Kekstakaan ei ollut turhaan tätä maata perustamassa ja ylläpitämässä

🇫🇮 Olemme maa, joka on tottunut taisteluun ja jälleenrakentamiseen.
Suomi nousevat tästä ajasta vahvempina. Turvallisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys tulevat olemaan haluttuja kriisinjälkeisessä maailmassa. Hyvää itsenäisyyspäivää!" https://t.co/HJgJJ5F9S6
-yhdyn täysin Helsingin pormestarin sanoihin.

Kiitos tähän astisesta mielenkiinnosta Jota olen tänne ;kin kirjoittanut.
jos ihmettelle ettei otsikko ole ihan oikein, kun noin laitettuna säilyy robotilta, ja sitten myös valittajien kautta ihmiskädellä, niin tuossa ei mainita mitään keskustasta, ettei niin voi sitten sanoa, vaikka sitä juurikin tarkoittaa.

Myös Valkovenäjän presidentti meitä onnitteli itsenäisyytemme 103 vuotispäivänä.. "Tähän syvän isänmaallisuuden läpäisemään juhlapäivään suomalaiset kulkivat pitkän ja vaikean tien. Nykyinen sukupolvi voi olla ylpeä edeltäjiensä saavutuksista, jotka loivat nykypäiväisen kauniin maan, Lukašenka hehkuttaa viestissään."
– Viime vuosina Minsk ja Helsinki ovat avanneet monia lisämahdollisuuksia eri aloilla: metsäteollisuudessa, ympäristönsuojelussa ja vihreässä teknologiassa. Kutsun yhteistyöhön nykyisten kontaktien säilyttämiseksi hallitusrakenteiden, liike-elämän piirien, yritysten ja paikallisviranomaisten kesken, Lukašenka jatkaa.
-
Valtiojohdon edustajat sytyttivät kynttilät Tuomiokirkossa ennen itsenäisyyspäivän ekumeenista jumalanpalvelusta. Kuvia 👇 https://t.co/httP88exSV


Radio Suomen haastattelussa oli Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen. Hänen kanssaan puhuttiin muun muassa itsenäisyyspäivän ja koronan lisäksi pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä ja Afganistanin tilanteesta.

Viimeinen elossa ollut Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt poistui keskuudestamme runsas kuukausi sitten. Ritarien perintöä vaalii säätiö, jonka toiminnasta ja tulevaisuudesta puhuttiin sen toimitusjohtajan, everstiluutnantin evp Pekka Kourin kanssa.
Jos ehti mennä ohi, pääset kuuntelemaan vaikka Yle Areenan kautta.
https://areena.yle.fi/audio/1-50680569

Linnan juhlia on peruttu joskus aiemminkin. Suomen 1-vuotisjuhla jäi väliin, koska 6. joulukuuta valittiin itsenäisyyspäiväksi vasta 1919. Ensimmäinen varsinainen tilastomerkintä Linnan juhlien perumisesta on vuodelta 1926. 1930-luvulla Linnan juhlilla ei ollut vakiintunutta asemaa. Vuonna 1931 presidentti Svinhufvudin 70-vuotispäivät osuivat niin lähelle itsenäisyyspäivää, että Linnan juhlat peruttiin. Seuraavana vuonna 1932 Linnan juhlien ohi kiilasi valtiovieras länsinaapurista. Kruununprinssi Kustaa Aadolfin Suomen-matka osui joulukuun alkupäiviin. Itsenäisyysmiehenä tunnettu Svinhufvud ei päässyt isännöimään Linnan juhlia vielä kolmantenakaan presidenttivuotenaan. Vuonna 1933 Suomea koetteli talouslama, eivätkä yltäkylläiset juhlallisuudet tuntuneet sopivilta, kun osa kansasta eli nälkärajalla. Sotavuosina 1939-44 Linnassa ei juhlittu. Helsinki oli usein ilmapommitusten kohteena ja paraatipaikalla sijaitseva Presidentinlinna vaaravyöhykkeessä. Kertaalleen sotavuosinakin juhlittiin isosti. Vuonna 1943 juhlakansa matkusti Turkuun, joka arvioitiin Helsinkiä turvallisemmaksi juhlapaikaksi. Turussa kansanjuhla järjestettiin palokunnantalossa, päivällinen nautittiin Seurahuoneella. Turkuun odotettiin myös Mannerheimia, mutta ilmeisesti turvallisuussyistä hän jäi pois. Presidenttinäkään Mannerheim ei isännöinyt itsenäisyysjuhlia: 1944 juhlat peruttiin Lapin sodan takia, seuraavana vuonna Mannerheim oli sairas. Vuonna 1946 presidentti oli jo vaihtunut ja vieraat otti vastaan J.K. Paasikivi. Hänkin joutui perumaan yhdet, vuoden 1952, Linnan juhlat sairastumisen vuoksi. Seuraavat parikymmentä vuotta juhlat järjestettiin Linnassa normaaliin tapaan. 1972 Linna oli remontissa ja juhlat siirrettiin Finlandia-taloon. 1974 juhlat peruttiin, sillä presidentin puoliso Sylvi Kekkonen oli kuollut vain neljä päivää aiemmin. Seitsemän vuotta myöhemmin 1981 presidentti Urho Kekkonen oli vakavasti sairas ja joutunut jättämään eronpyyntönsä. Juhlat kuitenkin järjestettiin, tosin Finlandia-talossa, jossa vieraat vastaanotti pääministeriä sijaistanut Eino Uusitalo. Vieraiden joukossa oli myös pääministeri Mauno Koivisto.

Kansallisteatterissa 15. joulukuuta 1931 järjestetyistä syntymäpäivistä tosin muodostui valtiollinen juhla. Kansallisteatteri oli muutenkin keskeinen juhlapaikka, jossa järjestettiin useita itsenäisyyspäivän kansanjuhlia.
Linnan juhlia ei ole peruttu miesmuistiin. Pari kertaa on juhlittu poikkeusoloissa, kuten Tampere-talossa, mutta edellisestä vastaanoton perumisesta on kulunut jo lähes 50 vuotta. Linnan juhlia ei polkaistu tyhjästä. Esikuvana olivat autonomian ajan valtiopäivätanssiaiset. Ensimmäiset tanssiaiset järjestettiin Porvoossa jo vuonna 1809. Myöhemmin tanssittiin Helsingin vanhalla rautatieasemalla, Smolnassa eli kenraalikuvernöörin virka-asunnossa sekä Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa.

Olo on toiveikas. Ensi vuonna on kivoja asioita tulossa.
🇫🇮 Kaikille pidemmittä puheitta hyvää itsenäisyys -illan jatkoa.