Suurituloiset haluavat salata tulonsa ja veronsa. Helsingin Sanomat on tehnyt tutkivaa journalismia ja selvittänyt yli tuhannen tulotiedot ja julkaisee ne verkokoneessaan.
"Yli 200 miljonääriä halusi piilottaa verotietonsa" , kirjoittaa HS artikkelissaan 1.12.
Verohallinto perustaa verosalaisuudet EU:n tietosuoja-asetukseen, jonka mukaan ihmisellä on oikeus vastustaa häntä koskevien tietojen käsittelyä, jos hänellä on erityinen henkilökohtainen peruste. Suomessa verottajan tulkinta oli, että henkilön kokema turvattomuus tai vaikutus sosiaalisiin suhteisiin riittää verotietojen salaukseen.
Lisääntyykö miljonäärien turvattomuus ja häiriintyvätkö sosiaaliset suhteet nyt, kun HS julkaisi joidenkin miljonäärien moninkertaiset tulot verrattuna suomalaisen vuosituloon. Suomen TULOKÄRJEN konaistulot vaihtelivat viime vuonna 65,94 miljoonasta 11.54 miljoonaan.
65,9 miljoonan kokonaistuloilla sai 2663 kertaa tavallisen suomalaisen vuositulon (Sinituotteen pääomistaja)
30,55 miljoonan kokonaistuloilla (peliyhtiön perustaja) sai 1234 kertaa tavallisen suomalaisen vuositulon...
21,53 miljoonan kokonaistuloilla (Planmecan toimitusjohtaja) sai 894 kertaa...
17,28 miljoonan kokonaistuloilla (Scanfilin perustaja, Iloqin ent. omistaja) sai 698 kertaa...
14,96 miljoonan kokonaistuloilla (Supercellin toimitusjohtaja) sai 604 kertaa...
14,71 miljoonan kokonaistuloilla (Mediakons. Sanoman merkittävä omistaja) sai 594 kertaa...
14,04 miljoonan kokonaistuloilla (Postin ent. tietohall.yhtiö Logia Softwaren ent. omistaja) sai 567 kertaa...
12,96 miljoonan kokonaistuloilla (Supercellin luova johtaja) sai 523 kertaa...
12,20 miljoonan kokonaistuloilla (Kiilton omistajaperheen jäsen) sai 493 kertaa tavallisen suomalaisen vuosiansion.
11,54 miljoonan tuloilla(Mediakonserni Sanoman merkittävä omistaja) sai 466 kertaisen vuosiansion
Hesarin verokoneesta saa tiedot yli tuhat tietonsa piilottaneesta hyvätuloisesta vuodelta 2019.
Kun noita Suomen rikkaiden (tulokermalaisten) miljoonatuloja tarkastelee, herää monta kysymystä. Paljonkohan osinkoja on viime vuonna jaettu ja paljonkohan on pääomatuloihin kohdistuvia veroja on maksettu?
Ovatko tänä vuonna korona-tukea saaneet yritykset jakaneet osinkoja ja maksaneet miljoonapalkkoja ja -palkkioita?
Mitä mieltä taloustieteilijät ovat siitä, että verotiedot salataan, kun tiedetään, että rikkaimmat saavat jopa 2.663 kertaisesti enemmän tuloja kuin keskiverto kansalainen? Mikä olisi taloustieteilijän mukainen kohtuus?Olisiko se viidenkertainen, kymmenkertainen tai tuhatkertainen kokonaistulo verrattuna keskituloon ja mikä olisi kohtuus verrattuna peruspäivärahaan?
Pitäisikö veropohjaa laajentaa? Tarvitaanko tutkittua tietoja verotuskriteerin ja veroetujen uudistamiseksi? Onko veronmaksukyvyllä mitään merkitystä verokriteereitä päätettäessä tai verotietojen salauksessa?
Miten pääomatuloja verotetaan verrattuna keskivertoon palkkatuloon? Tasaako verotus tuloeroja? Miksi Tilastokeskuksessa ei enää pidetä tulonjakotilastoa, jonka perusteella tuloerojen kasvua olisi helpompi tarkastella?
HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kirjoitti marraskuussa, ettei viranomaisella ole käytännössä mahdollisuutta selvittää kunnolla, pitävätkö verotietojen kieltopyyntöjen perusteet paikkansa. "Lopputuloksena tänä vuonna saatavilla oleva listaus on täysin puutteellinen. Sen pohjalta on yhä vaikeampaa tehdä yhteiskunnallisesti merkittävää tutkivaa journalismia, merkityksellisiä havaintoja ja tilastoja", totesi Niemi.
Kenen etujen mukaista on se, ettei merkittävää journalismia ja merkityksellisiä havaintoja ja tilastoja voida tehdä? Mihin yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu kun ja jos näin on?
"Yli 200 miljonääriä halusi piilottaa verotietonsa" , kirjoittaa HS artikkelissaan 1.12.
Verohallinto perustaa verosalaisuudet EU:n tietosuoja-asetukseen, jonka mukaan ihmisellä on oikeus vastustaa häntä koskevien tietojen käsittelyä, jos hänellä on erityinen henkilökohtainen peruste. Suomessa verottajan tulkinta oli, että henkilön kokema turvattomuus tai vaikutus sosiaalisiin suhteisiin riittää verotietojen salaukseen.
Lisääntyykö miljonäärien turvattomuus ja häiriintyvätkö sosiaaliset suhteet nyt, kun HS julkaisi joidenkin miljonäärien moninkertaiset tulot verrattuna suomalaisen vuosituloon. Suomen TULOKÄRJEN konaistulot vaihtelivat viime vuonna 65,94 miljoonasta 11.54 miljoonaan.
65,9 miljoonan kokonaistuloilla sai 2663 kertaa tavallisen suomalaisen vuositulon (Sinituotteen pääomistaja)
30,55 miljoonan kokonaistuloilla (peliyhtiön perustaja) sai 1234 kertaa tavallisen suomalaisen vuositulon...
21,53 miljoonan kokonaistuloilla (Planmecan toimitusjohtaja) sai 894 kertaa...
17,28 miljoonan kokonaistuloilla (Scanfilin perustaja, Iloqin ent. omistaja) sai 698 kertaa...
14,96 miljoonan kokonaistuloilla (Supercellin toimitusjohtaja) sai 604 kertaa...
14,71 miljoonan kokonaistuloilla (Mediakons. Sanoman merkittävä omistaja) sai 594 kertaa...
14,04 miljoonan kokonaistuloilla (Postin ent. tietohall.yhtiö Logia Softwaren ent. omistaja) sai 567 kertaa...
12,96 miljoonan kokonaistuloilla (Supercellin luova johtaja) sai 523 kertaa...
12,20 miljoonan kokonaistuloilla (Kiilton omistajaperheen jäsen) sai 493 kertaa tavallisen suomalaisen vuosiansion.
11,54 miljoonan tuloilla(Mediakonserni Sanoman merkittävä omistaja) sai 466 kertaisen vuosiansion
Hesarin verokoneesta saa tiedot yli tuhat tietonsa piilottaneesta hyvätuloisesta vuodelta 2019.
Kun noita Suomen rikkaiden (tulokermalaisten) miljoonatuloja tarkastelee, herää monta kysymystä. Paljonkohan osinkoja on viime vuonna jaettu ja paljonkohan on pääomatuloihin kohdistuvia veroja on maksettu?
Ovatko tänä vuonna korona-tukea saaneet yritykset jakaneet osinkoja ja maksaneet miljoonapalkkoja ja -palkkioita?
Mitä mieltä taloustieteilijät ovat siitä, että verotiedot salataan, kun tiedetään, että rikkaimmat saavat jopa 2.663 kertaisesti enemmän tuloja kuin keskiverto kansalainen? Mikä olisi taloustieteilijän mukainen kohtuus?Olisiko se viidenkertainen, kymmenkertainen tai tuhatkertainen kokonaistulo verrattuna keskituloon ja mikä olisi kohtuus verrattuna peruspäivärahaan?
Pitäisikö veropohjaa laajentaa? Tarvitaanko tutkittua tietoja verotuskriteerin ja veroetujen uudistamiseksi? Onko veronmaksukyvyllä mitään merkitystä verokriteereitä päätettäessä tai verotietojen salauksessa?
Miten pääomatuloja verotetaan verrattuna keskivertoon palkkatuloon? Tasaako verotus tuloeroja? Miksi Tilastokeskuksessa ei enää pidetä tulonjakotilastoa, jonka perusteella tuloerojen kasvua olisi helpompi tarkastella?
HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kirjoitti marraskuussa, ettei viranomaisella ole käytännössä mahdollisuutta selvittää kunnolla, pitävätkö verotietojen kieltopyyntöjen perusteet paikkansa. "Lopputuloksena tänä vuonna saatavilla oleva listaus on täysin puutteellinen. Sen pohjalta on yhä vaikeampaa tehdä yhteiskunnallisesti merkittävää tutkivaa journalismia, merkityksellisiä havaintoja ja tilastoja", totesi Niemi.
Kenen etujen mukaista on se, ettei merkittävää journalismia ja merkityksellisiä havaintoja ja tilastoja voida tehdä? Mihin yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu kun ja jos näin on?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pääomatulot verotettava progressiivisesti kuten palkat ja eläkkeet. Valtio menettää vuosittain lähes viisi miljardia verotuloja, kun pääomatulot verotetaan n. 30 prosentin verolla. Sijoitustilit ja sijoituskuoret tuovat korkoa korona verotta. Verotietojen salaaminen ja hallintarekisteri auttavat "verosuunnittelussa" veronkiertäjiä.
Verotarkastajia palkattava lisää tutkimaan pimeää taloutta.