Eilen sen näin otsikkona telkasta; universumin loppu.

Anonyymi

Tietenkin teoreettisena, käsittämättömän pitkän ajan kuluttua. Siinä vaiheessa aikoja sitten Andromedan galaksi on sulautunut isomman seurauksin Linnunrata-galaksiin.
Kai ne ova laskeneet, mitä siitä voi seurat. Maapallon elämä on loppunut silloin jo miljoonia vuosia sitten.

Tällaset asiat mua kiinnostaat, ei se kummoista elämä on seuraavassa elämässä, osana kvarkkipuuroa.
Siinä vaiheessa kaik maanmahtavat ovat samanarvoisia onkilieron ja etanoiden kanssa.

17

117

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Universumin lämpökuolemalla (tai millään muullakaan universumin hypoteettisella lopulla) ei ole mitään tekemistä evoluution kanssa.
      Elämä maapallolla kuolee viimeistään 5 miljardin vuoden päästä kun Aurinko lähestyy "elinkaarensa" loppua. Jos ihmiskunta ei ole siihen mennessä onnistunut tappamaan itseään suoraan tai välillisesti, olemme toivottavasti ehtineet kehittää riittävän viihtyisiä avaruusaluksia, jotta pystymme asuttamaan myös muita aurinkokuntia, ei pelkästään oman aurinkokuntamme planeettoja ja kuita.

      • Anonyymi

        Sukupuuttoon tai lajiutumiseen päättyvä nisäkäslajien keskimääräinen elinaika on n. 4 miljoonaa vuotta. Tuhatkertainen pidennys olisi kova tavoite.

        Itse asiassa Aurinko taitaa jo ennen tuota paisua punaiseksi jättiläieksi, joten ihan noin pitkään ei ole aikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sukupuuttoon tai lajiutumiseen päättyvä nisäkäslajien keskimääräinen elinaika on n. 4 miljoonaa vuotta. Tuhatkertainen pidennys olisi kova tavoite.

        Itse asiassa Aurinko taitaa jo ennen tuota paisua punaiseksi jättiläieksi, joten ihan noin pitkään ei ole aikaa.

        Homo Sapiensilla on keskimääräiseen nisäkäslajiin verrattuna varsin suuri etu selviytymisen kannalta. Toki taipumus keksiä mahdollisimman tehokkaita keinoja tappaa oman lajinsa edustajia on myös varsin merkittävästi selviytymistä vaikeuttava tekijä, mutta kokonaisuutena jäätäneen silti vertailussa plussan puolelle:
        - Levinneisyys. Ihminen on levittäytynyt joka puolelle jokaista mannerta (paitsi Antarktikselle vain hieman), joten mikään paikallinen luonnonkatastrofi ei uhkaa ihmislajia.
        - Älykkyys. Ihminen on ainoa laji, joka kykenee pohtimaan riskejä laajassa mittakaavassa ja varautumaan sekä paikallisten että koko lajia uhkaavien katastrofien varalle.
        - Teknologia. Ihminen on ainoa laji, joka pystyy halutessaan asuttamaan toisen planeetan, ja niin varmasti tekeekin parin sadan vuoden kuluessa ellei siihen mennessä ole tappanut itseään sukupuuttoon. Näinollen edes koko planeetan elinkelpoisuutta uhkaavat ilmiöt eivät enää uhkaisi koko ihmiskuntaa.
        - Sopeutumiskyky ja sopeuttamiskyky. Ihminen jo nykyisellään on varsin sopeutuvainen otus, joten evoluutiopaine ei todennäköisesti tule muuttamaan ihmistä kovin nopeasti täysin uudeksi lajiksi, etenkin huomioiden, että ihminen on äärimmäisen hyvä muokkaamaan ympäristönsä omiin vaatimuksiinsa sopivaksi. Loputtomiin tuo ei tietenkään tule riittämään, etenkään toisille planeetoille muuttamisen jälkeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Homo Sapiensilla on keskimääräiseen nisäkäslajiin verrattuna varsin suuri etu selviytymisen kannalta. Toki taipumus keksiä mahdollisimman tehokkaita keinoja tappaa oman lajinsa edustajia on myös varsin merkittävästi selviytymistä vaikeuttava tekijä, mutta kokonaisuutena jäätäneen silti vertailussa plussan puolelle:
        - Levinneisyys. Ihminen on levittäytynyt joka puolelle jokaista mannerta (paitsi Antarktikselle vain hieman), joten mikään paikallinen luonnonkatastrofi ei uhkaa ihmislajia.
        - Älykkyys. Ihminen on ainoa laji, joka kykenee pohtimaan riskejä laajassa mittakaavassa ja varautumaan sekä paikallisten että koko lajia uhkaavien katastrofien varalle.
        - Teknologia. Ihminen on ainoa laji, joka pystyy halutessaan asuttamaan toisen planeetan, ja niin varmasti tekeekin parin sadan vuoden kuluessa ellei siihen mennessä ole tappanut itseään sukupuuttoon. Näinollen edes koko planeetan elinkelpoisuutta uhkaavat ilmiöt eivät enää uhkaisi koko ihmiskuntaa.
        - Sopeutumiskyky ja sopeuttamiskyky. Ihminen jo nykyisellään on varsin sopeutuvainen otus, joten evoluutiopaine ei todennäköisesti tule muuttamaan ihmistä kovin nopeasti täysin uudeksi lajiksi, etenkin huomioiden, että ihminen on äärimmäisen hyvä muokkaamaan ympäristönsä omiin vaatimuksiinsa sopivaksi. Loputtomiin tuo ei tietenkään tule riittämään, etenkään toisille planeetoille muuttamisen jälkeen.

        Itse olen ajatellut, että ihmisen evoluution seuraava askel on lajin tarkoituksellinen parantaminen. Eettistä keskustelua on jo käyty siitä, mihin geenihoitojen rajat pitäisi vetää. Tuskin kukaan vastustaa tappavien tautien hoitoa toimivalla geeniterapialla, mutta rajanveto on häälyvä. Mikä on sairaus ja mikä ominaisuus? Tuleeko muutaman sukupolven päästä "superihmisiä" geeniteknologian avulla?
        Kokonaan sellaista kehitystä tuskin voidaan estää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sukupuuttoon tai lajiutumiseen päättyvä nisäkäslajien keskimääräinen elinaika on n. 4 miljoonaa vuotta. Tuhatkertainen pidennys olisi kova tavoite.

        Itse asiassa Aurinko taitaa jo ennen tuota paisua punaiseksi jättiläieksi, joten ihan noin pitkään ei ole aikaa.

        Riittääkö auringon massa kehittymään ensin punaiseksi jättiläiseksi ja sitten supernovana pullahtamaan tuhannen tilkuiksi?
        Joku tyyppi epäili ettei näin olisi? ( Aitomaallikon kysymys)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riittääkö auringon massa kehittymään ensin punaiseksi jättiläiseksi ja sitten supernovana pullahtamaan tuhannen tilkuiksi?
        Joku tyyppi epäili ettei näin olisi? ( Aitomaallikon kysymys)

        Eipä taida auringosta supernovaa tulla. Liian vähän massaa, kuten ounastelitkin.

        Auringosta tulee ensin punainen jättiläinen ja sen jälkeen valkoinen kääpiö.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Riittääkö auringon massa kehittymään ensin punaiseksi jättiläiseksi ja sitten supernovana pullahtamaan tuhannen tilkuiksi?
        Joku tyyppi epäili ettei näin olisi? ( Aitomaallikon kysymys)

        Auringon massa ei riitä supernova räjähdykseen. Punainen jättiäinen siitä syntyy ja jossain vaiheessa se puhaltaa suurimman osan massastaan planetaariseksi sumuksi ja ydin jää valkoiseksi kääpiöksi, joka hiljalleen jäähtyy.

        Näin itse olen asiasta lukenut. Korjatkaa tietävämmät, mikäli olen väärässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Auringon massa ei riitä supernova räjähdykseen. Punainen jättiäinen siitä syntyy ja jossain vaiheessa se puhaltaa suurimman osan massastaan planetaariseksi sumuksi ja ydin jää valkoiseksi kääpiöksi, joka hiljalleen jäähtyy.

        Näin itse olen asiasta lukenut. Korjatkaa tietävämmät, mikäli olen väärässä.

        Aha. Olikin jo vastattu. No kertaus on opintojen äiti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse olen ajatellut, että ihmisen evoluution seuraava askel on lajin tarkoituksellinen parantaminen. Eettistä keskustelua on jo käyty siitä, mihin geenihoitojen rajat pitäisi vetää. Tuskin kukaan vastustaa tappavien tautien hoitoa toimivalla geeniterapialla, mutta rajanveto on häälyvä. Mikä on sairaus ja mikä ominaisuus? Tuleeko muutaman sukupolven päästä "superihmisiä" geeniteknologian avulla?
        Kokonaan sellaista kehitystä tuskin voidaan estää.

        Onneksi monigeeniominaisuudet pilaavat kaikki laajemmat lajin "parantelut". Kun parannellaan joitakin ongelmia, niin samalla pilataan jotkin osin samojen geenien määrittämät ominaisuudet, jotka olisivat voineet pelastaa lajin esimerkiksi muuttuvissa ympäristöoloissa.

        Genetiikka on vielä perustaltaan yhtä hataralla pohjalla kuin kvanttifysiikka. Jotakin tiedetään, mutta pohjimmainen totuus ei edes häämötä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onneksi monigeeniominaisuudet pilaavat kaikki laajemmat lajin "parantelut". Kun parannellaan joitakin ongelmia, niin samalla pilataan jotkin osin samojen geenien määrittämät ominaisuudet, jotka olisivat voineet pelastaa lajin esimerkiksi muuttuvissa ympäristöoloissa.

        Genetiikka on vielä perustaltaan yhtä hataralla pohjalla kuin kvanttifysiikka. Jotakin tiedetään, mutta pohjimmainen totuus ei edes häämötä.

        Voi kun genetiikka olisikin yhtä hyvällä tasolla kuin kvanttifysiikka.
        Tietokoneesi kenttävaikutustransistorien toiminta perustuu kvanttifysiikkaan, kuten oikeastaan kaikki nykyaikainen elektroniikka. Kvanttifysiikka on pohjana ydinvoimaloiden toiminnalle. Nykyaikainen kemia tukeutuu vahvasti kvanttifysiikkaan.

        Kvanttifysiikka eli hiukkasfysiikan standardimalli on fysiikkamme toinen kivijalka yleisen suhteellisuusteorian ollessa se toinen. Itse asiassa standardimalli on valmis nyt, kun sen viimeinen palikka , Higgsin bosoni, löydettiin.
        Jos väität kvanttifysiikan olevan hataralla pohjalla, väität koko luonnontieteellisen systeemimme pohjaa hataraksi.

        Olet luonnontieteistä pihalla kuin lintulauta.


    • Anonyymi

      Universumin (teoreettinen) loppu koittaa joskus mustien aukkojen kauden jälkeen n. 10 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 vuoden kuluttua.

      • Anonyymi

        Miten noin pitkä nollarivi 1-numeron jälkeen kirjoitetaan? Ja riittääkö sekään sitten loppurytinässä?
        Pelkkää teoriaa, mutta sitä varten ihmisen isot aivot ovat kehittyneet, että mahdottomia voi fundeerata joskus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten noin pitkä nollarivi 1-numeron jälkeen kirjoitetaan? Ja riittääkö sekään sitten loppurytinässä?
        Pelkkää teoriaa, mutta sitä varten ihmisen isot aivot ovat kehittyneet, että mahdottomia voi fundeerata joskus.

        No kerrohan, mikä tieteessä on enemmän kuin se "pelkkä teoria"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No kerrohan, mikä tieteessä on enemmän kuin se "pelkkä teoria"

        Bioversiteetin käsittäminen evoluutikehyksessä on yksi peruspilari näistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bioversiteetin käsittäminen evoluutikehyksessä on yksi peruspilari näistä.

        Mikä on bioversiteetti. Biodiversiteetti on käsitettävissä vain evoluution kautta, mutta se ei ole sen enempää kuin "pelkkä teoria." Teoria edustaa parasta tietoa, mitä meillä on kyseisestä asiasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten noin pitkä nollarivi 1-numeron jälkeen kirjoitetaan? Ja riittääkö sekään sitten loppurytinässä?
        Pelkkää teoriaa, mutta sitä varten ihmisen isot aivot ovat kehittyneet, että mahdottomia voi fundeerata joskus.

        Luku on 1 googol, eli ykkösen jälkeen sata nollaa.

        Tietenkin se on teoriaa (kuten sulkuihin kirjoitinkin), koska ei ole olemassa kokemusta moisista asioista. Siksi teorisoidaan. Teorioissa voidaan päätyä tietynlaisiin tuloksiin nykytiedon perusteella, eli mihin jokin johtaa tai mitä seurauksia jollain on. Teorian kuvaama lopputulos ei ole välttämättä mahdoton, vaan myös mahdollinen.


    • Anonyymi

      Kosmologia oma tieteenlajinsa; evoluutiokoulutusta sen monille sektoreilla toteutetaan kaikissa tieteille suuntautuvissa valtioissa.

      Meillä suomessa vain vähälukuiset uskonnolliset tahot v a s t u s t a v a t jopa luonnontieteitä, koska mm. Raamattu ei niistä vanhoillisuutensa vuoksi voi kertoa.

      Toki kosmologia ja tähtitiede ovat parempia keskustelun aiheita kuin hedelmätön Raamatunlauseiden palstalle postaaminen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. SDP palauttaa Suomen kansalle kulta-ajat

      Hyvinvointivalto on pääosin SDP:n ja osin myös Maalaisliiton rakentama. Hyvinvointivaltion ylläpito edellyttää oikeude
      Maailman menoa
      149
      13158
    2. Aamun Riikka: työttömyydessä lähestytään viime laman synkintä vaihetta

      Nopeasti mentiiin upean Marinin hallituksen ennätystyöllisyydestä toiseen ääripäähän, kohti Suomen historian kurjimpia t
      Maailman menoa
      72
      9601
    3. Älkää vassarit kuvitelko, että Marinin kulta-ajat palaavat

      Vaikka demarit voittaisivat seuraavat vaalit, se ei palauta Marinin taskut-täyteen-kelasta-aikaa takaisin, ei voi eikä h
      Maailman menoa
      94
      9094
    4. Suomen velka kasvoi ennätysvauhtia - Mäkynen repostelee

      – Velka kasvoi eniten tilaston historiassa, Mäkynen kirjoittaa. – Vuoden 2025 toisella neljänneksellä selvästi eniten k
      Maailman menoa
      18
      7734
    5. Giorgia Meloni vs Riikka Purra

      Kyllä Italian pääministeri on kauniimpi ja seksikkäämpi, kuin Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra. Mitä jotkut näk
      Maailman menoa
      38
      6714
    6. 147
      6134
    7. Ohhoh. Kokoomusvirkamiehen mukaan Suomessa ei ole työttömyyskriisiä

      Kun kokoomuksen johtama hallitus epäonnistuu täydellisesti talouspolitiikassaan, niin aikaisemmin erittäin pahaksi määri
      Maailman menoa
      15
      3114
    8. En lähde armeijaan enkä siviilipalvelukseen

      Maanantaina telkan uutisissa toistamiseen kerrottiin tästä luuserista, joka kärsii muka "masennuksesta", mutta nauraa rä
      Maailman menoa
      391
      1189
    9. Aikuisten säälittävä käytös

      Mikä mahtaa aikuisia hiertää ja mistä näin kovaa että alaikäisen pahoinpitelyn jälkeen vielä kirjotellaan täällä. Sana v
      Hyrynsalmi
      7
      1133
    10. YLE: Stora Enso Imatra aloittaa yyteet

      www.hs.fi/talous/art-2000011528377.html Yle: Stora Enso aloitti muutos­neuvottelut Imatran-tehtailla Metsäteollisuus|Yl
      Imatra
      84
      980
    Aihe