kirlenkäytön rikkaruohoja

Virheitä sattuu meillä kaikilla, siitä on monesti puhuttu 70 plus -palstalla. Mutta jos koneessa on Word, pitäisi ohjelman korjata tai ainakin huomauttaa näppäily- ja kirjoitusvirheistä. Kaikista kieliopillisista virheistä se ei huomauta, mutta kuitenkin selvistä lyöntivirheistä.
Tarkista, onko asetuksissa oikeinkirjoitus käytössä.

ei haittaa

sattuhan sitä paremmissaki perheissä,

Anonyymi kirjoitti:

ei haittaa

sattuhan sitä paremmissaki perheissä,

Sattuuhan sitä, niin.
Mutta onhan palstallamme myös kirjoituksia analysoiva tekstipoliisi, joka jaksaa huomautella kirjoitusvirheistä.
Ehkäpä, useampikin.
Pilkunviilaajat eivät välitä viestin sisällöstä, he tuijottavat vain sitä kirjoitusvirhettä.
Tilanteessa voi käyttää mainiosti sanontaa "ei näe metsää puilta".
Oikein hyvää maanantaita.
Mkr.

Entäs tämä:
-VOI, SUOKAA ANTEEKSI, LUULIN TEITÄ PASKATYNNYRIN VANTEEKSI!

Tai näin:

Avataan kohteliaasti mairean hymyn saattelemana ovi: Olkaa hyvä ja nyt minä Teidän alhaisuutenne jälkeen.

Ihanaa, tuollaista positiivisuutta ja tilannetajua tarvitsee Suomi, näinä harvinaisen vaativina aikoina!
Ihastuttavaa jatkoa illanvirkuille!

Anonyymi kirjoitti:

Ihanaa, tuollaista positiivisuutta ja tilannetajua tarvitsee Suomi, näinä harvinaisen vaativina aikoina!
Ihastuttavaa jatkoa illanvirkuille!

Tämä itsenäisyyspäiväjuhla oli mielestäni parempi, kuin mitkään entiset!
Oli paljon hyviä esiintyjiä, oli katsottavaa ja kuunneltavaa mielin määrin.

Ne mitäänsanomattomat kättelyt olisi hyvä jäädä tulevina vuosinakin pois,
niiden sijaan musiikkia ja haastatteluja.
Nyt voi koko Suomi Osallistua juhlaan. Hienoa!

Minua kiristää korvaa aivan yleiseksi muodostunut "Kiitos paljon." Kiitos on perusmuodossa, ja kun kiitoksia on paljon, kiitoskin on monikossa.
Eli "Paljon kiitoksia". Ei "paljon kiitos."
"Kiitos paljon" on siirtynyt muista kielistä.
Samoin "Ole hyvä" on laina muilta.
Karmaisee, kun emäntä sanoo "Kiitos käynnistä" ja vieras vastaa "Ole hyvä". Eli olkoon emäntä onnellinen, kun on saanut palvella näin erinomaista vierasta.
Tai kun haastattelija kiittää haastateltavaa, tämä vastaa "Ole hyvä", Haastattelijan tulee parantaa tapansa ja olla hyvä vastaisuudessa.

Kiitokseen vastataan kiittämällä.

Makriina2 kirjoitti:

Minua kiristää korvaa aivan yleiseksi muodostunut "Kiitos paljon." Kiitos on perusmuodossa, ja kun kiitoksia on paljon, kiitoskin on monikossa.
Eli "Paljon kiitoksia". Ei "paljon kiitos."
"Kiitos paljon" on siirtynyt muista kielistä.
Samoin "Ole hyvä" on laina muilta.
Karmaisee, kun emäntä sanoo "Kiitos käynnistä" ja vieras vastaa "Ole hyvä". Eli olkoon emäntä onnellinen, kun on saanut palvella näin erinomaista vierasta.
Tai kun haastattelija kiittää haastateltavaa, tämä vastaa "Ole hyvä", Haastattelijan tulee parantaa tapansa ja olla hyvä vastaisuudessa.

Kiitokseen vastataan kiittämällä.

Lue lisää

Ja kohteliaisuuteen vastataan kohteliaisuudella. Joillekin kohteliaisuus tarkoittaa ylisanoja. - Nm. Sitä saa, mitä tilaa

Tuo arkikieleemme pesiytynyt epäkohteliaisuus on niin tavanomaista että koemme muista kielistä lainatut kohteliaisuusfraasit "makeiluna".
Armon vuonna 1987 istuin äitini keittiössä, ruokapöydässä , ensimmäistä kertaa sitten 1970. Siskoni istui myös siinä ja hänen koko lapsikatraansaja tietenkin omat lapseni, ensi kertaa Suomessa.
Kun sisarenpoika komensi muita antamaan hänelle voita sanoen "voita!" niin minäkin hätkähdin. Ei siis mitään "saisinko... jne." Siskoni selitti minulle että se on ihan normaalia ja että lapset varmasti purskahtaisivat nauruun jos joku sanoisi jotain niin teennäistä kuin "saisinko voita" tai "voisitko ojentaa minulle voirasian".
Elikkä siis epäkohteliaisuudesta on tehty normi.
Nyt vuosien jälkeen en edes huomaa moista asiaa.

Paloma01 kirjoitti:

Tuo arkikieleemme pesiytynyt epäkohteliaisuus on niin tavanomaista että koemme muista kielistä lainatut kohteliaisuusfraasit "makeiluna".
Armon vuonna 1987 istuin äitini keittiössä, ruokapöydässä , ensimmäistä kertaa sitten 1970. Siskoni istui myös siinä ja hänen koko lapsikatraansaja tietenkin omat lapseni, ensi kertaa Suomessa.
Kun sisarenpoika komensi muita antamaan hänelle voita sanoen "voita!" niin minäkin hätkähdin. Ei siis mitään "saisinko... jne." Siskoni selitti minulle että se on ihan normaalia ja että lapset varmasti purskahtaisivat nauruun jos joku sanoisi jotain niin teennäistä kuin "saisinko voita" tai "voisitko ojentaa minulle voirasian".
Elikkä siis epäkohteliaisuudesta on tehty normi.
Nyt vuosien jälkeen en edes huomaa moista asiaa.

Lue lisää

Tässä suomalaisessa kulttuuritaustassa sisarenpojan pyyntö "voita" ei ole mikään osoitus sanojan epäkohteliaisuudesta. Ilmeisesti tuossa on ollut ihan arkinen suomalainen kotiympäristö jossa lapsi voi vapaasti käyttäytyä ja ilmaista asiansa lyhyesti ja selkeästi.

Epäkohteliaisuudeksi en tuota sanoisi. Voisi sanoa, jos nyt tarkka haluaa olla, että siinä on käytöstapojen puutetta, mutta ei niitä aina voi lapselta odottaa. Kirjoittajan lapset ovat ehkä poikkeuksia käytöstapojen hallinnassa.

Paloma01 kirjoitti:

Tuo arkikieleemme pesiytynyt epäkohteliaisuus on niin tavanomaista että koemme muista kielistä lainatut kohteliaisuusfraasit "makeiluna".
Armon vuonna 1987 istuin äitini keittiössä, ruokapöydässä , ensimmäistä kertaa sitten 1970. Siskoni istui myös siinä ja hänen koko lapsikatraansaja tietenkin omat lapseni, ensi kertaa Suomessa.
Kun sisarenpoika komensi muita antamaan hänelle voita sanoen "voita!" niin minäkin hätkähdin. Ei siis mitään "saisinko... jne." Siskoni selitti minulle että se on ihan normaalia ja että lapset varmasti purskahtaisivat nauruun jos joku sanoisi jotain niin teennäistä kuin "saisinko voita" tai "voisitko ojentaa minulle voirasian".
Elikkä siis epäkohteliaisuudesta on tehty normi.
Nyt vuosien jälkeen en edes huomaa moista asiaa.

Lue lisää

Taas teet tuon suomalaisten mollauksen! suomalaiset muka lainanneet kohteliaisuudet, ikäänkuin ei olisi omasta takaa.,Suomalaislapset kyllä osaavat olla kohteliaita, mutta ei kotioloissa tarvitse mutkitellen voita pyytää. Outoa että muistat noin pikkuseikan kymmenien vuosien takaa. Suomessa lapsien ei tarvitse orjailla, saavat olla oma itsensä eikä pikkujutuista ala täditkään nipottaa ja mollata vielä 24 palstoilla toisten lapsia.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä suomalaisessa kulttuuritaustassa sisarenpojan pyyntö "voita" ei ole mikään osoitus sanojan epäkohteliaisuudesta. Ilmeisesti tuossa on ollut ihan arkinen suomalainen kotiympäristö jossa lapsi voi vapaasti käyttäytyä ja ilmaista asiansa lyhyesti ja selkeästi.

Epäkohteliaisuudeksi en tuota sanoisi. Voisi sanoa, jos nyt tarkka haluaa olla, että siinä on käytöstapojen puutetta, mutta ei niitä aina voi lapselta odottaa. Kirjoittajan lapset ovat ehkä poikkeuksia käytöstapojen hallinnassa.

Lue lisää

Omani olivat ensimmäistä kertaa Suomessa ja olivat kasvaneet erilaisessa kulttuuriympäristössä, jossa jos joku olisi tokaissut "voita" pöydässä, hänelle olisi vastattu, "niin, pöydässä on voita, mitä haluat että sille tehdään?" (esimerkiksi). Normaali tapa pyytää voita olisi ollut "Please pass the butter" tai jotain sinne päin. Omat lapseni eivät ole sen kohteliaampia kuin muutkaan, ainoastaan että heidän puhekoodinsa ovat erilaiset.

Tokihan minä asian tajusin ja miten se oli ja miten näin suomalaiset lapset yleensäkin puhuivat tutussa ympäeistössä ja mikään muu ei olisi ollut edes luontevaa. Halusin vain kertoa tämän esimerkkinä eroista kielenkäytöstä ja kohteliaisuusfraasesista.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä suomalaisessa kulttuuritaustassa sisarenpojan pyyntö "voita" ei ole mikään osoitus sanojan epäkohteliaisuudesta. Ilmeisesti tuossa on ollut ihan arkinen suomalainen kotiympäristö jossa lapsi voi vapaasti käyttäytyä ja ilmaista asiansa lyhyesti ja selkeästi.

Epäkohteliaisuudeksi en tuota sanoisi. Voisi sanoa, jos nyt tarkka haluaa olla, että siinä on käytöstapojen puutetta, mutta ei niitä aina voi lapselta odottaa. Kirjoittajan lapset ovat ehkä poikkeuksia käytöstapojen hallinnassa.

Lue lisää

Töksähtelevähän tuollainen pelkistynyt komennus "voita", on keneltä tahansa ruokapöydässä.

Hyvät käytöstavat on kuin kanssakäymisen öljyä, jo asioiden sujuvuudenkin vuoksi.

Joissakin yhteyksissä on todettava lasten osalta, "seuran tehneen kaltaisekseen," mutta onneksi koululaitoksemmekin muovaa/jopa korjaa monia pikkupuutteita.

Paloma01 kirjoitti:

Omani olivat ensimmäistä kertaa Suomessa ja olivat kasvaneet erilaisessa kulttuuriympäristössä, jossa jos joku olisi tokaissut "voita" pöydässä, hänelle olisi vastattu, "niin, pöydässä on voita, mitä haluat että sille tehdään?" (esimerkiksi). Normaali tapa pyytää voita olisi ollut "Please pass the butter" tai jotain sinne päin. Omat lapseni eivät ole sen kohteliaampia kuin muutkaan, ainoastaan että heidän puhekoodinsa ovat erilaiset.

Tokihan minä asian tajusin ja miten se oli ja miten näin suomalaiset lapset yleensäkin puhuivat tutussa ympäeistössä ja mikään muu ei olisi ollut edes luontevaa. Halusin vain kertoa tämän esimerkkinä eroista kielenkäytöstä ja kohteliaisuusfraasesista.

Lue lisää

Nythän sinulla taitaa olla vain yksi esimerkki suomalaisten lasten käyttäytymisestä.

Kyllä minäkin kerran olin lievästi järkyttynyt äidin ja tyttären käyttäytymisestä ruokapöydässä. Heidän äidinkielenään oli espanja eli löytyy sitä muistakin kulttuureista.

Itse olen sitä mieltä, että ei perhepiirissä tarvita niin jäykkää ruokailutapoja, mutta tää on vain minun mielipide. :)

Paloma01 kirjoitti:

Omani olivat ensimmäistä kertaa Suomessa ja olivat kasvaneet erilaisessa kulttuuriympäristössä, jossa jos joku olisi tokaissut "voita" pöydässä, hänelle olisi vastattu, "niin, pöydässä on voita, mitä haluat että sille tehdään?" (esimerkiksi). Normaali tapa pyytää voita olisi ollut "Please pass the butter" tai jotain sinne päin. Omat lapseni eivät ole sen kohteliaampia kuin muutkaan, ainoastaan että heidän puhekoodinsa ovat erilaiset.

Tokihan minä asian tajusin ja miten se oli ja miten näin suomalaiset lapset yleensäkin puhuivat tutussa ympäeistössä ja mikään muu ei olisi ollut edes luontevaa. Halusin vain kertoa tämän esimerkkinä eroista kielenkäytöstä ja kohteliaisuusfraasesista.

Lue lisää

Tosi törkeää nolata lapsi tuolla tavalla ruokapöydässä. Jos hän ei osaa kauniisti pyytää, syy on vanhemmissa. Kyllä ne latinoitten tavat tunnetaan. Kauheaa huutoa ja meuhketta, lapsia revitään tukasta ja läpsitään ja ajetaan pöydästä pois. Luulisi että ruotsalainen tarhatäti ymmärtäisi paremmin länsimaista lastenkasvatusta.

Anonyymi kirjoitti:

Töksähtelevähän tuollainen pelkistynyt komennus "voita", on keneltä tahansa ruokapöydässä.

Hyvät käytöstavat on kuin kanssakäymisen öljyä, jo asioiden sujuvuudenkin vuoksi.

Joissakin yhteyksissä on todettava lasten osalta, "seuran tehneen kaltaisekseen," mutta onneksi koululaitoksemmekin muovaa/jopa korjaa monia pikkupuutteita.

Lue lisää

Pienempi paha tuo, kuin se, että lapset heittelevät ruokapöydästä ruokaa.

Sitäkin on tullut nähtyä ja ne lapset eivät puhuneet suomea. (kokemusta lounaasta ravintoloissa)

Minä ajattelin sen "oikein hyvää aamua" käännöslainaksi irlantilaisten perinteellisestä tervehdyksestä "top of the morning to you"

Anonyymi kirjoitti:

Taas teet tuon suomalaisten mollauksen! suomalaiset muka lainanneet kohteliaisuudet, ikäänkuin ei olisi omasta takaa.,Suomalaislapset kyllä osaavat olla kohteliaita, mutta ei kotioloissa tarvitse mutkitellen voita pyytää. Outoa että muistat noin pikkuseikan kymmenien vuosien takaa. Suomessa lapsien ei tarvitse orjailla, saavat olla oma itsensä eikä pikkujutuista ala täditkään nipottaa ja mollata vielä 24 palstoilla toisten lapsia.

Lue lisää

Ja sitten MINUA syytetään huonosta itsetunnosta!
Vertailu ei ole "mollaamista" vain mielipide omista havannoista,

Minä näkisin tuon huomenta-sanan johdannaisena huomenna-sanasta. Aamulla otetaan vastaan se eilisen huomenna. Se on siksi huomenta :)
Eikö?

B

Paloma01 kirjoitti:

Minä ajattelin sen "oikein hyvää aamua" käännöslainaksi irlantilaisten perinteellisestä tervehdyksestä "top of the morning to you"

Noo, kielenkäytön *rikkauksiakin* voi aamu raivostuneena tulkita rikkaruohoiksi!

Anonyymi kirjoitti:

Minä näkisin tuon huomenta-sanan johdannaisena huomenna-sanasta. Aamulla otetaan vastaan se eilisen huomenna. Se on siksi huomenta :)
Eikö?

B

Ei ole noin.

Huomenta on partitiivimuoto sanasta huomen, joka tarkoittaa aamua, vrt.esim laulu On kesän kirkas huomen. Siitä tai sen essiivimuodosta huomenena lienee kehittynyt huomenna tarkoittamaan seuraavaa aamua ja sittemmin seuraavaa päivää.

Perinteinen suomalainen tervehdys on vuorokaudenaikaa tarkoittava substantiivi partitiivissa, siis Huomenta, Päivää, Iltapäivää, Iltaa, Ehtoota; poikkeuksena on Hyvää yötä.

Hyvä-sanan sijoittaminen tuon vuorokaudenaikaa osoittavan substantiivin eteen on muiden kielten vaikutusta, joissa se on aika normaali.

Niiissä kielissä kyllä hyvän kädite sitten riittääkin. - Meillä kun ollaan epävarmoja itsestämme siinå suhteessa että meitä pidetään sivistymättöminä, niin yritetään olla oikein ylikohteliaita ja ryhdytään täydentämään toivottavan hyvän käsitettä..

Arvostusta saadakseen on meikäläisen - edellä esitetystä oppia ottaneena . viisainta toivottaa tässä kohtaa kaikille oikein erityisen harvinaisen poikkeuksellisen erinomaisen hyvää iltaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole noin.

Huomenta on partitiivimuoto sanasta huomen, joka tarkoittaa aamua, vrt.esim laulu On kesän kirkas huomen. Siitä tai sen essiivimuodosta huomenena lienee kehittynyt huomenna tarkoittamaan seuraavaa aamua ja sittemmin seuraavaa päivää.

Perinteinen suomalainen tervehdys on vuorokaudenaikaa tarkoittava substantiivi partitiivissa, siis Huomenta, Päivää, Iltapäivää, Iltaa, Ehtoota; poikkeuksena on Hyvää yötä.

Hyvä-sanan sijoittaminen tuon vuorokaudenaikaa osoittavan substantiivin eteen on muiden kielten vaikutusta, joissa se on aika normaali.

Niiissä kielissä kyllä hyvän kädite sitten riittääkin. - Meillä kun ollaan epävarmoja itsestämme siinå suhteessa että meitä pidetään sivistymättöminä, niin yritetään olla oikein ylikohteliaita ja ryhdytään täydentämään toivottavan hyvän käsitettä..

Arvostusta saadakseen on meikäläisen - edellä esitetystä oppia ottaneena . viisainta toivottaa tässä kohtaa kaikille oikein erityisen harvinaisen poikkeuksellisen erinomaisen hyvää iltaa.

Lue lisää

Kiitos ja "kumarrus" :)
Noin sitä saattaa arvella ajatuksensa hakoteille. Mikä sitten lieneekään tuo hako.

B

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole noin.

Huomenta on partitiivimuoto sanasta huomen, joka tarkoittaa aamua, vrt.esim laulu On kesän kirkas huomen. Siitä tai sen essiivimuodosta huomenena lienee kehittynyt huomenna tarkoittamaan seuraavaa aamua ja sittemmin seuraavaa päivää.

Perinteinen suomalainen tervehdys on vuorokaudenaikaa tarkoittava substantiivi partitiivissa, siis Huomenta, Päivää, Iltapäivää, Iltaa, Ehtoota; poikkeuksena on Hyvää yötä.

Hyvä-sanan sijoittaminen tuon vuorokaudenaikaa osoittavan substantiivin eteen on muiden kielten vaikutusta, joissa se on aika normaali.

Niiissä kielissä kyllä hyvän kädite sitten riittääkin. - Meillä kun ollaan epävarmoja itsestämme siinå suhteessa että meitä pidetään sivistymättöminä, niin yritetään olla oikein ylikohteliaita ja ryhdytään täydentämään toivottavan hyvän käsitettä..

Arvostusta saadakseen on meikäläisen - edellä esitetystä oppia ottaneena . viisainta toivottaa tässä kohtaa kaikille oikein erityisen harvinaisen poikkeuksellisen erinomaisen hyvää iltaa.

Lue lisää

Todella omituista kokemista sivistymättömyydestä, periaatteestako vain on puolustauduttava noin kömpelöllä sarkasmilla?
tai kiukuissaan viskata Palomalle latinojen tulisuudet, miten ihmeessä

Piikit tanassa kun ei oikeastaan opikaan muuta kuin tappelemaan,
mutta ole sitten siilinkäppyrä, hih

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos ja "kumarrus" :)
Noin sitä saattaa arvella ajatuksensa hakoteille. Mikä sitten lieneekään tuo hako.

B

Siis tarkoitin vain sitä huomenta-sanaa. Selvyyden vuoksi selvensin sanomani ;)

B

Anonyymi kirjoitti:

Taas teet tuon suomalaisten mollauksen! suomalaiset muka lainanneet kohteliaisuudet, ikäänkuin ei olisi omasta takaa.,Suomalaislapset kyllä osaavat olla kohteliaita, mutta ei kotioloissa tarvitse mutkitellen voita pyytää. Outoa että muistat noin pikkuseikan kymmenien vuosien takaa. Suomessa lapsien ei tarvitse orjailla, saavat olla oma itsensä eikä pikkujutuista ala täditkään nipottaa ja mollata vielä 24 palstoilla toisten lapsia.

Lue lisää

Mietin oikein, miten meillä voita pyydettiin ruokapöydässä. Luulen, että sanottaisiin jotain siihen tyyliin, että "Tyrkkäisitkö sitä voirasiaa tännepäin." "Onko se voirasia siellä?" "Hei! Heitäpäs sitä voita tännepäin!" Fiinissä seurassa sitten pyydettäisiin voita sievästi, jos sitä edes haluaisi ruveta leivälleen levittämään.
Pelkkä "Voita" kyllä töksähtää minunkin korvaani.

Muuten olen sitä mieltä, että kasvatuksen kulmakivet ovat liikennesääntöjen tuntemus ja hyvät pöytätavat. Niillä jo pääsee pitkälle, kun vielä on oppinut sanan "Kiitos".

Suomailainen sanoo "Huomenta" ja se riittää.
Sana on suomalainen ja kuuluu kieleemme. Sanommehan me myös "Näkemiin" ja "Hyvästii", eikä niitäkään sanoja käytetä kuin tervehdyksissä.

Makriina2 kirjoitti:

Suomailainen sanoo "Huomenta" ja se riittää.
Sana on suomalainen ja kuuluu kieleemme. Sanommehan me myös "Näkemiin" ja "Hyvästii", eikä niitäkään sanoja käytetä kuin tervehdyksissä.

Lue lisää

ei sitten sanota edes
hyvää yötä

Anonyymi kirjoitti:

ei sitten sanota edes
hyvää yötä

Joskus sanotaan vain "Öitä!"

Anonyymi kirjoitti:

ei sitten sanota edes
hyvää yötä

Vastauksksi: Useinkaan ei aamutuimaan toivoteta hyvää yötä, mutta eihän se kiellettykään ole, kuten ei saivartelu muutenkaan.

Aivan aivan, vaan onko jo kalutussa luussa aihetta järsiä loppumattomiin?
Maailman yksinkertaisemmista asioista tehdään pitkiä sepustuksia, kun aiheista on pulaa!

Anonyymi kirjoitti:

Aivan aivan, vaan onko jo kalutussa luussa aihetta järsiä loppumattomiin?
Maailman yksinkertaisemmista asioista tehdään pitkiä sepustuksia, kun aiheista on pulaa!

Äkämystynyt vanhus on ymmärrettävästi närkästynyt siitä että joku uskaltaa pitää pilkkanaan hänen esittämiään näkemyksiä.

Et siis osaa noita aloituksia ohittaa, vai mitä? Et kuitenkaan vastannut, kuinka itse ja taloutesi käyttäytyy ruokapöydässä?

No, en vastaa minäkään.

Minä osaan ohittaa hyvin nämä musiikki ketjut, mutta Noja-tuolia en ohita, koska siellä on usein uusia vinkkejä tähän niin "itsetietoiseen" osaamiseeni, jossa on todellakin joskus hyviä vinkkejä!

Kristiina23 kirjoitti:

Et siis osaa noita aloituksia ohittaa, vai mitä? Et kuitenkaan vastannut, kuinka itse ja taloutesi käyttäytyy ruokapöydässä?

No, en vastaa minäkään.

Minä osaan ohittaa hyvin nämä musiikki ketjut, mutta Noja-tuolia en ohita, koska siellä on usein uusia vinkkejä tähän niin "itsetietoiseen" osaamiseeni, jossa on todellakin joskus hyviä vinkkejä!

Lue lisää

Kuinka itse ja talouteni käyttäytyy ruokapöydässsä, utelee Kristiina ( -23).

Kuten ihmiset tavallisesti: syö ja juo.

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka itse ja talouteni käyttäytyy ruokapöydässsä, utelee Kristiina ( -23).

Kuten ihmiset tavallisesti: syö ja juo.

Samoi meillä. Ei siinä aina tarvita hienoja "fraaseja" kotioloissa.

Kristiina23 kirjoitti:

Samoi meillä. Ei siinä aina tarvita hienoja "fraaseja" kotioloissa.

Teillä ? onko teitä montaki ?

Anonyymi kirjoitti:

Teillä ? onko teitä montaki ?

Mitähän se sinulle kuuluu?

Anonyymi kirjoitti:

Teillä ? onko teitä montaki ?

Onhan meitä ollut aika monta silloin joskus, niissä kotioloissa, joista kirjoitin, mutta nyt olen yksin ja se voi on aina jo valmiiksi levitetty, joten en joudu sitä pyytämään keneltäkään.

Toista on se, kun olen kylässä, jossa on paljon ruokilijoita, niin ei voin pyytäminen tuota ongelmia, koska siellä on tarjoilu erilaista, eikä kukaan joudu voita pyytämään.

Joku voi pyytää juotavaa lisää ja isäntä päättää, saako enää lisää, mutta kukaan ei pyydä voita, onneksi!D

Minä oon räväyttänyt lähtiessäni viikonlopuksi jostakin tylsästä kyläilystä , että ' H.P ' eteisessä. Tulkitkoon miten lystäävät!