aikana tien Lieksassa Viekistä Nurmijärvelle. Viekistä on enää muutama kilometri Mätäsvaaraan ja sen molybdeenikaivokselle.
Kun lieksalaiset eivät olleet koskaan sille välille polkua kummempaa tietä tarvinneet niin miksi saku tarvitsi hyvän tien ?
Kun lieksalaiset eivät olleet koskaan sille välille polkua kummempaa tietä tarvinneet niin miksi saku tarvitsi hyvän tien ?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Vanhoissa Lieksan kartoissa nykyinen yhdystie 5260 Viekistä Mätäsvaaraan on ollut olemassa jo paljon ennen viime sotia, joten saksalaiset eivät ole sitä koskaan tulleet Suomeen ja suomalaisille rakentamaan.
Venäläisiä sotavankeja oli iso määrä töissä Mätäsvaaran molybdeeni kaivoksella. Lastasivatkohan ne kaivostuotteet junaan, vai lähtikö maantiekujetuksella malmi asetehtaalle.
Onkos noi saksalaiset mitenkään järkeviä, kun noinkin mitätön porukka meinas mailman valoitaa
- ( mitätömyys verraten koko-mailmaan )
Ja nyt siten asuttaa koko afrikan eurooppaan köliäisii
On noilla paljon vikaa nupissa
----
Mutta hakemalla guuglettaen noita tiealueen nimillä tulee esiin monenlaista
Höpö, höpö. Kyllä sen suomalaiset rakensivat puunajoa varten. Puuta salolta Viekin asemalle.
Tämä pitää paikkakansa. Kunnollinen tie Lieksan kylältä Nurmijärvelle kulki Pankakosken ja Pankajärven kautta. Nurmijärveltä oli tie jo sata vuotta sitten Viekiin. Huonokuntoinen tie Lieksasta Viekiin kulki Viensuun ja Varpasen kautta, eli Viekijärven länsipuolelta. Se ei ollut sovelias puun tai muuhunkaan raskaaseen kuljetukseen huonojen siltojen takia.
Nurmijärveltä Viekiin tuleva oli päällystetty öljysoralla. Siitäkin on monta legendaa, mm. että tie olisi vahingossa päällystetty. Myöhemmin päällyste on poistettu. Nykyään tie on hyvä kulkea tasaisena murskesoralla päällystettynä. Näistä Saksalaislegendoista ei mitään tietoa tai olemassa olevaa faktaa..
Päällyste poistettiin koska Hlesingissä tarvitsivat asfalttia moottoritien rakennusta varten.
Jatkosuunnitelma on että afaltti poistetaan kaikilta teiltä Lieksan ympäristöstä ja siitä ylöspäin aina Kuusamoon saakka ja kuljetetan rautateitse etelä-suomeen.
Se oli muisttaakseni 1885 kun ajoimma enon kanssa tukkikuormia Nurmijärveltä Viekin asemalle. Lunta oli toistakytä metriä pystysuunttaa ja kilomeetritolokula vaakaan. Internattionnaalin tiisseli vorvotti pahasti kun mänimmä läpi hangen.
Vain kyllä oli kovvoo hommoo ja hiki herätessäki.
Saksalaisilla ei ole ollut mitään syytä sata vuotta sitten rakentaa Suomeen, saatikka Lieksaan maanteitä puunkuljetuksia varten. Keskustelussa oleva tie Nurmijärveltä Viekiin on ollut käytössä jo vuosikymmeniä ennen viime sotia.