Olin opiskelijana vankilapapin sijaisena. Vankilan kirkossa miehet olivat kirkkosalissa ja naiset lehterillä.
Kun jumalanpalvelus eteni yleiseen esirukoukseen ja rukoiltiin siunausta Tasavallan presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle, kuului miesten puolelta lisäys: ”ja tuomareille”. Se pysähdytti. Nykyään tuohon rukoukseen onkin lisätty sana ”oikeuslaitos”.
Toisella kerralla jumalanpalveluksen jälkeen luokseni tuli mies, joka halusi keskustella. Itkien hän selitti, että on ollut jo pitkään tutkintavankina epäiltynä talousrikoksesta, mutta hän on syytön. Tuli selkeä tunne, että mies puhui totta. Silminnähden hän kärsi siitä, että oli syytettynä, vaikka oli syytön.
Tällaiset kokemukset kulkevat mukana koko elämän ajan. Ne muistuttavat siitä, että maallisen oikeuden jakaminen on vakava asia. Sellaisena sen kokevat alan ammattilaiset. On aivan hyvä, että jumalanpalveluksissa pyydetään siunausta oikeuslaitokselle.
Kolmas Mooseksen kirja sisältää ohjeita Jumalan omaisuuskansan elämään. On ohjeita uhraamisesta, juhlapäivistä ja lähimmäisen rakkaudesta. Ikään kuin otsikko-ohjeena kaikelle muulle on Jumalan kehotus: ”Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä” (19:1).
Ihminen on perisynnin seurauksena taipuvainen pahaan. Vaikka Raamatussa ei ole käytetty sanaa perisynti, sama ajatus on esimerkiksi Roomalaiskirjeessä (ks. Room. 5:12).
Rippikoulussa opetettiin aikanaan vanhan Kristinopin mukaan, että syntiinlankeemuksen perintönä ihmiseen on jäänyt taipumus kaikkeen pahaan haluineen ja himoineen. Opetettiin myös, ettei Jumala kadota ihmistä perisynnin vuoksi, vaan armossaan käy sen ohitse.
Jumala korjasi luomansa ihmisen lankeemuksen ja lähetti lupauksensa mukaisesti maailmaan oman poikansa, Herran Jeesuksen, joka sovitti kaikkien ihmisten synnit itsensä kanssa.
Martti Luther muotoili kristitylle ihmiselle lyhyen läksyn, jossa on vain neljä sanaa, mutta jonka opetteluun kuluu pitkäkin elämä: ”pahana pyhä, syntisenä vanhurskas”. Uskon kautta tuon läksyn sanoma on mahdollinen.
Pyhän Hengen hedelmänä uskosta seuraa Jumalan mielen mukainen elämä. Siitä ovat esimerkkeinä oikean oikeuden jakamisen ohella mainittu omien vanhempien kunnioittaminen ja sapatin kunniassa pitäminen.
Jumala antoi kansalleen ohjeita myös muutamista asioista, joita tulee välttää elämässä: Ei tule palvella epäjumalia, ei varastaa, ei valehdella, ei pettää, ei vannoa väärää valaa, ei vihata veljeä, vaan tulee rakastaa lähimmäistään. Ja kun joutuu jakamaan oikeutta, ei tule siinäkään tehdä vääryyttä.
On kilvoituksen paikka jakaa oikeutta oikein. Se on tärkeää maallisen lain tulkinnassa, ja se on tärkeää uskovaisten keskinäisessä elämässä ja kilvoituksessa. Kun korjataan vikaan joutunutta, on hyvä aina pyytää Jumalan Hengen johdatusta, ettei inhimillisyys tai mikään muu syy johtaisi vääriin ratkaisuihin.
Juhani Alaranta
Kun jumalanpalvelus eteni yleiseen esirukoukseen ja rukoiltiin siunausta Tasavallan presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle, kuului miesten puolelta lisäys: ”ja tuomareille”. Se pysähdytti. Nykyään tuohon rukoukseen onkin lisätty sana ”oikeuslaitos”.
Toisella kerralla jumalanpalveluksen jälkeen luokseni tuli mies, joka halusi keskustella. Itkien hän selitti, että on ollut jo pitkään tutkintavankina epäiltynä talousrikoksesta, mutta hän on syytön. Tuli selkeä tunne, että mies puhui totta. Silminnähden hän kärsi siitä, että oli syytettynä, vaikka oli syytön.
Tällaiset kokemukset kulkevat mukana koko elämän ajan. Ne muistuttavat siitä, että maallisen oikeuden jakaminen on vakava asia. Sellaisena sen kokevat alan ammattilaiset. On aivan hyvä, että jumalanpalveluksissa pyydetään siunausta oikeuslaitokselle.
Kolmas Mooseksen kirja sisältää ohjeita Jumalan omaisuuskansan elämään. On ohjeita uhraamisesta, juhlapäivistä ja lähimmäisen rakkaudesta. Ikään kuin otsikko-ohjeena kaikelle muulle on Jumalan kehotus: ”Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä” (19:1).
Ihminen on perisynnin seurauksena taipuvainen pahaan. Vaikka Raamatussa ei ole käytetty sanaa perisynti, sama ajatus on esimerkiksi Roomalaiskirjeessä (ks. Room. 5:12).
Rippikoulussa opetettiin aikanaan vanhan Kristinopin mukaan, että syntiinlankeemuksen perintönä ihmiseen on jäänyt taipumus kaikkeen pahaan haluineen ja himoineen. Opetettiin myös, ettei Jumala kadota ihmistä perisynnin vuoksi, vaan armossaan käy sen ohitse.
Jumala korjasi luomansa ihmisen lankeemuksen ja lähetti lupauksensa mukaisesti maailmaan oman poikansa, Herran Jeesuksen, joka sovitti kaikkien ihmisten synnit itsensä kanssa.
Martti Luther muotoili kristitylle ihmiselle lyhyen läksyn, jossa on vain neljä sanaa, mutta jonka opetteluun kuluu pitkäkin elämä: ”pahana pyhä, syntisenä vanhurskas”. Uskon kautta tuon läksyn sanoma on mahdollinen.
Pyhän Hengen hedelmänä uskosta seuraa Jumalan mielen mukainen elämä. Siitä ovat esimerkkeinä oikean oikeuden jakamisen ohella mainittu omien vanhempien kunnioittaminen ja sapatin kunniassa pitäminen.
Jumala antoi kansalleen ohjeita myös muutamista asioista, joita tulee välttää elämässä: Ei tule palvella epäjumalia, ei varastaa, ei valehdella, ei pettää, ei vannoa väärää valaa, ei vihata veljeä, vaan tulee rakastaa lähimmäistään. Ja kun joutuu jakamaan oikeutta, ei tule siinäkään tehdä vääryyttä.
On kilvoituksen paikka jakaa oikeutta oikein. Se on tärkeää maallisen lain tulkinnassa, ja se on tärkeää uskovaisten keskinäisessä elämässä ja kilvoituksessa. Kun korjataan vikaan joutunutta, on hyvä aina pyytää Jumalan Hengen johdatusta, ettei inhimillisyys tai mikään muu syy johtaisi vääriin ratkaisuihin.
Juhani Alaranta
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.