Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Epätoivoista :(

    Niinkuin se sanontakin menee että sitten vasta kun sen menettää, tajuaa kuinka tärkeä ja upea ihminen hän oli.
    Mä ainakin olin niiin sokea kuin vaan olla ja voi!
    Siinä mulla olis ollut kunnollinen, ihana mies!
    Mutta tyhmästä päästä kärsii koko kroppa :(
    Pitkään olin menettänyt kaiken toivoni, mutta nyt taas jostain pilkahti se toivonkipinä...ja nyt tää vasta vaikeeta onkin!!!!

    Ehkä olis joo vaan helpompi unohtaa, mutta kun mä en pysty!Mitäköhän tästäkin vielä seuraa...Nolaan itteni täysin ja sellai...

    Tää tyyppi inhoo mua nykyään ylikaiken ja aina saan vaan lisää tietää mitä ilkeetä se on musta taas sanonut...No ainakin jotakin tunteita on:)heh, epätoivoista...

    Jos jollakin on hyviä neuvoja niin olisin kiitollinen niistä...Kannattaako edes harkita asian kertomista kyseiselle miekkoselle?
    51286
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 5

    Vanhimmat

    Samalla tavalla minulle kävi yhden naisen kohdalla. Tajusin vasta pari viikkoa sen jälkeen kuinka paljon sitä rakastan ja kuinka tärkeä hän on minulle. Jälki-viisaus iski. Se on totta, että tyhmästä päästä koko kroppa kärsii tai varsinkin sydän.

    Vaikea sanoa. Jokainen tekee omat ratkaisut. Kyllä sitä voi kertoa hänelle tai sitten ei.

    Äänestä

    toki voit tehdä, mutta osaatko nöyrtyä niin paljon, että pyydät aidosti anteeksi ja kerrot tuntemuksistasi?

    Äänestä

    • Herättikö auriko sua?

      Äänestä

    • sivuja lukeva kirjoitti:

      Herättikö auriko sua?

      aurinkopa hyvinkin herätti vaan pilven takaa taitaa piiloitella nyt, eikö ookkin ihanaa kun on keväinen mieli§;-)

      Äänestä

    Ehkä sinun pitäisi mennä asiasta vaan hänen luo kertomaan ja juttelemaan.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Minäpä vain... kirjoitti:

    Niinkuin se sanontakin menee että sitten vasta kun sen menettää, tajuaa kuinka tärkeä ja upea ihminen hän oli.
    Mä ainakin olin niiin sokea kuin vaan olla ja voi!
    Siinä mulla olis ollut kunnollinen, ihana mies!
    Mutta tyhmästä päästä kärsii koko kroppa :(
    Pitkään olin menettänyt kaiken toivoni, mutta nyt taas jostain pilkahti se toivonkipinä...ja nyt tää vasta vaikeeta onkin!!!!

    Ehkä olis joo vaan helpompi unohtaa, mutta kun mä en pysty!Mitäköhän tästäkin vielä seuraa...Nolaan itteni täysin ja sellai...

    Tää tyyppi inhoo mua nykyään ylikaiken ja aina saan vaan lisää tietää mitä ilkeetä se on musta taas sanonut...No ainakin jotakin tunteita on:)heh, epätoivoista...

    Jos jollakin on hyviä neuvoja niin olisin kiitollinen niistä...Kannattaako edes harkita asian kertomista kyseiselle miekkoselle?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu