...suuren veneen metkuja. Siksi en ymmärrä tyvestä puuhun jankkaajia. Veneet ovat erilaisia eikä edellinen pienempi vene opeta rantautumista uudella suuremmalla. Sen metkut ovat oma juttunsa.
Merkikoulun käyvät rupeavat harjoittelemaan suoraan suurella. Ei siellä ensin ajeta kymmenen metrin paatilla, siirrytä sitten 50 metriseen ja niin edespäin, vaan harjoittelualuksella on heti kunnolla mittaa.
Pienellä veneellä ei opi...
Anonyymi
109
862
Vastaukset
- Anonyymi
Nyt heitit niin huonon ettei jaksa provosoitua.
- Anonyymi
Jaa, että merkikoulussa opetetaan tankkerin kippariksi pyrkivää heti 300 m "paatilla" . Hehee
- Anonyymi
Samalla lailla lentäjäkoulutettavat aloittavat A380 Ilmabussilla täysi poka kyydissä
- Anonyymi
Purjeveneilyssä tuo asenteesi on ihan jees, ok ja realistinen. H-veneen ja beneteau oceanis 425 ero on oikeastaan lähinnä laituriin tulossa mitä tulee hallinnan ja etenemisen eroihin muuten. Luksus, varusteet ja viihtyvyys on juttu erikseen, muttei liity turvallisuuteen tai taitovaatimuksiin mitenkään. Molemmilla madellaan 6 solmua ja näytetään moottoriveneille keskisormea kohdatessa näyttäen.
Moottoriveneilyn tai laivojen puolella kommenttisi olisi lähinnä epäkypsä ja idioottinen.- Anonyymi
"Moottoriveneilyn tai laivojen puolella kommenttisi olisi lähinnä epäkypsä ja idioottinen."
Se on kuitenkin tosi. Merenkulkuoppilaitoksessa on simulaattori, jolla aloitetaan suoraan suurilla laivoilla. Myöskään koulutuksessa ei edetä pienemmän kautta suurempaan.
Homma ei siis mene niin, että koulusta valmistunut menee ensin ajamaan Saimaalle turistiristeilyjä tekevää paattia ja siirtyy vähitellen suurempaan, vaan ensimmäinen työpaikka on lähes poikkeuksetta suuressa laivassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Moottoriveneilyn tai laivojen puolella kommenttisi olisi lähinnä epäkypsä ja idioottinen."
Se on kuitenkin tosi. Merenkulkuoppilaitoksessa on simulaattori, jolla aloitetaan suoraan suurilla laivoilla. Myöskään koulutuksessa ei edetä pienemmän kautta suurempaan.
Homma ei siis mene niin, että koulusta valmistunut menee ensin ajamaan Saimaalle turistiristeilyjä tekevää paattia ja siirtyy vähitellen suurempaan, vaan ensimmäinen työpaikka on lähes poikkeuksetta suuressa laivassa.Tästä syystä ne laivat menevät kiville tuulen vaikutuksesta. Päällikölle ei muodostu minkäänlaista käsitystä tuulen tai virtauksen vaikutuksesta, ja huomioon ottamisesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tästä syystä ne laivat menevät kiville tuulen vaikutuksesta. Päällikölle ei muodostu minkäänlaista käsitystä tuulen tai virtauksen vaikutuksesta, ja huomioon ottamisesta.
Tuossa on se oppimisen oleellinen pointti, tuulen havainnointi ja sen vaikutusten ennakointi. Pieni vene opettaa sen herkemmin ja havaittavammin reagoimalla. Kuitenkin isoon veneeseen vaikutus on sama, mutta erehdykset vaikeammin korjattavissa ja erehdyksiä tulee useampia ennen oppimista.
Omakohtaisesti olen monta kertaa huomannut muiden kuin purjehtijoiden kanssa, että muille vain tuulee, kun sen kasvoilla tuntee, mutta suunnasta ei ole käsitystä. Itse jo ulko-ovella katsoo tuulen suunnan, ei vain itseen nähden vaan ilmansuuntiin nähden. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Moottoriveneilyn tai laivojen puolella kommenttisi olisi lähinnä epäkypsä ja idioottinen."
Se on kuitenkin tosi. Merenkulkuoppilaitoksessa on simulaattori, jolla aloitetaan suoraan suurilla laivoilla. Myöskään koulutuksessa ei edetä pienemmän kautta suurempaan.
Homma ei siis mene niin, että koulusta valmistunut menee ensin ajamaan Saimaalle turistiristeilyjä tekevää paattia ja siirtyy vähitellen suurempaan, vaan ensimmäinen työpaikka on lähes poikkeuksetta suuressa laivassa."Se on kuitenkin tosi. Merenkulkuoppilaitoksessa on simulaattori, jolla aloitetaan suoraan suurilla laivoilla. "
Että oikein SIMULAATTORI, jossa pääsee heti ison laivan puikkoihin...
No, aloitushan on pelkkä provo. Ja kaikesta päätellen jälleen kerran onnistunut sellainen.
Minäkin olen simulaattorissa päässyt lentämäään suoraan jumbojettiä, vaikkei aiempaa lentokokemusta ollut! Hauskaa oli! Ja ai että kaverien kanssa riitti juttua saunailloissa!
- Anonyymi
Melkein jos pystyy niin se Sunwind -vaihe kannattaa jättää pois ja mennä suoraan Bavariaan tms. Ekana kesänä hiukan rytisee mutta sitten ei enää.
- Anonyymi
Eikö purjehdus kiinnostanutkaan, eikä hätiköimällä ylihintaan ostamasi purjevene menekään kaupaksi? Vai miksi arvostelet ja neuvot muita noin äkäisesti toistamaan oman virheesi?
Eihän kukaan kai voi aidosti pahoittaa mieltään siitä, millä kukakin harrastaa? - Anonyymi
Mitä veneitä sinulla on ollut ja mikä on nyt? Tämä lähinnä mielipiteidesi taustan kartoittamiseksi.
- Anonyymi
Ei kaikki opi koskaan ja siksi aloittaja onkin katkera.
- Anonyymi
Onhan tuossa perää, en oikein käsitä, miksi niin paljon negaa aloittajalle? Vai onko kyse siitä, että jollista aloittaneita ja sitten jotain h-veneestä hiljalleen isompaan edennyttä polkua kulkeneita pänniin, että nykyään osa porukkaa aloittaa suoraan aikuisten veneellä,?
- Anonyymi
Jos on rahaa aloittaa 40-jalkaisella, kannattaa aloittaa 40-jalkaisella. Siihen vielä keulapotkuri ja sitten paljon rantautumisharjoituksia ilman keulapotkuria ja keulapotkurin kanssa, niin siitä se lähtee sujumaan.
Monesti suurempi vene on helpompi hallita, koska se reagoi hitaammin tuuleen.- Anonyymi
Samaa mieltä, pois lukien isompaa venettä tuulta ei enää käsivoimin paljoa rukata laituri manooverissa, vaan kippari koneellisesti liikuttaa ja kansihenkilö vain kiinnittää köydet ohjeiden mukaan käyttämättä omaa voimaa, näin meillä vaimon kanssa.
Käytämme sena dublex head settejä, niin ei tarvii korottaa ääntään ja tokmet sujuvat satamassa amattimaisesti.
- Anonyymi
Tämä palsta on oikeastikin kiinnostavissakin aiheissa käytännössä kuollut. Kisaseurantoja lukuunottamatta oikeita keskusteluja ei ole syntynyt hyvistäkään aiheista enää vuosiin.
Kuvitteleeko aloittaja malttamattomana vartin välein itselleen vastailemalla jonkun oikeasti luulevan kyseessä olevan aito keskustelu ja vielä aiheesta joka ei aikuisten maailmassa ketään kiinnosta?
Jos tiedät jotain purjehduksesta, miksi et provojen vaivalla ilahduttaisi meitä palstalaistalaisia osallistumalla oikeasti keskusteluun?
-Morebalticmum- Anonyymi
En muutoin kommentoi postaustasi, mutta etkö voisi laittaa jotakin muuta puumerkkiä loppuun.
Olen jo vuosia käyttänyt tähän alle kirjoittamaani puumerkkiä.
Marebalticum
- Anonyymi
"Kuvitteleeko aloittaja malttamattomana vartin välein itselleen vastailemalla jonkun oikeasti luulevan kyseessä olevan aito keskustelu"
En tiedä, onko joku vastannut monta kertaa, mutta aloittaja ei kyllä ole. Tämä on toinen viestini tähän ketjuun.
Suomi24 on kokonaisuudessaan vainoharhaisten vallassa, jotka kuvittelevat mm., että ylläpito tehtailee provoja saadakseen kävijöitä. Ihan sama, mille osastolle menee, niin aina siellä velloo provoja huutavien joukko.
Tämäkin keskustelu kääntyi heti pois aiheesta, vaikka aloituksessa ei ole mitään provoilua. Siinä on vain todettu, ettei pienellä veneellä opettelusta ole sanottavaa hyötyä siirryttäessä suurempaan.- Anonyymi
Jos olet oikeasti aloittaja, niin voisit selvennykseksi vastata sinulle aiemmin esitettyyn kysymykseen.
- Anonyymi
Pienellä veneellä oppii nopeammin ja paremmin purjehtimaan. Rantautuminen on vain yksi pieni osaamisen osa-alue, jonka joutuu opettelemaan jokaisella venetyypillä erikseen oli se iso tai pieni. Tietysti, jos unohtaa kokonaan sen purjehduspuolen, on melkein samantekevää, millä aloittaa, mutta vain melkein.
- Anonyymi
Ehh, nimittäin. Jos katsoo veneitä ja vieläpä kymmeniä vuosia vanhoja sellaisia, niin huomaa, että kolhuja syntyy. Jokaiselle. Ja 20 vuotta vanhaa venettä usea purjehtija pitää tuoreena, siis Suomessa. Näkyyhän se ikä sitten juu.
Jokainen vene vaatii oamnlaisensa osaamisen. Akselivetoiset ei toimi kuin saildrivet ja tuplaperäsin taas omat juttunsa. Jos massaa ja kokoa on paljon, tulee tästä lisähaaste ja keliolosuhteet päälle. Eri potkurityypit (mm. propwalk) edellyttävät eri toimia satamamanöövereissä.
Pursispede- Anonyymi
Miten luulet propwalkin riippuvan potkurityypistä?
Oikeasti se riippuu potkurien lukumäärästä ja kiertosuunnasta, sekä etäisyydestä muihin materiaaleihin joihin potkurivirta osuu, sekä niiden muodoista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten luulet propwalkin riippuvan potkurityypistä?
Oikeasti se riippuu potkurien lukumäärästä ja kiertosuunnasta, sekä etäisyydestä muihin materiaaleihin joihin potkurivirta osuu, sekä niiden muodoista.Mulla on ollut liki samanlaisissa akselivetoisissa veneissä sekä kiinteä, taittuvalapainen että kääntyvälapainen potkuri. Erot niiden kesken prop-walkissa olivat huomattavat. Taittuvassa oli heikoin prop-walk, samoin pakitusvedon teho ja sen ulossaanti, kiinteä oli siinä keskikastia ja vahvin oli kääntyvälapaisessa.
Olisi mielenkiintoista päästä koittamaan yksipotkurista, tuplaperäsimistä venettä. Se lienee varsin haasteellinen yhdistelmä.
Ariel 336. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulla on ollut liki samanlaisissa akselivetoisissa veneissä sekä kiinteä, taittuvalapainen että kääntyvälapainen potkuri. Erot niiden kesken prop-walkissa olivat huomattavat. Taittuvassa oli heikoin prop-walk, samoin pakitusvedon teho ja sen ulossaanti, kiinteä oli siinä keskikastia ja vahvin oli kääntyvälapaisessa.
Olisi mielenkiintoista päästä koittamaan yksipotkurista, tuplaperäsimistä venettä. Se lienee varsin haasteellinen yhdistelmä.
Ariel 336.Potkureiden sivuttaisvedossa on suuria eroja potkureiden välillä, mutta ne eivät mene mitenkään selkeästi tyypin mukaan. Tässä on tuota mitattu. Yleisesti ottaen taittolavoilla oli pieni sivuttaisveto ja kääntölavoilla suuri. Mutta hyvin selkeitä poikkeamia tuosta oli.
https://www.darglow.co.uk/wp-content/uploads/2019/10/The-Ultimate-Propeller-Test-Yachting-Monthly.pdf
Tuplaperäsimisessä purjeveneessä lienee lähes poikkeuksetta purjevenevetolaite. Niissä ei yleensä oli kovinkaan merkittävää sivuttaisvetoa. Nykyisellä 2-lapaisella taittolavalla sivuttaisvetoa ei oikeastaan edes havaitse. Aiemmalla 3-lapaisella Volvon taittolavalla se oli selvästi havaittavissa, muttei merkityksellinen. Peräsimiä on kyllä vain yksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mulla on ollut liki samanlaisissa akselivetoisissa veneissä sekä kiinteä, taittuvalapainen että kääntyvälapainen potkuri. Erot niiden kesken prop-walkissa olivat huomattavat. Taittuvassa oli heikoin prop-walk, samoin pakitusvedon teho ja sen ulossaanti, kiinteä oli siinä keskikastia ja vahvin oli kääntyvälapaisessa.
Olisi mielenkiintoista päästä koittamaan yksipotkurista, tuplaperäsimistä venettä. Se lienee varsin haasteellinen yhdistelmä.
Ariel 336.Mulla on First 260 yhdellä taittolapapotkurilla (Flex-O-Fold) ja tuplaperäsimillä.
En tarkalleen tiedä, mitä tarkoitat "haasteellisella", mutta ainakin tässä veneessä tuplaperäsinten ansiosta peruuttaessa kääntyminen onnistuu varsin hyvin hitaassakin vauhdissa.
Hankalaa on oikeastaan vain sivutuulta vastaan laiturista lähtö kylkikiinnityksestä - sekin onnistuu keulaspringin avulla. Tuplaköysi keulan knaapin kautta nostimen vinssille.
Koneella työntää eteenpäin pinna poispäin laiturista, perä irtoaa laiturista. Köyden pää irti vinssiltä, pakki päälle ja pinna sisäänpäin kohti laituria. Hanaa pakilla hetken, vaihde eteen ja pinna toisinpäin, lyhyt potku koneella.
Vene on tällöin perä kohtisuoraan tuuleen. Köysi kyytiin ja peruuttaen tuulta vastaan ulos 90 asteen kulman muodostavasta nurkasta laitureiden nurkassa, jossa kummallakin puolella on veneitä
- Anonyymi
On siinä eroa harjoitteleeko 35 neliön spinnulla vai 100 neliön. Isolla veneellä aloittava ei ikinä opi yhtä taitavaksi kuin tyvestä puuhun -periaatteella harjoitellut.
- Anonyymi
Isolla veneellä ei opi pienen veneen metkuja eikä pienellä ison.
Jokainen päättää mielenkiinnon ja lompakon paksuuden persutella kummasta tykkää enemmän. Voihan joku ihan oikeastikin pitää pienestä veneestä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Isolla veneellä ei opi pienen veneen metkuja eikä pienellä ison.
Jokainen päättää mielenkiinnon ja lompakon paksuuden persutella kummasta tykkää enemmän. Voihan joku ihan oikeastikin pitää pienestä veneestä.Pienellä on paljon turvallisempi harjoitella sitä spinnun käyttöä. Isolla voi jäädä kokonaan oppimatta. Uuteen isompaan veneeseen taas tottuu varsin nopeasti.
- Anonyymi
Onhan se niinkin. Vaikkapa pelkillä purjeilla meno laituriin jää isolla harjoittelematta. Jollalla se on helppo opetella ja perustaito on olemassa, kun siirtyy isompaan. Samoin se, miten tullaan toimeen reissulla ilman jääkaappia, navigaattoria jne. Sellaisia veneilyn perustaitoja.
- Anonyymi
Miksi tarvitsisi oppiakaan? Jollalla aloittaminen sopii niille, joiden haaveena on jokin multala-urapolku eli päätyminen nolosti häviämään OK-puheenjohtajaäänestys...
Ihan vakavissaan: ei normaalipurjehtija tarvitse sen parempaa purjehdustaitoa kuin minkä isollakin veneellä aloittaen oppii hyvin nopeasti. 80/20 -sääntö taas kerran. Eri asia sitten ne pervertikot, joille se purjehdus on veneilyn ydinasia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi tarvitsisi oppiakaan? Jollalla aloittaminen sopii niille, joiden haaveena on jokin multala-urapolku eli päätyminen nolosti häviämään OK-puheenjohtajaäänestys...
Ihan vakavissaan: ei normaalipurjehtija tarvitse sen parempaa purjehdustaitoa kuin minkä isollakin veneellä aloittaen oppii hyvin nopeasti. 80/20 -sääntö taas kerran. Eri asia sitten ne pervertikot, joille se purjehdus on veneilyn ydinasia.No tämä on purjehduspalsta. Jos purjehduksesta haluaa nauttia, niin ei kyllä onnistu kevyillä tuulilla myötäiseen isolla veneellä ilman spinnua. Mutta noitahan tuolla enemmistö on. Tulevat monen solmun erolla perä edellä vastaan. Tietysti jos ei ole kiire mihinkään ja 3 solmua on riittävä nopeus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi tarvitsisi oppiakaan? Jollalla aloittaminen sopii niille, joiden haaveena on jokin multala-urapolku eli päätyminen nolosti häviämään OK-puheenjohtajaäänestys...
Ihan vakavissaan: ei normaalipurjehtija tarvitse sen parempaa purjehdustaitoa kuin minkä isollakin veneellä aloittaen oppii hyvin nopeasti. 80/20 -sääntö taas kerran. Eri asia sitten ne pervertikot, joille se purjehdus on veneilyn ydinasia.80/20 -sääntö on ihan pätevä, joskaan ei yleispätevä. Mutta sitä optimoiden et tiedä, jos päädyitkin 50/10 tilanteeseen kuvitellen itse jotain muuta. Jo edellisiä postauksia lukiessa saa selvän vaikutelman, että pelkät laituritoiminnot olisivat jo se 80.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No tämä on purjehduspalsta. Jos purjehduksesta haluaa nauttia, niin ei kyllä onnistu kevyillä tuulilla myötäiseen isolla veneellä ilman spinnua. Mutta noitahan tuolla enemmistö on. Tulevat monen solmun erolla perä edellä vastaan. Tietysti jos ei ole kiire mihinkään ja 3 solmua on riittävä nopeus.
Hiukan harhaanjohtavasta nimestään huolimatta tämä on PURJEVENE-, ei pelkkä purjehduspalsta. Purjepervertikot pysykööt häkeissään.
Kyllä se 3 solmua lämpimänä päivänä on ihan tarpeeksi. Sitten, jos on oikeasti kiire, ajetaan koneella. Spinnu on turhake. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiukan harhaanjohtavasta nimestään huolimatta tämä on PURJEVENE-, ei pelkkä purjehduspalsta. Purjepervertikot pysykööt häkeissään.
Kyllä se 3 solmua lämpimänä päivänä on ihan tarpeeksi. Sitten, jos on oikeasti kiire, ajetaan koneella. Spinnu on turhake.Mikä sinä luulet olevasi purjehduspalstaa muuksi määrittelemään!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä sinä luulet olevasi purjehduspalstaa muuksi määrittelemään!
Katso veneilyryhmän alaryhmien nimiä. Siitä sen tajuaa jokainen, jonka järki ei ole liian monen kisan sumentamaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Katso veneilyryhmän alaryhmien nimiä. Siitä sen tajuaa jokainen, jonka järki ei ole liian monen kisan sumentamaan.
Alaryhmät ovat moottoriveneily ja purjehdus. Hyvin yksikäsitteistä, eikä vaadi tulkintojen tekemistä. Purjehdus on paljon muutakin kuin kilpapurjehdusta, mutta silti pysytään purjehduksessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alaryhmät ovat moottoriveneily ja purjehdus. Hyvin yksikäsitteistä, eikä vaadi tulkintojen tekemistä. Purjehdus on paljon muutakin kuin kilpapurjehdusta, mutta silti pysytään purjehduksessa.
Nolo komentti tosi pujehtijalta, kertoo ahdasmielisyydestä, joka on yleistä purjehtijoiden kuivan kälkkeisissä pikku piireissä.
Erikseen ovat veneilijät joilla purjevene. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No tämä on purjehduspalsta. Jos purjehduksesta haluaa nauttia, niin ei kyllä onnistu kevyillä tuulilla myötäiseen isolla veneellä ilman spinnua. Mutta noitahan tuolla enemmistö on. Tulevat monen solmun erolla perä edellä vastaan. Tietysti jos ei ole kiire mihinkään ja 3 solmua on riittävä nopeus.
Aika hyvä olet, jos saat spinnulla monta solmua ennemmän kyytiä. Kaikilla ei ole edes hinkua maksimivauhtiin ja purjehdus voi silti olla erittäin nautittavaa.
- Anonyymi
Joku taas nöyryyttänyt Bavariaa Laserilla?
- Anonyymi
En tiedä, mutta minä olen Bavarialla nöyryyttänyt X:iä, FG:tä jne. Laser ei kyllä pysy minkään 2000-luvun Bavarian vauhdissa, jos Bavariaa purjehditaaan osaavasti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tiedä, mutta minä olen Bavarialla nöyryyttänyt X:iä, FG:tä jne. Laser ei kyllä pysy minkään 2000-luvun Bavarian vauhdissa, jos Bavariaa purjehditaaan osaavasti.
Tuossa on iso JOS. On minunkin ohi yksi Bavaria mennyt, vaikka olin liikkeellä selvästi Laseria nopeammalla veneellä. Ja Laseria kokeillessa piti todeta jälleen kerran, etten osaa purjehtia, vaikka niin luulin. Ei todellakaan ollut ensimmäinen kerta, kun jouduin sen saman toeamuksen tekemään. Sitä Laseria en edes oppinut purjehtimaan.
- Anonyymi
Minä en ole se keskimääräistä parempi autokuski, mutta silti olen autoillut jo yli 30 vuotta ilman ainuttakaan onnettomuutta. Toki tuuriakin on ollut mukana, koska kaikkeen ei voi vaikuttaa itse, ei myöskään inhimillisiin virheisiin.
No, en minä ole keskimääräistä parempi purjehtijakaan, mutta silti maileja on tullut kerättyä ja Itämereltä poistuttu. Kilpailussa tuskin pärjäisin, mutta en oikein ymmärrä, miksi pitäisi pärjätäkään. Minulle purjehduksen juttu ei ole nopeus vaan hallinta.
Minulla ei ole keulapotkuria, mutta en ymmärrä, miksi se pitäisi torjua taitojen kehittymisen nimissä. Eihän autoissakaan vastusteta ajamista helpottavaa tekniikkaa.
On hyvä osata rantautua ilman keulapotkuria, mutta vielä paljon tärkeämpää on osata rantautua hyvin keulapotkurin kanssa monenlaisissa olosuhteissa. Huollettu keulapotkuri kun kuitenkin toimii melkein aina, eikä harrastustaan voi perustaa äärimmäisen harvinaisten poikkeuksien varaan.
Minulle purjehdus on fiilistä, eikä loppuun saakka hiottuja taitoja. En ole koskaan ollut kilpailuhenkinen, eikä minua kiinnosta se, että joku on nopeampi tai hallitsee veneensä paremmin. Minulle riittää, että pystyn purjehtimaan turvallisesti monenlaisissa olosuhteissa ja monenlaisilla vesillä.
Kaiken lisäksi tilastot kertovat, että vaaroja sisältävissä harrastuksissa suurimmassa vaarassa ovat aloittelijat ja kokeneimmat. Ensin ei osata, sitten ruvetaan ymmärtämään, mitä ei osata, ja lopuksi kuvitellaan, että osataan. Siksi harrastuksen alku- ja loppupäässä sattuu paljon onnettomuuksia. Keskitien kulkijat ymmärtävät heikkoutensa ja mitoittavat toimintansa sen mukaan.- Anonyymi
”Eihän autoilussakaan vastusteta ajamista helpottavaa tekniikkaa”.
Tuo ei pidä täysin paikkaansa. Itsekään en halua aivan kaikkea tekniikkaa autoon. En esim halua autoa jossa navigaattori on koko ajan päällä ruudussa, haluan yleensä navigoida muistinvaraisesti , se pitää aivot kunnossa. En myöskään ”liikaa” helpottavia avustuksia kuten autonominen taskuparkki, tässäkin haluan säilyttää omia taitojani. Edes peruutuskameraa en halua, pelkkä tutka riittää minulle. Käytän vakionopeussäädintäkin harvoin koska se vie tuntumaa ajamisesta.
- Anonyymi
Varsinaisen purjehduksen ja purjeiden trimmaamisineen oppii paremmin pienellä, koska säätöjen vaikutuksen tuntee selvemmin ja nopeammin. Ei toki ole kuitenkaan mahdotonta oppia isollakaan.
Isolla veneellä purjehtiminen ja etenkin rantautumiset (purjein rantautumista lukuunottamatta) ovat yleensä jopa helpompia kuin pienellä. Aloittelijalle ei kuitenkaan yleensä suositella kovin isoa sen takia, että jos homma kuitenkin menee pieleen, niinkuin usein menee, niin isolla ei virheitä korjata lihasvoimalla kuten pienellä ja törmäillessä vahingot ovat suuria. - Anonyymi
Vielä tänäkin päivänä tietyissä piireissä ollaan vahvasti sitä mieltä, ettei maakravusta voi ylipäätään edes tulla hyvää purjehtijaa. Opin mukaan lajiin pitäisi olla kasvanut sisään perheen mukana jo lapsuusvuosista lähtien. Ja elintason nousun myötä aikuisena alottaneita katsotaan vähän vartta pitkin, erityisesti niitä "liian isolla" ensiveneellä aloittavia. Nykyään puhuvat nousukkaista?
- Anonyymi
Suoraan suurella alottaen... hmm.
Käsite itsellään on hieman erikoinen. Mikä nyt kenellekin on suuri. Mielestäni sillä ei nyt ole kovin suurta merkitystä minkä kokoinen paatti itsessään on vaan ennemminkin siitä miten kuskin motoriikka ja pelisilmä kehittyy vastaamaan tarkoitukseensa s.e. veneen / aluksen käsittelyssä vältetään henkilövahingot niin omassa paatissa kuin kolmansille osapuolille aiheutettuna . Toinen tavoiteltava asia on materiaalisten vahinkojen välttäminen. Tietysti jos kuskilla on riittävästi pötäkkää, niin tuo jälkimmäinen ei ole kovinkaan merkityksellinen.
Aluksen käsittely väljässä vedessä ja suotuisissa olosuhteissa nyt ei ole konsti, eikä mikään riippumatta aluksen koosta. Oli paatti sitten pikkuinen kölivene tai tuhansien tonnien bulkki, sitä nyt pystyy ajamaan kuka vaan. Jyvät erottuvat akanoista siinä vaiheessa kun tulee erikoistilanteita missä pitää toimia ripeästi ja valita huonoista vaihtoehdoista vähiten huono, miettiä sille plan b, c jne.
Jotta pystyy toimimaan rationaalisesti päällikkönä, niin siitä on etua jos harjoitustunteja on reilusti takana erilaisista tilanteista, tilanteiden kombinaatioista ja toistokerroista. Parhaimmillaan niin, että keskeisimmät liikesarjat ja havainnointi on siirtynyt lihasmuistiin. Jos aloittaa pienemmällä siis sen koko luokan paatilla, missä kaikki keskeisimmät toimet voi suorittaa lihasvoimalla ilman vinssejä tms turvallisesti, on oppiminen mielestäni selvästi nopeampaa kuin, hypätä pykälää suurempaan aluskokoon, missä ei voi esimerkiksi työntää jalkaa veneen ja laiturin väliin hidastaakseen kosketusta ja jos niin tekee, niin tiedossa on sairaalareissu, tai ei voi nostaa purjetta pelkästään nostimesta kiskoen koska puuskan tullen nostaja saattaa purjeen vetovoimasta liihottaa taivaalle jne..
No entäpä tilanne jos kipparina aloittaa noviisi jolta uupuu kokemus tunnistaa riskitilanteita ja paatissa on muuta porukkaa, joilla on vieläkin vähemmän osaamista. Huvikuunareissahan kipparin pitäisi huolehtia, kouluttaa ja valvoa, ettei henkilövahinkoja tule ja, että purjeiden ja veneen käsittely tapahtuu turvallisesti. Jos pohjat osaamiseen haetaan pienemmästä paatista, niin siinä on mahdollista tyriä todella paljon ilman, että henkilövahinkoja syntyy ja samalla osaaminen voi karttua
t. Turun Tautiako- Anonyymi
Juurikin samaa mieltä. Kokemus ja lihasmuistiin hankitut reaktiot pienellä veneellä auttavat pärjäämään isolla ilman isompia jännittämisiä.
" tai ei voi nostaa purjetta pelkästään nostimesta kiskoen koska puuskan tullen nostaja saattaa purjeen vetovoimasta liihottaa taivaalle"
Tuossa taisi tulla vauhtisokeus kirjoittamiseen. Kokemukseni mukaan ison noston aikana iskevä tuulen puuska saa purjeen lepattamaan tiukasti. Sitä ei silloin saa ylös eikä alas, vasta puuskan mentyä ohi voi jatkaa nostamista. Ei siinä nostimesta vetävä lähde minnekään liihottelemaan. Vai onko sinulla moisesta kokemusta? - Anonyymi
Se oli erikoinen kokemus, kun pari vuotta sitten olin kaverini kanssa purjehtimassa. Hänellä oli myös oma vene, vajaat 40 jalkaa, jolla hän oli purjehtinut jotain 3 vuotta. Se oli hänen eka veneensä. Päätin päivän lopuksi mennä luonnonsatamaan lahdelle ankkuriin ja laittamaan tulet rantaan. Se oli yllätys, että kaveri oli ihan huuli pyöreänä, että miten siihen mennään ankkuriin ja mitä pitää tehdä. Hän oli aina ollut yötä laiturissa, eikä ollut minkäänlaista osaamista keula-ankkuroinnista. Omassa veneessään keula-ankkuri oli ollut jossain laatikossa vuosikausia, kun se oli painava ja epäkäytännöllinen. Keula-ankkurointi on kuitenkin ihan keskeisiä turvallisuusasioita. Niin että aika ohkaisilla taidoilla jotkut merellä liikkuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juurikin samaa mieltä. Kokemus ja lihasmuistiin hankitut reaktiot pienellä veneellä auttavat pärjäämään isolla ilman isompia jännittämisiä.
" tai ei voi nostaa purjetta pelkästään nostimesta kiskoen koska puuskan tullen nostaja saattaa purjeen vetovoimasta liihottaa taivaalle"
Tuossa taisi tulla vauhtisokeus kirjoittamiseen. Kokemukseni mukaan ison noston aikana iskevä tuulen puuska saa purjeen lepattamaan tiukasti. Sitä ei silloin saa ylös eikä alas, vasta puuskan mentyä ohi voi jatkaa nostamista. Ei siinä nostimesta vetävä lähde minnekään liihottelemaan. Vai onko sinulla moisesta kokemusta?tai ei voi nostaa purjetta pelkästään nostimesta kiskoen koska puuskan tullen nostaja saattaa purjeen vetovoimasta liihottaa taivaalle"...
Vai onko sinulla moisesta kokemusta?...
Itseasiassa eräs mieleen painuva tapahtuma sattui pohjanmerellä kun purjehdimme kahvelikuunarilla semmoisella n. 250 tn:sella tiukkaan vastaiseen reipasta vauhtia ja tarkoitus oli kiskoa ison kahveli hieman sisemmäksi. Kahvelilla oli kokoa n. 150 m2. Kahvelipuomin kärjessä on köysi, minkä päässä taittopyörä ja talja. Taljan toinen pää on kiinnitetty sakkelilla aluksen partaaseen ja toinen pää lentävänä partaalla olevaan naakeliin naakelipenkissä. Tommonen homma hoidetaan yleensä 2 - 3 gastin yhteistyönä yhden ollessa pomona pääpaino turvallisuudessa. No yksi gasteista ei ollut riittävän huolellinen / valvonta oli puutteellista, niin eikös köysi livennyt vapaaksi naakelista ja tyyppi roikkumaan köyteen. Ei oltu harjoiteltu riittävästi, eikä ollut turvallisuuskoulutus uponnut lihasmuistiin , olisi pitänyt päästää köydestä irti, mutta eikö sankarin pitänyt kuvitella pystyvänsä kiskomaan köyden takaisin naakeliin.
No kaveri kohosi taivaalle n. 5 metriin kun puomi aukesi, kävi n. 5-6 metriä partaan ulkopuolella lenkin ennen kuin saatiin vedetyksi reelingin sisäpuolelle. Onneksi oli nuori ja vanttera ja jaksoi pitää kiinni köydestä. Jalat kastui ei onneksi muuta.
Turun Tautiako - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
tai ei voi nostaa purjetta pelkästään nostimesta kiskoen koska puuskan tullen nostaja saattaa purjeen vetovoimasta liihottaa taivaalle"...
Vai onko sinulla moisesta kokemusta?...
Itseasiassa eräs mieleen painuva tapahtuma sattui pohjanmerellä kun purjehdimme kahvelikuunarilla semmoisella n. 250 tn:sella tiukkaan vastaiseen reipasta vauhtia ja tarkoitus oli kiskoa ison kahveli hieman sisemmäksi. Kahvelilla oli kokoa n. 150 m2. Kahvelipuomin kärjessä on köysi, minkä päässä taittopyörä ja talja. Taljan toinen pää on kiinnitetty sakkelilla aluksen partaaseen ja toinen pää lentävänä partaalla olevaan naakeliin naakelipenkissä. Tommonen homma hoidetaan yleensä 2 - 3 gastin yhteistyönä yhden ollessa pomona pääpaino turvallisuudessa. No yksi gasteista ei ollut riittävän huolellinen / valvonta oli puutteellista, niin eikös köysi livennyt vapaaksi naakelista ja tyyppi roikkumaan köyteen. Ei oltu harjoiteltu riittävästi, eikä ollut turvallisuuskoulutus uponnut lihasmuistiin , olisi pitänyt päästää köydestä irti, mutta eikö sankarin pitänyt kuvitella pystyvänsä kiskomaan köyden takaisin naakeliin.
No kaveri kohosi taivaalle n. 5 metriin kun puomi aukesi, kävi n. 5-6 metriä partaan ulkopuolella lenkin ennen kuin saatiin vedetyksi reelingin sisäpuolelle. Onneksi oli nuori ja vanttera ja jaksoi pitää kiinni köydestä. Jalat kastui ei onneksi muuta.
Turun TautiakoPuhut laivalla purjehtimisesta. Veneillä ei kertomasi kaltaisia voi tapahtua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
tai ei voi nostaa purjetta pelkästään nostimesta kiskoen koska puuskan tullen nostaja saattaa purjeen vetovoimasta liihottaa taivaalle"...
Vai onko sinulla moisesta kokemusta?...
Itseasiassa eräs mieleen painuva tapahtuma sattui pohjanmerellä kun purjehdimme kahvelikuunarilla semmoisella n. 250 tn:sella tiukkaan vastaiseen reipasta vauhtia ja tarkoitus oli kiskoa ison kahveli hieman sisemmäksi. Kahvelilla oli kokoa n. 150 m2. Kahvelipuomin kärjessä on köysi, minkä päässä taittopyörä ja talja. Taljan toinen pää on kiinnitetty sakkelilla aluksen partaaseen ja toinen pää lentävänä partaalla olevaan naakeliin naakelipenkissä. Tommonen homma hoidetaan yleensä 2 - 3 gastin yhteistyönä yhden ollessa pomona pääpaino turvallisuudessa. No yksi gasteista ei ollut riittävän huolellinen / valvonta oli puutteellista, niin eikös köysi livennyt vapaaksi naakelista ja tyyppi roikkumaan köyteen. Ei oltu harjoiteltu riittävästi, eikä ollut turvallisuuskoulutus uponnut lihasmuistiin , olisi pitänyt päästää köydestä irti, mutta eikö sankarin pitänyt kuvitella pystyvänsä kiskomaan köyden takaisin naakeliin.
No kaveri kohosi taivaalle n. 5 metriin kun puomi aukesi, kävi n. 5-6 metriä partaan ulkopuolella lenkin ennen kuin saatiin vedetyksi reelingin sisäpuolelle. Onneksi oli nuori ja vanttera ja jaksoi pitää kiinni köydestä. Jalat kastui ei onneksi muuta.
Turun TautiakoSorry ajatteluni rajallisuus. Mielessäni oli tavanomainen sluuppi, jossa iso liikkuu ratsastajilla maston urassa. Tässä tuulenpuuska vain tuo lisää kitkaa nostoon.
- Anonyymi
Tunnen usean purjehtijan joka on ostanut ison veneen ensimmäiseksi veneekseen. Yhteistä heille on, että purjehdusta ei osata. Liian kova tuuli, liian vastainen tuuli, liian paha tuuli. Moottori käyntiin ja menoksi.
Tunnen muutaman pienellä aloittaneen, joka ei osaa purjehtia. Harvempi kuitenkin.
Ohje on yksikäsitteinen: aloita pienellä, purjehdi pari kautta ja osta sen jälkeen niin iso paatti kuin kukkaro kestää.
Pienemmän kolhiminen ei maksa käytännössä paljoakaan. Korjaukset ja varaosat ovat halpoja. Isommalla harjoittelu tulee sitten huomattavasti kalliimmaksi.- Anonyymi
Etkä tunne, sä valehtelet :D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Etkä tunne, sä valehtelet :D
Nyt tuli todella tarkkaa analyysiä ja tuo kaikki vain neljällä sanalla.
Tuon takana on joko selvännäkijän kyvyt tai vakava lääkinnän puutos D. - Anonyymi
En ymmärrä alkuunkaan tuollaista ajattelua, että koneella ajaminen olisi jotenkin väärin. Miksi pitäisi väkisin purjehtia sellaisissa olosuhteissa, joissa se on työlästä?
Itse inhoan tavattomasti olosuhteita, joissa tuuli shiftailee 5-10 astetta juuri siellä luovikulman rajoilla. Ei ole kivaa purjehtia, jos koko ajan pitää kytätä tuulimittaria ja joko säädellä purjeita tai muutella kurssia pois sieltä, mihin on menossa. Kyllä silloin kone käynnistyy aika herkästi.
Toinen, mitä ei täyspäinen jaksa: kryssi kapeilla saaristoväylillä. Luoviminen on OK silloin, kun voi rauhassa vetää aina muutaman mailin ennen seuraavaa vendaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt tuli todella tarkkaa analyysiä ja tuo kaikki vain neljällä sanalla.
Tuon takana on joko selvännäkijän kyvyt tai vakava lääkinnän puutos D.Se parhaiten nauraa, jolla on vahvin lääkitys.
- Anonyymi
Kölivene ja purjehduksen oppiminen eivät kuulu yhteen. Jos tahtoo opetella purjehdusta, siihen täytyy olla jolla, joka kaatuu suht helposti.
- Anonyymi
Mikä siinä purjehtimisessa on vaikeaa?
Ymmärrän hyvin, että aina voi tulla paremmaksi ja jos osaaminen määritellään vaikka niin, että maailmassa on vain yksi ihminen kerrallaan, joka osaa niin onhan se sitten vaikeaa.
Ymmärrän senkin, että on sukuja, joiden geenit ovat niin vinossa, että niiltä vaaditaan useampi sukupolvi purjehduksen oppimiseen.
Sen sijaan, jos purjehtiminen määritellään kyvyksi liikkua purjeveneellä riittävän turvallisesti ja jsoksu jopa nauttimaan siitä, niin kaikki oppivat helposti purjehtimaan eikä se ole edes vaikeaa.
Tämä veneen koosta riippumatta. - Anonyymi
Mielestäni merkittävin asia itse purjehduksessa on perstuntuma. Se lienee voimakkain pinnaohjatussa lyhytkölisessä veneessä. Siitä kun siirtyy ruoriin, tuntuma ohenee heti. Edelleen hydraulisella menetetään lisää tuntumaa. Hydraulipilotilla ajettaessa tuntuma katoaa tyystin, peräsimen kulmankin näkee vain pilotin näytöltä. Jos tähän asetelmaan mennään suoraan ekassa venekaupassa, jotain kyllä jää taidoissa uupumaan.
Rantautumiset taas tulee suunniteltua paremmin isolla veneellä. En koskaan ole nähnyt pikkupurren jättäneen rantautumista kokonaan väliin kelissä. Isommat veneet taas tekevät sen useinkin. Isolla veneellä kun ei tarvitse juuri paeta merta maihin, pienellä veneellä se on usein välttämätöntä kun ankkurointi tuntuu riskaabelimmalta.
Suomalaiset ja muut pohjoismaiset seilorit kyllä osaavat hommat erinomaisesti, oli kyse sitten laituroinnista tahi ankkuroinnista. Sählärit ovat aina eteläisten lippujen alla seilaavia.
Ariel 336.- Anonyymi
Olen eri mieltä.
Perstuntumaksi kutsutaan yleensä asioita, joita ei tarkaan ymmärretä eikä osata pukea sanoiksi.
Perstuntumaa on hyvin yksilöllinen ja sidonnainen veneeseen. Jos perstuntuma - eli tuntemattomien jäsentymättömien asioiden summa - johtaa päätöksentekoa, on vaikea vaihtaa mistään asiasta toiseen.
Henkinen kasvu ja oppiminen edellyttää perstuntuman hylkäämistä ja asioiden analyyttistä jäsentämistä. Perse pitää siirtää päähän. Jos on alunperin oppinut purjehtimaan muulla, kuin perseellä, niin osaaminen on helppo siirtää paikasta toiseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen eri mieltä.
Perstuntumaksi kutsutaan yleensä asioita, joita ei tarkaan ymmärretä eikä osata pukea sanoiksi.
Perstuntumaa on hyvin yksilöllinen ja sidonnainen veneeseen. Jos perstuntuma - eli tuntemattomien jäsentymättömien asioiden summa - johtaa päätöksentekoa, on vaikea vaihtaa mistään asiasta toiseen.
Henkinen kasvu ja oppiminen edellyttää perstuntuman hylkäämistä ja asioiden analyyttistä jäsentämistä. Perse pitää siirtää päähän. Jos on alunperin oppinut purjehtimaan muulla, kuin perseellä, niin osaaminen on helppo siirtää paikasta toiseen.Toki saat olla eri mieltä. Jokainen olkoot mitä mieltä haluaa, mutta aika yksin tunnut olevan oman mielipiteesi kanssa.
Luin juuri erästä superjahti-plokia, jonka palkattu miehistö koostui lähinnä entistä kilpapurjehtijoista. Mukana oli myös 29er olympia-luokan mitallisti. En usko hänen tulleen valituksi esim. kahvinkeittotaitojen perusteella. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen eri mieltä.
Perstuntumaksi kutsutaan yleensä asioita, joita ei tarkaan ymmärretä eikä osata pukea sanoiksi.
Perstuntumaa on hyvin yksilöllinen ja sidonnainen veneeseen. Jos perstuntuma - eli tuntemattomien jäsentymättömien asioiden summa - johtaa päätöksentekoa, on vaikea vaihtaa mistään asiasta toiseen.
Henkinen kasvu ja oppiminen edellyttää perstuntuman hylkäämistä ja asioiden analyyttistä jäsentämistä. Perse pitää siirtää päähän. Jos on alunperin oppinut purjehtimaan muulla, kuin perseellä, niin osaaminen on helppo siirtää paikasta toiseen.Sekoitat nyt täysin perstuntuman sormituntumaan. Sormituntumaa kuvaat, perstuntuma on se jolla venettä ohjataan. Muita asioita voi analyyttisesti jäsentää ja vaikkapa valita oikean purjeyhdistelmän tai yleensä tehdä päätöksiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen eri mieltä.
Perstuntumaksi kutsutaan yleensä asioita, joita ei tarkaan ymmärretä eikä osata pukea sanoiksi.
Perstuntumaa on hyvin yksilöllinen ja sidonnainen veneeseen. Jos perstuntuma - eli tuntemattomien jäsentymättömien asioiden summa - johtaa päätöksentekoa, on vaikea vaihtaa mistään asiasta toiseen.
Henkinen kasvu ja oppiminen edellyttää perstuntuman hylkäämistä ja asioiden analyyttistä jäsentämistä. Perse pitää siirtää päähän. Jos on alunperin oppinut purjehtimaan muulla, kuin perseellä, niin osaaminen on helppo siirtää paikasta toiseen.Perstuntuma on hyvin olennainen silloin kun ajetaan ylirikattua, broachiherkkää venettä. Ylirikauksella tarkoitan tässä venettä johon on kevyttuulikapasiteetin lisäämiseksi laitettu korkeampi riki ja jätetty silti peräsinlapa alkuperäiseksi.
Minulla oli kauan sellainen vene, NC37. Sehän on vene, jonka moni ei edes uskoisi kaksisesti purjehtivan. Sen veneen kun kelissä antoi kenen tahansa osaavankin seilorin käsiin, karkasi se aina kaikilta. Syinä ne, etteivät tosipurjehtijat osanneet edes varoitusteni jälkeen odottaa NC:n broachaavan ja koska hydrauliohjaus ei antanut mekaanisvälitteisistä tuttua vastetta ruorille.
Perstuntuma siis korostuu veneissä joissa tilanneindikaattorit, kuten ruoripaine, ovat teknisesti eliminoituja. Lapakulmankin näkee vain niistä pikkupalkeista pilotin näytöllä, ei ruoripyörän asennosta. Ajanmyötä toki vanaveden äänestäkin oppi saamaan osviittaa, just sitä perstuntumaa.
Nyt joku voi ajatella että hydrauliohjaus olisi huono ratkaisu. Sitä se ei suinkaan ole, kunhan perstuntuma on saatu. Ohjaus on täysin välyksetön ja se ei yhtään kuormita ruorimiehen käsiä tai ranteita. Lisäksi se mahdollistaa helposti hydraulisen järjestelmäpilotin asennuksen joka taas on yliveto kaikissa tilanteissa.
On laitteita, kuten helikopterit ja lentokoneet sumussa, joita ei silloin saa perstuntumalla ajaa, vaan pelkästään absoluuttisella mittaritiedolla. Noissa tositilanteen taju katoaa perstuntumalennossa ja alas tullaan nopeasti. Vene ei kuitenkaan sellainen laite ole.
Ariel 336. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olen eri mieltä.
Perstuntumaksi kutsutaan yleensä asioita, joita ei tarkaan ymmärretä eikä osata pukea sanoiksi.
Perstuntumaa on hyvin yksilöllinen ja sidonnainen veneeseen. Jos perstuntuma - eli tuntemattomien jäsentymättömien asioiden summa - johtaa päätöksentekoa, on vaikea vaihtaa mistään asiasta toiseen.
Henkinen kasvu ja oppiminen edellyttää perstuntuman hylkäämistä ja asioiden analyyttistä jäsentämistä. Perse pitää siirtää päähän. Jos on alunperin oppinut purjehtimaan muulla, kuin perseellä, niin osaaminen on helppo siirtää paikasta toiseen.Ei kyllä kannattaisi olla eri mieltä, sillä tuo ”perstuntu” on ollut jo aikojen alusta tunnettu käsite kaikessa toiminnassa, johon liittyy kehon hallinta tai jokin muu päätöksen tekoon liittyvä toiminta.
Olemme varmaankin kaikki kuulleet sanonnan”minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa”.
Tuossa erityisesti tiivistyy tuon perstuntu käsitteen sisältö.
Olen kuullut erään määritelmän jonkun taidon oppimiseen, jonka mukaan suoritusta tulee toistaa 10 000 kertaa, jotta sen taidon hallinta olisi ”lähes” täydellistä.
Omalta kohdaltani en voi purjehduksessa puhua mistään oikeasta perstunnun saavuttamisesta, mutta ilma-alusten osalta kyllä esimerkki kyllä löytyy.
Rapakon takaisessa ilmailun suurmaassa tuota perstuntua kutsutaan nimellä: ” seat-of-the-pants” lentämiseksi, ja se on hyvin vakiintunut termi.
Drag - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kyllä kannattaisi olla eri mieltä, sillä tuo ”perstuntu” on ollut jo aikojen alusta tunnettu käsite kaikessa toiminnassa, johon liittyy kehon hallinta tai jokin muu päätöksen tekoon liittyvä toiminta.
Olemme varmaankin kaikki kuulleet sanonnan”minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa”.
Tuossa erityisesti tiivistyy tuon perstuntu käsitteen sisältö.
Olen kuullut erään määritelmän jonkun taidon oppimiseen, jonka mukaan suoritusta tulee toistaa 10 000 kertaa, jotta sen taidon hallinta olisi ”lähes” täydellistä.
Omalta kohdaltani en voi purjehduksessa puhua mistään oikeasta perstunnun saavuttamisesta, mutta ilma-alusten osalta kyllä esimerkki kyllä löytyy.
Rapakon takaisessa ilmailun suurmaassa tuota perstuntua kutsutaan nimellä: ” seat-of-the-pants” lentämiseksi, ja se on hyvin vakiintunut termi.
DragTermi on tuttu ja tiedän, mitä se tarkoittaa.
Se ei kuitenkaan muuta miksikään sitä, että kyse on henkisestä laiskuudesta, haluttomudesta tai jopa kyvyttömyydestä jäsennellä kokonaisuuksia.
Moni asia menee perstuntumalla ja välillä päin persettä, kun ei ymmärretä mikä vaikuttaa mihinkin. Analyyttisyydestä ei ole koskaan haittaa, sen puutteesta on. En tunne yhtään kilpailijaa, joka pärjää perstuntumalla tuntematta oman lajinsa teoriaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Termi on tuttu ja tiedän, mitä se tarkoittaa.
Se ei kuitenkaan muuta miksikään sitä, että kyse on henkisestä laiskuudesta, haluttomudesta tai jopa kyvyttömyydestä jäsennellä kokonaisuuksia.
Moni asia menee perstuntumalla ja välillä päin persettä, kun ei ymmärretä mikä vaikuttaa mihinkin. Analyyttisyydestä ei ole koskaan haittaa, sen puutteesta on. En tunne yhtään kilpailijaa, joka pärjää perstuntumalla tuntematta oman lajinsa teoriaa.Yksikään kilpapurjehtija taas ei pärjää vankimmallakaan teoriatiedolla. Olet selvästi edelleen täysin hakoteillä perstuntuman käsitteestä. Perstuntuma vaaditaan, jotta osaa ohjata viiveettömästi ennenkuin mikään mittari edes alkaa värähtää. Jollaluokissa ei tietenkään edes ohjata pinnalla jarruttaen, vaan omalla keholla. Teoriaa voi sitten soveltaa aivan toisiin asioihin, yleensä jälkeenpäin rannalla kokemuksesta oppia ottaen.
Kovin poikkeuksetta kilpapurjehtijat ovat niin motivoituneita, että perehtyvät myös teoriaan. Se on kuitenkin vain taustalla apuna ja pärjätäkseen tarvitaan paljon pienemmätkin avut käyttöön. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kyllä kannattaisi olla eri mieltä, sillä tuo ”perstuntu” on ollut jo aikojen alusta tunnettu käsite kaikessa toiminnassa, johon liittyy kehon hallinta tai jokin muu päätöksen tekoon liittyvä toiminta.
Olemme varmaankin kaikki kuulleet sanonnan”minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa”.
Tuossa erityisesti tiivistyy tuon perstuntu käsitteen sisältö.
Olen kuullut erään määritelmän jonkun taidon oppimiseen, jonka mukaan suoritusta tulee toistaa 10 000 kertaa, jotta sen taidon hallinta olisi ”lähes” täydellistä.
Omalta kohdaltani en voi purjehduksessa puhua mistään oikeasta perstunnun saavuttamisesta, mutta ilma-alusten osalta kyllä esimerkki kyllä löytyy.
Rapakon takaisessa ilmailun suurmaassa tuota perstuntua kutsutaan nimellä: ” seat-of-the-pants” lentämiseksi, ja se on hyvin vakiintunut termi.
DragTuo 10 000 kertaa liittyy siihen, että vaste ärsykkeelle saadaan reaktioksi. Jollalla lapsesta asti harjoitellut ei joudu mitenkään miettimään pinnan varressa, että mihin suuntaan tätä nyt pitäisi vääntää, kun aalto kääntää venettä. Korjausliikkeet tulevat reaktiona. Alat ikäänkuin olla yhtä veneesi kanssa. Aikuisena harjoitteleva tekee ohjausliikkeet jatkuvasti sekunnin tai pari myöhässä ja kyyti on tietysti sen mukaista.
- Anonyymi
Perstuntumasta on ihan tutkittuakin tietoa:
https://www.blinkhelsinki.fi/blogi/perstuntuma-uhka-vai-mahdollisuus
Vaikka tuossa kaikki ei ehkä sovellukaan, niin ainakin siitä voi poimia muutaman yleispätevän asian kuten vaikka sen, että harva viitsii ajatella analyyttisesti, vaikka voisi.- Anonyymi
Minusta ihan perstuntumalta tuntuu nyt siltä, että sinä poimit jostakin valmiita juttuja ilman kontekstia puheena olevaan aiheeseen. Voisit yhtä hyvin ajatella itse ja kirjoittaa vasta sitten.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minusta ihan perstuntumalta tuntuu nyt siltä, että sinä poimit jostakin valmiita juttuja ilman kontekstia puheena olevaan aiheeseen. Voisit yhtä hyvin ajatella itse ja kirjoittaa vasta sitten.
Vetoan vain auktoriteetteihin, joilla on meriittiä.
Sinäkin voi vedota tutkimuksiin, jotka osoittavat perstuntuman olevan analysointia parempi väline.
Epäilen, että puutut minun persoonaani koska se on 1950-luvulla kehitetty alkeellinen keino kyseenalaistaa faktat. Sinä olet varmaan syntynyt 50-luvulla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vetoan vain auktoriteetteihin, joilla on meriittiä.
Sinäkin voi vedota tutkimuksiin, jotka osoittavat perstuntuman olevan analysointia parempi väline.
Epäilen, että puutut minun persoonaani koska se on 1950-luvulla kehitetty alkeellinen keino kyseenalaistaa faktat. Sinä olet varmaan syntynyt 50-luvulla.Kun ruotsalainen professori tutkii ihmisten käsitystä maailman tilasta, ja päättelee maailmantilaa koskevia vääriä vastauksia ohjaavan mm. ihmisten pelko, draamahakuisuus ja yleistämisen tarve, ei se tietämättömyys ja em. seikat muuta vastaamista perstuntumalla tehdyksi, vaikka joku suomalainen höppänä on perstuntuma otsikon alla moiseen tutkimukseen viitannutkin.
- Anonyymi
Eli puhut siis totaalisen eri asiasta ymmärtämättä aika hyvin rautalangasta väännettyä asiaa. Sanoisko, että kokonaisuus jäi jäsentämättä. Ei purjehtiessa perstuntumalla tehdä mitään päätelmiä, sillä, kuten sanottu, reagoidaan tuntumaan perustuen ohjaukseen. Ei se "tuntuma" siinä sanassa ihan sattumalta ole. Tuntuma taas tulee niin ohjauksen vasteesta kuin sananmukaisesti persuksissa tunnettavissa olevista veneen liikkeistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli puhut siis totaalisen eri asiasta ymmärtämättä aika hyvin rautalangasta väännettyä asiaa. Sanoisko, että kokonaisuus jäi jäsentämättä. Ei purjehtiessa perstuntumalla tehdä mitään päätelmiä, sillä, kuten sanottu, reagoidaan tuntumaan perustuen ohjaukseen. Ei se "tuntuma" siinä sanassa ihan sattumalta ole. Tuntuma taas tulee niin ohjauksen vasteesta kuin sananmukaisesti persuksissa tunnettavissa olevista veneen liikkeistä.
Perstuntuma on purjehtiessa yhdistelmä eri aisteja. Pinnasta tai ratista tuntee paineen, persuksella veneen liikkeet ja kallistuman, äänistä monia eri asioita, tunnolla tuulen ja näkemällä tietysti vaikka mitä.
Näkö katoaa pimeässä ja katsottaessa muualle. Muut aistit korvaavat. Perstuntuman omaava huomaa heti, kun jokin on pielessä. Myös näkemättä ja pinnasta kiinnipitämättä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perstuntuma on purjehtiessa yhdistelmä eri aisteja. Pinnasta tai ratista tuntee paineen, persuksella veneen liikkeet ja kallistuman, äänistä monia eri asioita, tunnolla tuulen ja näkemällä tietysti vaikka mitä.
Näkö katoaa pimeässä ja katsottaessa muualle. Muut aistit korvaavat. Perstuntuman omaava huomaa heti, kun jokin on pielessä. Myös näkemättä ja pinnasta kiinnipitämättä.Alat pääsemään jyvälle siitä, mitä analysointi tarkoittaa.
Kun vielä purat värekarvojen antamat impulssit syy-seuraussuhteiksi, et ole enää perstuntumassa vaan siirryt analyyttiseen ajatteluun.
Perse kertoo, että vene kallistuu, mutta aivot tietävät mitkä syyt siihen sillä hetkellä vaikuttavat - julmasti yksinkertaistaen. Se tieto, on siirrettävissä veneestä toiseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alat pääsemään jyvälle siitä, mitä analysointi tarkoittaa.
Kun vielä purat värekarvojen antamat impulssit syy-seuraussuhteiksi, et ole enää perstuntumassa vaan siirryt analyyttiseen ajatteluun.
Perse kertoo, että vene kallistuu, mutta aivot tietävät mitkä syyt siihen sillä hetkellä vaikuttavat - julmasti yksinkertaistaen. Se tieto, on siirrettävissä veneestä toiseen.Se kaikki tehdään selkäytimellä, ei analysoimalla. Eikä siinä ole tiedosta, vaan taidosta kyse. Aivojen kautta analysoidut toimet tulevat parhaimmillaankin pahasti myöhässä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alat pääsemään jyvälle siitä, mitä analysointi tarkoittaa.
Kun vielä purat värekarvojen antamat impulssit syy-seuraussuhteiksi, et ole enää perstuntumassa vaan siirryt analyyttiseen ajatteluun.
Perse kertoo, että vene kallistuu, mutta aivot tietävät mitkä syyt siihen sillä hetkellä vaikuttavat - julmasti yksinkertaistaen. Se tieto, on siirrettävissä veneestä toiseen.Aika kovaa muiden aliarvioimista ja itsepetoksellista oman erinomaisuutensa korostamista.
Suurin osa purjehtijoista on kiinnostunut purjehdukseen liittyvistä ilmiöistä ja ymmärtää ne. TIETENKIN!
Itse sorrut analysoinnissasi kuvittelemaan persuntuman ulkoa opeteltujen automaattisten toimintojen sarjaksi ilman ajattelu, vaikka asia ei tietenkään ole niin. Silloin kyse on rutinoitumisesta, eikä siinäkään ole mitään pahaa, koska siinä vaiheessa tietomäärä lisää analysoimalla ei enää muuksi muutu.
Tässä ketjussa on tullut esiin jo paljon asioita, miksi pieni vene on isoa parempi opettaja. Itse suorituksen kannalta ehkä merkittävin oppimisprosessiin vaikuttava ero on veneen antama palaute. Pieni ehkä jopa vinssitön pinnavene on kuin analoginen laite, jossa kaikki toiminnot ovat "tehostamattomia" ja antavat suoran palautteen voimantarpeesta. Sama koskee trimmiä yms.
Kärjistettynä viklalla on paljon helpompaa opetella esim. esitaivutuksen ja raken vaikutus veneen suorituskykyyn, kun 40-jalkaisella ensiveneellä, jolloin asiaa jää helposti jopa tapahtumatta. Liittyy oikeastaan kaikkeen ihan vaikka ison nostoon liittyvistä rutiineista lähtien.
Fysiikka toimii veneissä hyvin pitkälti skaalautuvasti, siksi niin IMOCA kuin valtameritankkereiden kehitystyö projkteissa voidaan hyödyntää pienoismalleja. Hyvä esimerkki on myös "Drake" -veneet, joiden tyyppisiä löytyy tutusta Hai-veneestä lähes 100-jalkaisiin jätteihin. Molemmat ääripäät tottelevat skaalautuvasti samoja fysiikan lakeja. Ja vaikka itseluottamusta ja massia riittäisiä, niin noista kahdesta suurin osa aloittaisi mielummin Hailla! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika kovaa muiden aliarvioimista ja itsepetoksellista oman erinomaisuutensa korostamista.
Suurin osa purjehtijoista on kiinnostunut purjehdukseen liittyvistä ilmiöistä ja ymmärtää ne. TIETENKIN!
Itse sorrut analysoinnissasi kuvittelemaan persuntuman ulkoa opeteltujen automaattisten toimintojen sarjaksi ilman ajattelu, vaikka asia ei tietenkään ole niin. Silloin kyse on rutinoitumisesta, eikä siinäkään ole mitään pahaa, koska siinä vaiheessa tietomäärä lisää analysoimalla ei enää muuksi muutu.
Tässä ketjussa on tullut esiin jo paljon asioita, miksi pieni vene on isoa parempi opettaja. Itse suorituksen kannalta ehkä merkittävin oppimisprosessiin vaikuttava ero on veneen antama palaute. Pieni ehkä jopa vinssitön pinnavene on kuin analoginen laite, jossa kaikki toiminnot ovat "tehostamattomia" ja antavat suoran palautteen voimantarpeesta. Sama koskee trimmiä yms.
Kärjistettynä viklalla on paljon helpompaa opetella esim. esitaivutuksen ja raken vaikutus veneen suorituskykyyn, kun 40-jalkaisella ensiveneellä, jolloin asiaa jää helposti jopa tapahtumatta. Liittyy oikeastaan kaikkeen ihan vaikka ison nostoon liittyvistä rutiineista lähtien.
Fysiikka toimii veneissä hyvin pitkälti skaalautuvasti, siksi niin IMOCA kuin valtameritankkereiden kehitystyö projkteissa voidaan hyödyntää pienoismalleja. Hyvä esimerkki on myös "Drake" -veneet, joiden tyyppisiä löytyy tutusta Hai-veneestä lähes 100-jalkaisiin jätteihin. Molemmat ääripäät tottelevat skaalautuvasti samoja fysiikan lakeja. Ja vaikka itseluottamusta ja massia riittäisiä, niin noista kahdesta suurin osa aloittaisi mielummin Hailla!Vikla vs. 40-jalkainen on hyvä esimerkki. Viklassa kokeilet lennossa ne trimmivariaatiot samalla purjehduksella ja tunnet eron sormenpäissä. 40-jalkaisella raken muutos tehdään lähinnä seuraavalle kaudelle ja sen vaikutus jää arvailuksi, ellei ero ole suoraan mittareissa näkyvä. Sittenkin pitää arvailla, olivatko olosuhteet sittenkään verrannolliset viime vuonna koettuun. Todennäköisemmin sekin kokeilu jää käytännössä tekemättä. Aktiivi kilpailija tietenkin sillä isollakin tulee välillä rantaan rakea muuttamaan löytääkseen oikeat trimmit joka säähän.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vikla vs. 40-jalkainen on hyvä esimerkki. Viklassa kokeilet lennossa ne trimmivariaatiot samalla purjehduksella ja tunnet eron sormenpäissä. 40-jalkaisella raken muutos tehdään lähinnä seuraavalle kaudelle ja sen vaikutus jää arvailuksi, ellei ero ole suoraan mittareissa näkyvä. Sittenkin pitää arvailla, olivatko olosuhteet sittenkään verrannolliset viime vuonna koettuun. Todennäköisemmin sekin kokeilu jää käytännössä tekemättä. Aktiivi kilpailija tietenkin sillä isollakin tulee välillä rantaan rakea muuttamaan löytääkseen oikeat trimmit joka säähän.
Monikohan näppis jo miettii, miten parhaiten solvaisi sitä vain epäoleellista nopeutta ajattelevaa kilpapurjehtijaa. Siinä unohtuu heti, että nopein trimmi on myös mukavin. Ylivoimaisesti eniten käytetty rikitrimmi taitaa kuitenkin olla se: "Emmä tiiä, edellinen omistaja/myyjä laittoi sen noin, kai se tiesi". Ja sillä mennään vuodesta toiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika kovaa muiden aliarvioimista ja itsepetoksellista oman erinomaisuutensa korostamista.
Suurin osa purjehtijoista on kiinnostunut purjehdukseen liittyvistä ilmiöistä ja ymmärtää ne. TIETENKIN!
Itse sorrut analysoinnissasi kuvittelemaan persuntuman ulkoa opeteltujen automaattisten toimintojen sarjaksi ilman ajattelu, vaikka asia ei tietenkään ole niin. Silloin kyse on rutinoitumisesta, eikä siinäkään ole mitään pahaa, koska siinä vaiheessa tietomäärä lisää analysoimalla ei enää muuksi muutu.
Tässä ketjussa on tullut esiin jo paljon asioita, miksi pieni vene on isoa parempi opettaja. Itse suorituksen kannalta ehkä merkittävin oppimisprosessiin vaikuttava ero on veneen antama palaute. Pieni ehkä jopa vinssitön pinnavene on kuin analoginen laite, jossa kaikki toiminnot ovat "tehostamattomia" ja antavat suoran palautteen voimantarpeesta. Sama koskee trimmiä yms.
Kärjistettynä viklalla on paljon helpompaa opetella esim. esitaivutuksen ja raken vaikutus veneen suorituskykyyn, kun 40-jalkaisella ensiveneellä, jolloin asiaa jää helposti jopa tapahtumatta. Liittyy oikeastaan kaikkeen ihan vaikka ison nostoon liittyvistä rutiineista lähtien.
Fysiikka toimii veneissä hyvin pitkälti skaalautuvasti, siksi niin IMOCA kuin valtameritankkereiden kehitystyö projkteissa voidaan hyödyntää pienoismalleja. Hyvä esimerkki on myös "Drake" -veneet, joiden tyyppisiä löytyy tutusta Hai-veneestä lähes 100-jalkaisiin jätteihin. Molemmat ääripäät tottelevat skaalautuvasti samoja fysiikan lakeja. Ja vaikka itseluottamusta ja massia riittäisiä, niin noista kahdesta suurin osa aloittaisi mielummin Hailla!Lässyn lässyn.
Minua ei vakuuta sinun väitteesi analysoimattoman selkäydintoiminnan erinomaisuudesta analysoituu tietoon nähden. Sen verran paskansin omaa pesääsi, että otit esille veneen suunnittelun ja kehityksen.
Jos perstuntuma olisi paras väline, veneet suunniteltaisiin penssli persreiässä ilman tietokoneita ja laskelmia :D
Sori, mutta mokasit pahasti! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lässyn lässyn.
Minua ei vakuuta sinun väitteesi analysoimattoman selkäydintoiminnan erinomaisuudesta analysoituu tietoon nähden. Sen verran paskansin omaa pesääsi, että otit esille veneen suunnittelun ja kehityksen.
Jos perstuntuma olisi paras väline, veneet suunniteltaisiin penssli persreiässä ilman tietokoneita ja laskelmia :D
Sori, mutta mokasit pahasti!Ei tarvitse vakuuttaakaan sinua.
Kas kun et käytä kirjoittamisessa minkäänsortin analyysia, vaan annat tulla suoraan selkäytimestäsi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lässyn lässyn.
Minua ei vakuuta sinun väitteesi analysoimattoman selkäydintoiminnan erinomaisuudesta analysoituu tietoon nähden. Sen verran paskansin omaa pesääsi, että otit esille veneen suunnittelun ja kehityksen.
Jos perstuntuma olisi paras väline, veneet suunniteltaisiin penssli persreiässä ilman tietokoneita ja laskelmia :D
Sori, mutta mokasit pahasti!Luuletko, että olet oivaltanut jotain uutta?
Purjehduksen teoriaa ja laskelmia löytyy hyllymetreittäin jo ajalta ennen tietokoneita. Purjehdukseen on olemassa ihan tavalliseenkin veneeseen monipuolisia ohjelmia ja laitteita kilpaveneistä puhumattakaan.
On itsestäänselvää, että muuttujien halitseminen ja analysointi on kuulunut osana purjehdusta niin pitkään kuin sitä on ollut olemassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tarvitse vakuuttaakaan sinua.
Kas kun et käytä kirjoittamisessa minkäänsortin analyysia, vaan annat tulla suoraan selkäytimestäsi.EVO
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lässyn lässyn.
Minua ei vakuuta sinun väitteesi analysoimattoman selkäydintoiminnan erinomaisuudesta analysoituu tietoon nähden. Sen verran paskansin omaa pesääsi, että otit esille veneen suunnittelun ja kehityksen.
Jos perstuntuma olisi paras väline, veneet suunniteltaisiin penssli persreiässä ilman tietokoneita ja laskelmia :D
Sori, mutta mokasit pahasti!Alkaa ilmeiseisesti fiktiivisetkin argumentit käydä vähiin, jos pitää omilla tarpeiluillaan alkaa fantasioimaan.
Siinä missä purjehduksen ilmiöiden ymmärtäminen ei poissulje perstuntumaa, ei tietokonesuunnittelu myöskään poista pienoismallien tarpeellisuutta venesuunnittelussa.
Esim. käynnissä olevan, tämän vuotisen VendeeGlobe kilpailun Alex Thomsonin veneen kehitystyössä pääsi loppusuoralle 3 eri variaatiota, joista kaikista tehtiin tutkimuspienoismalli, jonka allastestien perusteella valittiin lopullinen kehityssuunta.
Pistän tähän pari helposti ymmärrettävää aiheeseen liittyvä linkkiä. Voit sitten yrittää ANALYSOIDA lukemaasi ja samalla ehkä oppiakin jotain ;-)
https://thedailysail.com/offshore/12/61066/1/designer-merfyn-owen-on-the-imoca-60-acciona
https://matheo.uliege.be/bitstream/2268.2/4411/1/AYGOR Teksen, MAster Thesis (SOLENT, ZUT) New.pdf - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alkaa ilmeiseisesti fiktiivisetkin argumentit käydä vähiin, jos pitää omilla tarpeiluillaan alkaa fantasioimaan.
Siinä missä purjehduksen ilmiöiden ymmärtäminen ei poissulje perstuntumaa, ei tietokonesuunnittelu myöskään poista pienoismallien tarpeellisuutta venesuunnittelussa.
Esim. käynnissä olevan, tämän vuotisen VendeeGlobe kilpailun Alex Thomsonin veneen kehitystyössä pääsi loppusuoralle 3 eri variaatiota, joista kaikista tehtiin tutkimuspienoismalli, jonka allastestien perusteella valittiin lopullinen kehityssuunta.
Pistän tähän pari helposti ymmärrettävää aiheeseen liittyvä linkkiä. Voit sitten yrittää ANALYSOIDA lukemaasi ja samalla ehkä oppiakin jotain ;-)
https://thedailysail.com/offshore/12/61066/1/designer-merfyn-owen-on-the-imoca-60-acciona
https://matheo.uliege.be/bitstream/2268.2/4411/1/AYGOR Teksen, MAster Thesis (SOLENT, ZUT) New.pdfFoorumisofta muokkaa näköjään linkin osoitteen toimimattomaan muotoon.
Tässä osoite uudelleen, ilman http:tä. Kopio linkin osoite suoraan selaimen osoiteriville.
matheo.uliege.be/bitstream/2268.2/4411/1/AYGOR Teksen, MAster Thesis (SOLENT, ZUT) New.pdf - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
EVO
m.o.t.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Foorumisofta muokkaa näköjään linkin osoitteen toimimattomaan muotoon.
Tässä osoite uudelleen, ilman http:tä. Kopio linkin osoite suoraan selaimen osoiteriville.
matheo.uliege.be/bitstream/2268.2/4411/1/AYGOR Teksen, MAster Thesis (SOLENT, ZUT) New.pdfTarkoitatko, että mallit tehtiin perstuntumalla ja katsottiin, mikä on paras?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alkaa ilmeiseisesti fiktiivisetkin argumentit käydä vähiin, jos pitää omilla tarpeiluillaan alkaa fantasioimaan.
Siinä missä purjehduksen ilmiöiden ymmärtäminen ei poissulje perstuntumaa, ei tietokonesuunnittelu myöskään poista pienoismallien tarpeellisuutta venesuunnittelussa.
Esim. käynnissä olevan, tämän vuotisen VendeeGlobe kilpailun Alex Thomsonin veneen kehitystyössä pääsi loppusuoralle 3 eri variaatiota, joista kaikista tehtiin tutkimuspienoismalli, jonka allastestien perusteella valittiin lopullinen kehityssuunta.
Pistän tähän pari helposti ymmärrettävää aiheeseen liittyvä linkkiä. Voit sitten yrittää ANALYSOIDA lukemaasi ja samalla ehkä oppiakin jotain ;-)
https://thedailysail.com/offshore/12/61066/1/designer-merfyn-owen-on-the-imoca-60-acciona
https://matheo.uliege.be/bitstream/2268.2/4411/1/AYGOR Teksen, MAster Thesis (SOLENT, ZUT) New.pdfVaikuttaa hyvin tieteelliseltä ja anlyyttiseltä lähestymiseltä.
Mikä siinä tukee sinun mielestäsi perstuntumaa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitatko, että mallit tehtiin perstuntumalla ja katsottiin, mikä on paras?
Huomaatko kuinka olet yksin jumiutunut eritteisiin, perstuntumaan ja tahalliseen väärin ymmärtämiseen? Tai ehkä se väärin ymmärtäminen välttämättä olekaan tahallista!
Muut ympärilläsi kuitenkin jatkavat edelleen ensimmäisestä veneestä syntynyttä keskustelua ja on aiheesta on myös kuultu hyviä perusteluita.
Tarinan opetus. Jopa pienoismallilla voi oppia suuren IMOCA 60 kilpaveneenveneen metkuja! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikuttaa hyvin tieteelliseltä ja anlyyttiseltä lähestymiseltä.
Mikä siinä tukee sinun mielestäsi perstuntumaa?Keskustelun aihe on veneen koon merkitys purjehduksen opetteluun. Ehkä perstuntumalle on oma ketjunsa tai jopa fooruminsa, mutta tämä on väärä ketju!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huomaatko kuinka olet yksin jumiutunut eritteisiin, perstuntumaan ja tahalliseen väärin ymmärtämiseen? Tai ehkä se väärin ymmärtäminen välttämättä olekaan tahallista!
Muut ympärilläsi kuitenkin jatkavat edelleen ensimmäisestä veneestä syntynyttä keskustelua ja on aiheesta on myös kuultu hyviä perusteluita.
Tarinan opetus. Jopa pienoismallilla voi oppia suuren IMOCA 60 kilpaveneenveneen metkuja!Hän on jumittunut yhden tutkimuksen hieman epäonnistuneeseen käännökseen. Siksi ohjailu perstuntumalla ja veneensuunnittelu sormituntumalla/silmämitalla/mutulla/peukalosäännöllä tai jollain vastaavalla ovat sekaisin käsitteinä. Siitä vain hänen mielestään on todistettua tutkimusnäyttöä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hän on jumittunut yhden tutkimuksen hieman epäonnistuneeseen käännökseen. Siksi ohjailu perstuntumalla ja veneensuunnittelu sormituntumalla/silmämitalla/mutulla/peukalosäännöllä tai jollain vastaavalla ovat sekaisin käsitteinä. Siitä vain hänen mielestään on todistettua tutkimusnäyttöä.
Voin laittaa paljonkin tutkimuksia asiasta, mutta tehdään niin, että laitetaan välillä niitä tutkimuksia, joiden mukaan analyyttinen ja tieteellinen lähestyminen on perstutumaa huonompi. Nyt tutkimukset ovat 1-0
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keskustelun aihe on veneen koon merkitys purjehduksen opetteluun. Ehkä perstuntumalle on oma ketjunsa tai jopa fooruminsa, mutta tämä on väärä ketju!
Ihan oikea ketjuhan tämä on.
Kyse on nimenomaan oppimisesta ja siitä, miten se tehdään.
Analyyttisesti opittu ei ole riippuvainen veneen koosta jolloin isoilla ja pienillä oppii samat asiat. Se ei ole sidottu veneen kokoon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voin laittaa paljonkin tutkimuksia asiasta, mutta tehdään niin, että laitetaan välillä niitä tutkimuksia, joiden mukaan analyyttinen ja tieteellinen lähestyminen on perstutumaa huonompi. Nyt tutkimukset ovat 1-0
Hah hah!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan oikea ketjuhan tämä on.
Kyse on nimenomaan oppimisesta ja siitä, miten se tehdään.
Analyyttisesti opittu ei ole riippuvainen veneen koosta jolloin isoilla ja pienillä oppii samat asiat. Se ei ole sidottu veneen kokoon.Nytkö pienellä ja isolla voi sittenkin oppia samoja asioita? Eikä oppimininen olekaan sidottu veneen kokoon.
Uusittu mielipide on jonkun verran ristiriidassa alkuperäisen kanssa, ettei pienemmällä voi oppia.
Ja usko jo ettet ole analysoinnin saralla muita edellä. Ehkä sosiaalinen viiteryhmäsi, vaimo tms. saa sinut kuvittelemaan niin, mutta se on harha. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nytkö pienellä ja isolla voi sittenkin oppia samoja asioita? Eikä oppimininen olekaan sidottu veneen kokoon.
Uusittu mielipide on jonkun verran ristiriidassa alkuperäisen kanssa, ettei pienemmällä voi oppia.
Ja usko jo ettet ole analysoinnin saralla muita edellä. Ehkä sosiaalinen viiteryhmäsi, vaimo tms. saa sinut kuvittelemaan niin, mutta se on harha.Alat sekoilemaan.
Riippumatta veneestä, analyyttinen lähestyminen antaa parhaan lopputuloksen ja se on sovellettavissa eri kokoisiin paatteihin. Perstuntuma ilman analysointia pätee vain yhteen veneeseen ja sisältää sekä oikeita että vääriä tuntumia. Perstuntumalla tehdään nopeita ja vääriä päätöksiä, mutta toki oikeitakin.
En väitä olevani mikään huippu anlyyttisesstä työskentelyssä, mutta selvästi sinua parempi, - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alat sekoilemaan.
Riippumatta veneestä, analyyttinen lähestyminen antaa parhaan lopputuloksen ja se on sovellettavissa eri kokoisiin paatteihin. Perstuntuma ilman analysointia pätee vain yhteen veneeseen ja sisältää sekä oikeita että vääriä tuntumia. Perstuntumalla tehdään nopeita ja vääriä päätöksiä, mutta toki oikeitakin.
En väitä olevani mikään huippu anlyyttisesstä työskentelyssä, mutta selvästi sinua parempi,Voit toki väittää mitä tahansa, mutta huomio ettei se tee asiaa todeksi.
Keskustelun aihe on ollut alusta asti, voiko pienellä veneellä saadusta purjehduskokemuksesta olla hyötyä suurempaan siirryttäessä.
Sinä sen sijaan olet jatkanut yksinpuheluasi
aiheesta analyysi vs. perstuntuma.
Olet myös ollut kommenteissasi ristiriitaisesti puolesta sekä vastaan keskustelun alkuperäisen aiheen kysymykseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voit toki väittää mitä tahansa, mutta huomio ettei se tee asiaa todeksi.
Keskustelun aihe on ollut alusta asti, voiko pienellä veneellä saadusta purjehduskokemuksesta olla hyötyä suurempaan siirryttäessä.
Sinä sen sijaan olet jatkanut yksinpuheluasi
aiheesta analyysi vs. perstuntuma.
Olet myös ollut kommenteissasi ristiriitaisesti puolesta sekä vastaan keskustelun alkuperäisen aiheen kysymykseen.Teesi:
Pienellä veneellä purjehtimalla oppii purjehtimaan myös muun kokoisilla veneillä, jos toimii analyyttisesti ja ymmärtää alusta asti vaikuttavat muuttujat ja niiden suuruuden.
Se on kutakuinkin perstuntuman vastakohta.l - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Teesi:
Pienellä veneellä purjehtimalla oppii purjehtimaan myös muun kokoisilla veneillä, jos toimii analyyttisesti ja ymmärtää alusta asti vaikuttavat muuttujat ja niiden suuruuden.
Se on kutakuinkin perstuntuman vastakohta.lEntä tämä teesi:
Perstuntuma on erinomainen opettaja, koska käytännön havaintojen kautta oppi tehostuu, kun pystyy kokemaan teorian vaikutukset empiirisesti.
Kuten aiemmin on jo todettu muodossa taikka toisessa: kenestäkään ei tule missään käytännön lajissa huippusuoriutijaa pelkällä teoriaosaamisella. Vai voiko? Onko missään lajissa maailmanmestaria, joka olisi saavuttanut asemansa ilman raudanlujaa treenaamista ja "perstuntumaa"? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entä tämä teesi:
Perstuntuma on erinomainen opettaja, koska käytännön havaintojen kautta oppi tehostuu, kun pystyy kokemaan teorian vaikutukset empiirisesti.
Kuten aiemmin on jo todettu muodossa taikka toisessa: kenestäkään ei tule missään käytännön lajissa huippusuoriutijaa pelkällä teoriaosaamisella. Vai voiko? Onko missään lajissa maailmanmestaria, joka olisi saavuttanut asemansa ilman raudanlujaa treenaamista ja "perstuntumaa"?Tuohon jälkimmäiseen kappaleeseen voisi todeta:
Toistoja, toistoja, toistoja, toistoja, jne ja vielä lisää toistoja.
On aivan selvää ettei missään lajissa joka vaatii kehon ja silmän tarkkaan koordinaatiota voi päästä huipulle ilman jumalatonta määrää toistoja.
Joillekin tai ehkä vain yhdelle kirjoittajalle sanoisin, että perstunnun saavuttaminen ei tarkoita, että teoria ja käytäntö olisivat toistensa vastakohtia.
Molemmat tarvitaan huipulle pääsemiseen.
Voin sanoa että sen on mahtava tunne kun on pitkän ja rasittavan uran aikana saavuttanut sen tilan, että suoritus tulee ikäänkuin selkärangasta ja huomaamatta.
Mielenkiintoista siinä on se että sitä tarkkaa päivää kun perstuntu on saavutettu, ei pysty määrittelemään - se vain on joku ilmestynyt. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entä tämä teesi:
Perstuntuma on erinomainen opettaja, koska käytännön havaintojen kautta oppi tehostuu, kun pystyy kokemaan teorian vaikutukset empiirisesti.
Kuten aiemmin on jo todettu muodossa taikka toisessa: kenestäkään ei tule missään käytännön lajissa huippusuoriutijaa pelkällä teoriaosaamisella. Vai voiko? Onko missään lajissa maailmanmestaria, joka olisi saavuttanut asemansa ilman raudanlujaa treenaamista ja "perstuntumaa"?Valokuvauksen jälkeen kukaan ei ole tullut mestariksi ilman hyvää teorian ymmärtämistä. Purjehtimisessa kulloinkin parasta tiedettä on käytetty aina.
E ukso, että vesillä on ketäään, jolla ei ole mitään muuta kuin oman perstuntumansa käytössä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valokuvauksen jälkeen kukaan ei ole tullut mestariksi ilman hyvää teorian ymmärtämistä. Purjehtimisessa kulloinkin parasta tiedettä on käytetty aina.
E ukso, että vesillä on ketäään, jolla ei ole mitään muuta kuin oman perstuntumansa käytössä.Mitä halusit tuolla viestilläsi kertoa?
- Anonyymi
Ihan perstuntumalla jollain on kyllä nyt sormi perseessä tämän aiheen kanssa.
Mitä vitun väliä sillä on, millaisella veneellä aloitat, paljonko harrastukseesi voit/haluat rahaa laittaa ja mitä vitun väliä sillä on, vaikka veneesi olisi 1960-luvun pikkuruinen purkkari, jolla tehdään ainoastaan päiväpurjehduksia ja ajetaan vastaiseen aina koneella?
Täytyy olla tavallinen puusilmä, jos kuvittelee purjehduksen olevan vain ja ainoastaan täydellisyyteen pyrkimistä, absoluuttisen huippusuorituksen ollessa vähimmän hyväksyttävän.
Ja nyt - sormi pois perseestä ja sormi suuhun. - Anonyymi
Mulla on ollut 2000-luvun alusta lähtien Rock20, Finn 26, First 21.7, moottorivene Antares6 ja viimeisimpänä vuosien tauon jälkeen First 260.
Itse en tarvitse tämän kummempaa kalustoa, saaristo-, rannikko- ja avomerinavigoinnin kurssit olen aikanaan käynyt ja kv. Huviveneen kuljettajan pätevyyskirja löytyy.
Minkäänlaista sisäistä paloa jonkun 40-jalkaisen hankintaan mulla ei ole - eikä muuten tippaakaan haittaa, jos joku menee ohi vaikka vanhalla Folkkarilla.
Siitä vaan, jokainen purjehtii ja veneilee kuten itselle parhaiten sopii.
Mielestäni kummallinen ajatuskin, että kun perusteet ovat hallussa, pitäisi hankkia niin iso vene kuin perse ja lompakko kestävät. Miksi ihmeessä?
Onko nautinto purjehduksesta suoraan verrannollinen välineen kokoon ja välineen koko kääntäen verrannollinen housuissa olevaan kalustoon? Siinäpä kysymys.
Ostakoot jokainen veneen, joka itselle parhaiten sopii. Älytön kuitenkin on ajatus, että joku jumalaton kelluva kesämökki hiilikuitumastolla olisi minimitaso, jolla purjehduksesta saisi mitään iloa itselleen.
Kiitos ja anteeksi.- Anonyymi
Sori, mutta olet kyllä käsittänyt aiheen vähän väärin. Kysymys on oppimisesta erilaisilla veneillä, kukaan ei ole kehottanut ostamaan mahdollisimman isoa venettä.
- Anonyymi
Samaa mieltä. Lasten takia nyt on isompi vene, mutta muuten olisi korkeintaan 30-jalkainen, vaikka olisi varaa ostaa 50-jalkainenkin.
- Anonyymi
20-jalkaisella oppii kyllä kaikki ison veneen metkut. Isommalla pitää vain muistaa, ettei virheitä korjata käsivoimin.
- Anonyymi
Kun aloin kilpailla (kevytmielisesti), huomasin, että nopeuden suhteen oma perstuntumani oli pahasti pielessä. Gepsi näytti ihan eri lukemia kuin mieli vältti.
Perstuntumalla sain kyllä vauhdin tuntua ja vauhdin ääniä ja vauhdin liikettä, mutta en vauhtia.- Anonyymi
Et ainnut aloittaa perstuntuman opettelua niillä pienillä.
- Anonyymi
Nyt ovat ilmeisesti höpöttäjät tulleet tähänkin ketjuun, joten se siitä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Cynthia Woods
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl04372247#CynthiaWoods 🔞💋❤️💋❤️💋🔞�214871Aimee Dvorak
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02740429#AimeeDvorak 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋03059Stephanie Love
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01692207#StephanieLove 🔞❤️💋❤️💋❤️03056Molly Graham
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 😍 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02277975#MollyGraham 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️03055Rachelle Reynolds
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 🔞 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl03175674#RachelleReynolds 🔞❤️💋❤️💋❤️03055Becky Steele
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl05250014#BeckySteele 🔞❤️💋❤️03055Allison Queen
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl07854217#AllisonQueen 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞03054Pamela Orr
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 🍒 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl06055581#PamelaOrr 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞03054Lakeisha Coleman
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl08105348#LakeishaColeman 🔞💋❤️💋❤️💋🔞03050Nancy Taylor
😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01560856#NancyTaylor 🔞💋❤️💋❤️💋03044