Olivat ne kovia aikoja, toisaalta myös älyttömän hauskojakin omalla tavallaan. Nuorenahan kaikki on mukavaa, vaikka ois kylymä, toesinnaan näläkähi.
Olimma Metsähallituksen pöllintekijöinä Venäjän rajan tuntumassa vuosina 1972-73. Majotus mehtäkänpillä Pusurilla.
Ite olin silloin 18 vuotias kun menin pöllinhakkuuseen Mehtähallitukselle. Sitä ennen tein jo samoja hommia muille firmoille 15 vuotiaasta.
Niin sattui sitten kerran semmonen tapaus. Tulimme lauantai-iltana Lieksan kylälle erään vanhemman metsurin Mossella. Ykköset päällä, teryleeniä ja villapaitaa. Toripaarriin jotta hujahti. Siellähän meitä pitivät aivan kun herroja, vain annappa olla sen jäläkkeen, kun alako kulukkutorvvee kutittammaan. No, Kulumalle. Ei puhettaa. Ei minnekkää kertakaikkiaan.
Nyt pittää suaha pimmee puteli. Siihe aekkaan Lieksan kauppalasta löyty kippeesseen hoettoo. Pikkusen matkkoo keskikylältä pieni mökki ja siellä hirmupikkunen emäntä. Otatko kirkasta, vai väriviinnoo? Ethän vaen ou polliissi, kun out ihan sen näköne? Kysy minulta. En ou. Kaapat tehttiin kirkkaasta ja hyvä miel kaekille osapuolille sen jäläkkeen. Semmonen Joulunajan Lieksa muistelu.
Olimma Metsähallituksen pöllintekijöinä Venäjän rajan tuntumassa vuosina 1972-73. Majotus mehtäkänpillä Pusurilla.
Ite olin silloin 18 vuotias kun menin pöllinhakkuuseen Mehtähallitukselle. Sitä ennen tein jo samoja hommia muille firmoille 15 vuotiaasta.
Niin sattui sitten kerran semmonen tapaus. Tulimme lauantai-iltana Lieksan kylälle erään vanhemman metsurin Mossella. Ykköset päällä, teryleeniä ja villapaitaa. Toripaarriin jotta hujahti. Siellähän meitä pitivät aivan kun herroja, vain annappa olla sen jäläkkeen, kun alako kulukkutorvvee kutittammaan. No, Kulumalle. Ei puhettaa. Ei minnekkää kertakaikkiaan.
Nyt pittää suaha pimmee puteli. Siihe aekkaan Lieksan kauppalasta löyty kippeesseen hoettoo. Pikkusen matkkoo keskikylältä pieni mökki ja siellä hirmupikkunen emäntä. Otatko kirkasta, vai väriviinnoo? Ethän vaen ou polliissi, kun out ihan sen näköne? Kysy minulta. En ou. Kaapat tehttiin kirkkaasta ja hyvä miel kaekille osapuolille sen jäläkkeen. Semmonen Joulunajan Lieksa muistelu.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eiköhän tuota " pimeätä pulloa" löydy,saa tänäkin päivänä ja helpolla. Onhan näitä " sivu konttoreita" jotka asian hoitaa. Harmi vaan että ruokitaan ihmisten alkoholin käyttöä. Itse täys raitis 25 vuotta,pian 26v,,niin tuntuu kauheelta ajatella miks on pitäny toilailla niin paljon kaljan ja viinan kans. No elämää edessä jos vain terveyttä piisaa,olenhan vasta hieman yli 50v.
Keskustassa näkee tiettyjä tyyppejä joilla myynti on mielessä. Toivottavasti joskus vielä jäävät kiinni. Mutta ainahan joku aloittaa bisneksen tilalle.
Minä olin 60-luvun puolivälin tienoilla erään paikkakunnalla vierailleen tiefirman autonkuljettajana. Joskus viikonloppuina pomolta oli viina lopussa, jolloin hovikuskina ajoin yhtiön Volga -autolla pomon kanssa Rantakylään. Sieltä löytyi juomaa riittävästi eikä hinnasta tingitty. Istuin autossa enkä nähnyt koskaan millainen myyjä oli kyseessä.