1) Niinistö on arvostellut hallituksen talouspolitiikkaa ja väittänyt Matti Vanhasen hallituksen budjettikurin olleen löyhää ja talouspolitiikan suhdannetilanteeseen nähden väärin ajoitettua.
Vastaus:
Ne, jotka lähihistoriaa muistavat, tietävät, että Vanhasen hallituksen budjettikuria voi verrata valtiovarainministeri Niinistön harjoittamaan budjettikuriin.
Vanhasen hallitus on pysynyt budjetin kehysraameissa. Niinistöltä kuri karkasi, kun vaalit lähestyivät.
Myös Vanhasen hallituksen talouspolitiikka on ollut tuloksellista ja suhdanteisiin nähden tarkoituksenmukaista. Hallitus reagoi vaalikauden alussa kansainvälisen talouden heikkoon kehitykseen ja se vauhditti talouskasvua mm. keventämällä ansiotulojen verotusta.
2) Niinistön toinen arvostelu on liittynyt Suomen EU-politiikkaan. Niinistön mukaan Suomen olisi pitänyt 2000-luvun alussa muodostaa pienten valtioiden rintama.
Vastaus:
Vuosituhannen alussa Niinistö oli vielä itsekin hallituksessa, mutta ei hänkään toiminut nyt ehdottamansa blokin muodostamisen puolesta.
Ajatus pienten maiden blokista ei ole edes tätä päivää eikä realistista.
Pientenkin valtioiden intressit vaihtelevat asiakysymysten mukaan varsinkin nyt, kun EU on kasvanut 25 maan unioniksi.
Pienten maiden blokki on siksikin erikoinen vaade, että Suomen etujen mukaista ei ole liittoutua säännöllisesti EU:n väestöllisen vähemmistön kanssa, jollainen pienten maiden blokki olisi. EU:ssa päätökset tehdään enemmistöillä.
(Lähde: Kim Huovilahden artikkeli: Oppositiossakaan ei voi linjaa vaihtaa päivittäin 08.04.2005)
Vastaus:
Ne, jotka lähihistoriaa muistavat, tietävät, että Vanhasen hallituksen budjettikuria voi verrata valtiovarainministeri Niinistön harjoittamaan budjettikuriin.
Vanhasen hallitus on pysynyt budjetin kehysraameissa. Niinistöltä kuri karkasi, kun vaalit lähestyivät.
Myös Vanhasen hallituksen talouspolitiikka on ollut tuloksellista ja suhdanteisiin nähden tarkoituksenmukaista. Hallitus reagoi vaalikauden alussa kansainvälisen talouden heikkoon kehitykseen ja se vauhditti talouskasvua mm. keventämällä ansiotulojen verotusta.
2) Niinistön toinen arvostelu on liittynyt Suomen EU-politiikkaan. Niinistön mukaan Suomen olisi pitänyt 2000-luvun alussa muodostaa pienten valtioiden rintama.
Vastaus:
Vuosituhannen alussa Niinistö oli vielä itsekin hallituksessa, mutta ei hänkään toiminut nyt ehdottamansa blokin muodostamisen puolesta.
Ajatus pienten maiden blokista ei ole edes tätä päivää eikä realistista.
Pientenkin valtioiden intressit vaihtelevat asiakysymysten mukaan varsinkin nyt, kun EU on kasvanut 25 maan unioniksi.
Pienten maiden blokki on siksikin erikoinen vaade, että Suomen etujen mukaista ei ole liittoutua säännöllisesti EU:n väestöllisen vähemmistön kanssa, jollainen pienten maiden blokki olisi. EU:ssa päätökset tehdään enemmistöillä.
(Lähde: Kim Huovilahden artikkeli: Oppositiossakaan ei voi linjaa vaihtaa päivittäin 08.04.2005)
Vastaukset 3
Vanhimmat
olla Kokoomuksen kupla!
lipposen hallitusten aikana Suomi nostettiin jaloilleen tosipahasta lamasta.
Vanhasen hallitus on ajamassa Suomea perikatoon: kuntatalous, armeija, opiskelijat, maatalous, työttömyys jne jne.
Siellä ei ruoho kasva missä on punamultaa
"Pienten maiden blokki on siksikin erikoinen vaade, että Suomen etujen mukaista ei ole liittoutua säännöllisesti EU:n väestöllisen vähemmistön kanssa, jollainen pienten maiden blokki olisi. EU:ssa päätökset tehdään enemmistöillä."
=> Kannattaa siis olla muodostamatta koalitioita ja äänestää aina oman etunsa vastaisesti muun enemmistön mukana.
=> Minusta tässä oikoo niin Sauli Niinistö kuin Kim Huovinlahtikin. Kumpikaan ei mainitse, mistä maista tämä pienten maiden kartelli EU:n sisällä muodostuisi. Suomesta tulee vähitellen Ruotsin kaltainen nettomaksaja, joten yksi blokin muodostumistapa olisi liittyä jarrumiesten joukkoon. Toisaalta sijainniltaan Suomi vastaa EU:n ulkorajavaltioina Uuden Euroopan maita, jotka ovat Varsovanliiton maita tai entisiä Neuvostoliiton täysjäseniä.
Kaikesta näkee, että Suomessa saa laukoa puolivalmiita ajatuksia ilman, että yksikään toimittaja pyytää tarkentamaan, mistä on kysymys.
Tietenkin Huovinlahden on torjuttava Niinistön argumentointi mieluummin yhtä kevyesti kuin millä Niinistö aloitti.
Niinistön puheessa ei ollut mitään uutta. Hän puhui kovasta ytimestä eli Paavo Lipposen papereista.
Toisaalta myös Kalliomäki-Vanhasen epätietoisuus tilanteessa mietityttää. Se on ymmärrettävää siksi, ettei vielä kukaan tiedä, mitä Bulgarian ja Romanian EU-jäsenyyt tulee nettomaksajille maksamaan rakennetukina.
Naton vuoksi EU:n jäseniksi olisi otettava lisäksi Turkki sekä lopulta myös Ukraina.