"Pidetään koko Suomi asuttuna" on hyvä ajatus. Vaikuttaa siltä, että Keskusta on siitä luopumassa. Tietysti se voi maksaa vähän enemmän kuin jos kaikki olisi keskitetty harvoihin keskuksiin. Esim. Helsingissä asunnot ja asuminen maksavat kohtuuttoman paljon. Ei Suomi tarvitse suurkaupunkeja. vaan mieluummin paljon pieniä viihtyisiä kaupunkeja ja elävän maaseudun. Esim. sairaaloita pitäisi säilyttää myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Esimerkkinä olkoon vaikka Savonlinna. Esim. maaseudun elävyyden kannalta Savonlinnan sairaala pitäisi säilyttää. Savonlinnan reuna-alueilta matkaa Mikkeliin tulee yli 200 km. Näin käy jos Savonlinnan sairaala lakkaa. Keskustalla on hyvä asenne Suomen metsiin. Metsiäpitää hoitaa ja kasvattaa Suomessa komeita metsiä. joita myös huolellisesti hoidetaan ja käytetään harkitusti metsätellisuuden raaka-aineina. Ei se tuhoa metsiä, vaan päinvastoiin lisää terveitä metsiä ja on hyvä myös ilmaston kannalta. Tässä asiassa vihreillä on vääriä asenteita. Ei metsien tarvitse olla täysin luonnontilassa vaan hyvässä hoidossa. Niin ne ovat paljon terveemmät kaikin puolin. Ja metsätalous on tärkeä osa Suomen hyvinvointia.
Miksi Keskusta ei enää kannata hajasijoitusta?
Anonyymi
5882
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Asiallinen kysymys otsikossa. Valitettavasti näyttää siltä, että äänien perässä asutuskeskuksiin on ainakin puolueen johto menossa.
Nyt olisi tekemisen paikka kun Halla-ahokin kantansa maaseudun kehittämiseen ilmaisi.
Oikea SOTILAS
Halla-ahon mielestä suomalaisen maanviljelyn lopettaminen kehittää maaseutua? Joku raja hölmöydelle.
Kuule miten ihmiset onnistuivat viljelemään maata tuhansia vuosia ennen EU:ta?
Keskusta on sijoittanut Hesaan Nuorisosäätiön johdolla jo vuosikymmeniä.Raastuvalla tavataan ja kynitään voitot pelillä josta on seurannut maaltapako ja kannatuksen loppu. Vain KMSn rippeet vielä puuhailee maalle krematorioita viimeisiä asukkaita varten. Kaikki tuet menevät muutamalle suurtilalle ja veronmaksajat saa myrkytettyä ruokaa. Korona armahtaa lopulta kaikki.
Sehän on historiaa jonka Keskusta lopetti. Silloin kaikki kuokkivat maata ja joutoporukkaa ei ollut . Nyt muutama tuhat muka viljelee ja Keskustan armeija vain on valmiustilassa.
Keskustan johdolle on kansalaisten etujakin tärkeämpää johdon ministeripaikat.
Tarjoilija hamuaa vain pormestarin palleja? Lisää jalkavaimoja?
Koko Suomen asuttuna pitäminen voi olla viihtyvyyden kannalta hyvä asia, mutta kansantalouden näkökulmasta se on tuhoisa. Haja-asuttaminen ei maksa vähän enemmän vaan rutkasti enemmän kuin järkevä keskittäminen maassa, joka ei elä enää maataloudesta.
Haja-asutus lisää kaikenlaisia infrakustannuksia kuten rakennusten, teiden, johtojen, yhteiskunnan palveluverkoston jne. määrän vuoksi. On täysin selvää, että kustannukset ovat ihan eri luokkaa, jos yhtä kilometrin matkalle rakennettua vesijohtoa käyttää tuhat ihmistä kuin viisi ihmistä. Tämä sama suhde kertaantuu monissa eri asioissa.
Haluat, että sairaaloita olisi myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Sairaalat on laitteistoineen hyvin kalliita laitoksia. Jos niitä aletaan ripotella sinne tänne, kustannukset karkaavat täysin käsistä.
Metsätalous sekä maatalouden käyttämät myrkyt ovat Suomessa suurin syy siihen, että varsinkin pikkulintukanta on romahtanut. Isot lintulajit ovat sen sijaan lisääntyneet ja uutena tullut valkoposkihanhi. Pikkulinnut kärsivät eniten maatalouden myrkyistä ja metsänhoidosta, koska se vähentää niiden ravintoa eli pieniä hyönteisiä. Ihmisen toiminta muokkaa tässäkin varsin rajulla tavalla luonnon monimuotoisuutta, mutta tälaiset muutokset eivät näytä teitä kepulaisia paljon hetkauttavan.
Pääosin täyttä potaskaa Kapi! Tarkoitushakuista kaiken lisäksi.
Oikea SOTILAS
Maalla ei tarvitse rakentaa viemäriverkostoa, sehän se vasta kallista on ja saastuttavaa.
Vieläkö mielestäsi syrjäseutujen ihmiset saa jättää hoitamatta?
Haja-asutus on eri asia kuin ajatus koko Suomen asuttuna pitämisestä. Eihän Suomea ole koskaan asutettu joka neliökilometriltä. Haja-asutusta on runsaasti myös Uudellamaalla ja toisaalta Lappi on asutettu yleensä hyvinkin tiheästi siellä, missä asutusta on. Esimerkiksi kirkonkylät lienevät keskimääräistä suurempia.
Mitä haja-asutusalueisiin tulee, niiden infran rahoittavat asukkaat itse teitä ja vesijohtoja myöten. Rakennukset ovat asukkaiden, tiet tienhoitokuntien ja vesijohdot vesiosuuskuntien omistamia eli yksityisiä kaikki. Vain sähköjohdot ovat olleet perinteisesti kuntien omistamien yhtiöiden rakentamia, mutta uusia ei enää rakenneta. Yhteiskunnan palveluverkosto on siirtynyt nettiin, jonka käytön asukkaat itse maksavat.
Sairaaloita haluavat ripotella enää yksityiset toimijat ja sitä tapahtuu lähinnä vain kaupungeissa. Julkinen sairaanhoito on keskittymässä, mutta onneksi maltillisesti, kiitos maakuntapohjan.
"Pikkulintukannan" romahtamisesta voisit esittää tilastotietoja ja erityisesti perusteluita, miksi näin on tapahtunut. Ainakaan hyönteisten määrän vähenemisestä se ei johdu. Hyönteisten määrä Suomessa on lehtitietojen mukaan päinvastoin kasvussa. Vain lajisuhde on hieman muuttunut. Esimerkiksi yhden puulajin tasaikäiset metsiköt ovat hyödyttäneet metsätuholaisia ja sitä kautta tuoneet linnuille lisää ravintoa.
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4480792/Hyonteisetko hupenevat maapallolta Suomessa kehitys on ihan toinen Uusia tulokkaita on moninkertaisesti enemman kuin hiipuvia
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/miten-hyonteisten-vahenemista-voi-torjua-luomuksen-hyonteistiimi-vastaa
Ei tarvitse mutta jätevesien käsittelyjärjestelmä pitää olla.
Ja jos halutaa valokaapelit nettiyhteyksiä, ne pitää kyllä rakentaa, koska eivät tule omasta kaivosta. Tämä käy jo nyt kalliiksi monelle kepukunnalle, vaikka valtio osaltaan avittaakin.
Jos syrjäseudulla asuvan lapsen pitää päästä kouluun, häntä varten pitää järjestää taksit ja teiden päivittäinen auraus ja muu hoito niilläkin tienpätkillä, missä liikenne on muuten olematonta.
Pitäähän jätevesien käsittelyjärjestelmä olla, vaikka kaikki asuisivat kaupunkien ja kylien keskustoissa eli eivät maalla asuvat infraan lisäkustannuksia tuo. Hän osallistuu järjestelmän ylläpitokustannuksiin omalta osaltaan lokakaivon tyhjentäjän laskun kautta.
Valokaapeleiden rakentamistapoja on monenlaisia, mutta käsittääkseni kunnat eivät osallistu niiden rakentamiseen kovin suurella rahalla. Kotitalouksien oma osuus on moninkertainen. Rakentamisen suurin jarru on, että asukkaiden osallistumishalukkuus on varsin matala. Sen pitäisi olla kymmeniä prosentteja, mutta suuri osa asukkaista on tyytyväisiä nykyisiin yhteysnopeuksiinsa.
Tiet ovat olemassa muutakin liikennettä kuin koulukuljetuksia varten, eikä niitä joka päivä aurata talvellakaan. Viime talvena suurimmassa osassa maata selvittiin vain muutamalla aurauskerralla.
"Haja-asutus lisää kaikenlaisia infrakustannuksia kuten rakennusten, teiden, johtojen, yhteiskunnan palveluverkoston jne. määrän vuoksi."
Taas kerran täydellinen tietämättömyys.
Tietysti jos rakennuksessa on sata kopperoa päällekkäin ja pitkittäin, siitä tulee vain yksi rakennus, mutta kaupungissa sen kerrostalon rakentaminen maksaa 7000 euroa neliö, kun ei pitää tehdä betonista (joka on muuten pahimpia ilmastopäästöjen aiheuttajia), tehdä hissit ja paloportaat, polkupyörävarastot, pommisuojat jne. Maalla voi rakentaa puusta, vaikkapa hirrestä, jolloin asunnon saa 3000 euron neliöhintaan. Melkoinen ero kustannuksissa ja ennenkaikkea ilmastovaikutuksissa. Joista puheenollen, esim Helsingissä asunnot lämmitetään kivihiilellä, kun maalla voidaan käyttä uusiutuvaa.
Maalla harvaan asutulla alueella tiet ovat yksityisteitä. Yksityinen on vastakohta julkiselle, eli vain ne maksavat jotka tietä käyttävät. Toisin kuin kaupungeissa, jossa kaikki kadut ovat julkisin varoin tehtyjä. Mietippä vaikka Helsingin hulluinta tieprojektia, siltaa Kruunuivuoreen. Miljardi laitetaan rahaa, eikä edes autolla saa ajaa. Siinäpä vasta kallis kulkuväylä. Ja aivan turha.
Maalla vesijohto voidaan vetää tienpenkalle tai vaikka metsään. Halpaa ja helppoa. Yksi kaivuri, kapea kauha ja putkea riittävä määrä. Kaupungissa on kaivettava koko katu auki, kierrettävä muut putket ja kaapelit, asfaltoitava aktu uudelleen ym. Taas palaa rahaa, resursseja ja enenkaikkea päästöjä syntyy (se asfaltti kun on paha päästöjen suhteen).
"Jos syrjäseudulla asuvan lapsen pitää päästä kouluun, häntä varten pitää järjestää taksit ja teiden päivittäinen auraus ja muu hoito niilläkin tienpätkillä, missä liikenne on muuten olematonta."
Koulukyyti on kunnan järjestämä, mutta tiet aurataan yksityisesti (siis tiekunnan toimesta) samaten muu tienhoito hoidetaan ihan omin varoin.
Nettiyhteyksiä ei juuri tarvitse rakentaa kun koko maa (ainakin asutut alueet) alkaa olla vähintään 3G verkon kattama, ja sillä jo pärjää hyvin.
Pikkulintukannat ovat romahtaneet nimenomaan kaupungeissa. Siellä menestyvät lokit ja muut roskien seasta ruokansa etsivät. Hyönteisravintoa käyttävät ovat kaupungeista hävinneet, samaten vaikkapa käpyjä ravintonaan käyttävät linnut.
Maaseudulla kato on käynyt kottaraisten kohdalla, kun lantaa ei saa pelloilla olla multaamattomana, ja kottaraisen suosimat hyönteiset viihtyvät karjanlannassa.
Itse uskon, että kottaraisten väheneminen pihapiireistä johtuu ennen kaikkea siitä, että enää ei rakenneta juurikaan KOTTARAISPÖNTTÖJÄ. Siis sitä viiden sentin suuaukolla varustettua, reilunkokoista pönttöä, joka oli vuosikymmenet standardina, kun vanhan ajan kansakoulun veistotunneilla nikkaroitiin linnunpönttöjä. Linnunpönttöä kutsuttiinkin silloin usein kottaraispöntöksi.
Joskus 1970-luvulla ryhdyttiin kokeilemaan pienemmällä suuaukolla tehtyjä pönttöjä, ja kun huomattiin, että niillä pihaan saatiin ennen harvinaisia kaunislauluisia kirjosieppoja ja talven lintulaudalta tuttuja, värikkäitä tiaisia, niistä pienisuuaukkoisista pöntöistä tuli uusi standardi.
Yhä vieläkin, kun netistä hakee linnunpöntön rakennusohjeita, lähtökohtana on kirjosiepolle ja talitiaiselle ihanteellinen pönttömalli (suuaukko 3,2 milliä ja sisämitoiltaankin kottaraispönttöä pienempi). Toki ohessa esitellään muunkin kokoisia, mutta kottaraispönttö jää helposti lukuisten joukosta noteeraamatta, kun silmä on tottunut pieniin ja siroihin. Eihän nuorempi polvi kottaraisen olemassaoloa enää muistakaan.
Pöttöjä varmaan on vähemmän, mutta ruokaakin on vähemmän kun laiduntaminen vähenee. Hevostilat tuo pientä parannusta yleistyessään.
Suurin osa lehmistä laiduntaa edelleen. Se kannattaa lehmien terveyssyistä, vaikka olisi pihattonavettakin. Poikkeuksena ovat tilat, joilla ei ole riittävän suurta laidunta navetan lähellä koko kesäksi. Näistäkin monet pyrkivät silti järjestämään navetan viereen jaloittelutilan ja tuovat ruohoa kasaan kauempaa.
Karjatilojen keskittyminen tietyille alueille ja autoajelujen väheneminen pikkuteillä on luonut harhakuvan, ettei lehmiä enää laidunneta juuri ollenkaan.
Mökkikylälläni on kolme isoa navettaa. Kaikissa niissä lehmät ovat sisällä kesät talvet. Robotit hoitaa lypsyn ja lehmät käyskentelee sisätiloissa.
Eikä se laidunnus yksin takaa kottaraisen ravintohyönteisten menestystä, myös peltojien katoaminen vähentää hyönteisiä, niiden pientereet kun rehottivat monenmoista kukkaa joissa perhoset viihtyi.
Mutta eihän maaseudun lajien väheneminen ole olleenkaan sitä katastrofaalista luonnontuhoamista mitä kaupunkien rakentaminen. Kaupungissa vedetään talo talon viereen ja väliin asfaltti. Missä siinä hyönteiset ja sitä kautta linnut elää? Jos mikä niin kaupungistuminen köyhdyttää eliöstöä
Luehan nämä jutut:
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4480792/Hyonteisetko hupenevat maapallolta Suomessa kehitys on ihan toinen Uusia tulokkaita on moninkertaisesti enemman kuin hiipuvia
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/miten-hyonteisten-vahenemista-voi-torjua-luomuksen-hyonteistiimi-vastaa
Keskusta on ilmoittanut vastustavansa pluralismia, eli alueellista eriliastumista ja monikultuurisuutta. Tämä on minusta se millä Keskusta on pilannut maaseudun vetovoiman täysin. Keskusta hallitsee fasistisesti eikä salli erilaisten itsenäisten yhteisöjen syntymistä maaseudulle.
Ole vai. Sähköjohdot maksoi sähkönkuluttajat. Puolueväki vain varasti senkin omaisuuden ahneudessaan. Tiet kyllä aurataan itse mutta kunnostetaan pääasiassa verovaroin. Kaipa maaseudun asukkaallekin jotain siitä potista kuuluu.Tuskin muuta saadaankaan kun mm terveydenhoito on lopetettu kokonaan. Kaupungit pitävät siitä huolen. Työpaikat jaetaan torin asukkaille ei muille.
Yksityiset rahoittavat yksityiset menot ja kunta julkiset menot. Ongelma on vaan siinä, että vaikeuksissa olevilla haja-asutusalueilla valtio maksaa valtionosuusjärjestelmän kautta puolet ja jopa enemmän kunnan menoista. Eli huonosti menestyvät kunnat rapauttavat koko maan taloutta tätä kautta.
Noiden lintujen osalta en ole mikään asiantuntija, mutta satuin katsomaan Alfalta ohjelman, missä tunnettu taiteilija ja kirjailija Kimmo Pälikkö kertoi asiasta ja vaikutti lintuharrastajana ja lintumaalarina perehtynyt asiaan. No netistä löytyy tätä vahvistavaa tietoa ja uutisoitina. Tässä yksi uutislinkki.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005855453.html
Helsingissä on myös puusta tehtyjä kerrostaloja. Vanhempi asuntokanta on puolestaan tehty tiilistä ja kivistä. Kaupungeissa on myös paljon rivi- ja omakotitaloja. Kaupungit eivät suinkaan ole sidottu mihinkään kivihiileen ja sen käyttöhän tulee loppumaan. Ja mikäs ongelma siinä kivihiilessä on ainakaan niiden mielestä, jotka eivät usko sen lisääntymisen aiheuttavan mitään ilmastonmuutoksia.
On täysin selvää, että suuruuden ekonomia säästää kustannuksia kaikessa toiminnassa. Tämän nyt luulisi olevan selvää jokaiselle.
Väite, jonka mukaan tiet olisivat maaseudulla vain yksityisteitä, ei pidä paikkaansa. Vain pienemmät kylätiet ovat yleensä yksityisteitä. Luulen, että yksityisteiltä on julkisille teille matkaa tavanomaisesti vain muutamia kilometrejä Lappia lukuunottamatta, missä etäisyydet ovat suuria. esim. Hesingissä kaupungin veronmaksajat rahoittavat näiden teiden rakentamisen ja ylläpidon, mutta monissa haja.asutuskunnissa valtio maksaa valtionosuusjärjstelmän kautta puolet ja jopa enemmän viuluista. Mietipä sitä, kuinka oikeudenmukaista ja taloudellisesti järkevää sellainen on.
Kaupungeissa vesijohdot rakennetaan usein uudisrakennusalueille ensi vaiheesa eikä mihinkään asfaltin alle. Kilometrin pituinen vesijohto voi palvella satoja asukkaita eikä vain yhtä tai kahta. Tottakai tämä on taloudellisesti järkevää. Katuja on kaivettava auki vai keskustan vanhoilla asuinalueilla, missä putkisto on tullut kestonsa päähän ja ne on uusittava. Tämäkin tehdään kaupunkilaisten omilla verorahoilla eikä ryövätä maaseudun rahoja.
Kaupungistuminen köyhdyttää eliöstöä kuitenkin suhteellisen pienellä alueella verrattuna siihen, että maa- ja metsätalouden muutokset voivat aiheuttaa moninkertaiset haitat, kun asiaa katsotaan maapinta-alana.
>>Yksityiset rahoittavat yksityiset menot ja kunta julkiset menot. Ongelma on vaan siinä, että vaikeuksissa olevilla haja-asutusalueilla valtio maksaa valtionosuusjärjestelmän kautta puolet ja jopa enemmän kunnan menoista.<<
Miten ihmeessä haja-asutusalueet liittyvät valtionosuusjärjestelmään?
>>Väite, jonka mukaan tiet olisivat maaseudulla vain yksityisteitä, ei pidä paikkaansa. Vain pienemmät kylätiet ovat yleensä yksityisteitä. Luulen, että yksityisteiltä on julkisille teille matkaa tavanomaisesti vain muutamia kilometrejä<<
Siirryit siis sujuvasti haja-asutusalueista maaseutuun yleensä eli alueeseen joka alkaa heti pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Okei, pitää paikkansa, että myös maaseudulla on valtionteitä ja osa niistä on moottoriteitäkin. Oletko hoksannut, että se johtuu siitä, että koko maamme ei ole yhtä taajamaa, vaan jotta pääsee siirtymään taajamasta toiseen, on ajettava myös maaseudun läpi? Näin on koko maailmassa ja siksi kaikki valtiot ovat rakentaneet teitä myös maaseudulle.
Harva valtiontie päättyy yksittäiselle kylälle. Näin on kai vain maamme rajapaikkakunnilla. Valtionteiden idea on luoda koko maan kattava tieverkosto - siis verkosto - paikkakunnilta toisille ja siksi maaseudun läpi kulkee moottori- ja valtateiden lisäksi myös pienempiä teitä.
Valtionteitä maassamme on ollut satoja vuosia, joskin pitkään niiden hoito oli kokonaan talonpoikien vastuulla. Kaupunkilaisten ei tarvinnut teiden hoitoon ja aurauksiin osallistua. Ja mikä ilkeintä, valtionteiden alkuperäinen idea oli, että voudit pääsevät tehokkaasti keräämään veroja ympäri valtakuntaa, myös maaseudulle.
Mitä vesijohtoihin tulee, kertaan vielä, että maaseudulla ne eivät ole kuntien omistuksessa, joten niiden rakentamiseen ei käytetä valtionosuuksiakaan. Vesiyhtiöt ovat maalaiskunnissa ja joissain kaupungeissakin yksityisiä, yleensä osuuskuntia tai joskus osakeyhtiöitä. Yhtiöiden omistajina ovat vesiliittymien omistajat.
Lintuaiheisesta linkistäsi sen verran, että siinä oli yksi olennainen huomio, nimittäin tämä:
"– Suomessa ei ole kattavia selvityksiä hyönteiskantojen vähentymisestä."
Toisin sanoen väitteet hyönteiskantojen vähentymisestä perustuvat mutu-tietoon, samoin kuin arvailut, että laidunnuksen vähentyminen olisi siihen voinut vaikuttaa. Noissa minun linkeissäni on päinvastaista tietoa, arvailua toki sekin.
Miksi Suomessa ei tutkita syitä kottaraisten määrän vähentymiseenkään? Laiduntamisen merkitystähän olisi helppo mitata vertaamalla lintumääriä alueilla, joilla laidunnetaan ja joilta laiduntaminen on loppunut.
Jos itse olisin mukana tuollaisessa tutkijaryhmässä, vaatisin tutkimukseen mukaan myös pönttövertailun. Lahjoitettaisiin molemmista vertailuryhmistä osalle kottaraispönttöjä ja katsottaisiin, onko sellaisissa kylissä/kaupunginosissa enemmän kottaraisia kuin pöntöttömissä kylissä/kaupunginosissa.
Tuskin tuollaista tutkimusta tulee. Pienipalkkaisten professoreiden ja dosenttien on helpompi vain katsella tutkijankammionsa ikkunasta pihalle ja huokailla.
Terveyskeskuksia pitää kuitenkin joka persereikään olla, koska kepujuntilla huonot geenit ja surkea kyky huolehtia terveydestään.
Lykkäät täyttä paskaa. Valtionosuuksilla maksavat palvelunsa. Tyhminä pistivät rahansa Kekkoslovakiassa ja Koiviston aikana rakennettuihin paskaröttelöihin, koska uskoivat Väinö Linnan sonnan. Viisas selvisi eläkesäästöineen pankkikriisistäkin.
Paskaa puhut. Valtionosuuksilla elävät kepuloiset.
Koulukyydin kepukakarat saavat pääkaupunkiseudulta tulevien valtionosuuksien takia.
Tukijussi on toki tappanut maaseudulta lähes kaikki ilvekset, sudet, karhut, naalit ja ahmat. Hirviäkin idiootti on monta kertaa yrittänyt hävittää.
Ja ison laskun veronmaksajille lunastaminaan tukina.
Haja-asutusseudulla pitää sallia ihmisten paskantaa suoraan ojaan se on ekologista ja luonto kiittää
Kannatan ilman muuta koko Suomen asutettuna pitämistä.
Aion äänestää Perussuomalaisia, en enää luota Keskustaan tässä(kään) asiassa. Keskusta haluaa vain, että loputkin suomalaiset pienviljelijät muuttavat kaupunkiin (tuhlaamaan rahansa) ja myyvät maansa ja metsänsä suurtilallisille tehotuottajille.
Tämän Keskustan linjauksen mukaan lopuksi maalla asuu vain tehotuottajat, (jotka tuhoavat fosforipäästöillään järvemme) ja näiden teholaitosten ulkomaiset työntekijät. Kuten koronan leviämis uutisointien yhteydessä olemme kaikki saaneet todeta.
Tämä järkyttävä kehitys on vähäin ääinin päässyt jo pitkälle, nyt on aika saada tähän muutos. Maaseutu ja pikkukaupungit ovat loistavia asuinpaikkoja suomalaisille, pidetään näistä huolta. Löytyy kohtuuhintaisia tontteja ja asuntoja, pieniä lapsiystävällisiä kouluja ja metsiä missä samoilla. Puhtaita järviä ja kaunista luontoa.
Ja Perussuomalaisten ollessa puikoissa, maaseudulta löytyy myös töitä suomalaisille. Loppukoot halpatyövoiman roudaus Suomeen, samalla loppuu myös Koronan leviäminen.
Onnea vaan yritykselle. Sloganiksi sopii, että Valko-Venäjän tie on myös meidän tiemme samaan malliin kuin Hertta Kuusinen aikoinaan kertoi, että Tshekkoslovakian tie on myös meidän tiemme. Itse alan etsiä siinä vaiheessa uutta asuinpaikkaa esim. Ruotsista, jossa uskon kansalaisten pysyvän kuitenkin ruotsidemokraatteja lukuunottamatta järjissään.
Onko suomessa kaupunkiasuminen jo niin kurjaa, että sinä voisit muuttaa sieltä ruotsiin?
Muuta maalle, täällä on hyvä asua.
Kyllä sinun on viisainta muuttaa ruotsiin, sillä tarkemmin ajateltuna se sinut ajatuksesi maaseudun elinolojen huonontamisesta ei tuo parannusta kaupukien oloihin.
Tämän aamun jälkeen maaseudun uusi suunta on piirun verran lähempänä.
Perussuomalaiset ovat Suomen suurin puolue nyt!
näitä pitää nyt punnita kun etätyöjakso mökillä on ollut elämäni parasta aikaa.
Kaupunkiasunto menee myyntiin ja minusta tulee landepaukku. Toki, mikäli mökkipaikkakunta ei halua veroeurojani, ostan pienen luukun naapurikaupungista.
Vihreitä en taida landeasukkina enää äänestää. Keskustan luulin olevan maaseudun etuja ajava, mutta pitää funtsia näitä vähän tarkemmin.
Maatilojen suuri halpatyövoiman määrä on yllättänyt. Siitä ei ole juurikaan ollut puhetta, tai sitten olen kaupunkilaisena ignoorannut tällaiset uutiset.
Tämä on tietysti sinun valintasi, mutta pieni varoituksen sana. Korona yleisti etätyön, mutta on vielä epäselvää, jatkuuko etätyön yleisyys jatkossakin. Monissa töissä työpaikalla oleminen on välttämätöntä. Työntekijät toimivat työantajan johdon ja valvonnan alaisina. Voi olla kaikki työantajat eivät koe pystyvänsä riittävällä tavalla toteuttamaan tätä tehtävää. Työnantaja katsoo tietysti työn tuloksia. Jos tässä työn tuottavuus alkaa heikkenemään, etätyön suosiminen tuskin silloin kasvaa.
Maaseudulle asettuneen työkelpoisuus voi myös heiketä sen vuoksi, että kaikki työpaikat eivät ole etätyöpaikkoja. Tällöin sellaiset työpaikat karsiutuvat helposti pois. Työantajat voivat muutenkin suosia lähellä asuvia, koska he ovat fyysisesti nopeasti tarvoitettavissa, jos se on työn kannalta olennaista.
Etätyö on tullut jäädäkseen. Konttoriväelle. Tietysti putkimiehen hommaa ei hoideta etänä. Jo nt yritykset laittavat toimistojaan uuteen uskoon, vähemmän työpisteitä, sosiaalisen kanssakäymisen paikkoja lisää. Jatkossa konttorillel mennään tapaamaan kolleegoja ja pitämään ne palverit jotka vaatii henkilökohtaisia kontakteja.
Kauppa on konttoriväen lisäksi iso etätyön lisääjä. Jo nyt nettimyynti on kasvanut kovaa kyytiä. Ihmisten tottuessa siihen, sen suosio lisääntyy. Paketti kulkee yhtä hyvin pienen paikkakunnan marketin pakettiautomaattiin kuin ison kaupungin marketin vastaavaan. Ja kotiinkuljetuskin hoituu jos kyseessä on iso ostos. Palveluiden takia ei siis tarvitse olla kaupungissa, ainakaan ostosmahdollisuuksien vuoksi.
Nettikaupan operoijat laittavat myös varastonsa ja hallintonsa sinne, missä maa on halpaa, logistiikkakeskukset kun ovat tilaa vieviä ja vaativat ruuhkattomat liikenneyhteydet. Nettikauppa vaikuttaa siis kahdella tapaa maaseudun elinvoimaan.
Turvallisuus on iso tekijä myös. Ne joilla on pieniä lapsia hakeutuvat pois vaikkapa Helsingistä, jossa tietyt jengit ovat pesiytyneet alueille ja ryöstelevät ohikulkijoita. Siitä olemme jo saaneet lukea jopa Hesarista, joka lehden linjan tuntien merkitsee jo vakavam ongelman tunnustamista. Itä-Helsinki on jo menetetty. Keskustassakin kuohuu. Toinen porukka joka hakeutuu turvallisemmille alueille om eläkeläiset. He jäävät pysyvästi tai ainakin valtaosaksi aikaa mökeilleen ja muille vapaa-ajan asunnoilleen.
Helsingistä on kiihtyvällä tahdilla tulossa maahanmuuttajien kaupunki, Ruotsin mallin mukaan aivan täysin mennään.
Etätyön yleistyminen ja Helsingin lisääntyvä turvattomuus maahanmuuttajien vuoksi ovat merkittäviä, muttei ainoita syitä miksi kehityssuunta muuttuu.
Helsinki on viimeiset vuosikymmenet laiminlyönyt perusteollisuuden, satsannut vain palveluihin. Tuo kehitys pysähtyy ja jopa taantuu kun kansainvälinen matkustaminen hiipuu vuosiksi, liikematkustaminen pysyvästi. Kotimainen "toistemme paitojen pesu" ei sekään enää ainakaan kasva, kun maksukykyisimmät palkansaajat muuttavat pois kaupungista ja korvautuvat maahanmuuttajilla ja muilla pienituloisilla.
Haja- sijoituksen ykköskohde on MTK, jonka kaikki jäsenet ovat maalla. Kakkoskohden on Keskustapuolue, jonka kaikki äänestäjät ovat maalla.
Sen takia, koska keskustan 50 vuotta jatkunut maaseudun alasajo on ajanut ihmiset kaupunkeihin.
Huvittavaa miten tukijussit valittivat aikoinaan pientilatalouden aiheuttamasta ylituotannosta, nykyään kelpaa maidon ja ruiksen tapaisen kusen ja paskan ylituotanto tärkkelysperunalla höystettynä.
Korona ajaa tuota eteenpäin. Fiksut asuvat vähän väljemmillä seuduilla.
Geneettisissäpullonkauloissa syntyy vain sinunlaisia mitättömyyksiä.
Takaperosisti niin, kuten paavon hajatelmissa niinettämitesenytaas
Kansalaisten+luottamus+on+politiikkojen+puheisiin+enää+vajaat+25+%,+selvittää+uusi+tutkimus+joka+julkaistiin+tänään,+keskustaan+luottaa+enää+puolueena+n.+5%+maaseudulla+asuvista+ihmisistä.
Persuista+3%+luottaa+Halla-ahoon+saman+tutkimuksen+mukaan.
Aikaisemmin Mielipidepankin mukaan syrjäseutujen sairaat ja vanhukset saavat jäädä hoitamatta, jos eivät itse kykene asiaa hoitamaan.
Se lajin sosialisti =kaikki varat Helsinkiin.
Ei ole kuin yksi henkilö joka on tuonut julki sen että Suomi pitää olla asuttuna joka niemessä ja notkossa. Se on Väyrynen.
Nykyistä kepua ei erota vihervassuista millään ilveellä muissakaan asioissa. Täysin vasemmistolainen puolue yhden uskonnon (ei kristinusko) suosimisineen.
Kokoomus on samanlainen vasuripuolue kuin kepu. Eli mitä tästä opimme? Ei ole kuin yksi oman kansan puolustaja ja se on persut.
Toivottavasti Kulmuni ei ainakaan lisäännytä Kepulandian pienillä Kulmuneilla.