin liittyvät mukavuustekijät kyllä kiinnostavat. Ankkuripaikat kun eivät aina ihan osuvia ole.
      Ariel 336.

    • Anonyymi

      Mahtavaa pohdintaa! Joo, ei ole nopeudella mitään merkitystä, ei varsinkaan pallonkierrossa kun matkakin on niin lyhyt. Ei ole muuten myöskään polttoaineen hinnalla merkitystä kun ottaa sitä aina samalla rahalla.

      Jos pitää laskea veneen heilahduksia ankkurissa niin kannattaa tyytyä merenkulun osalta Suomenlinnan lauttaan ja varoa siinäkin ettei tule merisairaaksi.

      • Anonyymi

        Itse en ole toistaiseksi purjehtinut muualla kuin Itämerellä, mutta olen saanut etuoikeuden päästä juttelemaan useamman matkapurjehtijan kanssa, jonka lisäksi on tullut luettua sanoisinko merkittävä määrä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.

        Vuosia purjeveneellä merillä olleet ovat varmasti tottuneita vallitseviin olosuhteisiin, joten siitä tai Suomenlinnan lautan kaipuusta tuskin on kyse, mutta siitä huolimatta ankkurilahtien swelli koetaan usein mainitsemisen arvoiseksi epämukavuustekijäksi!

        Jos asia koetaan epämukavuudeksi ja siihen voisi mahdollisesti vaikuttaa venevalinnalla tai muilla tekniikoilla, niin ainakin itse koen aiheen mielenkiintoiseksi.

        aloittaja: - Ankkuriswelli


      • Anonyymi

        Kokemuksesi ankkurissaolosta taitavat olla peräisin ainostaan saaristostamme. Täällä ei todellakaan swelli ole ongelma, Itämeren ulkopuolella asiat muuttuvat.


      • Anonyymi

        Nopeuserojen merkitys on aika vähäinen pallonkierrossa, koska matka tehdään vuosien aikaikkunassa ja tiettyjen säälainalaisuuksien mukaan.
        Sellaisilla veneillä, hintaluokassa 40 000-600 000, joilla matkaan Suomesta voidaan olettaa lähdettävän, eri yksittäisten legien kestojen erot ovat ehkä viikosta max. kolmeen viikkoon. 150-200 viikkoa kestävällä reissulla ne erot eivät ole merkitseviä. Näin etenkin koska hitaissa veneissä asia on tiedostettu. Nopeilla veneillä kulkevat asettavat itselleen aina vauhtipaineen. Se taas johtaa stressiin ja mielialoihin veneessä.
        Ankkuroitaessa vilkkaiden satamien aallonmurtajien sisäpuolelle sillä, miten vene käyttäytyy laivojen peräaalloissa ja kuinka nopeasti vene taas asettuu ne kohdattuaan, on jokin merkitys. Jossain veneessä heräät jokaiseen ohitukseen, toisessa et ollenkaan. Ero on valtava.
        Polttoainetta olen ottanut hintaikkunassa 55 snt (Gibraltar)-1,74 eur/litra. (Bretagne) Ero 275 euron ja 870 euron tankillisten välillä on jonkinmoinen, mutta keskimäärin erotus ei ole ratkaiseva. Valtaosa pursista ei omaa 500 litran tankkeja, joten ainetta otetaan aina kun sitä saa, hinnasta riippumatta.
        Eri epämukavuustekijöiden minimointikyky on olennaista. Huonot unet laskevat kaikkein eniten ihmisen sietokykyä ja kumuloituessaan eri pulmat johtavat miehistöjen hajoamisiin ja reissujen keskeytyksiin.
        Ariel 336.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      103
      1525
    2. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1164
    3. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      88
      1097
    4. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      139
      996
    5. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      580
      965
    6. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      1
      917
    7. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      872
    8. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      19
      842
    9. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      9
      664
    10. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      8
      640
    Aihe