Kuinka kauan asunto haisee uudelta

Muutimme juuri valmistuneeseen asuntoon. Vielä 7kk myöhemmin vastassa on uuden haku kun tulee kotiin. Nyt lämmityskaudella haju ei ole raikas. Minkälaisen ajan jälkeen käryä ei enää pitäisi olla?
171096
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Mahtaako ilmastointi toimia ja betoni kovettunut?

Äänestä
  • Mahtaako olla pää pehmennyt?

    Äänestä

  • Ilmastoin mielestäni toimii. Kun makuuhuoneen ovia sulkee on ilma silti raikas. Uuden hajua ei pysty enää erottamaan kun sisälle on tullut. Nenä tottuu nopsasti. Betoni kuivui 10kk ja sen päällä on textep parketti. Vieraat sanovat että täällä on ihana uuden tuoksu. Itse kutsuisin sitä tässä vaiheessa lemuksi.

    Äänestä

Onko kyseessä oma rakentamasi talo
Vai oletkos ostamut jonkun betonilaatikon.

Äänestä
  • Rivari, mutta olimme alusta asti mukana rakentamista seuraamassa. Jotain materiaaleja pyysimme vaihtamaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Rivari, mutta olimme alusta asti mukana rakentamista seuraamassa. Jotain materiaaleja pyysimme vaihtamaan.

    Vaihtamaan = esim. Askeleristeeksi Textep

    Äänestä

Kyllämse ksteus muuttuu pikkuhiljaa homeeksi.

Äänestä

Ilmanvaihdosta johtuu, samoin meillä kun naapuri vetää kessun, löyhkä tulee hetimiten muttei lähde millään pois.

Äänestä

Kyseessä lienee sipokki tms "kivitalo" ?

Äänestä
  • Puutalo

    Äänestä

Eikös se ole hyvä vaan jos asunto vielä tuoksuu uudelta? Ostaahan jotkut autoonsakin aerosolipullossa uuden auton tuoksua.

Äänestä

Uusista rakennusmateriaaleista lähtee ns. normaaliemissiota, eli myrkkyjä vuoden parin ajan. Jos on sattunut altistumaan kemikaaleille tai homeelle esim. työpaikalla, voi uudesta asunnosta saada oireita, esim. päänsärkyä. Haju kertoo, että ilmassa on jotain muutakin kuin siinä pitäisi olla.

Esim. maalit päästävät sen verran kemikaaleja maalauksen jälkeen, että esim. vauvan nukkumahuonetta ei suositella maalattavaksi ennen synnytystä.

Kannattaa tuulettaa, ilmanpuhdistinkin voisi olla hyvä joissain tiloissa.

Olen itse altistunut työpaikalla etyyliheksanoli-nimiselle yhdisteelle, jota alkoi tuottaa lattiamaton liima kostean betonin päällä 20 vuoden kuluessa. Siksi en voinut työskennellä uudessa koulussa, johon minut yritettiin siirtää, sain kamalat oireet siellä, vaikka se oli rakennettu M1-materiaaleista.

Rakennusmateriaalvalmistus vaikuttaisi olevan aika villiä bisnestä, tuotteiden turvallisuutta valvotaan huonosti, jos ollenkaan. Euroopan kemikaalivirasto vaikuttaa aika hampaattomalta. Kemikaaleja käytetään tosi paljon ja ihmiset ovat käytännössä koekaniineja. Mm. palonestoaineet ovat aika päästöisiä huonekaluissa ja tekstiileissä julkisissa tiloissa.

Äänestä
  • Kiitos asiallisesta vastauksesta.
    Toivoa vielä on, jos ei ehdi herkistyä sitä odotellessa. Otan tavaksi laittaa tehostustoiminnon päälle aina kun tulen kotia. Talvella on ilkeä tuulettaa. Kesällä ongelmaa ei ollutkaan, kun ikkunat olivat auki.
    Tutkin noita ilmanpuhdistajia, onkohan nousta 100 malleista mihinkään.
    Sängyn ja keittiöpöydän vaihto saa nyt odottaa.

    Äänestä

  • > en voinut työskennellä uudessa koulussa, johon minut yritettiin siirtää, sain kamalat oireet siellä, vaikka se oli rakennettu M1-materiaaleista

    M1 luokitus koskee uusien materiaalien hajujen ja tiettyjen kemikaalien päästöjä. Ennen tällaisten luokistusten käyttöä touhu saattoi olla aika villiä. Mutta testit tehdään yksittäisille materiaalinäytteille laboratoriossa, vakio-olosuhteissa. Testit tehdään 1 kk vanhennetuille näytteille. Ideana oli, että rakennusta käyttöön otettaessa emissiot olisivat jo tätä pienemmät. Vaan oikeassa elämässä tilanne on monimutkaisempi, kun eri materiaalit vaikuttavat toisiinsa (materiaali B voi imeä itseensä materiaalin A kemikaaleja ja vapauttaa ne myöhemmin), joten käytännössä emissioiden hiipumiseen meneekin 1 kk sijaan 1 vuosi.

    > en voinut työskennellä uudessa koulussa, johon minut yritettiin siirtää, sain kamalat oireet siellä, vaikka se oli rakennettu M1-materiaaleista

    Ei luokitus auta, jos materiaalit pääsevät vaurioitumaan. Kouluissa tyypillinen ongelma on ollut, että muovimattoja on liimailtu liian kostean betonin päälle. Tässä kait ollut raja-arvot päällystämiselle vähän turhan lepsut.

    > Mm. palonestoaineet ovat aika päästöisiä huonekaluissa ja tekstiileissä julkisissa tiloissa.

    Noniin, nyt tulikin ihan toinen ongelma M1 luokitus kattaa vain rakennusmateriaalit, ei huonekaluja eikä elektronisia laitteita, Molempiin saatetaan mätttää hurjia määriä palonestoaineita ja huonekaluihin ja tekstiileihin myös homeenestoaineita. M1 luokitus ei näitä kata ja tiedetään kyllä, että näistä voi uudessa rakennuksessa tulla kovat päästöt. Suuremmat kuin itse rakennuksesta.

    Eikä ongelma todellakaan rajoitu vain julkisiin tiloihin. Samalla lailla uusi telkkari tai sohva voi olla "kemikaalipommi" asunnossa.

    Jonkinlaista luokitusta kalusteillekin on kait puuhattu, mutta tällä hetkellä meno on mallia villi länsi.

    Ilmanvaihdon käytössä ei pitäisi pihtailla näiden emissoiden vuoksi 1. vuoden aikana ts. iv koko ajan normaaliteholla, myös asunnon ollessa tyhjänä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    > en voinut työskennellä uudessa koulussa, johon minut yritettiin siirtää, sain kamalat oireet siellä, vaikka se oli rakennettu M1-materiaaleista

    M1 luokitus koskee uusien materiaalien hajujen ja tiettyjen kemikaalien päästöjä. Ennen tällaisten luokistusten käyttöä touhu saattoi olla aika villiä. Mutta testit tehdään yksittäisille materiaalinäytteille laboratoriossa, vakio-olosuhteissa. Testit tehdään 1 kk vanhennetuille näytteille. Ideana oli, että rakennusta käyttöön otettaessa emissiot olisivat jo tätä pienemmät. Vaan oikeassa elämässä tilanne on monimutkaisempi, kun eri materiaalit vaikuttavat toisiinsa (materiaali B voi imeä itseensä materiaalin A kemikaaleja ja vapauttaa ne myöhemmin), joten käytännössä emissioiden hiipumiseen meneekin 1 kk sijaan 1 vuosi.

    > en voinut työskennellä uudessa koulussa, johon minut yritettiin siirtää, sain kamalat oireet siellä, vaikka se oli rakennettu M1-materiaaleista

    Ei luokitus auta, jos materiaalit pääsevät vaurioitumaan. Kouluissa tyypillinen ongelma on ollut, että muovimattoja on liimailtu liian kostean betonin päälle. Tässä kait ollut raja-arvot päällystämiselle vähän turhan lepsut.

    > Mm. palonestoaineet ovat aika päästöisiä huonekaluissa ja tekstiileissä julkisissa tiloissa.

    Noniin, nyt tulikin ihan toinen ongelma M1 luokitus kattaa vain rakennusmateriaalit, ei huonekaluja eikä elektronisia laitteita, Molempiin saatetaan mätttää hurjia määriä palonestoaineita ja huonekaluihin ja tekstiileihin myös homeenestoaineita. M1 luokitus ei näitä kata ja tiedetään kyllä, että näistä voi uudessa rakennuksessa tulla kovat päästöt. Suuremmat kuin itse rakennuksesta.

    Eikä ongelma todellakaan rajoitu vain julkisiin tiloihin. Samalla lailla uusi telkkari tai sohva voi olla "kemikaalipommi" asunnossa.

    Jonkinlaista luokitusta kalusteillekin on kait puuhattu, mutta tällä hetkellä meno on mallia villi länsi.

    Ilmanvaihdon käytössä ei pitäisi pihtailla näiden emissoiden vuoksi 1. vuoden aikana ts. iv koko ajan normaaliteholla, myös asunnon ollessa tyhjänä.

    Huoneistossa ei siis tarvitse olla varsinaisesti mikään vialla vaan hajuongelman hoitaa vain aika ja tuuletus?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Huoneistossa ei siis tarvitse olla varsinaisesti mikään vialla vaan hajuongelman hoitaa vain aika ja tuuletus?

    Kun ei liielmälti siivoile, niin alkaa ihmisen omien eritteiden tutut ja turvalliset löyhkät päästä tässäkin asunnossa taas vallalle.

    Äänestä

Oliko Eestiläistä rakennusporukkaa ??? :D

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Muutimme juuri valmistuneeseen asuntoon. Vielä 7kk myöhemmin vastassa on uuden haku kun tulee kotiin. Nyt lämmityskaudella haju ei ole raikas. Minkälaisen ajan jälkeen käryä ei enää pitäisi olla?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu