Eilen sen näin otsikkona telkasta; universumin loppu.

Sukupuuttoon tai lajiutumiseen päättyvä nisäkäslajien keskimääräinen elinaika on n. 4 miljoonaa vuotta. Tuhatkertainen pidennys olisi kova tavoite.

Itse asiassa Aurinko taitaa jo ennen tuota paisua punaiseksi jättiläieksi, joten ihan noin pitkään ei ole aikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sukupuuttoon tai lajiutumiseen päättyvä nisäkäslajien keskimääräinen elinaika on n. 4 miljoonaa vuotta. Tuhatkertainen pidennys olisi kova tavoite.

Itse asiassa Aurinko taitaa jo ennen tuota paisua punaiseksi jättiläieksi, joten ihan noin pitkään ei ole aikaa.

Lue lisää

Homo Sapiensilla on keskimääräiseen nisäkäslajiin verrattuna varsin suuri etu selviytymisen kannalta. Toki taipumus keksiä mahdollisimman tehokkaita keinoja tappaa oman lajinsa edustajia on myös varsin merkittävästi selviytymistä vaikeuttava tekijä, mutta kokonaisuutena jäätäneen silti vertailussa plussan puolelle:
- Levinneisyys. Ihminen on levittäytynyt joka puolelle jokaista mannerta (paitsi Antarktikselle vain hieman), joten mikään paikallinen luonnonkatastrofi ei uhkaa ihmislajia.
- Älykkyys. Ihminen on ainoa laji, joka kykenee pohtimaan riskejä laajassa mittakaavassa ja varautumaan sekä paikallisten että koko lajia uhkaavien katastrofien varalle.
- Teknologia. Ihminen on ainoa laji, joka pystyy halutessaan asuttamaan toisen planeetan, ja niin varmasti tekeekin parin sadan vuoden kuluessa ellei siihen mennessä ole tappanut itseään sukupuuttoon. Näinollen edes koko planeetan elinkelpoisuutta uhkaavat ilmiöt eivät enää uhkaisi koko ihmiskuntaa.
- Sopeutumiskyky ja sopeuttamiskyky. Ihminen jo nykyisellään on varsin sopeutuvainen otus, joten evoluutiopaine ei todennäköisesti tule muuttamaan ihmistä kovin nopeasti täysin uudeksi lajiksi, etenkin huomioiden, että ihminen on äärimmäisen hyvä muokkaamaan ympäristönsä omiin vaatimuksiinsa sopivaksi. Loputtomiin tuo ei tietenkään tule riittämään, etenkään toisille planeetoille muuttamisen jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Homo Sapiensilla on keskimääräiseen nisäkäslajiin verrattuna varsin suuri etu selviytymisen kannalta. Toki taipumus keksiä mahdollisimman tehokkaita keinoja tappaa oman lajinsa edustajia on myös varsin merkittävästi selviytymistä vaikeuttava tekijä, mutta kokonaisuutena jäätäneen silti vertailussa plussan puolelle:
- Levinneisyys. Ihminen on levittäytynyt joka puolelle jokaista mannerta (paitsi Antarktikselle vain hieman), joten mikään paikallinen luonnonkatastrofi ei uhkaa ihmislajia.
- Älykkyys. Ihminen on ainoa laji, joka kykenee pohtimaan riskejä laajassa mittakaavassa ja varautumaan sekä paikallisten että koko lajia uhkaavien katastrofien varalle.
- Teknologia. Ihminen on ainoa laji, joka pystyy halutessaan asuttamaan toisen planeetan, ja niin varmasti tekeekin parin sadan vuoden kuluessa ellei siihen mennessä ole tappanut itseään sukupuuttoon. Näinollen edes koko planeetan elinkelpoisuutta uhkaavat ilmiöt eivät enää uhkaisi koko ihmiskuntaa.
- Sopeutumiskyky ja sopeuttamiskyky. Ihminen jo nykyisellään on varsin sopeutuvainen otus, joten evoluutiopaine ei todennäköisesti tule muuttamaan ihmistä kovin nopeasti täysin uudeksi lajiksi, etenkin huomioiden, että ihminen on äärimmäisen hyvä muokkaamaan ympäristönsä omiin vaatimuksiinsa sopivaksi. Loputtomiin tuo ei tietenkään tule riittämään, etenkään toisille planeetoille muuttamisen jälkeen.

Lue lisää

Itse olen ajatellut, että ihmisen evoluution seuraava askel on lajin tarkoituksellinen parantaminen. Eettistä keskustelua on jo käyty siitä, mihin geenihoitojen rajat pitäisi vetää. Tuskin kukaan vastustaa tappavien tautien hoitoa toimivalla geeniterapialla, mutta rajanveto on häälyvä. Mikä on sairaus ja mikä ominaisuus? Tuleeko muutaman sukupolven päästä "superihmisiä" geeniteknologian avulla?
Kokonaan sellaista kehitystä tuskin voidaan estää.

Anonyymi kirjoitti:

Sukupuuttoon tai lajiutumiseen päättyvä nisäkäslajien keskimääräinen elinaika on n. 4 miljoonaa vuotta. Tuhatkertainen pidennys olisi kova tavoite.

Itse asiassa Aurinko taitaa jo ennen tuota paisua punaiseksi jättiläieksi, joten ihan noin pitkään ei ole aikaa.

Lue lisää

Riittääkö auringon massa kehittymään ensin punaiseksi jättiläiseksi ja sitten supernovana pullahtamaan tuhannen tilkuiksi?
Joku tyyppi epäili ettei näin olisi? ( Aitomaallikon kysymys)

Anonyymi kirjoitti:

Riittääkö auringon massa kehittymään ensin punaiseksi jättiläiseksi ja sitten supernovana pullahtamaan tuhannen tilkuiksi?
Joku tyyppi epäili ettei näin olisi? ( Aitomaallikon kysymys)

Lue lisää

Eipä taida auringosta supernovaa tulla. Liian vähän massaa, kuten ounastelitkin.

Auringosta tulee ensin punainen jättiläinen ja sen jälkeen valkoinen kääpiö.

Anonyymi kirjoitti:

Riittääkö auringon massa kehittymään ensin punaiseksi jättiläiseksi ja sitten supernovana pullahtamaan tuhannen tilkuiksi?
Joku tyyppi epäili ettei näin olisi? ( Aitomaallikon kysymys)

Lue lisää

Auringon massa ei riitä supernova räjähdykseen. Punainen jättiäinen siitä syntyy ja jossain vaiheessa se puhaltaa suurimman osan massastaan planetaariseksi sumuksi ja ydin jää valkoiseksi kääpiöksi, joka hiljalleen jäähtyy.

Näin itse olen asiasta lukenut. Korjatkaa tietävämmät, mikäli olen väärässä.

Anonyymi kirjoitti:

Auringon massa ei riitä supernova räjähdykseen. Punainen jättiäinen siitä syntyy ja jossain vaiheessa se puhaltaa suurimman osan massastaan planetaariseksi sumuksi ja ydin jää valkoiseksi kääpiöksi, joka hiljalleen jäähtyy.

Näin itse olen asiasta lukenut. Korjatkaa tietävämmät, mikäli olen väärässä.

Lue lisää

Aha. Olikin jo vastattu. No kertaus on opintojen äiti.

Anonyymi kirjoitti:

Itse olen ajatellut, että ihmisen evoluution seuraava askel on lajin tarkoituksellinen parantaminen. Eettistä keskustelua on jo käyty siitä, mihin geenihoitojen rajat pitäisi vetää. Tuskin kukaan vastustaa tappavien tautien hoitoa toimivalla geeniterapialla, mutta rajanveto on häälyvä. Mikä on sairaus ja mikä ominaisuus? Tuleeko muutaman sukupolven päästä "superihmisiä" geeniteknologian avulla?
Kokonaan sellaista kehitystä tuskin voidaan estää.

Lue lisää

Onneksi monigeeniominaisuudet pilaavat kaikki laajemmat lajin "parantelut". Kun parannellaan joitakin ongelmia, niin samalla pilataan jotkin osin samojen geenien määrittämät ominaisuudet, jotka olisivat voineet pelastaa lajin esimerkiksi muuttuvissa ympäristöoloissa.

Genetiikka on vielä perustaltaan yhtä hataralla pohjalla kuin kvanttifysiikka. Jotakin tiedetään, mutta pohjimmainen totuus ei edes häämötä.

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi monigeeniominaisuudet pilaavat kaikki laajemmat lajin "parantelut". Kun parannellaan joitakin ongelmia, niin samalla pilataan jotkin osin samojen geenien määrittämät ominaisuudet, jotka olisivat voineet pelastaa lajin esimerkiksi muuttuvissa ympäristöoloissa.

Genetiikka on vielä perustaltaan yhtä hataralla pohjalla kuin kvanttifysiikka. Jotakin tiedetään, mutta pohjimmainen totuus ei edes häämötä.

Lue lisää

Voi kun genetiikka olisikin yhtä hyvällä tasolla kuin kvanttifysiikka.
Tietokoneesi kenttävaikutustransistorien toiminta perustuu kvanttifysiikkaan, kuten oikeastaan kaikki nykyaikainen elektroniikka. Kvanttifysiikka on pohjana ydinvoimaloiden toiminnalle. Nykyaikainen kemia tukeutuu vahvasti kvanttifysiikkaan.

Kvanttifysiikka eli hiukkasfysiikan standardimalli on fysiikkamme toinen kivijalka yleisen suhteellisuusteorian ollessa se toinen. Itse asiassa standardimalli on valmis nyt, kun sen viimeinen palikka , Higgsin bosoni, löydettiin.
Jos väität kvanttifysiikan olevan hataralla pohjalla, väität koko luonnontieteellisen systeemimme pohjaa hataraksi.

Olet luonnontieteistä pihalla kuin lintulauta.

Miten noin pitkä nollarivi 1-numeron jälkeen kirjoitetaan? Ja riittääkö sekään sitten loppurytinässä?
Pelkkää teoriaa, mutta sitä varten ihmisen isot aivot ovat kehittyneet, että mahdottomia voi fundeerata joskus.

Anonyymi kirjoitti:

Miten noin pitkä nollarivi 1-numeron jälkeen kirjoitetaan? Ja riittääkö sekään sitten loppurytinässä?
Pelkkää teoriaa, mutta sitä varten ihmisen isot aivot ovat kehittyneet, että mahdottomia voi fundeerata joskus.

Lue lisää

No kerrohan, mikä tieteessä on enemmän kuin se "pelkkä teoria"

Anonyymi kirjoitti:

No kerrohan, mikä tieteessä on enemmän kuin se "pelkkä teoria"

Bioversiteetin käsittäminen evoluutikehyksessä on yksi peruspilari näistä.

Anonyymi kirjoitti:

Bioversiteetin käsittäminen evoluutikehyksessä on yksi peruspilari näistä.

Mikä on bioversiteetti. Biodiversiteetti on käsitettävissä vain evoluution kautta, mutta se ei ole sen enempää kuin "pelkkä teoria." Teoria edustaa parasta tietoa, mitä meillä on kyseisestä asiasta.

Anonyymi kirjoitti:

Miten noin pitkä nollarivi 1-numeron jälkeen kirjoitetaan? Ja riittääkö sekään sitten loppurytinässä?
Pelkkää teoriaa, mutta sitä varten ihmisen isot aivot ovat kehittyneet, että mahdottomia voi fundeerata joskus.

Lue lisää

Luku on 1 googol, eli ykkösen jälkeen sata nollaa.

Tietenkin se on teoriaa (kuten sulkuihin kirjoitinkin), koska ei ole olemassa kokemusta moisista asioista. Siksi teorisoidaan. Teorioissa voidaan päätyä tietynlaisiin tuloksiin nykytiedon perusteella, eli mihin jokin johtaa tai mitä seurauksia jollain on. Teorian kuvaama lopputulos ei ole välttämättä mahdoton, vaan myös mahdollinen.