Totuuden jäljillä

Anonyymi

Minkä teorian kannalla sinä olet tämän maailman selittämiseksi ja mitkä asiat tukevat tätä teoriaasi?

170

1017

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Varsin outo kysymys. Jos siis puhut tämän universumin olemassaolosta, niin eihän tämän maailman selittämiseksi ole kuin yksi teoria.

      Hypoteeseja on paljon, tieteellisiä hypoteeseja vähän ja teorioita täsmälleen yksi: alkuräjähdysteoria, ja sitä tukee se, että toistaiseksi ei olla tehty yhtäkään havaintoa, joka olisi sen kanssa ristiriidassa ja se on ainoa, joka on vakuuttavasti kyennyt selittämään kosmisen taustasäteilyn.

      Tietenkään alkuräjähdysteoria ei ole täydellinen selitys kaikelle, mitä on tapahtunut universumin historian aikana, mutta suurpiirteisenä kuvauksena se on erittäin osuva. Yksityiskohtia toki viilataan sitä mukaa kun uusia havaintoja tehdään, niin kuin tieteessä kuuluukin. Ainoa vaihtoehto olisi tehdä tietoinen päätös olla väärässä.

    • Anonyymi

      Minkä niistä?

      1. Fysikaalisten olioiden maailma?
      2. Mentaalisten olioiden maailma?
      3. Ihmismielen ja ihmisyhteisön tuottama maailma?

      Vai niiden kaikkien suhteiden kontruktioiden ja vuorovaikutusten?

      Universumista ja BB:sta olen ensimmäisen vastaajan kanssa aivan samaa mieltä.

      • Anonyymi

        Ekan kanssa BB:sta samaa mieltä ja sinun kanssasi Popperin jaottelusta.


    • Anonyymi

      Tulevaisuudessa opiskellaan teorioiden teoriaa. Kaikenlaiset osateorioiden opiskelut menettää merkityksensä, kun ne nivotaan yhteen suurempaan kokonaisuuteen, jolloin ihmiskunnasta toivottavasti tulee viisaampi.

      https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300995

      • Anonyymi

        Ei osateorioiden opiskelu menetä merkitystään. Et ihan taida ymmärtää, mitä integraaliopetuksella tarkoitetaan. Tuo linkittämäsi kurssikin oli tarkoitettu opettajille ja koulutusalan ammattilaisille, ei luonnontieteilijöille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei osateorioiden opiskelu menetä merkitystään. Et ihan taida ymmärtää, mitä integraaliopetuksella tarkoitetaan. Tuo linkittämäsi kurssikin oli tarkoitettu opettajille ja koulutusalan ammattilaisille, ei luonnontieteilijöille.

        Sinä et tainnut ymmärtää lukemaasi. Et ainakaan avannut tuota pro gradua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä et tainnut ymmärtää lukemaasi. Et ainakaan avannut tuota pro gradua.

        Edes johdanto kannattaa lukea tuosta tutkielmasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä et tainnut ymmärtää lukemaasi. Et ainakaan avannut tuota pro gradua.

        "Tämän työn tarkoitus on helpottaa opettajia ja koulutusalan asiantuntijoita lähestymään Wilberin Integraaliteoriaa ja integraaliopetusta. Integraaliteoriaa viitekehyksenä käyttävä integraaliopetus on yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista tulevaisuuden integraaliseksi ja mahdollisimman kokonaisvaltaiseksi opetusmenetelmäksi. "

        Mikä tuossa jäi sinulta ymmärtämättä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tämän työn tarkoitus on helpottaa opettajia ja koulutusalan asiantuntijoita lähestymään Wilberin Integraaliteoriaa ja integraaliopetusta. Integraaliteoriaa viitekehyksenä käyttävä integraaliopetus on yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista tulevaisuuden integraaliseksi ja mahdollisimman kokonaisvaltaiseksi opetusmenetelmäksi. "

        Mikä tuossa jäi sinulta ymmärtämättä?

        Sinun kanssa on ihan turha keskustella mistään totuuksista.

        Totuus kuitenkin löytyy juurikin tuon tutkielman johdannosta, joka löytyy kun sen viitsii avata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinun kanssa on ihan turha keskustella mistään totuuksista.

        Totuus kuitenkin löytyy juurikin tuon tutkielman johdannosta, joka löytyy kun sen viitsii avata.

        Luin johdannon lisäksi myös osia gradusta. Siellä on vedetty mutkia suoraksi niin, että ainakin kosmologian ja evoluutioteorian perusasioiden on väitettuy olevan väärin. En povaisi kyseiselle teorialle luonnontieteiden kentässä kovinkaan suurta menestystä.
        Humanisteihin uppoaa melksein mikä vaan, kunhan se tuntuu hienolta ja erikoiselta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luin johdannon lisäksi myös osia gradusta. Siellä on vedetty mutkia suoraksi niin, että ainakin kosmologian ja evoluutioteorian perusasioiden on väitettuy olevan väärin. En povaisi kyseiselle teorialle luonnontieteiden kentässä kovinkaan suurta menestystä.
        Humanisteihin uppoaa melksein mikä vaan, kunhan se tuntuu hienolta ja erikoiselta.

        Eli 50 vuoden päästä epätasapainoiset egot väittelee samoista asioista, soditaan ja tapellaan kuten nytkin. Ei siis mitään viisastumista ole tiedossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli 50 vuoden päästä epätasapainoiset egot väittelee samoista asioista, soditaan ja tapellaan kuten nytkin. Ei siis mitään viisastumista ole tiedossa.

        Luuletko, että jokun yksittäisen gurun ajatukset johtavat ihmiskunnan viisastumiseen? Ei niin naiivi sentään saisi olla. Lisäksi oppi joka antaa vastaukset kaikkeen ei anna vastauksia mihinkään.
        Sinulla taitaa olla kyseisestä ismistä aivan liian ruusuinen kuva.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luuletko, että jokun yksittäisen gurun ajatukset johtavat ihmiskunnan viisastumiseen? Ei niin naiivi sentään saisi olla. Lisäksi oppi joka antaa vastaukset kaikkeen ei anna vastauksia mihinkään.
        Sinulla taitaa olla kyseisestä ismistä aivan liian ruusuinen kuva.

        Onneksi minä en ole enää täällä 50 vuoden päästä todistamassa ihmiskunnan yhä jatkuvaa tyhmyyttä. Jos ihminen ei löydä totuutta ensin itsestään, niin ei sitä löydy mistään ulkopuoleltakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onneksi minä en ole enää täällä 50 vuoden päästä todistamassa ihmiskunnan yhä jatkuvaa tyhmyyttä. Jos ihminen ei löydä totuutta ensin itsestään, niin ei sitä löydy mistään ulkopuoleltakaan.

        Ihminen etsimässä totuutta itsestään on New Ages huuhaata, joka ei johda yhtään mihinkään, paitsi elämäntapaoppaiden kirjoittajien pankkitilien paisumiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen etsimässä totuutta itsestään on New Ages huuhaata, joka ei johda yhtään mihinkään, paitsi elämäntapaoppaiden kirjoittajien pankkitilien paisumiseen.

        Höpsis. Kun löytää totuuden itsestään, ei paisuta kenenkään pankkitiliä. Kun on hukassa itseltään, niin markkinavoimat vie kuin pässiä narussa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpsis. Kun löytää totuuden itsestään, ei paisuta kenenkään pankkitiliä. Kun on hukassa itseltään, niin markkinavoimat vie kuin pässiä narussa.

        On huomattava, että todellinen totuuden etsijä on kiinnostunut kommunikoimaan aidon Gurun kanssa. Häntä ei houkuttele uskomaan huijariin, joka on oppinut yllättämään hyväuskoiset ihmiset kaikenlaisilla tempuilla ja julistaa itsensä "vaatimattomasti" jumalaksi. ...Vielä tänäkin päivänä Intiassa on hyvin paljon ihmisiä, jotka ovat edistyneet jonkin verran mystisten voimien kehittämisessä, ja lähes joka toinen ihminen on "yleisesti tunnustettu" jumalan inkarnaatio. Vielä kahdeksansataa vuotta sitten halpa temppu, jossa esineitä materialisoitiin tai sytytettiin tuleen kaukaa, olisi herättänyt useimmissa henkisesti koulutetuissa intialaisissa vain yhden reaktion: halun antaa muutaman rupian heitä huvittaneelle katutaikurille. Nyt kuitenkin, kun materialistisen primitivismin (empirismin) tiede on noussut etualalle ja mystisen joogan tuntemus on lähes kadonnut, tällaisista taikureista on tullut kuuluisia "kaikkivoipaisina jumalina".


        Yhtä kysyttyjä sivistymättömän yleisön keskuudessa ovat itseriittoiset guru-opettajat, jotka kaatavat öljyä oppilaidensa aistillisten nautintojen liekkeihin ja kertovat heille, että jokainen ihminen on guru ja jumala itselleen. Kun epärehellinen ihminen haluaa saada hengellisen tiedon palvelemaan itseään, kaikkinäkevä Jumala lähettää hänelle sellaisen prostituoidun gurun, joka tyydyttää kaikki oppilaansa oikut. Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur selitti, että tällaiset "gurut" toimivat samassa roolissa kuin kotimaiset parturit ja pesijät.

        Mutta todella vilpittömälle ihmiselle Krishna lähettää todellisen Gurudevin. Shastrojen mukaan todellisella henkisellä opettajalla on oltava tiettyjä ominaisuuksia.

        ...Lisäksi todellinen Gurudev voi olla vain sellainen, joka on saanut vihkimyksen gurulta katkeamattomassa opetuslapseuden ketjussa (Parampara)...


        Nöyrä guru ei varmasti koskaan kutsuisi itseään Jumalaksi tai suureksi pyhimykseksi.

        Nöyryys on se, mistä tietoisuuden todellinen henkinen kehitys alkaa. Jos joku ei ole nöyrä, miten hänet voidaan tunnustaa henkiseksi opettajaksi, henkisen täydellisyyden ruumiillistumaksi? Tällainen omahyväinen ja ylimielinen henkilö vain pettää seuraajiaan ja jättää heidät kohtalonsa armoille…
        Mutta aito Guru. Hän antaa vilpittömälle oppilaalle todellisen voiman, jonka avulla oppilas voi luopua kaikista syntisistä kiintymyksistä ja kehittää sydämeensä todellista Jumalallista rakkautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On huomattava, että todellinen totuuden etsijä on kiinnostunut kommunikoimaan aidon Gurun kanssa. Häntä ei houkuttele uskomaan huijariin, joka on oppinut yllättämään hyväuskoiset ihmiset kaikenlaisilla tempuilla ja julistaa itsensä "vaatimattomasti" jumalaksi. ...Vielä tänäkin päivänä Intiassa on hyvin paljon ihmisiä, jotka ovat edistyneet jonkin verran mystisten voimien kehittämisessä, ja lähes joka toinen ihminen on "yleisesti tunnustettu" jumalan inkarnaatio. Vielä kahdeksansataa vuotta sitten halpa temppu, jossa esineitä materialisoitiin tai sytytettiin tuleen kaukaa, olisi herättänyt useimmissa henkisesti koulutetuissa intialaisissa vain yhden reaktion: halun antaa muutaman rupian heitä huvittaneelle katutaikurille. Nyt kuitenkin, kun materialistisen primitivismin (empirismin) tiede on noussut etualalle ja mystisen joogan tuntemus on lähes kadonnut, tällaisista taikureista on tullut kuuluisia "kaikkivoipaisina jumalina".


        Yhtä kysyttyjä sivistymättömän yleisön keskuudessa ovat itseriittoiset guru-opettajat, jotka kaatavat öljyä oppilaidensa aistillisten nautintojen liekkeihin ja kertovat heille, että jokainen ihminen on guru ja jumala itselleen. Kun epärehellinen ihminen haluaa saada hengellisen tiedon palvelemaan itseään, kaikkinäkevä Jumala lähettää hänelle sellaisen prostituoidun gurun, joka tyydyttää kaikki oppilaansa oikut. Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur selitti, että tällaiset "gurut" toimivat samassa roolissa kuin kotimaiset parturit ja pesijät.

        Mutta todella vilpittömälle ihmiselle Krishna lähettää todellisen Gurudevin. Shastrojen mukaan todellisella henkisellä opettajalla on oltava tiettyjä ominaisuuksia.

        ...Lisäksi todellinen Gurudev voi olla vain sellainen, joka on saanut vihkimyksen gurulta katkeamattomassa opetuslapseuden ketjussa (Parampara)...


        Nöyrä guru ei varmasti koskaan kutsuisi itseään Jumalaksi tai suureksi pyhimykseksi.

        Nöyryys on se, mistä tietoisuuden todellinen henkinen kehitys alkaa. Jos joku ei ole nöyrä, miten hänet voidaan tunnustaa henkiseksi opettajaksi, henkisen täydellisyyden ruumiillistumaksi? Tällainen omahyväinen ja ylimielinen henkilö vain pettää seuraajiaan ja jättää heidät kohtalonsa armoille…
        Mutta aito Guru. Hän antaa vilpittömälle oppilaalle todellisen voiman, jonka avulla oppilas voi luopua kaikista syntisistä kiintymyksistä ja kehittää sydämeensä todellista Jumalallista rakkautta.

        Srila Siddhanta Saraswati Thakurin opetusten ja käytäntöjen ainutlaatuisuus ja selkeys ulottuvat kaikkiin. Tämä voidaan selittää seuraavilla esimerkeillä. Paramahamsa Thakur kuvasi kerran Korkeimman Totuuden oikeaa kutsumista seuraavasti: "Älkää yrittäkö löytää Korkeimman Totuuden luonnetta mielikuvituksenne voimalla. Älkää yrittäkö ymmärtää tätä Totuutta tämän kuolevaisen maailman kokemusten kautta. Älkää keksikö omaa Totuuttanne tyydyttääksenne vääriä taipumuksianne. Älkää kiirehtikö hyväksymään mitään totuudeksi vain siksi, että se on samaa mieltä mieltymystenne kanssa. Älkää hyväksykö totuudeksi sitä, minkä kaltaistenne ihmisten enemmistö on luonut tai tukenut, älkääkä hyväksykö ei-totuudeksi sitä, minkä suuri enemmistö hylkää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tämän työn tarkoitus on helpottaa opettajia ja koulutusalan asiantuntijoita lähestymään Wilberin Integraaliteoriaa ja integraaliopetusta. Integraaliteoriaa viitekehyksenä käyttävä integraaliopetus on yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista tulevaisuuden integraaliseksi ja mahdollisimman kokonaisvaltaiseksi opetusmenetelmäksi. "

        Mikä tuossa jäi sinulta ymmärtämättä?

        Sitä mieltä että tämän tyyppiset viisastelijat joutavat metän armoille tutkimaan olemassaoloaan -tyhjänpäiväistä paskaa.


    • Anonyymi

      Heheh. Vitsist sikseen, sillä totuus ei ole mielipidekysymys.

      • Anonyymi

        Totuus siitä mitä tulevaisuudessa opiskellaan ei tosiaankaan ole mielipidekysymys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totuus siitä mitä tulevaisuudessa opiskellaan ei tosiaankaan ole mielipidekysymys.

        Tulevaisuudessa opiskellaan luonnontieteiotä kuten ennenkin. Mikään holistinen teoria ei tule muuttamaan luonnontieteen tutkimuksen perusasetelmaa miksikään. Varsinkin, kun se jo tuon gradunkin mukaan esitää luonnontieteellisten faktojen vastaisia väitteitä.


    • Anonyymi

      Traditionaaliset teoriat eivät koskaan selitä kaikkea.

      • Anonyymi

        Huuhaateoriat eivät selitä yleensä mitään.


    • Että universumi on galakseja ja räjähdyksiä ikuisessa universumissa.

      Jumala on olemassa ja luonut lukuisia erilaisia maailmoja tähän universumiin.

      Henkimaailma on olemassa, ja synnymme sieltä tullen tähän maailmaan kehittymään ja kasvamaan. Kuolemassa sielumme menee taas uuteen henkimaailmaan jatkamaan kehitystä ylösnousemuksen asti.

      Galaksit ovat täynnä ihmisiä, enkeleitä ja jumalia, jotka lentelevät siellä miten haluavat.

      Me elämme tässä koetuspaikassa vain lyhyen ajan ikuiseen elämäämme nähden.

      • Anonyymi

        Tämäkö on sitä filosofista kosmologiaa, jota olet rummuttanut?
        Minun mielestäni kyseessä on mormoonin uskonnollinen maailmankuva, jolla ei ole filosofian tai muunkaan tieteen kanssa mitään tekemistä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tämäkö on sitä filosofista kosmologiaa, jota olet rummuttanut?
        Minun mielestäni kyseessä on mormoonin uskonnollinen maailmankuva, jolla ei ole filosofian tai muunkaan tieteen kanssa mitään tekemistä.

        Tämä on sitä minun filosofiaani, joka on ristiriidassa valtavirran käsityksen kanssa niin filosofiassa kuin teologiassakin.

        Valtavirtaa ei vaan filosofiassa olekaan vaan ikuinen kilpailu kuka pärjää parhaiten Sokrateen kysymysten kanssa. Kyllä hän olisi jo aika tyytyväinen minun vastausten kanssa. Mikä on totuus? Jeesus.

        Modernin tieteen, modernin filosofian ja modernin ilmoituksen yhdistäminen on projektini.


    • Tästä pääsee perille lukemalla filosofiaa, mietiskelemällä, paastoamalla ja kriittisellä ja itsenäisellä ajattelulla. Myös Pyhät Kirjoitukset ovat tärkeitä, rukoileminen ja muu henkinen tie tiedon lisäksi.

      Perustelu on se, ja kun testaa tätä, se vastaa todellisuutta. Koko todellisuutta, eikä vain materiaalista todellisuutta.

      • Anonyymi

        Ongelma on siinä, että mieli kiinnittyy aina johonkin, eli tässä tapauksessa Pyhiin kirjoituksiin, ts. uskontoon, jotka on juuri niitä ihmiskunnan tuhoisimpia tyhmistäjiä. Siksi mistään Pyhistä kirjoituksista ei pidä edes puhua. Ei ole mitään muuta kuin henkilökohtainen kokemus jostain suuremmasta, ilman sanoja ja kuvia. Filosofina sinun pitäisi tämä ymmärtää.


      • Anonyymi

        Ollin Pyhät Kirjoitukset voi ihan suoraan työntää sinne minne ei kuu paista.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ollin Pyhät Kirjoitukset voi ihan suoraan työntää sinne minne ei kuu paista.

        "Ollin Pyhät Kirjoitukset voi ihan suoraan työntää sinne minne ei kuu paista."

        Suvaitsevaisuutta ja kohteliaisuutta muitakin kohtaan!

        Asenne: Minun Pyhät tekstini ovat parempia kuin sinun pyhät tekstisi, on kuin lapsi sanoisi: Minun isäni on vahvempi kuin sinun isäsi.

        _________________________

        Kun joku julistaa, että absoluuttinen totuus on vain uskonnon omaisuutta, syntyy uskonnollista fanatismia ja suvaitsemattomuutta. Näin syntyy uskonnollisia konflikteja, keskinäistä arvostelua ja erilaisia fobioita.

        Tällaisia näkemyksiä ja epäilyjä ennakoiden muinainen Veda-kirjallisuus julisti monta vuosituhatta sitten, että on olemassa vain yksi Absoluuttinen Totuus - Jumala - ja vain yksi uskonto - ehdottomaan rakkauteen perustuva ikuinen uskonto. Vedan mukaan tämä ikuinen uskonto, jota sanskritiksi ... kutsutaan, on olemassa maailmassa ja ilmenee maailmankaikkeudessa eri aikakausina ihmiskunnan ajan ja kehitystason mukaan. Vedojen näkökulmasta kaikki tässä maailmassa vallitsevat uskonnolliset käytännöt ovat tämän ikuisen uskonnon ilmentymiä, jotka on annettu ihmisille siinä määrin kuin he kykenevät havainnoimaan sen: "On olemassa vain yksi todellisuus, mutta tietäjät kutsuvat sitä eri nimillä" (Rigveda, 1.164.46).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ollin Pyhät Kirjoitukset voi ihan suoraan työntää sinne minne ei kuu paista."

        Suvaitsevaisuutta ja kohteliaisuutta muitakin kohtaan!

        Asenne: Minun Pyhät tekstini ovat parempia kuin sinun pyhät tekstisi, on kuin lapsi sanoisi: Minun isäni on vahvempi kuin sinun isäsi.

        _________________________

        Kun joku julistaa, että absoluuttinen totuus on vain uskonnon omaisuutta, syntyy uskonnollista fanatismia ja suvaitsemattomuutta. Näin syntyy uskonnollisia konflikteja, keskinäistä arvostelua ja erilaisia fobioita.

        Tällaisia näkemyksiä ja epäilyjä ennakoiden muinainen Veda-kirjallisuus julisti monta vuosituhatta sitten, että on olemassa vain yksi Absoluuttinen Totuus - Jumala - ja vain yksi uskonto - ehdottomaan rakkauteen perustuva ikuinen uskonto. Vedan mukaan tämä ikuinen uskonto, jota sanskritiksi ... kutsutaan, on olemassa maailmassa ja ilmenee maailmankaikkeudessa eri aikakausina ihmiskunnan ajan ja kehitystason mukaan. Vedojen näkökulmasta kaikki tässä maailmassa vallitsevat uskonnolliset käytännöt ovat tämän ikuisen uskonnon ilmentymiä, jotka on annettu ihmisille siinä määrin kuin he kykenevät havainnoimaan sen: "On olemassa vain yksi todellisuus, mutta tietäjät kutsuvat sitä eri nimillä" (Rigveda, 1.164.46).

        "Ollin Pyhät Kirjoitukset voi ihan suoraan työntää sinne minne ei kuu paista."

        Fundamentalistinen pelastususkonto jakaa maailman kahteen leiriin - paholaisen ohjaamiin uskottomiin ja oikeauskoisiin kristittyihin.

        Kun vastapuolen oppeja DEMONISOIDAAN, on välirauha vaikea tehdä. Useimilla fundamentalistisilla uskonsuunnilla on muut pois sulkeva uskonoppi. Tarvitaan monta taivasta, että kaikki oikeauskoiset niihin sopisivat.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Ollin Pyhät Kirjoitukset voi ihan suoraan työntää sinne minne ei kuu paista."

        Fundamentalistinen pelastususkonto jakaa maailman kahteen leiriin - paholaisen ohjaamiin uskottomiin ja oikeauskoisiin kristittyihin.

        Kun vastapuolen oppeja DEMONISOIDAAN, on välirauha vaikea tehdä. Useimilla fundamentalistisilla uskonsuunnilla on muut pois sulkeva uskonoppi. Tarvitaan monta taivasta, että kaikki oikeauskoiset niihin sopisivat.

        Taivas ei mitenkään voi olla sellainen, että siellä olisi vain helluntailaisia tai lestadiolaisia jne. Sen takia Kristuksen Kirkon oppi, että koetusaika jatkuu henkimaailmassa ja sielläkin voi ottaa vastaan Jeesuksen Kristuksen evankeliumin, on järkeenkäypä.

        Rangaistuksetta ei synnuntekijä selviä, se on selvä myös. Anteeksi voi saada Jeesuksen sovitustyön takia.


    • Anonyymi

      Teoriani mukaan maailmankaikkeus on suurempi kuin yksikään maailmankuva.

      Myös maailmankäsitys vaikka kooltaan on maailmankuvaa suurempi jää jälkeen aktuaalisen maailmankaikkeuden koosta.

      • Anonyymi

        Viisi tietämyksen tyyppiä

        Pratyaksha on aistien kokemus. Maailman se puoli, joka havaitaan aistien kautta. Paroksha - tieto, joka on saatu toisten kokemusten kautta, ei suora aistien kokemus, vaan toisten käsistä lainattu toissijainen tieto.

        Kolmas vaihe [aparoksha] on tila, joka muistuttaa syvää unta ilman unia. Tällä tasolla on jonkin verran tietoa. Kun ihminen herää unesta, hän voi sanoa: "Nukuin hyvin syvää unta." Mutta jonkinlaista kokemusta on olemassa, jonkinlaista tietoa.

        Pratyaksha, aparoksha. Aparoksha on kolmas vaihe. Swami Maharajin mukaan se on menetyksen, tietoisuuden menettämisen vaihe. Syvän unen kaltainen tila ilman unia. Tästä tilasta palaamme eräänlaiseen epämääräiseen, likimääräiseen tietoon. Kun heräämme, sanomme: "Nukuin hyvin syvästi, hyvin rauhallisesti". Eräänlainen erityistieto.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viisi tietämyksen tyyppiä

        Pratyaksha on aistien kokemus. Maailman se puoli, joka havaitaan aistien kautta. Paroksha - tieto, joka on saatu toisten kokemusten kautta, ei suora aistien kokemus, vaan toisten käsistä lainattu toissijainen tieto.

        Kolmas vaihe [aparoksha] on tila, joka muistuttaa syvää unta ilman unia. Tällä tasolla on jonkin verran tietoa. Kun ihminen herää unesta, hän voi sanoa: "Nukuin hyvin syvää unta." Mutta jonkinlaista kokemusta on olemassa, jonkinlaista tietoa.

        Pratyaksha, aparoksha. Aparoksha on kolmas vaihe. Swami Maharajin mukaan se on menetyksen, tietoisuuden menettämisen vaihe. Syvän unen kaltainen tila ilman unia. Tästä tilasta palaamme eräänlaiseen epämääräiseen, likimääräiseen tietoon. Kun heräämme, sanomme: "Nukuin hyvin syvästi, hyvin rauhallisesti". Eräänlainen erityistieto.

        Mutta sen jälkeen on mahdollista saada lisää tietoa - se on adhokshaja, joka riippuu korkeamman maailman suloisesta tahdosta. ...Tämä ulottuvuus koostuu substanssista, joka on joka suhteessa arvokkaampi kuin meidän olemuksemme. Tätä ulottuvuutta kutsutaan supersubjektiiviseksi tai transsendenttiseksi ulottuvuudeksi….Tämän maaperän, tämän maan, luonne on sen luonteen, sen aineen yläpuolella, josta me olemme muodostuneet. …

        Tämän ulottuvuuden huipulla on aprakrita.


    • Anonyymi

      Minun käsitys on, että totuudesta tai todellisuudesta ei voi olla mitään pätevää teoriaa. Todellisuus paljastaa itsensä.

    • Anonyymi

      Raamatussa selitetään kaikki juurta jaksaen.

      • Anonyymi

        Miten Raamattu selittää lämpötilaerot kosmisessa taustasäteilyssä?


      • Anonyymi

        "Raamatussa selitetään kaikki juurta jaksaen."
        Mitä? Maailman luomista vain muutamalla lauseella?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Raamatussa selitetään kaikki juurta jaksaen."
        Mitä? Maailman luomista vain muutamalla lauseella?

        "Raamatussa selitetään kaikki juurta jaksaen."

        Entäs tämä?
        Kristus itse myönsi opetuksensa epätäydellisyyden:

        12

        »Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. 13

        Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Joh. 16.12).

        Tästä seuraa yksiselitteisesti, että on olemassa jokin kätketty tieto, jota Kristus ei paljastanut, koska hänen opetuslapsensa eivät olleet siihen valmiita. Hän valitteli tätä:

        (Joh. 3:12) Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Raamatussa selitetään kaikki juurta jaksaen."

        Entäs tämä?
        Kristus itse myönsi opetuksensa epätäydellisyyden:

        12

        »Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. 13

        Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. (Joh. 16.12).

        Tästä seuraa yksiselitteisesti, että on olemassa jokin kätketty tieto, jota Kristus ei paljastanut, koska hänen opetuslapsensa eivät olleet siihen valmiita. Hän valitteli tätä:

        (Joh. 3:12) Jos ette usko, kun minä puhun teille maallisista, kuinka te uskoisitte, jos minä puhun teille taivaallisista?

        Maailmankaikkeus sykkii kuin valtava sydän. Siitä tulee yksi ja sitten se hajoaa moninaisuudeksi - aineellisen maailmankaikkeuden evoluutio ja anti-evoluutio jatkuvat loputtomiin: yksi kokonaisuus muuttuu moninaisuudeksi tullakseen jälleen yhdeksi. Maailmankaikkeus sykkii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maailmankaikkeus sykkii kuin valtava sydän. Siitä tulee yksi ja sitten se hajoaa moninaisuudeksi - aineellisen maailmankaikkeuden evoluutio ja anti-evoluutio jatkuvat loputtomiin: yksi kokonaisuus muuttuu moninaisuudeksi tullakseen jälleen yhdeksi. Maailmankaikkeus sykkii.

        Sokrates opetti, että sielu on kuolematon.


    • Anonyymi

      teoria, totuus ja käytäntö.

    • Anonyymi

      Fysikaalinen maailmankuva ei jätä paljon arvailujen varaan. Se on myöskin dynaaminen ja kehittyy koko ajan tarkemmaksi. Monimutkaistuvat rakenteet selittyvät myöskin nätisti kun ottaa aika-perspektiivin mukaan. Materian rajallisuus ja ajan loppumaton kulku.
      Kysymyksesi on kuitenkin merkityksetön.

    • Anonyymi

      Maailmankaikkeuden synty ei ole mielipideasia.

    • Anonyymi

      Todellisuuden kokonaisuuden voi hahmottaa pyramidimaisena rakenteena jossa on 3 erilaista aspektia (pyramidin huippu on kokonaisuus)


      1) Funktio - olioiden käyttäytyminen - ainoa empiirinen komponentti
      2) Olenta - oloiden kehitys -ja organisaatiotaso
      3) Tahto - determinismin ja vapauden välinen jatkumo
      (2 & 3 ovat vain epäsuorasti pääteltävissä)


      Kaikki kolme vaikuttavat jokaisessa konkreettisessa ilmiössä.

      Filosofinen realismi olettaa kaiken mahdollisen käyttäytymisen (funktion) olevan joko täysin deterministä tai täysin satunnaista jolloin olennan eikä tahdon aspekteja ei huomioida ja oletetaan empiirisen tieteen metodin pätevän kaikkeen mahdollisen todellisuuden suhteen jäännöksettä. Olennan ja tahdon aspektit koetaan filosfisessa realismissa illuusioina.

      Filosofinen idealismi taas olettaa funktion tason olevan melko epäolennaista tai pelkästään välineellisyyteen liittyvää jolloin olennan eli tietoisen & vapaasti tahtovan kokijan kehitystaso on se ainoa todellinen asia


      On hyvin vaikea uskoa että todellisuus olisi joko täysin objektiivinen (realismi) tai vastaavasti täysin subjektiivinen (idealismi) koska ne molemmat sulkevat pois paljon sellaista minkä jokainen kokee hyvin konkreettisena.

      ....

      Jokainen filosofinen ja tieteellinen kysymys johon kyetään vastaamaan johtaa jossain vaiheessa kysymyksiin joihin ei kyetä vastaamaan.

      Filosofisten ja tieteellisten vastausten pitää olla konkreettisuuden ja abstraktisuuden suhteen jonkinlaisessa tasapainossa jotta ne vastaukset olisivat tyydyttäviä. Mitä enemmän pyritään tietoa pelkistämään ja yleistämään niin sitä kauemmaksi etäänytään konkreettisesta kokemuksesta jonka tasolla sitä tietoa eniten tarvitaan.

      Fysikaalisten objektien tasolla ei yleensä tarvitse ottaa huomioon muuta kuin se millainen se objekti on tiettynä ajanhetkenä (fysiikan kaavojen delta-t) kun taas elollisten ja varsinkin tietoisten olioiden tasolla pitää ottaa huomioon sekä olennan että tahdon tasot joiden puitteissa määräytyy sen olion mahdollisuudet jotka ovat tietyssä mielessä ajattomia eli se mitä se tietoinen olio kykenee tekemään ja olemaan (tahdon valinta-avaruus konkreettisissa tilanteissa) .

      Jos todellisuus olisi täysin filosofisen "tieteellisen" realismin mukaista niin käytännössä kaikki ne asiat mitä kutsutaan tieteeksi, taiteeksi, kulttuuriksi eli ylipäätänsä jollain tasolla elollisuuteen ja tietoisuuteen liityvät asiat olisivat sekä täysin mahdottomia että nyös samalla järjettömiä.

      (Lähdekirjallisuutena J.G. Bennett: Dramatic Universe ja
      https://www.systematics.org/)

      Systematics on J.G. Bennettin kehittämä systeemiteoreettinen mallinnus joka pyrkii tasapainottamaan konkreettisuuden ja abstraktisuuden syvemmälle tasolle kuin pelkästään vastakohtaisuuksiin polarisoituneeseen binääriseen hahmotukseen hahmottamalla todellisuutta 12 erilaisen ja eritasoisen aspektin kautta.

      https://www.systematics.org/overview_of_12_systems

      Tutustuin tuohon alunperin Gurdjeffin ideoiden kautta kehitettyyn malliin jo 1970-luvulla enkä ole ainakaan toistaiseksi löytänyt parempaa ja toimivampaa todellisuuden hahmotuksen apuvälinettä. :D

      B

      • Anonyymi

        Minä jauhan aina Sean M. Carrollista. Hän uskoo vapaaseen tahtoon, mutta muuttaa mielipidettään jos saa todisteita päinvastaisesta. Hän ei halua elämässään keskittyä vain kvanttimekaniikan monimaailmatulkintaan vaan tutkia eri ilmiöitä laajasti kuten nimimerkki B:kin tekee. Hän puhuu paljon Bayesin teoreemasta/ päättelystä ja Schrödingerin yhtälöstä. Hän on ateisti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä jauhan aina Sean M. Carrollista. Hän uskoo vapaaseen tahtoon, mutta muuttaa mielipidettään jos saa todisteita päinvastaisesta. Hän ei halua elämässään keskittyä vain kvanttimekaniikan monimaailmatulkintaan vaan tutkia eri ilmiöitä laajasti kuten nimimerkki B:kin tekee. Hän puhuu paljon Bayesin teoreemasta/ päättelystä ja Schrödingerin yhtälöstä. Hän on ateisti.

        "Minä jauhan aina Sean M. Carrollista. ...."

        Carroll on kyllä selkeästi älykkäämpi kuin useimmat muut fyysikkokolleegansa vaikka hän onkin tunnettu myös skeptikkona joka mielellään halua torjua kaikki sellaiset ideat jotka eivät mahdu hänen omaksumaansa viitekehykseen joka on nimenomaan fysikalismi jossa kaiken pitää olla siinä mielessä objektiivista että se on ainakin periaatteessa aistien ja mittauslaitteiden avulla testattavissa ja yhdistettävissä myös vallitsevan tieteen viitekehykseen.

        Kvanttimekaniikan monimaailmatulkinta on oikeastaan pakoreiti sellaisille jotka haluavat tiukasti pitää kiinni universaalista determinismistä koska suurin osa fysiikan kaavoista ovat deterministisiä ja myös ajan suhteen vaihtokelpoisia koska entropia tulee mukaan vasta kompeksisten objektien tasolla jotka voivat muuttaa koostumustaan.

        Alkeishiukkaset ovat pääsääntöisesti muuttumattomia yksinkertaisia entiteettejä kvanttimekaniikan viitekehyksessä koska vaikka protonin oletetaan koostuvan kvarkeista niin protoni silti säilyy protonina kaikissa vuorovaikutuksissa.

        Vapaa tahto tarkoittaa lähinnä sisäistä vapautta potentiaalisuuden tasolla ja potentiaalisuus oletetaan todelliseksi koska energian säilymisen periaate edellyttää potentiaalienergian olemassaoloa.

        Ajan voi myös hahmottaa sisäisinä kolmiulotteisena ja "ulottuvuuksina" jotka liittyvät nimenomaan potentiaalisuuteen. Ns. "ikuisuus" tai oikeammin ajattomuus säilyttää potentiaalisuuden kun taas potentiaalisuus voi muuttua aktuaaliseksi vain lineaarisen ajan puitteissa.


        Kolmas ajan ulottuvuus tarkoittaa syklisyyttä joka alkeishiukkasten tasolla ilmenee värähtelynä joka periaatteessa on ikilliikkujan kaltaista alati samanlaisena toistuvaa jota J.G. Bennett kutsuu hyparxis-ulottuvuudeksi jonka voi määritellä oman identiteetin ja potentialisuuden säilymisen tasoa erilaisissa vuorovaikutuksissa jota ihmisen tasolla voidaan kasvattaa esim. opiskelemalla ja harjoittelemalla uusia kykyjä jolloin myös tahdon valinta-avaruus samalla voi kasvaa.

        Itse en koe mielekkääksi olla ateisti joka asemoituu oletusarvoisesti vastustamaan kaikkea mikä muinaisissa kulttuureissa yhdistettiin ns. tavistasoa kehittyneempiin entiteetteihin jotka saattavat kuitenkin osoittautua oikeansuuntaisiksi tieteen kehittyessä vaikka ne ovatkin yleensä ilmaistu vain sellaisilla käsitteillä jotka olivat sen aikaisten ihmisten käytettävissä.


        "Religion is what the individual does with his own solitariness." A. N.. Whitehead



        ....

        Viimeisen n. 50 vuoden aikana on alkanut ilmaantua uusia erilaisia hahmotustapoja ja viitekehyksiä jotka pyrkivät laajentamaan nykyistä melko dogmaattista tieteellistä maaimankuvaa joka on jo n. sata vuotta jumittanut mm. Einsteinin suhteellisuusteorioiden,alkuräjähdyksen, molekyylibiologisen uusdarwinismin, aivojen neuronien "parviälyn" viitekehyksissä joiden haastajia esitellään esim. tässä videossa:

        The Divergent Science Iceberg Part 1

        https://www.youtube.com/watch?v=04rxilXe7IE

        Astetta villimpää korkeaoktaanista ja silti ainakin minusta varsin hyvin perusteltua spekulaatiota tuottaa mm. Joseph P. Farrell jota olen aika tiiviisti tutkinut yli 10 vuotta:

        Joseph Farrell Tesla Great Pyramid Mystery: Ancient Exotic Tech Revealed
        https://www.youtube.com/watch?v=UYUhvzn8-6Y

        joka todennäköisesti voi suututtaa monet joiden mielestä nykyinen tiede on jo valmis kokonaisuus joka tarvitsee lähinnä vain yksityiskohtien tarkennusta ... ;-)

        B


      • Anonyymi

        Bennettin Dramatic Universe teoksessaan esittämä mallinnus on sen verran mullistava ja tärkeä että päätin jakaa osittain alleviivaamani 1. osan dropboxin kautta koska sen olennaisten osien poimiminen ja suomeksi kääntäminen tänne on aivan liian työlästä ja aikaavievää.


        https://www.dropbox.com/scl/fi/vjwcynco0t3lbcxlm24sm/Dramatic-Universe-proof-1p232.pdf?rlkey=9wfjofnkmcrclff8ni7hhynf2&dl=0

        Aiheesta kiinnostuneet voivat sen ladata ainakin toistaiseksi ja kun ovat siihen edes jossain määrin perehtyneet niin siitä voi yrittää keskustella täällä omassa ketjussaan.

        B


    • Anonyymi

      Ei ole mitään teoriaa muuta kuin tietoisuudessasi ja kaikki on vain kokemus jostain jonka yritämme selittää jollain teorialla joka on kokemus jostain eikä mitään muuta.


      Tietoisuus kysyy miksi minä olen ja miksi on kokemus siitä. Tietoisuus kehittää teorian siitä miksi on olemassa. Teoria on olemassa tietoisuudessa. Kaikki on olemassa tietoisuudessa. Tietoisuus kysyy miksi olen tietoinen että olen.

      Olenko kenties illuusiota mutta miksi on kokemus. Miksi on niin tärkeää kokea jotain. Ehkä minä vain kuvittelen kokevani jotain mutta miksi siitä on kokemus. Ja kuka on se minä joka kuvittelee. Millä minä selitän itseni itselle.

      Tietoisuus kysyy ja kaikki on tietoisuudessa, myös vastaukset. Maailma on siksi että siitä on kokemus. Kokemus on maailma. Kutsun kokemustani maailmaksi. Kutsun sitä todellisuudeksi.

      Miksi on kokemus jostain, miksi olen tietoinen, miksi on jotain. Onko jotain. Mitä se on se jotain. Miten selitän itseni. Mitä on kokemus miksi se on.


      "Mitä tarkoittaa "minä olen se, joka minä olen"?
      "I am that I am" on yleinen englanninkielinen käännös hepreankielisestä lauseesta אֶהְיֶה אֲשֶׁר אֶהְיֶה ('ehye 'ăšer 'ehye; lausutaan [ʔehˈje ʔaˈʃer ʔehˈje])- myös "Olen se, joka (minä) olen", "Minusta tulee se, minkä valitsen tulla", "Olen se, mikä olen", "Olen se, mikä olen", "Olen se, mikä tulen olemaan", "Luon sen, mitä (milloin tahansa) luon" tai "Olen olemassa oleva" . .."

      • Anonyymi

        "Ei ole mitään teoriaa muuta kuin tietoisuudessasi ja kaikki on vain kokemus jostain jonka yritämme selittää jollain teorialla joka on kokemus jostain eikä mitään muuta."

        Teoriat, tiede ja filosofia ovat työkaluja joilla voi ainakin yrittää muokata omaa ja kollektiivista kokemusta mielekkäämmäksi, Se prosessi voi myös johtaa aika helposti umpikujaan jos esim. ajaudutaan sellaisten teorioiden ja maailmankuvien panttivangeiksi jotka pikemminkin rajoittavat kuin laajentavat ihmisten kehitysmahdollisuuksia ja vapautta.


        Elämään ja tietoisuuteen liittyy myös aina riskejä ja epävarmuustekijöitä kun taas elottomat oliot kuten esim. ihmisten suunnittelemat koneet voivat periaatteessa toimia mekaanisesti ja ennustettavasti ilman suurta epävarmuutta lukuunottamatta niiden käytössä kulumista ja eivät myöskään kykene nauttimaan, kärsimään, pohtimaan, ihmettelemään eli ominaisuuksia jotka ovat periaatteessa yhteisiä kaikelle elolliselle elämällä ja joita voi kutsua sensitiivisyydeksi.

        Nimenomaan epävarmuus voi tehdä elämästä arvokasta, mielenkiintoista ja tärkeää mutta se edellyttää aktiivista asennetta suhteessa kaikkeen kokemiseen. Eloton luonto käyttäytyy ihmisen arjen tasolla passiivisen esineen tavoin. Ihmisellä on kyky luoda oma todellisuutensa eikä pelkästään olla jonkinlaisen passsiivisen esineen kaltainen joka pelkästään ajelehtii tapahtumien virtauksen mukana.


        "Mitä tarkoittaa "minä olen se, joka minä olen"?

        "Life is only real when I am" (G.I. Gurdjieff)

        joka tarkoittaa suurin piirtein sitä että mitä enemmän aktiivisesti pyrkii kehittämään omaa olemistaan ja kykyjään niin sitä todellisemmalta elämä ja kaikki kokeminen voi alkaa tuntua.

        Kaikenlainen oma aktiviteetti synnyttää yleensä omat vastavoimansa mikä henkilökohtaisen kokemisen tasolla ilmenee usein esim. siten että omaksutut tavat ja rutiinit pyrkivät vastustamaan kaikkia muutosyrityksiä ja myös ns. ulkomaailma eli muut ihmiset ja olemassaolevat yhteiskunnan rakenteet ilmenevät ikäänkuin inertiana aina sitä voimakkaammin mitä aktiivisempi itse yrittää olla. Sen hyödyllinen seuraus voi kuitenkin olla sen oman intention ja kykyjen vahvistuminen jos ne vastavoimat eivät ole liian voimakkaita jolloin ehkä kannattaisi vähän hidastaa vauhtia ettei joudu kovin paljoa harrastamaan ns. käänteistä letkajenkkaa... :D

        Se millainen ihminen olemuksensa ja potentiaalisuudensa tasolla vetää puoleensa sen olemuksen kanssa resonoivia tapahtumia ja ihmisiä eli jos haluaa parempaa ja mielekkäämpää elämää niin kannattaa maailman parantamisen sijasta keskittyä lähinnä vain itsensä parantamiseen jolloin se maailma tai oikeammin oma kokemus maailmasta voi samalla vähitellen muuttua paremmaksi.


    • Anonyymi

      Ollaan osa tätä maailmaa eikä voida tarkkailla sitä ulkopuolisen silmin.

      Täysin riippuvaisia kuin orjat kahleissaan ollaan:
      Vedestä, ruuasta, hapesta, valosta, lämmöstä, painovoimasta, ajasta yms.

      Yksikin minuutti ilman happea joka on tämän maailman antamaa lahjaa niin saamme kokea käsittämätöntä tuskaa.

      Olemme tiivis osa maailmaa on ainoa vaihtoehto sillä muuten irti maailmasta olemme kuin helvetin kidutuksessa. Maailma rankaisee ankarasti sitä joka ei suostu sen orjaksi.

    • Anonyymi

      En minkään teorian, koska epäilen, ettei mikään niistä osu arvauksenakaan kohdilleen. Tämä maailma rakentuu sähköisistä "biteistä", ainakin oletetusti oletetuissa aivoissa. Emme tiedä mistä ja miten tietoisuus saa informaationsa, josta se rakentaa omalaatuisen projektionsa maailmasta. Jos ajatellaan, että aivot on todellinen fyysinen elin, sen luoma maailma on suljettu "planetaario", jonka ulkopuolelle ei voi nähdä.

      • Anonyymi

        Oikeastaan voimme sanoa vain että vastaanotamme jotakin.



        (kuva aivoistakin on vain tässä vastaanotetussa virrassa eli aivoja ei välttämättä ole olemassa.)


      • Anonyymi

        Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj
        Totuus opitaan virheiden kautta
        ...
        Näemme myös koulutuksessa, kuinka joskus opettajat esittävät oppilailleen totuuden, näyttävät heille, mikä on totuus, asettamalla sen vastakohdaksi sen, mikä ei ole totuus. Joskus esimerkiksi matematiikan opettaja saattaa piirtää luokassa taululle tietyn yhtälön ja kysyä oppilailta: "Mitä tässä on? Etsikää tästä virhe". Opettaakseen heille oikean ratkaisun.

        Kehityksessä olevassa ymmärryksessämme ...
        ... saatamme nähdä monia ilmiöitä, jotka ovat vääriä tai virheellisiä, mutta näiden väärien, virheellisten ilmiöiden tarkoituksena on auttaa meitä ymmärtämään, mikä on oikein, mikä on totta.
        ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj
        Totuus opitaan virheiden kautta
        ...
        Näemme myös koulutuksessa, kuinka joskus opettajat esittävät oppilailleen totuuden, näyttävät heille, mikä on totuus, asettamalla sen vastakohdaksi sen, mikä ei ole totuus. Joskus esimerkiksi matematiikan opettaja saattaa piirtää luokassa taululle tietyn yhtälön ja kysyä oppilailta: "Mitä tässä on? Etsikää tästä virhe". Opettaakseen heille oikean ratkaisun.

        Kehityksessä olevassa ymmärryksessämme ...
        ... saatamme nähdä monia ilmiöitä, jotka ovat vääriä tai virheellisiä, mutta näiden väärien, virheellisten ilmiöiden tarkoituksena on auttaa meitä ymmärtämään, mikä on oikein, mikä on totta.
        ...

        Emme voi toivoa löytävämme mitään totuutta tästä maailmasta. Koko tämä maailma on täynnä harhaa, ja kaikki täällä pyörii paikallisten ja yksityisten etujen ympärillä. Täällä on mahdotonta löytää mitään muuta. Siksi absoluuttisen tiedon on tultava jostain muualta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Emme voi toivoa löytävämme mitään totuutta tästä maailmasta. Koko tämä maailma on täynnä harhaa, ja kaikki täällä pyörii paikallisten ja yksityisten etujen ympärillä. Täällä on mahdotonta löytää mitään muuta. Siksi absoluuttisen tiedon on tultava jostain muualta.

        ...Absoluuttinen Totuus piilee syvällä luonnossamme ja että siksi todellinen uskonto ei tarvitse selityksiä, mutta tämä on harhaa. ... ja moraaliset perusteet ovat todellakin lähellä meitä ja resonoivat nopeasti sieluumme, mutta uskon monimutkaisten näkökohtien ymmärtämiseksi on valloitettava tiettyjä korkeuksia. Monimutkaisten totuuksien ymmärtäminen, vaikka ne olisivat kuinka lähellä luontoamme, on mahdotonta ilman perusasioiden ymmärtämistä. ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...Absoluuttinen Totuus piilee syvällä luonnossamme ja että siksi todellinen uskonto ei tarvitse selityksiä, mutta tämä on harhaa. ... ja moraaliset perusteet ovat todellakin lähellä meitä ja resonoivat nopeasti sieluumme, mutta uskon monimutkaisten näkökohtien ymmärtämiseksi on valloitettava tiettyjä korkeuksia. Monimutkaisten totuuksien ymmärtäminen, vaikka ne olisivat kuinka lähellä luontoamme, on mahdotonta ilman perusasioiden ymmärtämistä. ...

        Totuus ymmärretään meditaatiossa: vastauksena tiedusteluun. Ympäröivä maailma on vastaus siihen, mitä tiedustelemme itsessämme.

        Sielun tasolla voi havaita totuuden vastauksena omaan itseensä, olemukseensa - kysyen itseltään: "Miten olen yhteydessä tähän?". Tämä on meditatiivinen, mietiskelevä tila.


        Jos painovoiman laki toimii kaikilla samalla tavalla, niin kuitenkin jokainen ihminen kokee musiikin jo eri tavalla. Siksi totuus on aina moniulotteinen ja subjektiivinen.

        Vain muutamilla suurilla pyhimyksillä on todellinen ymmärrys totuudesta. Ihminen voi kokea tämän kokemuksen käytännössä vain henkisten koettelemusten kautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totuus ymmärretään meditaatiossa: vastauksena tiedusteluun. Ympäröivä maailma on vastaus siihen, mitä tiedustelemme itsessämme.

        Sielun tasolla voi havaita totuuden vastauksena omaan itseensä, olemukseensa - kysyen itseltään: "Miten olen yhteydessä tähän?". Tämä on meditatiivinen, mietiskelevä tila.


        Jos painovoiman laki toimii kaikilla samalla tavalla, niin kuitenkin jokainen ihminen kokee musiikin jo eri tavalla. Siksi totuus on aina moniulotteinen ja subjektiivinen.

        Vain muutamilla suurilla pyhimyksillä on todellinen ymmärrys totuudesta. Ihminen voi kokea tämän kokemuksen käytännössä vain henkisten koettelemusten kautta.

        Srila Siddhanta Saraswati Thakurin opetusten ja käytäntöjen ainutlaatuisuus ja selkeys ulottuvat kaikkiin. Tämä voidaan selittää seuraavilla esimerkeillä. Paramahamsa Thakur kuvasi kerran Korkeimman Totuuden oikeaa kutsumista seuraavasti: "Älkää yrittäkö löytää Korkeimman Totuuden luonnetta mielikuvituksenne voimalla. Älkää yrittäkö ymmärtää tätä Totuutta tämän kuolevaisen maailman kokemusten kautta. Älkää keksikö omaa Totuuttanne tyydyttääksenne vääriä taipumuksianne. Älkää kiirehtikö hyväksymään mitään totuudeksi vain siksi, että se on samaa mieltä mieltymystenne kanssa. Älkää hyväksykö totuudeksi sitä, minkä kaltaistenne ihmisten enemmistö on luonut tai tukenut, älkääkä hyväksykö ei-totuudeksi sitä, minkä suuri enemmistö hylkää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Srila Siddhanta Saraswati Thakurin opetusten ja käytäntöjen ainutlaatuisuus ja selkeys ulottuvat kaikkiin. Tämä voidaan selittää seuraavilla esimerkeillä. Paramahamsa Thakur kuvasi kerran Korkeimman Totuuden oikeaa kutsumista seuraavasti: "Älkää yrittäkö löytää Korkeimman Totuuden luonnetta mielikuvituksenne voimalla. Älkää yrittäkö ymmärtää tätä Totuutta tämän kuolevaisen maailman kokemusten kautta. Älkää keksikö omaa Totuuttanne tyydyttääksenne vääriä taipumuksianne. Älkää kiirehtikö hyväksymään mitään totuudeksi vain siksi, että se on samaa mieltä mieltymystenne kanssa. Älkää hyväksykö totuudeksi sitä, minkä kaltaistenne ihmisten enemmistö on luonut tai tukenut, älkääkä hyväksykö ei-totuudeksi sitä, minkä suuri enemmistö hylkää.

        Absoluuttisen Totuuden oivaltamiseksi ihmisen on järjestettävä elämänsä täydellisessä sopusoinnussa sen kanssa. Jos Korkeinta Totuutta ei eletä vaan vain teeskennellään, se menettää todellisuutensa ja rappeutuu pahimmaksi materialistiseksi kaltaisekseen, ja se aiheuttaa ääretöntä vahinkoa tällaisille pseudo-opettajille ja heidän seuraajilleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Absoluuttisen Totuuden oivaltamiseksi ihmisen on järjestettävä elämänsä täydellisessä sopusoinnussa sen kanssa. Jos Korkeinta Totuutta ei eletä vaan vain teeskennellään, se menettää todellisuutensa ja rappeutuu pahimmaksi materialistiseksi kaltaisekseen, ja se aiheuttaa ääretöntä vahinkoa tällaisille pseudo-opettajille ja heidän seuraajilleen.

        ...väliaikaiset, näennäiset totuudet kätkevät meiltä todellisen tiedon. Meidän on löydettävä lanka, joka sitoo kaiken tiedon yhteen, muuten saamme vain alustavaa, harhaanjohtavaa tiedettä. Tulee aika, jolloin ympärillämme oleva esineiden maailma alkaa näyttäytyä omana maailmana. ... Empiirinen lähestymistapa ei voi tarjota meille keinoa tähän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Srila Siddhanta Saraswati Thakurin opetusten ja käytäntöjen ainutlaatuisuus ja selkeys ulottuvat kaikkiin. Tämä voidaan selittää seuraavilla esimerkeillä. Paramahamsa Thakur kuvasi kerran Korkeimman Totuuden oikeaa kutsumista seuraavasti: "Älkää yrittäkö löytää Korkeimman Totuuden luonnetta mielikuvituksenne voimalla. Älkää yrittäkö ymmärtää tätä Totuutta tämän kuolevaisen maailman kokemusten kautta. Älkää keksikö omaa Totuuttanne tyydyttääksenne vääriä taipumuksianne. Älkää kiirehtikö hyväksymään mitään totuudeksi vain siksi, että se on samaa mieltä mieltymystenne kanssa. Älkää hyväksykö totuudeksi sitä, minkä kaltaistenne ihmisten enemmistö on luonut tai tukenut, älkääkä hyväksykö ei-totuudeksi sitä, minkä suuri enemmistö hylkää.

        ...Ja se, minkä kaikki tämän maailman ihmiset ovat yksimielisesti hyväksyneet totuudeksi, voi milloin tahansa osoittautua vääräksi. Älkää siis kyseenalaistako Totuutta millään tavalla älkääkä yrittäkö ymmärtää sitä harppauksin.

        Tällainen ylimielisyys vie teidät vain pois siitä. Voitte lähestyä Totuutta vain ehdottoman itsekieltäytymisen hengessä.

        Korkeinta Totuutta on kuunneltava suurella kunnioituksella. Totuus paljastaa Itsensä itsestään ja vain silloin, kun se armollisesti tahtoo niin tehdä. Vain silloin Korkeimman Totuuden todellinen luonne paljastuu meille, eikä millään muulla tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...Ja se, minkä kaikki tämän maailman ihmiset ovat yksimielisesti hyväksyneet totuudeksi, voi milloin tahansa osoittautua vääräksi. Älkää siis kyseenalaistako Totuutta millään tavalla älkääkä yrittäkö ymmärtää sitä harppauksin.

        Tällainen ylimielisyys vie teidät vain pois siitä. Voitte lähestyä Totuutta vain ehdottoman itsekieltäytymisen hengessä.

        Korkeinta Totuutta on kuunneltava suurella kunnioituksella. Totuus paljastaa Itsensä itsestään ja vain silloin, kun se armollisesti tahtoo niin tehdä. Vain silloin Korkeimman Totuuden todellinen luonne paljastuu meille, eikä millään muulla tavalla.

        Absoluuttinen Totuus varaa Itselleen oikeuden pysyä aistiemme edessä piilossa. Aistit epäonnistuvat yrityksissämme ymmärtää kokonaisuutta ajassa. Aivomme eivät kykene havaitsemaan kokonaisuutta, ajan ikuista alkua ja loppua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Absoluuttinen Totuus varaa Itselleen oikeuden pysyä aistiemme edessä piilossa. Aistit epäonnistuvat yrityksissämme ymmärtää kokonaisuutta ajassa. Aivomme eivät kykene havaitsemaan kokonaisuutta, ajan ikuista alkua ja loppua.

        Olemme taipuvaisia uskomaan, että on olemassa jokin voima, joka kätkee meiltä tämän tiedon, koska emme kykene havaitsemaan absoluuttista maailmaa. Tämä on absoluuttiseen tietoon liittyvän teistisen käsityksen alku, joka on riippumaton maailmamme suhteellisista totuuksista. Aistien tiedot ovat ainoa käytössämme oleva tiedon väline. Mutta koska niiden avulla saatu tieto ei voi tyydyttää meitä, tarvitaan laskeutuvaa ilmoitusta absoluuttisen totuuden lähettiläältä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olemme taipuvaisia uskomaan, että on olemassa jokin voima, joka kätkee meiltä tämän tiedon, koska emme kykene havaitsemaan absoluuttista maailmaa. Tämä on absoluuttiseen tietoon liittyvän teistisen käsityksen alku, joka on riippumaton maailmamme suhteellisista totuuksista. Aistien tiedot ovat ainoa käytössämme oleva tiedon väline. Mutta koska niiden avulla saatu tieto ei voi tyydyttää meitä, tarvitaan laskeutuvaa ilmoitusta absoluuttisen totuuden lähettiläältä.

        ... jiva teeskentelee etsivänsä Totuutta ja saa kuvitellun luottamuksen siihen, että tieto illusorisesta maailmasta voi myös olla totta. Tällainen sielu ei siis tahallaan tunnista mitään sellaista, mikä ei voi auttaa sitä tyydyttämään itsekkäitä halujaan. Täydellinen viisaus ja kaitselmuksen armo sallivat jivan vakiintua tähän ilkivaltaan ja näin erottaa sen täysin Korkeimmasta Totuudesta. Siitä, että jiva on ollut tällaisessa ilkeässä ja tietämättömässä tilassa alun alkaen ja sen keston ajan, hän voi syyttää vain itseään.

        Siksi aivan ensimmäinen askel, joka langenneen jivan tulisi ottaa, kun hän pyrkii oivaltamaan Totuuden, on irrottautua täysin menneistä kokemuksistaan. Silloin pitäisi vilpittömästi tunnustaa, että menneiden virheiden ymmärtäminen on täysin kyvytöntä johdattamaan häntä Totuuteen. Ennen kuin näin on tapahtunut, mikään määrä kiihkeääkin ponnistelua ei voi auttaa ihmistä edistymään henkisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ... jiva teeskentelee etsivänsä Totuutta ja saa kuvitellun luottamuksen siihen, että tieto illusorisesta maailmasta voi myös olla totta. Tällainen sielu ei siis tahallaan tunnista mitään sellaista, mikä ei voi auttaa sitä tyydyttämään itsekkäitä halujaan. Täydellinen viisaus ja kaitselmuksen armo sallivat jivan vakiintua tähän ilkivaltaan ja näin erottaa sen täysin Korkeimmasta Totuudesta. Siitä, että jiva on ollut tällaisessa ilkeässä ja tietämättömässä tilassa alun alkaen ja sen keston ajan, hän voi syyttää vain itseään.

        Siksi aivan ensimmäinen askel, joka langenneen jivan tulisi ottaa, kun hän pyrkii oivaltamaan Totuuden, on irrottautua täysin menneistä kokemuksistaan. Silloin pitäisi vilpittömästi tunnustaa, että menneiden virheiden ymmärtäminen on täysin kyvytöntä johdattamaan häntä Totuuteen. Ennen kuin näin on tapahtunut, mikään määrä kiihkeääkin ponnistelua ei voi auttaa ihmistä edistymään henkisesti.

        Totuuden käsittämisen menetelmä on täysin erilainen kuin sen käsittäminen, mikä ei ole Totuus. Ensin on pettynyt siihen, mikä ei ole totta. Siinä määrin kuin ihminen kykenee irrottautumaan siitä, mikä ei ole totta, samassa määrin Totuus ilmenee hänessä spontaanisti. Virheellinen menetelmä synnyttää vain uskomuksen, että voimme oivaltaa Totuuden omien ponnistelujemme avulla. Todellisuudessa tällä tiellä voimme kuitenkin toteuttaa vain harhaisen tiedon. Näin menetämme vähitellen uskon tähän nousevaan ja virheelliseen ymmärtämismenetelmään. Pettymyksen hetkellä esitämme seuraavat kysymykset: "Onko Korkein Totuus olemassa? Voidaanko se toteuttaa? Mikä on sen toteuttamisprosessi?"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totuuden käsittämisen menetelmä on täysin erilainen kuin sen käsittäminen, mikä ei ole Totuus. Ensin on pettynyt siihen, mikä ei ole totta. Siinä määrin kuin ihminen kykenee irrottautumaan siitä, mikä ei ole totta, samassa määrin Totuus ilmenee hänessä spontaanisti. Virheellinen menetelmä synnyttää vain uskomuksen, että voimme oivaltaa Totuuden omien ponnistelujemme avulla. Todellisuudessa tällä tiellä voimme kuitenkin toteuttaa vain harhaisen tiedon. Näin menetämme vähitellen uskon tähän nousevaan ja virheelliseen ymmärtämismenetelmään. Pettymyksen hetkellä esitämme seuraavat kysymykset: "Onko Korkein Totuus olemassa? Voidaanko se toteuttaa? Mikä on sen toteuttamisprosessi?"

        Aidon nöyryyden omaavan ihmisen käyttäytyminen on käsittämätöntä niille, jotka ovat kiintyneitä maallisiin asioihin, sillä he eivät kykene aitoon pyrkimykseen tai taipumukseen kohti Korkeinta Totuutta. Vain aidosti nöyrä ihminen voi antautua täysin Totuudelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Srila Siddhanta Saraswati Thakurin opetusten ja käytäntöjen ainutlaatuisuus ja selkeys ulottuvat kaikkiin. Tämä voidaan selittää seuraavilla esimerkeillä. Paramahamsa Thakur kuvasi kerran Korkeimman Totuuden oikeaa kutsumista seuraavasti: "Älkää yrittäkö löytää Korkeimman Totuuden luonnetta mielikuvituksenne voimalla. Älkää yrittäkö ymmärtää tätä Totuutta tämän kuolevaisen maailman kokemusten kautta. Älkää keksikö omaa Totuuttanne tyydyttääksenne vääriä taipumuksianne. Älkää kiirehtikö hyväksymään mitään totuudeksi vain siksi, että se on samaa mieltä mieltymystenne kanssa. Älkää hyväksykö totuudeksi sitä, minkä kaltaistenne ihmisten enemmistö on luonut tai tukenut, älkääkä hyväksykö ei-totuudeksi sitä, minkä suuri enemmistö hylkää.

        Ihmiset kysyvät yleensä kolme kysymystä: "Mistä tämä luomus on peräisin? Miksi tämä maailma luotiin? Ja milloin luominen tapahtui?" Eri koulukunnat antavat näihin kysymyksiin erilaisia vastauksia. On olemassa useita empiirisiä kysymyksiä, joiden empiirinen ratkaiseminen on pohjimmiltaan mahdotonta. Kaikista tätä aihetta koskevista mielipiteistä suositellaan tarkasteltavaksemme kahta vastausta: Mayavadin filosofisen koulukunnan antamaa ensimmäistä ja Vaishnavan koulukunnan antamaa toista. Ensin mainittu siirtyy tunnetusta tuntemattomaan, eli yrittää itse asiassa ratkaista tämän ongelman empiirisesti. Jälkimmäinen siirtyy kätketystä absoluuttisesta tiedosta ymmärrettävään maailmaan ja ratkaisee kaikki esiin nousevat kysymykset pyhien kirjoitusten ohjauksen avulla, jotka muodostavat erehtymättömän todistuksen hengellisissä asioissa.

        ...
        ...
        Langenneille yksittäisille sieluille tämä maailma alkaa olla olemassa sillä hetkellä, kun he tulevat siitä tietoisiksi. Siksi emme yksinkertaisesti pysty määrittämään, mistä, miksi ja milloin tämä maailma syntyi. Koska pysymme siinä, emme voi mitata sitä kunnolla. Tästä huolimatta tämä maailma on kuitenkin todellinen. Se ei ole valheellinen eikä illusorinen, kuten mayavadit uskovat. Jiva ja tämä maailma ovat samanaikaisesti Jumalasta erillisiä ja yhtä Hänen kanssaan. Ihmisen käsitykselle tämä samanaikainen ero ja ykseys on täysin käsittämätöntä. Silti kaikki tämä on mahdollista korkeimmassa ja harmonisessa todellisuudessa. Emme voi erottaa tämän maailman havaitsemista Jumalan havaitsemisesta. Jumala ja tämä maailma ovat yhtä. Niin kauan kuin on olemassa Jumala, on olemassa tämä maailma, aivan kuten niin kauan kuin on olemassa aurinko, on olemassa sen säteet.

        _______________________

        Edellä ole pieni katkelma täältä:

        Prof. Nimananda Dasadhicary Sevatirtha, B. Ag., B. T.
        Views on Creation
        Journal ‘The Harmonist’
        Edited by
        Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

        (No. 1, Vol. XXVII, June 1929)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiset kysyvät yleensä kolme kysymystä: "Mistä tämä luomus on peräisin? Miksi tämä maailma luotiin? Ja milloin luominen tapahtui?" Eri koulukunnat antavat näihin kysymyksiin erilaisia vastauksia. On olemassa useita empiirisiä kysymyksiä, joiden empiirinen ratkaiseminen on pohjimmiltaan mahdotonta. Kaikista tätä aihetta koskevista mielipiteistä suositellaan tarkasteltavaksemme kahta vastausta: Mayavadin filosofisen koulukunnan antamaa ensimmäistä ja Vaishnavan koulukunnan antamaa toista. Ensin mainittu siirtyy tunnetusta tuntemattomaan, eli yrittää itse asiassa ratkaista tämän ongelman empiirisesti. Jälkimmäinen siirtyy kätketystä absoluuttisesta tiedosta ymmärrettävään maailmaan ja ratkaisee kaikki esiin nousevat kysymykset pyhien kirjoitusten ohjauksen avulla, jotka muodostavat erehtymättömän todistuksen hengellisissä asioissa.

        ...
        ...
        Langenneille yksittäisille sieluille tämä maailma alkaa olla olemassa sillä hetkellä, kun he tulevat siitä tietoisiksi. Siksi emme yksinkertaisesti pysty määrittämään, mistä, miksi ja milloin tämä maailma syntyi. Koska pysymme siinä, emme voi mitata sitä kunnolla. Tästä huolimatta tämä maailma on kuitenkin todellinen. Se ei ole valheellinen eikä illusorinen, kuten mayavadit uskovat. Jiva ja tämä maailma ovat samanaikaisesti Jumalasta erillisiä ja yhtä Hänen kanssaan. Ihmisen käsitykselle tämä samanaikainen ero ja ykseys on täysin käsittämätöntä. Silti kaikki tämä on mahdollista korkeimmassa ja harmonisessa todellisuudessa. Emme voi erottaa tämän maailman havaitsemista Jumalan havaitsemisesta. Jumala ja tämä maailma ovat yhtä. Niin kauan kuin on olemassa Jumala, on olemassa tämä maailma, aivan kuten niin kauan kuin on olemassa aurinko, on olemassa sen säteet.

        _______________________

        Edellä ole pieni katkelma täältä:

        Prof. Nimananda Dasadhicary Sevatirtha, B. Ag., B. T.
        Views on Creation
        Journal ‘The Harmonist’
        Edited by
        Shrila Bhaktisiddhanta Saraswati Thakur

        (No. 1, Vol. XXVII, June 1929)

        "Tästä huolimatta tämä maailma on kuitenkin todellinen. Se ei ole valheellinen eikä illusorinen, kuten mayavadit uskovat. "
        Halusin lisätä, että maailma on iha varmasti todellinen, ja kaikki kärsimys, kipu ja ilo on todellista, mutta se on kuitenkin samalla myös virtuaalista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Tästä huolimatta tämä maailma on kuitenkin todellinen. Se ei ole valheellinen eikä illusorinen, kuten mayavadit uskovat. "
        Halusin lisätä, että maailma on iha varmasti todellinen, ja kaikki kärsimys, kipu ja ilo on todellista, mutta se on kuitenkin samalla myös virtuaalista.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17952847/maya---maailma-virtuaalitodellisuutena
        MAYA. Maailma virtuaalitodellisuutena


        Nykyaikaisessa tiedemaailmassa tietoisuus on alennettu haihtuvaksi epifenomenoksi, joka on jäänyt jäljelle sen jälkeen, kun aivot on selitetty fysikaalisesti. Se näyttää syntyvän, kun aine on sopivasti järjestäytynyt, mutta tiedemiehet ja filosofit eivät ole kyenneet selittämään, miksi monimutkaisen järjestäytymisen pitäisi tuottaa mitään muuta kuin monimutkaista fyysistä käyttäytymistä. Silti tietoisuus ei katoa. Yksi mahdollisuus on, että sen sijaan, että tietoisuus syntyisi materiasta, se on erillinen elementti, joka lisätään fysikaalisiin järjestelmiin. Tätä voidaan mallintaa ajatuksella virtuaalitodellisuudesta, jossa ihminen astuu tietokoneella simuloituun maailmaan aistiliitännän kautta. Tässä kirjassa virtuaalitodellisuutta käytetään metaforana tilanteestamme tietoisena olentona. Perusteemana on, että se, mitä voimme kuvitella tekevämme virtuaalitodellisuusjärjestelmässä, saattaa todellisuudessa tapahtua luonnossa paljon suuremmassa mittakaavassa. Luonto voi olla kuin tietokonesimulaatio, johon on liitetty tietoinen tarkkailija/osallistuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/17952847/maya---maailma-virtuaalitodellisuutena
        MAYA. Maailma virtuaalitodellisuutena


        Nykyaikaisessa tiedemaailmassa tietoisuus on alennettu haihtuvaksi epifenomenoksi, joka on jäänyt jäljelle sen jälkeen, kun aivot on selitetty fysikaalisesti. Se näyttää syntyvän, kun aine on sopivasti järjestäytynyt, mutta tiedemiehet ja filosofit eivät ole kyenneet selittämään, miksi monimutkaisen järjestäytymisen pitäisi tuottaa mitään muuta kuin monimutkaista fyysistä käyttäytymistä. Silti tietoisuus ei katoa. Yksi mahdollisuus on, että sen sijaan, että tietoisuus syntyisi materiasta, se on erillinen elementti, joka lisätään fysikaalisiin järjestelmiin. Tätä voidaan mallintaa ajatuksella virtuaalitodellisuudesta, jossa ihminen astuu tietokoneella simuloituun maailmaan aistiliitännän kautta. Tässä kirjassa virtuaalitodellisuutta käytetään metaforana tilanteestamme tietoisena olentona. Perusteemana on, että se, mitä voimme kuvitella tekevämme virtuaalitodellisuusjärjestelmässä, saattaa todellisuudessa tapahtua luonnossa paljon suuremmassa mittakaavassa. Luonto voi olla kuin tietokonesimulaatio, johon on liitetty tietoinen tarkkailija/osallistuja.

        Yksi länsimaisen kulttuurin vakavimmista ongelmista on se, että se kieltäytyy ottamasta huomioon muinaisten sivilisaatioiden saavutuksia ja sen kanssa rinnakkain eläviä nykyaikaisia sivilisaatioita. Tämä on vakava virhe. On niin paljon kaikenlaisia asioita, joita voimme oppia perinteisistä kulttuureista. Mutta sen sijaan pidätämme itsellemme oikeuden kutsua itseämme omaperäisiksi "ajattelijoiksi" kyseenalaistamalla menneiden sivilisaatioiden saavutusten arvon. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin huomattava, että kaikki kulttuurit eivät tunnusta tällaista lähestymistapaa tietoon.
        (J. Favors)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksi länsimaisen kulttuurin vakavimmista ongelmista on se, että se kieltäytyy ottamasta huomioon muinaisten sivilisaatioiden saavutuksia ja sen kanssa rinnakkain eläviä nykyaikaisia sivilisaatioita. Tämä on vakava virhe. On niin paljon kaikenlaisia asioita, joita voimme oppia perinteisistä kulttuureista. Mutta sen sijaan pidätämme itsellemme oikeuden kutsua itseämme omaperäisiksi "ajattelijoiksi" kyseenalaistamalla menneiden sivilisaatioiden saavutusten arvon. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin huomattava, että kaikki kulttuurit eivät tunnusta tällaista lähestymistapaa tietoon.
        (J. Favors)

        Kuolema tuhoaa kaiken, mikä ei ole todellista; kuolema näyttää meille todelliset ystävämme; kuolema paljastaa todelliset prioriteettimme; kuolema tuo viisauden esiin; kuolema valaisee meitä peloistamme ja heikkouksistamme, mutta mikä tärkeintä, kuolema muistuttaa meitä siitä, että nämä aineelliset kehot ja aineelliset universumit eivät ole kotimme. Kun kuolema kutsuu teitä, älkää pelästykö tai piiloutuko, vaan seisokaa sen edessä ja katsokaa, mitä sillä on tarjota. Loppujen lopuksi hän on Krishnan oikeudenmukainen, uskollinen ja kuuliainen palvelija.
        (J. Favors).



        Vaikeudet voivat rohkaista meitä etenemään kehitysvaiheiden läpi vakavammin, ja kuolema on sielulle tilaisuus viimeiseen ja lopulliseen pakoon illuusiosta ja aineellisen maailman vankilasta.
        Kun ihminen kuolee, sielun kuoleman jälkeinen kohtalo voi vaihdella. Jotkut jivat saattavat herätä ja nähdä itsensä alkuperäisessä svarupassaan...

        ...
        ...
        Ja taas toiset sielut menevät asuinsijoille, jotka vastaavat heidän palvontatapaansa tai palvonnan innokkuuden astetta.

        Kuolema tarjoaa sielulle tilaisuuden viimeiseen ja lopulliseen pakoon illuusiosta ja aineellisen maailman vankilasta.


        Elävä olento muistuttaa toisinaan huoletonta, suoraa ja ihastuttavaa villieläintä, mutta se on vangittu ja häkissä. Tämä häkki on hyvin ahdas, ja se rajoittaa törkeästi kaikkia jivan luonnollisia tarpeita. Useimmat jivat alkavat pitää näitä rajoituksia ja ahtauksia normaaleina, koska loppujen lopuksi kaikki heidän ympärillään ovat samassa häkissä. Istuttuaan sellissä pitkään vanki alkaa unohtaa, että on mahdollista elää toisin kuin nyt.

        ...

        Suuret sielut avaavat oven, joka johtaa pois samsarasta, toistuvasta syntymästä ja kuolemasta. He yrittävät osoittaa tietä ulos, mutta valitettavasti useimmat vangit eivät kykene oivaltamaan heille tarjottua ihmeellistä tilaisuutta.

        Jotkut harvinaiset sielut, jotka ovat joutuneet kosketuksiin Herran ja Hänen erityisten edustajiensa kanssa, täyttyvät huomiosta, ilosta ja kiitollisuudesta. Nämä harvinaiset sielut näkevät Herran ja Hänen lähettiläänsä pelastuksen tienä.

        Saatuaan asianmukaisen koulutuksen he lentävät ikuisesti pois aineellisesta vankilasta eivätkä edes katso taakseen. Jos he palaavat, he eivät palaa vankeina vaan vartijoina tai, mikä todennäköisempää, armollisina oppaina, jotka ovat innokkaita auttamaan vangittuja jivoja pääsemään pois vankilansa sietämättömästä kurjuudesta.


        Nämä oppaat ovat täysin tietoisia kunkin vangin kärsimyksen luonteesta ja voimakkuudesta ja ovat hyvin empaattisia. Mutta mikä tärkeämpää, jokainen opas on jatkuvasti täysin tietoinen sen elämän loistosta, joka virtaa vankilan seinien ulkopuolella ja joka odottaa jokaista vankia,


        (J. Favors)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolema tuhoaa kaiken, mikä ei ole todellista; kuolema näyttää meille todelliset ystävämme; kuolema paljastaa todelliset prioriteettimme; kuolema tuo viisauden esiin; kuolema valaisee meitä peloistamme ja heikkouksistamme, mutta mikä tärkeintä, kuolema muistuttaa meitä siitä, että nämä aineelliset kehot ja aineelliset universumit eivät ole kotimme. Kun kuolema kutsuu teitä, älkää pelästykö tai piiloutuko, vaan seisokaa sen edessä ja katsokaa, mitä sillä on tarjota. Loppujen lopuksi hän on Krishnan oikeudenmukainen, uskollinen ja kuuliainen palvelija.
        (J. Favors).



        Vaikeudet voivat rohkaista meitä etenemään kehitysvaiheiden läpi vakavammin, ja kuolema on sielulle tilaisuus viimeiseen ja lopulliseen pakoon illuusiosta ja aineellisen maailman vankilasta.
        Kun ihminen kuolee, sielun kuoleman jälkeinen kohtalo voi vaihdella. Jotkut jivat saattavat herätä ja nähdä itsensä alkuperäisessä svarupassaan...

        ...
        ...
        Ja taas toiset sielut menevät asuinsijoille, jotka vastaavat heidän palvontatapaansa tai palvonnan innokkuuden astetta.

        Kuolema tarjoaa sielulle tilaisuuden viimeiseen ja lopulliseen pakoon illuusiosta ja aineellisen maailman vankilasta.


        Elävä olento muistuttaa toisinaan huoletonta, suoraa ja ihastuttavaa villieläintä, mutta se on vangittu ja häkissä. Tämä häkki on hyvin ahdas, ja se rajoittaa törkeästi kaikkia jivan luonnollisia tarpeita. Useimmat jivat alkavat pitää näitä rajoituksia ja ahtauksia normaaleina, koska loppujen lopuksi kaikki heidän ympärillään ovat samassa häkissä. Istuttuaan sellissä pitkään vanki alkaa unohtaa, että on mahdollista elää toisin kuin nyt.

        ...

        Suuret sielut avaavat oven, joka johtaa pois samsarasta, toistuvasta syntymästä ja kuolemasta. He yrittävät osoittaa tietä ulos, mutta valitettavasti useimmat vangit eivät kykene oivaltamaan heille tarjottua ihmeellistä tilaisuutta.

        Jotkut harvinaiset sielut, jotka ovat joutuneet kosketuksiin Herran ja Hänen erityisten edustajiensa kanssa, täyttyvät huomiosta, ilosta ja kiitollisuudesta. Nämä harvinaiset sielut näkevät Herran ja Hänen lähettiläänsä pelastuksen tienä.

        Saatuaan asianmukaisen koulutuksen he lentävät ikuisesti pois aineellisesta vankilasta eivätkä edes katso taakseen. Jos he palaavat, he eivät palaa vankeina vaan vartijoina tai, mikä todennäköisempää, armollisina oppaina, jotka ovat innokkaita auttamaan vangittuja jivoja pääsemään pois vankilansa sietämättömästä kurjuudesta.


        Nämä oppaat ovat täysin tietoisia kunkin vangin kärsimyksen luonteesta ja voimakkuudesta ja ovat hyvin empaattisia. Mutta mikä tärkeämpää, jokainen opas on jatkuvasti täysin tietoinen sen elämän loistosta, joka virtaa vankilan seinien ulkopuolella ja joka odottaa jokaista vankia,


        (J. Favors)

        Jos emme edes tiedä, keitä me itse olemme, mitä mahdollisuuksia meillä on ymmärtää muita asioita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos emme edes tiedä, keitä me itse olemme, mitä mahdollisuuksia meillä on ymmärtää muita asioita.

        Jos laitat jalkasi kahteen eri veneeseen, putoaminen veteen on väistämätöntä. Jos joku seisoo kahdella jalalla kahdessa eri veneessä veneiden kulkiessa samansuuntaisesti, on vaarana pudota veteen, jos veneiden välinen etäisyys kasvaa. Jos veneet purjehtivat eri suuntiin, et pääse kumpaankaan veneeseen. Pikemminkin lopputuloksena on vaarallinen putoaminen veteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos emme edes tiedä, keitä me itse olemme, mitä mahdollisuuksia meillä on ymmärtää muita asioita.

        Kaikki maailmankaikkeudessamme koostuu värähtelyistä, ääniaalloista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki maailmankaikkeudessamme koostuu värähtelyistä, ääniaalloista.

        Ihminen tulee kosketuksiin tiedon kanssa äänen kautta. Vedalainen kulttuuri on pääasiassa äänikulttuuria, materialistinen kulttuuri on visuaalista.

        Äänessä on kyky paljastaa Totuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihminen tulee kosketuksiin tiedon kanssa äänen kautta. Vedalainen kulttuuri on pääasiassa äänikulttuuria, materialistinen kulttuuri on visuaalista.

        Äänessä on kyky paljastaa Totuus.

        Ääni tarkentaa ihmisen käsitystä maailmasta, myös musiikin esimerkissä. Viulistien kuulo on käytännössä täydellinen. Se herkkyys, jotain muutakin paljastuu kuuntelemalla. Konservatorion opettajat kuulevat asioita, joita tavalliset ihmiset eivät kuule. Ja sinfoniakonsertit kuulostavat erilaisilta korviin. Ne terävöittävät korvaa erilaiseen todellisuuteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ääni tarkentaa ihmisen käsitystä maailmasta, myös musiikin esimerkissä. Viulistien kuulo on käytännössä täydellinen. Se herkkyys, jotain muutakin paljastuu kuuntelemalla. Konservatorion opettajat kuulevat asioita, joita tavalliset ihmiset eivät kuule. Ja sinfoniakonsertit kuulostavat erilaisilta korviin. Ne terävöittävät korvaa erilaiseen todellisuuteen.

        Veda-ääni voi paljastaa itsensä.

        Paljastumisen määritelmä on suora aistikokemus ihmisiltä, jotka ovat koko elämänsä ajan todistaneet tietoisuutensa puhtauden. Se on pyhien ihmisten kokeellisesti saamaa tietoa.
        Tietoa pohjimmiltaan erilaisesta sfääristä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veda-ääni voi paljastaa itsensä.

        Paljastumisen määritelmä on suora aistikokemus ihmisiltä, jotka ovat koko elämänsä ajan todistaneet tietoisuutensa puhtauden. Se on pyhien ihmisten kokeellisesti saamaa tietoa.
        Tietoa pohjimmiltaan erilaisesta sfääristä.

        Shruti tarkoittaa shabdaa, jumalallisesti ilmoitetun Totuuden äänikuvaa. Vedat kertovat meille, että Korkeinta Todellisuutta voi lähestyä vain äänen kautta. Muuten Pyhien kirjojen olemassaololla ei olisi mitään merkitystä, sillä Pyhät kirjoitukset ovat itse äänen ruumiillistuma. Se, jolle Vedan sisin merkitys paljastuu... Absoluuttinen Todellisuus voidaan kuulla. Ymmärrämme sen vain äänen kautta. Vain ääni paljastaa meille todellisuuden. Vedojen on puhuttava siitä, muuten ne ovat vain hyödytöntä ääniviidakkoa.

        Shruti tarkoittaa sitä, mikä havaitaan kuulonvaraisesti, ja tämä ääni on absoluuttinen. Shruti paljastaa meille, että vain äänen avulla voimme saavuttaa korkeimman päämäärän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Shruti tarkoittaa shabdaa, jumalallisesti ilmoitetun Totuuden äänikuvaa. Vedat kertovat meille, että Korkeinta Todellisuutta voi lähestyä vain äänen kautta. Muuten Pyhien kirjojen olemassaololla ei olisi mitään merkitystä, sillä Pyhät kirjoitukset ovat itse äänen ruumiillistuma. Se, jolle Vedan sisin merkitys paljastuu... Absoluuttinen Todellisuus voidaan kuulla. Ymmärrämme sen vain äänen kautta. Vain ääni paljastaa meille todellisuuden. Vedojen on puhuttava siitä, muuten ne ovat vain hyödytöntä ääniviidakkoa.

        Shruti tarkoittaa sitä, mikä havaitaan kuulonvaraisesti, ja tämä ääni on absoluuttinen. Shruti paljastaa meille, että vain äänen avulla voimme saavuttaa korkeimman päämäärän.

        Vedat ovat kuin puu, jossa on monia oksia. Niiden äänillä on yhteinen juuri, yksi lähde. Se, jolla on ymmärrystä, pääsee varmasti juurelle, liikkuipa hän mitä haaraa pitkin tahansa. "Mene tuohon suuntaan. Sen, mitä etsit, löydät puun juurelta. Kukin oksa on totuuden erillinen puoli, mutta se itse ruumiillistuu kokonaisuutena juuressa. Mene sinne, niin kuulet äänen, joka voi sammuttaa janosi. Ei ole mitään järkeä matkustaa oksalta toiselle. Kun kuulette Kokonaisuuden äänen, kuulette sen yksittäisten osien äänen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedat ovat kuin puu, jossa on monia oksia. Niiden äänillä on yhteinen juuri, yksi lähde. Se, jolla on ymmärrystä, pääsee varmasti juurelle, liikkuipa hän mitä haaraa pitkin tahansa. "Mene tuohon suuntaan. Sen, mitä etsit, löydät puun juurelta. Kukin oksa on totuuden erillinen puoli, mutta se itse ruumiillistuu kokonaisuutena juuressa. Mene sinne, niin kuulet äänen, joka voi sammuttaa janosi. Ei ole mitään järkeä matkustaa oksalta toiselle. Kun kuulette Kokonaisuuden äänen, kuulette sen yksittäisten osien äänen.

        Transsendenttinen ääni, on erilainen kuin maalliset äänet, jotka tulevat kielestä ja huulilta. Kaikki pillerit ovat ulkonäöltään samanlaisia, mutta eroavat toisistaan sisäisen, näkymättömän parantavan voimansa puolesta.
        ...Ero on niiden sisältämässä voimassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Transsendenttinen ääni, on erilainen kuin maalliset äänet, jotka tulevat kielestä ja huulilta. Kaikki pillerit ovat ulkonäöltään samanlaisia, mutta eroavat toisistaan sisäisen, näkymättömän parantavan voimansa puolesta.
        ...Ero on niiden sisältämässä voimassa.

        Emme suinkaan tarkoita sanoa, että äly on typerä, arvoton periaate. Päinvastoin, väitämme olevamme järjen parhaita kannattajia. Olemme sitä mieltä, että ihmisen ylivertaisuus kaikkiin muihin luotuihin olentoihin nähden perustuu juuri tämän jalon lahjan, älyn, hallussapitoon. Olemme myös sitä mieltä, että ihmisellä on toinenkin, tästä jalosta periaatteesta riippumaton lahja, ja se on rakkaus. Äly auttaa rakkautta täyttämään tarkoituksensa ...
        Kuitenkin äly neuvoo sitä nousemaan ja saavuttamaan korkeammat olemisen sfäärit. Olemme tulleet siihen pisteeseen, että äly auttaa rakkautta, ei luo sitä. On oikeampaa kutsua älyä rakkauden palvelijaksi, sillä sen on aina toteltava sitä kaikissa toiveissaan ja pyhissä pyrkimyksissään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Emme suinkaan tarkoita sanoa, että äly on typerä, arvoton periaate. Päinvastoin, väitämme olevamme järjen parhaita kannattajia. Olemme sitä mieltä, että ihmisen ylivertaisuus kaikkiin muihin luotuihin olentoihin nähden perustuu juuri tämän jalon lahjan, älyn, hallussapitoon. Olemme myös sitä mieltä, että ihmisellä on toinenkin, tästä jalosta periaatteesta riippumaton lahja, ja se on rakkaus. Äly auttaa rakkautta täyttämään tarkoituksensa ...
        Kuitenkin äly neuvoo sitä nousemaan ja saavuttamaan korkeammat olemisen sfäärit. Olemme tulleet siihen pisteeseen, että äly auttaa rakkautta, ei luo sitä. On oikeampaa kutsua älyä rakkauden palvelijaksi, sillä sen on aina toteltava sitä kaikissa toiveissaan ja pyhissä pyrkimyksissään.

        Rationalistit taas uskovat, että järki on kaikki kaikessa. Tällainen on ihmiskunnan rappio! Toisaalta myös edistykselliset rationalistit uskovat rakkauden periaatteeseen, mutta he yrittävät tehdä siitä älyn palvelijattaren! Tämä on hirvittävä harha!Rakkaus haluaa kohota henkisillä siivillään sinne, minne tämä vanginvartija (äly) ei voi edes astua, kun taas äly haluaa sitoa sen siivet peläten, että se joutuu kelvottomaan paikkaan! Rakkaus puhuu henkisiä ääniä, jotka paljastavat hänen ainutlaatuisuutensa ja identiteettinsä, kun taas järki, jolla ei ole tällaista kokemusta, luulee sitä sairaudeksi ja "määrää hänelle lääkkeitä" nopeaa paranemista varten! Tällainen on sielumme kuningattaren sisäinen luonnollinen voima, jota tämän kuivan periaatteen (järjen) ulkoinen ja teeskennelty hallinta heikentää, ja se viruu meissä kuin häkkilintu! Valitettavasti! Millaista lohduttomuutta äly voi luoda, kun se käyttää valtaansa väärin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rationalistit taas uskovat, että järki on kaikki kaikessa. Tällainen on ihmiskunnan rappio! Toisaalta myös edistykselliset rationalistit uskovat rakkauden periaatteeseen, mutta he yrittävät tehdä siitä älyn palvelijattaren! Tämä on hirvittävä harha!Rakkaus haluaa kohota henkisillä siivillään sinne, minne tämä vanginvartija (äly) ei voi edes astua, kun taas äly haluaa sitoa sen siivet peläten, että se joutuu kelvottomaan paikkaan! Rakkaus puhuu henkisiä ääniä, jotka paljastavat hänen ainutlaatuisuutensa ja identiteettinsä, kun taas järki, jolla ei ole tällaista kokemusta, luulee sitä sairaudeksi ja "määrää hänelle lääkkeitä" nopeaa paranemista varten! Tällainen on sielumme kuningattaren sisäinen luonnollinen voima, jota tämän kuivan periaatteen (järjen) ulkoinen ja teeskennelty hallinta heikentää, ja se viruu meissä kuin häkkilintu! Valitettavasti! Millaista lohduttomuutta äly voi luoda, kun se käyttää valtaansa väärin!

        Halu hallita ei kuitenkaan johda maailman hallitsemiseen vaan itsetuhoon tietoisuuden elementtinä. Tekemällä näin vahingoitamme paitsi itseämme myös muita olentoja. Halutessaan kulkea toisten alistamisen tietä jiva syyllistyy erittäin holtittomaan tekoon, joka johtaa järjen tuhoutumiseen.

        Sielu ei voi pysähtyä putoamasta tietoisuuden puutteen kuiluun, ennen kuin se toimii vapaaehtoisesti sopusoinnussa absoluuttisen tahdon kanssa. Tosiasia on, että sielu ei ole tuonut itseään olemassaoloon. Sillä on lähde ulkopuolella. Mutta se putoaa erityisesti aineelliseen tilaan - puolitietoisuuden tilaan, ei ilman oman mielensä apua ja halua tehdä pahaa itselleen ja muille. Meidän onneksemme Sri Krishna pystyy täydellisesti käsittelemään oikkujamme ja itsenäisyyttämme häiritsemättä maailman järkevää harmoniaa tai heikentämättä vapauttamme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Halu hallita ei kuitenkaan johda maailman hallitsemiseen vaan itsetuhoon tietoisuuden elementtinä. Tekemällä näin vahingoitamme paitsi itseämme myös muita olentoja. Halutessaan kulkea toisten alistamisen tietä jiva syyllistyy erittäin holtittomaan tekoon, joka johtaa järjen tuhoutumiseen.

        Sielu ei voi pysähtyä putoamasta tietoisuuden puutteen kuiluun, ennen kuin se toimii vapaaehtoisesti sopusoinnussa absoluuttisen tahdon kanssa. Tosiasia on, että sielu ei ole tuonut itseään olemassaoloon. Sillä on lähde ulkopuolella. Mutta se putoaa erityisesti aineelliseen tilaan - puolitietoisuuden tilaan, ei ilman oman mielensä apua ja halua tehdä pahaa itselleen ja muille. Meidän onneksemme Sri Krishna pystyy täydellisesti käsittelemään oikkujamme ja itsenäisyyttämme häiritsemättä maailman järkevää harmoniaa tai heikentämättä vapauttamme.

        Transsendentaalipsykologian henkisen opin mukaan ihmisen äly kuuluu aineellisten objektien kategoriaan. Se ei loista itsessään, vaan se saa sielun valon ja näyttäytyy meille ominaisuuksiltaan erilaisena kuin ne aineelliset kohteet, jotka se tunnistaa. Mutta miten tämä tunnistaminen tapahtuu? Aivan kuten kuu vastaanottaa valoa auringosta, joka, kuten yleisesti tunnustetaan, on itsestään valaiseva ja antaa muille esineille tämän ominaisuuden, niin mieli äärimmäisen hienostuneena aineellisena elimenä valaisee muita ulkoisia esineitä ja havaitsee ne erillisinä kokonaisuuksina.

        Yllä oleva selitys on annettu, jotta voitaisiin poistaa (joskus ylitsepääsemättömältä tuntuva) vaikeus ymmärtää, miten äly on vuorovaikutuksessa materian kanssa. Samanlainen tunnistaa samanlaisen, ja koska älyn ja materian välillä ei ole minkäänlaista samankaltaisuutta, vaikuttaa paradoksaaliselta, että toinen voi tunnistaa toisen ja että niiden välillä voi olla minkäänlaista vuorovaikutusta. Itse asiassa äly ei ole luonnostaan erilainen kuin muut fyysiset esineet, mutta tämä [erilaisuuden] vaikutelma syntyy, koska se saa lainattua valoa täysin erilaisesta lähteestä. Äly ei voi tunnistaa mitään itsestään. Sielusta saadulla voimalla varustautuneena se voi päästä kosketuksiin fyysisten esineiden kanssa älylle alisteisten karkeiden aistien avulla. Mutta kun sielu näin kiinnittyy näihin aineellisiin kohteisiin, se ei voi enää myöhemmin erottautua niistä.


        katkelma Sri Krishna-tattvan kirjasta 'The Harmonist'.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Transsendentaalipsykologian henkisen opin mukaan ihmisen äly kuuluu aineellisten objektien kategoriaan. Se ei loista itsessään, vaan se saa sielun valon ja näyttäytyy meille ominaisuuksiltaan erilaisena kuin ne aineelliset kohteet, jotka se tunnistaa. Mutta miten tämä tunnistaminen tapahtuu? Aivan kuten kuu vastaanottaa valoa auringosta, joka, kuten yleisesti tunnustetaan, on itsestään valaiseva ja antaa muille esineille tämän ominaisuuden, niin mieli äärimmäisen hienostuneena aineellisena elimenä valaisee muita ulkoisia esineitä ja havaitsee ne erillisinä kokonaisuuksina.

        Yllä oleva selitys on annettu, jotta voitaisiin poistaa (joskus ylitsepääsemättömältä tuntuva) vaikeus ymmärtää, miten äly on vuorovaikutuksessa materian kanssa. Samanlainen tunnistaa samanlaisen, ja koska älyn ja materian välillä ei ole minkäänlaista samankaltaisuutta, vaikuttaa paradoksaaliselta, että toinen voi tunnistaa toisen ja että niiden välillä voi olla minkäänlaista vuorovaikutusta. Itse asiassa äly ei ole luonnostaan erilainen kuin muut fyysiset esineet, mutta tämä [erilaisuuden] vaikutelma syntyy, koska se saa lainattua valoa täysin erilaisesta lähteestä. Äly ei voi tunnistaa mitään itsestään. Sielusta saadulla voimalla varustautuneena se voi päästä kosketuksiin fyysisten esineiden kanssa älylle alisteisten karkeiden aistien avulla. Mutta kun sielu näin kiinnittyy näihin aineellisiin kohteisiin, se ei voi enää myöhemmin erottautua niistä.


        katkelma Sri Krishna-tattvan kirjasta 'The Harmonist'.

        Älymystö pitää itseään ainoina, joilla on järki. He epäluuloisesti suhtautuvat kaikkiin menetelmiin, jotka eivät anna ihmisaivoille kunniallista asemaa.

        Intellektuaaliseen lähestymistapaan ihastuneet unohtavat, että ennen kuin henkiseltä toiminnalta voi odottaa myönteisiä tuloksia, on harkittava huolellisesti motiiveja ja tavoitteita. Ei pidä pitää itsestään selvänä, että älylliset pyrkimykset aina kohottavat ihmistä. Henkilön älyllinen pyrkimys voi myös johtaa hänet alennustilaan maallisten taipumustensa kautta. Älykkyyttä voidaan helposti käyttää muiden vahingoksi. Tämän maailman ihmiset käyttävät yleensä älyllisiä kykyjään yrittäessään rikastua ja varmistaakseen mukavan ja miellyttävän maallisen elämän. Jos ihminen ei löydä älykkyytensä käytölle oikeaa tarkoitusta, hän saattaa kulkea väärää tietä, mikä johtaa väistämättä tuhoisiin seurauksiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älymystö pitää itseään ainoina, joilla on järki. He epäluuloisesti suhtautuvat kaikkiin menetelmiin, jotka eivät anna ihmisaivoille kunniallista asemaa.

        Intellektuaaliseen lähestymistapaan ihastuneet unohtavat, että ennen kuin henkiseltä toiminnalta voi odottaa myönteisiä tuloksia, on harkittava huolellisesti motiiveja ja tavoitteita. Ei pidä pitää itsestään selvänä, että älylliset pyrkimykset aina kohottavat ihmistä. Henkilön älyllinen pyrkimys voi myös johtaa hänet alennustilaan maallisten taipumustensa kautta. Älykkyyttä voidaan helposti käyttää muiden vahingoksi. Tämän maailman ihmiset käyttävät yleensä älyllisiä kykyjään yrittäessään rikastua ja varmistaakseen mukavan ja miellyttävän maallisen elämän. Jos ihminen ei löydä älykkyytensä käytölle oikeaa tarkoitusta, hän saattaa kulkea väärää tietä, mikä johtaa väistämättä tuhoisiin seurauksiin.

        Heti kun ihminen tajuaa älylliset kykynsä tässä maailmassa, hän näkee välittömästi, mihin ja miten hän voi käyttää älyään kaikkien aiempien sukupolvien älymystön edustajien yhteisten ponnistelujen ohjaamana. Itse asiassa hänet taivutellaan lempeästi omaksumaan tietty toimintatapa. Kuten hänen hyväntekijänsä uskovat, hänen lojaalisuuttaan on käytettävä yhdessä nykyisen aikakauden normien kanssa. Näin hänet pakotetaan tiettyyn asemaan. Ja ne, jotka kaikin mahdollisin tavoin pakottavat suojattinsa tähän asemaan, uskovat aivan kohtuuttomasti, että he tekevät hänelle tällä tavoin suuren palveluksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heti kun ihminen tajuaa älylliset kykynsä tässä maailmassa, hän näkee välittömästi, mihin ja miten hän voi käyttää älyään kaikkien aiempien sukupolvien älymystön edustajien yhteisten ponnistelujen ohjaamana. Itse asiassa hänet taivutellaan lempeästi omaksumaan tietty toimintatapa. Kuten hänen hyväntekijänsä uskovat, hänen lojaalisuuttaan on käytettävä yhdessä nykyisen aikakauden normien kanssa. Näin hänet pakotetaan tiettyyn asemaan. Ja ne, jotka kaikin mahdollisin tavoin pakottavat suojattinsa tähän asemaan, uskovat aivan kohtuuttomasti, että he tekevät hänelle tällä tavoin suuren palveluksen.

        Kirjoitukset sanovat, että ihmisellä ei ole pahempaa vihollista kuin oma itsensä. Apatia ja välinpitämättömyys Todellisuutta kohtaan on pahempaa kuin itsemurha. Valitettavasti tämä on lähes kaikkien aineellisen maailman asukkaiden vaiva.


    • Anonyymi

      Sen että ihmislaji on pääosin sairasta. Tuhoaa vaan ja kukin pienemmissä tai suurimmissa määrin vallanhakuisia, ahneita, seksuaalisesti sairaita yms - pois kauniilta tellukselta

      • Anonyymi

        Kali Yuga.


    • Filosofiat ovat roskaa. Ainoa TIETO saadaan luonnontieteellisellä loogisella ja empiirisellä menetelmällä. Olemme saaneet sillä hyvin vähän selville, mutta se tieto onkin sitten varmaa.

      Suurin osa, mitä media tarjoaa tieteen tuloksina, on hypoteeseja, jotka eivät nauti johtavien tiedemiesten yhteisymmärrystä eli konsensusta. Tällainen journalistiikka tuo medialle rahaa, mutta ei kerro todella tiedetystä.

      Tiedämme siis erittäin vähän, eikä ole mitään viitteitä, että tietomme lisääntyy merkittävästi. Tarvittaisiin empiirisiin havaintoihin yhteensopiva KAIKEN TEORIA. Sellaista on kuumeisesti metsästetty, mutta emme ole lainkaan varmoja, päästäänkö siihen koskaan. 🌹👀

      • Anonyymi

        Ylpeys ja ylemmyydentunne riistävät koko ihmiskunnalta tiedon viimeisetkin rippeet.


      • Anonyymi

        Tämän ymmärryksen valossa kaikki esineet jaetaan kahteen luokkaan: eläviin ja elottomiin. Me olemme eläviä olentoja ja havaitsemme maailman havaitsijoina. Pystymme toimimaan itsenäisesti, oma-aloitteisesti. Nykyisen käsityksemme mukaan elottomat esineet eivät kykene tähän. Kaikilla elävillä olennoilla on kolme luonnollista yksilöllistä kykyä: päättely, tahto ja aistiminen. Elottomilla asioilla ei ole näitä ominaisuuksia. Näitä elävien olentojen kykyjä voidaan hyödyntää kahdella eri tavalla: 1) positiivinen (shrauta) eli ylhäältä alaspäin suuntautuva menetelmä, jolla hankitaan tietoa transsendentaalisesta todellisuudesta, ja 2) negatiivinen eli pelkkä kokemuksellinen eli alhaalta ylöspäin suuntautuva menetelmä, joka perustuu ulkoisen maailman havaitsemiseen aistien kautta. Molempia näitä menetelmiä on käytetty todellisuutta koskevan tiedon hankkimiseen aikojen alusta lähtien.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämän ymmärryksen valossa kaikki esineet jaetaan kahteen luokkaan: eläviin ja elottomiin. Me olemme eläviä olentoja ja havaitsemme maailman havaitsijoina. Pystymme toimimaan itsenäisesti, oma-aloitteisesti. Nykyisen käsityksemme mukaan elottomat esineet eivät kykene tähän. Kaikilla elävillä olennoilla on kolme luonnollista yksilöllistä kykyä: päättely, tahto ja aistiminen. Elottomilla asioilla ei ole näitä ominaisuuksia. Näitä elävien olentojen kykyjä voidaan hyödyntää kahdella eri tavalla: 1) positiivinen (shrauta) eli ylhäältä alaspäin suuntautuva menetelmä, jolla hankitaan tietoa transsendentaalisesta todellisuudesta, ja 2) negatiivinen eli pelkkä kokemuksellinen eli alhaalta ylöspäin suuntautuva menetelmä, joka perustuu ulkoisen maailman havaitsemiseen aistien kautta. Molempia näitä menetelmiä on käytetty todellisuutta koskevan tiedon hankkimiseen aikojen alusta lähtien.

        Dharman ydin voidaan toteuttaa vain positiivisella, laskevalla menetelmällä (shrauta). On myös mahdollista, että tieto synteettisestä todellisuudesta voidaan hankkia pyhien kirjoitusten kautta tai kuulla niiden perimätiedon kautta, jotka ovat itse havainneet sen tällä tavoin, jolloin se ilmenee aina tässä maailmassa. On myös mahdollista yrittää tutkia todellisuutta negatiivisella tavalla, vertailevan analyysin tai progressiivisen menetelmän avulla, joka perustuu kokemukseen ulkoisten kohteiden havaitsemisesta aisteilla, mutta todellisuutta on mahdotonta tuntea täydellisesti tällaisen menetelmän avulla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Dharman ydin voidaan toteuttaa vain positiivisella, laskevalla menetelmällä (shrauta). On myös mahdollista, että tieto synteettisestä todellisuudesta voidaan hankkia pyhien kirjoitusten kautta tai kuulla niiden perimätiedon kautta, jotka ovat itse havainneet sen tällä tavoin, jolloin se ilmenee aina tässä maailmassa. On myös mahdollista yrittää tutkia todellisuutta negatiivisella tavalla, vertailevan analyysin tai progressiivisen menetelmän avulla, joka perustuu kokemukseen ulkoisten kohteiden havaitsemisesta aisteilla, mutta todellisuutta on mahdotonta tuntea täydellisesti tällaisen menetelmän avulla.

        Todellisuuden täydellistä havaitsemista ei saavuteta yrittämällä päästä eroon kaikenlaisista harhoista abstraktin päättelyn tiellä. ...Hylätessään shrutin empiristit pyrkivät kuitenkin keräämään tietoa ristiriitaisten ja jatkuvasti petollisten aistien avulla ja luottavat täysin suoran havaitsemisen todisteisiin, päätelmiin tai luottavat täysin muinaisten tapojen mielettömään noudattamiseen. Toisin sanoen he hyväksyvät kaiken todistusaineiston lukuun ottamatta arvovaltaisia lähteitä...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todellisuuden täydellistä havaitsemista ei saavuteta yrittämällä päästä eroon kaikenlaisista harhoista abstraktin päättelyn tiellä. ...Hylätessään shrutin empiristit pyrkivät kuitenkin keräämään tietoa ristiriitaisten ja jatkuvasti petollisten aistien avulla ja luottavat täysin suoran havaitsemisen todisteisiin, päätelmiin tai luottavat täysin muinaisten tapojen mielettömään noudattamiseen. Toisin sanoen he hyväksyvät kaiken todistusaineiston lukuun ottamatta arvovaltaisia lähteitä...

        Todellisuutta voidaan yrittää tutkia myös negatiivisella tavalla, vertailevan analyysin tai progressiivisen menetelmän avulla, joka perustuu kokemukseen ulkoisten objektien havaitsemisesta aisteilla, mutta todellisuutta on mahdotonta tuntea täydellisesti tällaisella menetelmällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todellisuutta voidaan yrittää tutkia myös negatiivisella tavalla, vertailevan analyysin tai progressiivisen menetelmän avulla, joka perustuu kokemukseen ulkoisten objektien havaitsemisesta aisteilla, mutta todellisuutta on mahdotonta tuntea täydellisesti tällaisella menetelmällä.

        Comte perusteli tämän aineellisen todellisuuden ja jätti meille laajan ja monipuolisen opin, joka perustuu induktiomenetelmään4 , joka perustuu hänen henkilökohtaiseen materialistiseen kokemukseensa. Mutta vaikka hän kutsui itseään realistiksi, hänen tulkintamenetelmänsä perustui täysin aineellisten objektien hahmottamiseen ja on varmasti täysin sopimaton tuomaan meitä lähemmäs transsendenttia todellisuutta. Samaa tietä kulkee valtaosa filosofeista sekä uskonnollisten lahkojen ideologit, jotka uskovat, että tavoiteltava päämäärä on yhtenäinen Totuus (vastakohtana käsittämättömän monimuotoiselle aineelle), ja jotka yrittävät käsittää sen henkilökohtaisen kokemuksensa perusteella yleistämällä kaikkien fyysisten aistien tietämyksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Comte perusteli tämän aineellisen todellisuuden ja jätti meille laajan ja monipuolisen opin, joka perustuu induktiomenetelmään4 , joka perustuu hänen henkilökohtaiseen materialistiseen kokemukseensa. Mutta vaikka hän kutsui itseään realistiksi, hänen tulkintamenetelmänsä perustui täysin aineellisten objektien hahmottamiseen ja on varmasti täysin sopimaton tuomaan meitä lähemmäs transsendenttia todellisuutta. Samaa tietä kulkee valtaosa filosofeista sekä uskonnollisten lahkojen ideologit, jotka uskovat, että tavoiteltava päämäärä on yhtenäinen Totuus (vastakohtana käsittämättömän monimuotoiselle aineelle), ja jotka yrittävät käsittää sen henkilökohtaisen kokemuksensa perusteella yleistämällä kaikkien fyysisten aistien tietämyksen.

        Näin me ymmärrämme, että todellisuuden täydellistä havaitsemista ei saavuteta yrittämällä päästä eroon kaikenlaisista harhoista abstraktin päättelyn tiellä. Ainoa tapa on hyväksyä henkinen mestari. ...Hylätessään shrutin (tai Vedoille omistautumisen) tien empiristit pyrkivät kuitenkin keräämään tietoa ristiriitaisten ja jatkuvasti petollisten aistien avulla ja luottavat täysin suoran havaitsemisen todisteisiin, päätelmiin tai luottavat täysin muinaisten tapojen mielettömään noudattamiseen. Toisin sanoen he hyväksyvät kaiken todistusaineiston lukuun ottamatta arvovaltaisia lähteitä tai Vedoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin me ymmärrämme, että todellisuuden täydellistä havaitsemista ei saavuteta yrittämällä päästä eroon kaikenlaisista harhoista abstraktin päättelyn tiellä. Ainoa tapa on hyväksyä henkinen mestari. ...Hylätessään shrutin (tai Vedoille omistautumisen) tien empiristit pyrkivät kuitenkin keräämään tietoa ristiriitaisten ja jatkuvasti petollisten aistien avulla ja luottavat täysin suoran havaitsemisen todisteisiin, päätelmiin tai luottavat täysin muinaisten tapojen mielettömään noudattamiseen. Toisin sanoen he hyväksyvät kaiken todistusaineiston lukuun ottamatta arvovaltaisia lähteitä tai Vedoja.

        Vaikka nämä ajattelijat esittävät hypoteesinsa ja näkemyksensä järjestelmällisesti ja tieteellisesti, kaikki heidän ponnistelunsa johtavat vain siihen, että heidän puolueensa, ryhmittymänsä tai yhteisönsä jähmettyvät yhä enemmän lahkolaisuuteen. Tästä syystä kaikki nämä uskonnolliset tai filosofiset olettamukset eivät kykene viemään meitä lähemmäs universaalia harmoniaa, yhden absoluuttisen totuuden tuntemusta, koska tällaiset menetelmät vain rajoittavat havaitsemisen alaa. Tällainen lahkolaisuuteen perustuva maailmankatsomus johtaa jatkuvasti pois pääideaalista, joka on yhden absoluuttisen todellisuuden tunteminen, ja harmonian sijasta se vain pystyttää lukuisia esteitä yhtenäisyyden ja tasa-arvon varjolla. Jos tutkimme tämän asiaintilan syytä, huomaamme, että tällaiset lahkojen väliset ristiriidat johtuvat yksilöllisten taipumusten ja halujen eroista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka nämä ajattelijat esittävät hypoteesinsa ja näkemyksensä järjestelmällisesti ja tieteellisesti, kaikki heidän ponnistelunsa johtavat vain siihen, että heidän puolueensa, ryhmittymänsä tai yhteisönsä jähmettyvät yhä enemmän lahkolaisuuteen. Tästä syystä kaikki nämä uskonnolliset tai filosofiset olettamukset eivät kykene viemään meitä lähemmäs universaalia harmoniaa, yhden absoluuttisen totuuden tuntemusta, koska tällaiset menetelmät vain rajoittavat havaitsemisen alaa. Tällainen lahkolaisuuteen perustuva maailmankatsomus johtaa jatkuvasti pois pääideaalista, joka on yhden absoluuttisen todellisuuden tunteminen, ja harmonian sijasta se vain pystyttää lukuisia esteitä yhtenäisyyden ja tasa-arvon varjolla. Jos tutkimme tämän asiaintilan syytä, huomaamme, että tällaiset lahkojen väliset ristiriidat johtuvat yksilöllisten taipumusten ja halujen eroista.

        Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö nämä taipumusten erot kuuluisi elävien olentojen toiseen luontoon, jonka ne saivat muinaisina aikoina, kun niiden sydämet kääntyivät pois Jumalasta. Erilaiset koulukunnat ovat syntyneet vain suojelemaan henkilökohtaisia pyrkimyksiä, jotka ovat ainutlaatuisia heidän yksilöllisen maailmankäsityksensä vuoksi, mutta jotka ovat toivottoman rajallisia ja johtavat väistämättömiin yhteenottoihin ja vihamielisyyteen. Tästä on syntynyt lukuisia uskonnollisia ja filosofisia näkemyksiä, joita voidaan virallisesti kutsua vedalaisiksi sampradayoiksi (lahkoihin kuuluviksi ristiriitaisiksi opeiksi ja uskomuksiksi).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö nämä taipumusten erot kuuluisi elävien olentojen toiseen luontoon, jonka ne saivat muinaisina aikoina, kun niiden sydämet kääntyivät pois Jumalasta. Erilaiset koulukunnat ovat syntyneet vain suojelemaan henkilökohtaisia pyrkimyksiä, jotka ovat ainutlaatuisia heidän yksilöllisen maailmankäsityksensä vuoksi, mutta jotka ovat toivottoman rajallisia ja johtavat väistämättömiin yhteenottoihin ja vihamielisyyteen. Tästä on syntynyt lukuisia uskonnollisia ja filosofisia näkemyksiä, joita voidaan virallisesti kutsua vedalaisiksi sampradayoiksi (lahkoihin kuuluviksi ristiriitaisiksi opeiksi ja uskomuksiksi).

        Hieman pohdittuamme ymmärrämme, että kaikki nämä opit ja uskomukset vaativat jotakin neljästä purusharthasta (ihmiselämän päämäärästä), eli dharmaa, arthaa, kamaa tai mokshaa (maallinen uskonnollisuus, aineellinen vauraus, aistimellisen nautinnon tai vapautumisen halu). Näin ollen kaikki nämä pyrkimykset saavuttaa elämän päämäärät perustuvat itse asiassa ulkoiseen, ei-henkiseen (achit) tietoon todellisuudesta fyysisten aistien kautta.

        Itse asiassa kaikkien näiden pyrkimysten tarkoituksena on tyydyttää aistit ja täyttää itsekkäät halut. Kokemuksen täydellinen puute absoluuttisen todellisuuden tutkimisesta johtaa siihen, että maallinen tieto mielletään hengelliseksi, mikä johtaa aineen ja hengen vertailevaan analyysiin, jossa ne asetetaan virheellisesti samaan kategoriaan. Tämä on syy erilaisten spekulatiivisten koulukuntien ja uskonnollisten yhteisöjen lisääntyvään lahkolaisuuteen, joiden tavoitteena on saavuttaa edellä kuvatut neljä purusharthaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hieman pohdittuamme ymmärrämme, että kaikki nämä opit ja uskomukset vaativat jotakin neljästä purusharthasta (ihmiselämän päämäärästä), eli dharmaa, arthaa, kamaa tai mokshaa (maallinen uskonnollisuus, aineellinen vauraus, aistimellisen nautinnon tai vapautumisen halu). Näin ollen kaikki nämä pyrkimykset saavuttaa elämän päämäärät perustuvat itse asiassa ulkoiseen, ei-henkiseen (achit) tietoon todellisuudesta fyysisten aistien kautta.

        Itse asiassa kaikkien näiden pyrkimysten tarkoituksena on tyydyttää aistit ja täyttää itsekkäät halut. Kokemuksen täydellinen puute absoluuttisen todellisuuden tutkimisesta johtaa siihen, että maallinen tieto mielletään hengelliseksi, mikä johtaa aineen ja hengen vertailevaan analyysiin, jossa ne asetetaan virheellisesti samaan kategoriaan. Tämä on syy erilaisten spekulatiivisten koulukuntien ja uskonnollisten yhteisöjen lisääntyvään lahkolaisuuteen, joiden tavoitteena on saavuttaa edellä kuvatut neljä purusharthaa.

        Vapaa kaikista epäpuhtauksista (shuddha), J...Koska aistien tuottama tieto ja vastenmielisyys transsendentaalisen maailman palvelemista kohtaan ovat kuitenkin vallalla, ... peittyy sielun mukana kahdella peitteellä eli karkealla ja hienojakoisella aineellisella ehdollistumisella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vapaa kaikista epäpuhtauksista (shuddha), J...Koska aistien tuottama tieto ja vastenmielisyys transsendentaalisen maailman palvelemista kohtaan ovat kuitenkin vallalla, ... peittyy sielun mukana kahdella peitteellä eli karkealla ja hienojakoisella aineellisella ehdollistumisella.

        Täydellinen ja totuus on kaikkien inhimillisten kykyjen ulottumattomissa. Ihmiselle on luontaista olla harhaanjohdettu. Ihmisen mielentila on jatkuvassa muutoksessa, ja tämä vaikuttaa hänen maailmankuvaansa. Ihmisen aistit ovat epätäydellisiä ja ristiriitaisia. Ihminen pettää jatkuvasti tietoisesti tai tiedostamattaan itseään ja muita. Kaikki tämä osoittaa, että ihminen ei yksinkertaisesti kykene hankkimaan täydellistä tietoa totuudesta.

        Täydellisellä ja absoluuttisella totuudella ei siis ole mitään tekemistä psyykkisten ilmiöiden tai mielen ymmärrettävissä olevien hypoteesien kanssa. Se on täysin henkistä, toisin kuin mentaaliset kyvyt. Tässä maailmassa ihmisen koko olemassaolo perustuu usein henkiseen toimintaan. Ihmisen, joka ei tukahduta sisäistä kaipuutaan aidon ja täydellisen totuuden oivaltamiseen, ensimmäisenä herää kysymys, onko olemassa mitään keinoa toteuttaa oman sielunsa syvimmät toiveet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täydellinen ja totuus on kaikkien inhimillisten kykyjen ulottumattomissa. Ihmiselle on luontaista olla harhaanjohdettu. Ihmisen mielentila on jatkuvassa muutoksessa, ja tämä vaikuttaa hänen maailmankuvaansa. Ihmisen aistit ovat epätäydellisiä ja ristiriitaisia. Ihminen pettää jatkuvasti tietoisesti tai tiedostamattaan itseään ja muita. Kaikki tämä osoittaa, että ihminen ei yksinkertaisesti kykene hankkimaan täydellistä tietoa totuudesta.

        Täydellisellä ja absoluuttisella totuudella ei siis ole mitään tekemistä psyykkisten ilmiöiden tai mielen ymmärrettävissä olevien hypoteesien kanssa. Se on täysin henkistä, toisin kuin mentaaliset kyvyt. Tässä maailmassa ihmisen koko olemassaolo perustuu usein henkiseen toimintaan. Ihmisen, joka ei tukahduta sisäistä kaipuutaan aidon ja täydellisen totuuden oivaltamiseen, ensimmäisenä herää kysymys, onko olemassa mitään keinoa toteuttaa oman sielunsa syvimmät toiveet.

        Empiiriset ja mentaaliset totuudet luodaan mielessä ja ne ovat pohjimmiltaan vain elottomia dogmeja. Jokainen niistä on epätäydellinen ja olemassaolonsa kannalta riippuvainen lukuisista muista sen kaltaisista päätelmistä. Tällaisella empiirisellä totuudella ei ole omaa itsenäistä olemassaoloa. Ilmiömaailma suhtautuu todellisuuteen täsmälleen samoin kuin varjo todelliseen substanssiin, pimeys valoon, kuolema elämään, valheellisuus totuuteen. Nämä kaksi kategoriaa eivät voi elää rinnakkain. Toisen läsnäolo merkitsee toisen puuttumista. Psyykkinen elämä kieltää henkisen elämän, aivan kuten empiiristen totuuksien läsnäolo kieltää henkisen totuuden ymmärtämisen. Näiden kategorioiden välillä ei ole pelkästään laadullista eroa. Ne sulkevat toisensa pois.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Empiiriset ja mentaaliset totuudet luodaan mielessä ja ne ovat pohjimmiltaan vain elottomia dogmeja. Jokainen niistä on epätäydellinen ja olemassaolonsa kannalta riippuvainen lukuisista muista sen kaltaisista päätelmistä. Tällaisella empiirisellä totuudella ei ole omaa itsenäistä olemassaoloa. Ilmiömaailma suhtautuu todellisuuteen täsmälleen samoin kuin varjo todelliseen substanssiin, pimeys valoon, kuolema elämään, valheellisuus totuuteen. Nämä kaksi kategoriaa eivät voi elää rinnakkain. Toisen läsnäolo merkitsee toisen puuttumista. Psyykkinen elämä kieltää henkisen elämän, aivan kuten empiiristen totuuksien läsnäolo kieltää henkisen totuuden ymmärtämisen. Näiden kategorioiden välillä ei ole pelkästään laadullista eroa. Ne sulkevat toisensa pois.

        Ihmisäly yrittää ymmärtää tuntematonta aiemmin löytämiensä empiiristen totuuksien perusteella. Tällaista ymmärtämismenetelmää kutsutaan nousevaksi menetelmäksi. Henkinen menetelmä eroaa kuitenkin sekä empiirisen logiikan induktiivisesta että deduktiivisesta menetelmästä. Deduktioon perustuva intuitio on itsessään periytyvä tuote siitä kokemuksesta, joka siirtyy vanhemmalta lapselle fyysisen kehon kautta. Induktiivisen ja deduktiivisen menetelmän välillä ei siis ole [oleellista] eroa - yhdessä ne muodostavat empiirisen maailmankuvan kokonaiskuvan. Ja koska nämä menetelmät rajoittuvat epätäydellisten aistiemme kautta kerättyyn kokemukseen, niitä ei voida soveltaa sen ymmärtämiseen, mikä on empiirisesti käsittämätöntä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmisäly yrittää ymmärtää tuntematonta aiemmin löytämiensä empiiristen totuuksien perusteella. Tällaista ymmärtämismenetelmää kutsutaan nousevaksi menetelmäksi. Henkinen menetelmä eroaa kuitenkin sekä empiirisen logiikan induktiivisesta että deduktiivisesta menetelmästä. Deduktioon perustuva intuitio on itsessään periytyvä tuote siitä kokemuksesta, joka siirtyy vanhemmalta lapselle fyysisen kehon kautta. Induktiivisen ja deduktiivisen menetelmän välillä ei siis ole [oleellista] eroa - yhdessä ne muodostavat empiirisen maailmankuvan kokonaiskuvan. Ja koska nämä menetelmät rajoittuvat epätäydellisten aistiemme kautta kerättyyn kokemukseen, niitä ei voida soveltaa sen ymmärtämiseen, mikä on empiirisesti käsittämätöntä.

        Vedojen paljastetun viestin mukaan on vain yksi lähde, jonka kautta henkinen valaistuminen paljastuu meille. Transsendenttinen viesti tulee meille äänen muodossa eli opettajan oppilaalleen antamien suullisten ohjeiden muodossa. Tämän maailman ilmiöitä koskeva tieto, joka myös välittyy äänen välityksellä, voidaan todentaa muiden aistien todisteilla. Henkistä tietoa ei kuitenkaan voida välittää tämän maailman kohteita tai käsitteitä kuvaavan äänen välityksellä. Äänen, joka välittää viestin ikuisesta maailmasta, on itse poikkeuksetta oltava ikuinen ja itsestään selvä. Tätä on lähes mahdotonta ymmärtää tai hyväksyä, kun otetaan huomioon nykyinen käsityksemme tavallisten äänien luonteesta. On olemassa tämän maailman tuottamia ääniä ja on olemassa ääniä, jotka tulevat korkeammasta todellisuudesta. Sitä, minkä kaikki tunnustavat älyllisille kykyillemme käsittämättömäksi, ei voida koskaan ymmärtää ymmärrettävien ja tavallisten aineellisten äänien avulla. Aineellisen maailman tavalliset äänet vastaavat fyysisiä aistielimiä eli lihallisia korvia. Transsendentaalinen ääni, joka laskeutuu Absoluutin valtakunnasta ja ilmenee Herran nuhteettomien palvelijoiden huulilla, vaikuttaa suoraan ihmissieluun tarkkaavaisen kuuntelun kautta, mikä on edellytys sille, että ihminen voi omaksua uskomuksen siitä, että tämä ääni on itsessään identtinen korkeimman todellisuuden itsestään paljastuneen elävän tiedon kanssa, jota ei voi käsittää millään muulla menetelmällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedojen paljastetun viestin mukaan on vain yksi lähde, jonka kautta henkinen valaistuminen paljastuu meille. Transsendenttinen viesti tulee meille äänen muodossa eli opettajan oppilaalleen antamien suullisten ohjeiden muodossa. Tämän maailman ilmiöitä koskeva tieto, joka myös välittyy äänen välityksellä, voidaan todentaa muiden aistien todisteilla. Henkistä tietoa ei kuitenkaan voida välittää tämän maailman kohteita tai käsitteitä kuvaavan äänen välityksellä. Äänen, joka välittää viestin ikuisesta maailmasta, on itse poikkeuksetta oltava ikuinen ja itsestään selvä. Tätä on lähes mahdotonta ymmärtää tai hyväksyä, kun otetaan huomioon nykyinen käsityksemme tavallisten äänien luonteesta. On olemassa tämän maailman tuottamia ääniä ja on olemassa ääniä, jotka tulevat korkeammasta todellisuudesta. Sitä, minkä kaikki tunnustavat älyllisille kykyillemme käsittämättömäksi, ei voida koskaan ymmärtää ymmärrettävien ja tavallisten aineellisten äänien avulla. Aineellisen maailman tavalliset äänet vastaavat fyysisiä aistielimiä eli lihallisia korvia. Transsendentaalinen ääni, joka laskeutuu Absoluutin valtakunnasta ja ilmenee Herran nuhteettomien palvelijoiden huulilla, vaikuttaa suoraan ihmissieluun tarkkaavaisen kuuntelun kautta, mikä on edellytys sille, että ihminen voi omaksua uskomuksen siitä, että tämä ääni on itsessään identtinen korkeimman todellisuuden itsestään paljastuneen elävän tiedon kanssa, jota ei voi käsittää millään muulla menetelmällä.

        Kaikki erimielisyydet, jotka jakavat ihmiskunnan lukemattomiin sotiviin ryhmittymiin, johtuvat siitä, että ihmiskunta kieltäytyy tunnustamasta tarvetta seurata Absoluutin suoraa ohjausta kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Mutta tällaista ohjausta ei tule heti, kun meillä on tällainen halu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki erimielisyydet, jotka jakavat ihmiskunnan lukemattomiin sotiviin ryhmittymiin, johtuvat siitä, että ihmiskunta kieltäytyy tunnustamasta tarvetta seurata Absoluutin suoraa ohjausta kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Mutta tällaista ohjausta ei tule heti, kun meillä on tällainen halu.

        Tähän asti jopa kaikkein innokkaimmalla empiristillä ei pitäisi olla vaikeuksia ymmärtää. Empirismin todellinen linnake näyttää pysyvän täysin turvassa. Empiristin käsityksen mukaan ihanteellinen henkilökohtainen vapaus tulee mahdolliseksi vain, jos jokainen alkaa ohjautua oman sisäisen ymmärryksensä mukaisesta kuuliaisuudesta. Hän vastustaa pohjimmiltaan kaikkea ulkoista ohjausta.

        Empiristi ei hyväksy ilmoitettujen kirjoitusten kiistatonta auktoriteettia. Hän uskoo, että vaaditaan vain alistumista sille, minkä järki on perusteellisesti tarkistanut. Jopa transsendenttisen opettajan, joka puhuttelee jotakuta sydämen kautta, tarvitsee vain suostutella, ei käskeä. Epäluotettava mielemme kokee hänen käskyjensä vaativan liian tinkimätöntä kuuliaisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tähän asti jopa kaikkein innokkaimmalla empiristillä ei pitäisi olla vaikeuksia ymmärtää. Empirismin todellinen linnake näyttää pysyvän täysin turvassa. Empiristin käsityksen mukaan ihanteellinen henkilökohtainen vapaus tulee mahdolliseksi vain, jos jokainen alkaa ohjautua oman sisäisen ymmärryksensä mukaisesta kuuliaisuudesta. Hän vastustaa pohjimmiltaan kaikkea ulkoista ohjausta.

        Empiristi ei hyväksy ilmoitettujen kirjoitusten kiistatonta auktoriteettia. Hän uskoo, että vaaditaan vain alistumista sille, minkä järki on perusteellisesti tarkistanut. Jopa transsendenttisen opettajan, joka puhuttelee jotakuta sydämen kautta, tarvitsee vain suostutella, ei käskeä. Epäluotettava mielemme kokee hänen käskyjensä vaativan liian tinkimätöntä kuuliaisuutta.

        Sri Chaitanya sanoo, että tällainen käsitys estää ihmistä kehittymästä henkisesti. Ne, jotka ovat tyytyväisiä tietämättömään asemaansa, eivät halua muuttaa mitään. Absoluutin etsijäksi voidaan tunnustautua vain, jos on vahvasti eri mieltä. Kun ihminen todella etsii Totuutta, hän alkaa välttää kaikkea sellaista asemaa, jossa hänen on itse hallittava omaa edistymistään. Hän tarvitsee korkeammassa asemassa olevan henkilön ohjausta. Tuo auktoriteetti, jonka on ensin vakuutettava hänet käskyjensä oikeellisuudesta, siirtää auktoriteettinsa vain mestarilta palvelijalle. Tästä syystä tarvitsemme aitoa mestaria, emme palvelijaa.

        Empiristi ei kuitenkaan kyseenalaista oman järkensä kiistattomuutta. Hän ei pohjimmiltaan vastusta autoritaarista valtaa. Mutta mustasta ei koskaan tule valkoista, vaikka hänen järkensä käskisi häntä hyväksymään sen. Jopa tässä maailmassa on objektiivinen todellisuus. Ulkoinen ei koskaan ole olemassaolonsa osalta riippuvainen sisäisestä. Löytäisikö järki sitten syyn alistua "ehdoitta" ulkoiselle "auktoriteetille"?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sri Chaitanya sanoo, että tällainen käsitys estää ihmistä kehittymästä henkisesti. Ne, jotka ovat tyytyväisiä tietämättömään asemaansa, eivät halua muuttaa mitään. Absoluutin etsijäksi voidaan tunnustautua vain, jos on vahvasti eri mieltä. Kun ihminen todella etsii Totuutta, hän alkaa välttää kaikkea sellaista asemaa, jossa hänen on itse hallittava omaa edistymistään. Hän tarvitsee korkeammassa asemassa olevan henkilön ohjausta. Tuo auktoriteetti, jonka on ensin vakuutettava hänet käskyjensä oikeellisuudesta, siirtää auktoriteettinsa vain mestarilta palvelijalle. Tästä syystä tarvitsemme aitoa mestaria, emme palvelijaa.

        Empiristi ei kuitenkaan kyseenalaista oman järkensä kiistattomuutta. Hän ei pohjimmiltaan vastusta autoritaarista valtaa. Mutta mustasta ei koskaan tule valkoista, vaikka hänen järkensä käskisi häntä hyväksymään sen. Jopa tässä maailmassa on objektiivinen todellisuus. Ulkoinen ei koskaan ole olemassaolonsa osalta riippuvainen sisäisestä. Löytäisikö järki sitten syyn alistua "ehdoitta" ulkoiselle "auktoriteetille"?

        ä. Vaikka empiirinen äly ylpeilee omalla vapaudellaan, se ei voi onnitella itseään siitä, että se on saavuttanut palvelijan tai isännän aseman, ja tästä yksinkertaisesta syystä se on petos alusta loppuun. Todellisuudessa sillä ei ole mitään halua palvella, ja se vain teeskentelee toimivansa vapaaehtoisesti, vaikka se joutuu jatkuvasti nöyrtymään ja toimimaan vastoin omaa luontoaan. Pyrkimys käsittää totuus tällaisen käsityksen pohjalta ei koskaan auta alisteisen aseman valtaamisessa. Tämä on tunnetusti kaikkien empiiristen tieteiden sananlaskuinen unelma, olipa niiden suuntaus mikä tahansa. Tästä tekopyhyydestä on luovuttava, jos todella haluamme oivaltaa totuuden.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ä. Vaikka empiirinen äly ylpeilee omalla vapaudellaan, se ei voi onnitella itseään siitä, että se on saavuttanut palvelijan tai isännän aseman, ja tästä yksinkertaisesta syystä se on petos alusta loppuun. Todellisuudessa sillä ei ole mitään halua palvella, ja se vain teeskentelee toimivansa vapaaehtoisesti, vaikka se joutuu jatkuvasti nöyrtymään ja toimimaan vastoin omaa luontoaan. Pyrkimys käsittää totuus tällaisen käsityksen pohjalta ei koskaan auta alisteisen aseman valtaamisessa. Tämä on tunnetusti kaikkien empiiristen tieteiden sananlaskuinen unelma, olipa niiden suuntaus mikä tahansa. Tästä tekopyhyydestä on luovuttava, jos todella haluamme oivaltaa totuuden.

        Empiirinen äly ei pysty murtamaan kahleitaan millään tuntemallaan menetelmällä: ei hallitsemalla eikä alistumalla. Se ei kykene hallitsemaan voiman puutteen vuoksi. Se ei kykene palvelemaan tiedon puutteen vuoksi. Vaatimaton ihmisäly ei kykene löytämään itselleen täyttymystä omasta niukasta kapasiteetistaan. Se voi toimia kunnolla vain, jos se saa ohjausta ylhäältä ja jonkin verran toimintavapautta. Ainoastaan Totuuden palveleminen voi tarjota tämän sellaisessa muodossa, jonka mieli itse voi hyväksyä. Se on korkeimman Totuuden ainoa todellinen ilmentymä, joka voi antaa meille tunteen tuntemattomasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Empiirinen äly ei pysty murtamaan kahleitaan millään tuntemallaan menetelmällä: ei hallitsemalla eikä alistumalla. Se ei kykene hallitsemaan voiman puutteen vuoksi. Se ei kykene palvelemaan tiedon puutteen vuoksi. Vaatimaton ihmisäly ei kykene löytämään itselleen täyttymystä omasta niukasta kapasiteetistaan. Se voi toimia kunnolla vain, jos se saa ohjausta ylhäältä ja jonkin verran toimintavapautta. Ainoastaan Totuuden palveleminen voi tarjota tämän sellaisessa muodossa, jonka mieli itse voi hyväksyä. Se on korkeimman Totuuden ainoa todellinen ilmentymä, joka voi antaa meille tunteen tuntemattomasta.

        Empiristien oletus siitä, että Korkein Totuus on persoonaton, on täysin sopimaton oletus, joka on täysin vailla tervettä järkeä. Syy tähän virheeseen on siinä, että asetamme Korkeimman Totuuden samalle tasolle niin sanottujen empiiristen "totuuksien" kanssa, jotka ovat persoonattomia, koska ne ovat abstrakteja yleistettyjä kuvia rajallisista olennoista.


    • Koska tiedämme todellisuudessa vain vähän, mutta ihminen HALUAISI tietää paljon, on syntynyt tie valetietoon, jota sanotaan filosofiaksi. Filosofia on sitä, että tietomme aukot yritetään täyttää aivojen luomilla kuvitelmilla. 🌹👀

      • Anonyymi

        Jaahas. Ja mikä sitten on oikea tiede? Kemia, fysiikka?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jaahas. Ja mikä sitten on oikea tiede? Kemia, fysiikka?

        Sekä fysiikan että kemian tiedot ovat oikeaa tietoa. Niin on myös biologia. Sitten on ns. tieteenaloja, jotka ovat osittain pohdiskelujen tuotosta. Niiden tulokset ovat keskenään ristiriitaiset, koska niihin on sekoitettu filosofiaa. 🌹👀


      • Anonyymi
        ouro kirjoitti:

        Sekä fysiikan että kemian tiedot ovat oikeaa tietoa. Niin on myös biologia. Sitten on ns. tieteenaloja, jotka ovat osittain pohdiskelujen tuotosta. Niiden tulokset ovat keskenään ristiriitaiset, koska niihin on sekoitettu filosofiaa. 🌹👀

        Niin paljon filosofiaa kohtaan tuntemaa vihaa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin paljon filosofiaa kohtaan tuntemaa vihaa.

        Päättelet tunteenomaisesti diggaa - vihaa -akselilla. Pitäisi osata ajatella viileästi tietää - ei tiedä -akselilla. 🌹👀


      • Anonyymi
        ouro kirjoitti:

        Päättelet tunteenomaisesti diggaa - vihaa -akselilla. Pitäisi osata ajatella viileästi tietää - ei tiedä -akselilla. 🌹👀

        Miten nyt ilman tunteita?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten nyt ilman tunteita?

        Jos tunteet vaikuttavat päättelyn lopputulokseen, päättely ei ole validi. 🌹👀


      • Anonyymi
        ouro kirjoitti:

        Jos tunteet vaikuttavat päättelyn lopputulokseen, päättely ei ole validi. 🌹👀

        "Totuuden etsiminen." Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj
        ...
        ...
        Jokainen haluaisi ajatella, että hänen nuoruutensa, murrosikänsä, oli parasta aikaa. Ihminen säilyttää koko elämänsä ajan lapsuudessa ja nuoruudessa hankkimansa makutottumukset - musiikin ja ruoan makutottumukset. Pidän kuitenkin Charles Dickensin sanoista, joilla hän aloittaa tarinansa kahdesta kaupungista: "Ne olivat parhaita aikoja. Nämä olivat huonoimpia aikoja." Jopa nykyhetkestä meillä on oikeus sanoa sama asia. Juttelin juuri ... kanssa ja kerroin hänelle siitä, miten me tuon ajan ihmiset ajattelimme toteuttaa itseämme, löytää todellisen itsemme.

        Loppujen lopuksi voimme sanoa, että elämä, todellinen elämä missä tahansa muodossa ja milloin tahansa, koostuu yhdestä kysymyksestä - kysymyksestä löytää oma itsensä, vastata kysymykseen "kuka minä olen?" Uskon, että te kaikki tunnette tunteen, kun elätte, teillä on oma näkemyksenne maailmasta, mutta yhtäkkiä teille tulee jokin tieto, ehkä jokin löytö, jotain uutta kirjallisuuden, taiteen, musiikin tai jonkin muun maailmassa, ja tämä löytö, tämä tieto kääntää maailmankatsomuksenne ylösalaisin.

        Ei suotta sanota, että elämme nyt tiedon aikakautta. Aiemmin, menneinä aikoina, ihminen saattoi elää omassa pienessä, rajatussa maailmassaan eikä tiennyt mitään ympäröivästä suuresta maailmasta, eikä ollut kiinnostunut siitä, mitä ulkopuolella tapahtuu. Tästä syystä entisaikojen seikkailijat eivät istuneet paikoillaan, vaan nousivat laivaan ja lähtivät matkalle päästäkseen kosketuksiin, nähdäkseen tuntemattomia kansoja, tuntemattomia kulttuureja, nähdäkseen jotain uutta.
        ...
        Ja nykyään kaikilla on Wikipedia. No, ehkä tänään he sanovat: "Wikipedia on tänään alhaalla. No, tai ehkä kolmen kuukauden ajan, kun koululaiset ovat poissa koulusta, se kytketään pois päältä". Pointti on kuitenkin se, että emme pysty sulkemaan maailmaa ympäriltämme juuri nyt. Ei yksinkertaisesti voi olla minkäänlainen nykyaikainen ihminen, jos sulkee itsensä pois muilta vaihtoehtoisilta maailmankuvilta, jos ei ole tietoinen siitä, että maailmasta on olemassa erilaisia näkemyksiä, erilaisia näkökulmia.

        Voimme siis sanoa, että pohjimmiltaan kyse on itsensä löytämisestä, henkisestä löytämisestä. Emme tiedä, kuinka totta historialliset tiedot ovat, emme voi olla varmoja siitä, mitä oppikirjoihin on kirjoitettu. Mutta voimme olla varmoja siitä, että kaikkina aikoina oli ihmisiä kuten sinä ja minä, ja nämä ihmiset yrittivät löytää paikkansa maailmassa, yrittivät selvittää, keitä he olivat.

        Käytämme joskus ilmaisua "transsendentti" tai "transsendentaalinen", joka tulee sanasta "transcend" - ylittää; se, mikä ylittää paikalliset, paikalliset käsitykset. Se viittaa siihen pysyvään osaan minuudestani, joka ylittää väliaikaiset tilani olla pikkulapsi, lapsi, teini-ikäinen. Juuri tällaisesta asiasta puhutaan Bhagavad-gitassa. Siinä Krishna neuvoo soturi Arjunaa. Bhagavad-gitan juoni on se, että tuolla hetkellä Arjuna, tämä suuri soturi, oli niin järkyttynyt tapahtumista, karmansa aiheuttamista olosuhteista, ettei hän kyennyt hallitsemaan itseään eikä tiennyt, miten toimia oikein. Silloin Krishna muistutti häntä siitä, että kaikki nämä maalliset olosuhteet ovat väliaikaisia, ne tulevat ja menevät kuin vuodenajat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Totuuden etsiminen." Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj
        ...
        ...
        Jokainen haluaisi ajatella, että hänen nuoruutensa, murrosikänsä, oli parasta aikaa. Ihminen säilyttää koko elämänsä ajan lapsuudessa ja nuoruudessa hankkimansa makutottumukset - musiikin ja ruoan makutottumukset. Pidän kuitenkin Charles Dickensin sanoista, joilla hän aloittaa tarinansa kahdesta kaupungista: "Ne olivat parhaita aikoja. Nämä olivat huonoimpia aikoja." Jopa nykyhetkestä meillä on oikeus sanoa sama asia. Juttelin juuri ... kanssa ja kerroin hänelle siitä, miten me tuon ajan ihmiset ajattelimme toteuttaa itseämme, löytää todellisen itsemme.

        Loppujen lopuksi voimme sanoa, että elämä, todellinen elämä missä tahansa muodossa ja milloin tahansa, koostuu yhdestä kysymyksestä - kysymyksestä löytää oma itsensä, vastata kysymykseen "kuka minä olen?" Uskon, että te kaikki tunnette tunteen, kun elätte, teillä on oma näkemyksenne maailmasta, mutta yhtäkkiä teille tulee jokin tieto, ehkä jokin löytö, jotain uutta kirjallisuuden, taiteen, musiikin tai jonkin muun maailmassa, ja tämä löytö, tämä tieto kääntää maailmankatsomuksenne ylösalaisin.

        Ei suotta sanota, että elämme nyt tiedon aikakautta. Aiemmin, menneinä aikoina, ihminen saattoi elää omassa pienessä, rajatussa maailmassaan eikä tiennyt mitään ympäröivästä suuresta maailmasta, eikä ollut kiinnostunut siitä, mitä ulkopuolella tapahtuu. Tästä syystä entisaikojen seikkailijat eivät istuneet paikoillaan, vaan nousivat laivaan ja lähtivät matkalle päästäkseen kosketuksiin, nähdäkseen tuntemattomia kansoja, tuntemattomia kulttuureja, nähdäkseen jotain uutta.
        ...
        Ja nykyään kaikilla on Wikipedia. No, ehkä tänään he sanovat: "Wikipedia on tänään alhaalla. No, tai ehkä kolmen kuukauden ajan, kun koululaiset ovat poissa koulusta, se kytketään pois päältä". Pointti on kuitenkin se, että emme pysty sulkemaan maailmaa ympäriltämme juuri nyt. Ei yksinkertaisesti voi olla minkäänlainen nykyaikainen ihminen, jos sulkee itsensä pois muilta vaihtoehtoisilta maailmankuvilta, jos ei ole tietoinen siitä, että maailmasta on olemassa erilaisia näkemyksiä, erilaisia näkökulmia.

        Voimme siis sanoa, että pohjimmiltaan kyse on itsensä löytämisestä, henkisestä löytämisestä. Emme tiedä, kuinka totta historialliset tiedot ovat, emme voi olla varmoja siitä, mitä oppikirjoihin on kirjoitettu. Mutta voimme olla varmoja siitä, että kaikkina aikoina oli ihmisiä kuten sinä ja minä, ja nämä ihmiset yrittivät löytää paikkansa maailmassa, yrittivät selvittää, keitä he olivat.

        Käytämme joskus ilmaisua "transsendentti" tai "transsendentaalinen", joka tulee sanasta "transcend" - ylittää; se, mikä ylittää paikalliset, paikalliset käsitykset. Se viittaa siihen pysyvään osaan minuudestani, joka ylittää väliaikaiset tilani olla pikkulapsi, lapsi, teini-ikäinen. Juuri tällaisesta asiasta puhutaan Bhagavad-gitassa. Siinä Krishna neuvoo soturi Arjunaa. Bhagavad-gitan juoni on se, että tuolla hetkellä Arjuna, tämä suuri soturi, oli niin järkyttynyt tapahtumista, karmansa aiheuttamista olosuhteista, ettei hän kyennyt hallitsemaan itseään eikä tiennyt, miten toimia oikein. Silloin Krishna muistutti häntä siitä, että kaikki nämä maalliset olosuhteet ovat väliaikaisia, ne tulevat ja menevät kuin vuodenajat.

        ...
        ...
        Bhagavad-gitassa on kuuluisa jae, Krishnan sanat Arjunalle, jossa Hän sanoo: "Kaikki nämä olosuhteet, joissa olet, ovat kuin vuodenaikojen vaihtelua. Aivan kuten vaihdat kesävaatteet talvivaatteisiin ja siedät näitä olosuhteita, samalla tavalla siedät kaikkea, mitä ympärilläsi tapahtuu."

        Jossain vaiheessa tätä keskustelua Krishna sanoo Arjunalle: "Sinä ja minä käymme nyt keskustelua, itse asiassa sinä ja minä olemme syntyneet monta kertaa aikaisemmin. Ero on siinä, että minä muistan kaikki nämä elämät ja sinä et."

        Intiasta on mielenkiintoista huomata, että Intian filosofisten järjestelmien joukossa on sekä uskonnollisia, tunnetumpia, että ateistisia näkemyksiä. Osa intialaista filosofiaa on ateismia. Intialaisessa filosofiassa on ikimuistoisista ajoista lähtien elänyt rinnakkain usko Jumalaan, teismi, ja uskon puute, ateismi.

        ...
        Intialaisessa filosofiassa on siis paikkansa myös ateismille, mutta on mielenkiintoista huomata, että jopa intialaisen filosofian ateistisessa osassa tunnustetaan ajatus jälleensyntymisestä. Olivatpa he sitten ateisteja, buddhalaisia tai uskovia, he kaikki tunnustavat jälleensyntymisen ajatuksen.



        Sielun matkaa tässä maailmassa kutsutaan joskus tietoisuuden subjektiiviseksi evoluutioksi, ja tämä evoluutio on jokseenkin samanlainen kuin evoluutio, josta olemme kaikki kuulleet tieteestä, yhdellä erolla: subjektiivisen tietoisuuden evoluution mukaan sielu on se voima, joka ajaa evoluutiota. Krishna selittää Arjunalle, että ruumiiden vaihtuminen on kuin vaatteiden vaihtuminen. Me näemme ja tiedämme, että eri ihmisillä on erivärisiä vaatteita. Jokainen ihminen päättää itse kullakin hetkellä: "Tänään haluan pukeutua punaiseen, siniseen ja huomenna vihreään".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...
        ...
        Bhagavad-gitassa on kuuluisa jae, Krishnan sanat Arjunalle, jossa Hän sanoo: "Kaikki nämä olosuhteet, joissa olet, ovat kuin vuodenaikojen vaihtelua. Aivan kuten vaihdat kesävaatteet talvivaatteisiin ja siedät näitä olosuhteita, samalla tavalla siedät kaikkea, mitä ympärilläsi tapahtuu."

        Jossain vaiheessa tätä keskustelua Krishna sanoo Arjunalle: "Sinä ja minä käymme nyt keskustelua, itse asiassa sinä ja minä olemme syntyneet monta kertaa aikaisemmin. Ero on siinä, että minä muistan kaikki nämä elämät ja sinä et."

        Intiasta on mielenkiintoista huomata, että Intian filosofisten järjestelmien joukossa on sekä uskonnollisia, tunnetumpia, että ateistisia näkemyksiä. Osa intialaista filosofiaa on ateismia. Intialaisessa filosofiassa on ikimuistoisista ajoista lähtien elänyt rinnakkain usko Jumalaan, teismi, ja uskon puute, ateismi.

        ...
        Intialaisessa filosofiassa on siis paikkansa myös ateismille, mutta on mielenkiintoista huomata, että jopa intialaisen filosofian ateistisessa osassa tunnustetaan ajatus jälleensyntymisestä. Olivatpa he sitten ateisteja, buddhalaisia tai uskovia, he kaikki tunnustavat jälleensyntymisen ajatuksen.



        Sielun matkaa tässä maailmassa kutsutaan joskus tietoisuuden subjektiiviseksi evoluutioksi, ja tämä evoluutio on jokseenkin samanlainen kuin evoluutio, josta olemme kaikki kuulleet tieteestä, yhdellä erolla: subjektiivisen tietoisuuden evoluution mukaan sielu on se voima, joka ajaa evoluutiota. Krishna selittää Arjunalle, että ruumiiden vaihtuminen on kuin vaatteiden vaihtuminen. Me näemme ja tiedämme, että eri ihmisillä on erivärisiä vaatteita. Jokainen ihminen päättää itse kullakin hetkellä: "Tänään haluan pukeutua punaiseen, siniseen ja huomenna vihreään".

        ... kolmea pääväriä: punaista, vihreää ja sinistä. Yhdistämällä näitä värejä eri yhdistelminä syntyy miljoonia värejä ja sävyjä. Vastaavasti Vedojen mukaan kaikki elämänmuodot kuuluvat myös kolmen alkuperän tai kolmen laadun, jotka tunnetaan nimillä hyvyys, intohimo ja tietämättömyys, erilaisiin yhdistelmiin. Kaikki elämänmuodot, kaikki, mitä ympärillä tapahtuu, kuuluu näiden kolmen periaatteen yhteen tai toiseen yhdistelmään.


        ...
        ...
        Vedat sanovat, että sielu kehittyy vähitellen, kehittyy alemmista elämänmuodoista korkeampiin, ja mitä alempi elämänmuoto on, sitä enemmän tätä elämänmuotoa ohjaavat vain vaistot. Näissä elämänmuodoissa on mahdotonta vastustaa vaistojaan, mutta kun lähestyt ihmissyntymää, saat vähitellen yhä enemmän vapaata tahtoa, kykyä valita, kunnes lopulta synnyt ihmisenä.
        ...
        On olemassa kuuluisia sanoja, jotka kuvaavat ihmisen ja eläimen välistä olemuksellista eroa. Ero on siinä, että meillä ihmisillä on sellainen ominaisuus kuin omatunto. Meillä on taipumus pohtia, katsoa itseemme, meillä on taipumus uppoutua filosofiaan.
        ...
        ...

        Kun näemme ihmisen käyttäytyvän niin häikäilemättömästi, tunnemme kauhua ja ymmärrämme, että se on väärin. Vaikka rajat voidaankin merkitä eri tavoin, jokaisella on intuitiivinen, sisäinen ymmärrys siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, mikä on ihmiselle sopivaa ja mikä ei.

        ...
        Huomaamme, että taitavimmat kirjailijat pystyvät koskettamaan tärkeimpiä teemoja, kuten elämää ja kuolemaa, kuolemattomuutta ja muuta vastaavaa, jopa lyhyimmässäkin tarinassa. Loppujen lopuksi nämä kysymykset ovat aina vaivanneet ihmistä, rakkaus, ero, kuolema.
        ...
        ...
        On olemassa erilaisia iloja, joita ihminen saa hankkimalla, kun hän vetää peiton päälleen. Mutta on olemassa myös toisenlaista iloa, jota hän kokee antaessaan, jakamalla. Uskomme, että kuluttamisen ilo on egoistista, se on alempiasteista iloa. Korkeammanlaista onnea on saatavissa epäitsekkyydestä, epäitsekkäästä itsensä uhraamisesta, koska se tuo hyvää ihmiselle ja kaikille ympärillä oleville.
        ...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ... kolmea pääväriä: punaista, vihreää ja sinistä. Yhdistämällä näitä värejä eri yhdistelminä syntyy miljoonia värejä ja sävyjä. Vastaavasti Vedojen mukaan kaikki elämänmuodot kuuluvat myös kolmen alkuperän tai kolmen laadun, jotka tunnetaan nimillä hyvyys, intohimo ja tietämättömyys, erilaisiin yhdistelmiin. Kaikki elämänmuodot, kaikki, mitä ympärillä tapahtuu, kuuluu näiden kolmen periaatteen yhteen tai toiseen yhdistelmään.


        ...
        ...
        Vedat sanovat, että sielu kehittyy vähitellen, kehittyy alemmista elämänmuodoista korkeampiin, ja mitä alempi elämänmuoto on, sitä enemmän tätä elämänmuotoa ohjaavat vain vaistot. Näissä elämänmuodoissa on mahdotonta vastustaa vaistojaan, mutta kun lähestyt ihmissyntymää, saat vähitellen yhä enemmän vapaata tahtoa, kykyä valita, kunnes lopulta synnyt ihmisenä.
        ...
        On olemassa kuuluisia sanoja, jotka kuvaavat ihmisen ja eläimen välistä olemuksellista eroa. Ero on siinä, että meillä ihmisillä on sellainen ominaisuus kuin omatunto. Meillä on taipumus pohtia, katsoa itseemme, meillä on taipumus uppoutua filosofiaan.
        ...
        ...

        Kun näemme ihmisen käyttäytyvän niin häikäilemättömästi, tunnemme kauhua ja ymmärrämme, että se on väärin. Vaikka rajat voidaankin merkitä eri tavoin, jokaisella on intuitiivinen, sisäinen ymmärrys siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, mikä on ihmiselle sopivaa ja mikä ei.

        ...
        Huomaamme, että taitavimmat kirjailijat pystyvät koskettamaan tärkeimpiä teemoja, kuten elämää ja kuolemaa, kuolemattomuutta ja muuta vastaavaa, jopa lyhyimmässäkin tarinassa. Loppujen lopuksi nämä kysymykset ovat aina vaivanneet ihmistä, rakkaus, ero, kuolema.
        ...
        ...
        On olemassa erilaisia iloja, joita ihminen saa hankkimalla, kun hän vetää peiton päälleen. Mutta on olemassa myös toisenlaista iloa, jota hän kokee antaessaan, jakamalla. Uskomme, että kuluttamisen ilo on egoistista, se on alempiasteista iloa. Korkeammanlaista onnea on saatavissa epäitsekkyydestä, epäitsekkäästä itsensä uhraamisesta, koska se tuo hyvää ihmiselle ja kaikille ympärillä oleville.
        ...

        ...
        Kristillinen malli Jumalasta isänä ja Jumalasta poikana ei siis sovellu, se ei toimi Krishna-tietoisuudessa. Mutta jos hyväksytte ajatuksen, että Krishna on Jumalan korkein, alkuperäinen persoona, voitte ymmärtää paremmin Jeesuksen Kristuksen asemaa. Emme kuitenkaan yritä asettaa näitä ajatuksia vastakkain. Sanomme vain - jumalallista voidaan tarkastella tällä tavoin. Ja tässä on toinen näkemys, toinen näkökulma, eikä niiden välillä ole loppujen lopuksi mitään ristiriitaa, jos ymmärrämme, että jotkut niistä ovat osittaisia ja toinen on täydellisempi. Jumalan feminiininen puoli ilmenee kuitenkin enemmän Krishna-tietoisuuden ajatuksissa. Siellä tämä tiedon puoli on kehittynyt suuressa määrin.

        Kysymys: [ei kuulu].

        Srila Goswami Maharaj: Mutta Krishna-tietoisuudessa mies ja nainen ovat yhtä lailla edustettuina. On olemassa ylin mies, on olemassa ylin nainen, eikä nainen ole vähemmän tärkeä, ja joissakin tapauksissa jopa tärkeämpi kuin mies. Nainen ei ole toisessa roolissa, hän ei ole taustalla, vaan hän on olennainen osa täydellistä totuutta.
        ...
        Srila Goswami Maharaj: Tässä alamme koskettaa jo hyvin esoteerisia, hyvin syvällisiä asioita. Voimme yrittää kuvata sitä näin. Kun he sulautuvat täysin yhteen, he voivat unohtaa, että he ovat olemassa erikseen, pitää itseään yhtenä. He voivat eksyä niin paljon toisiinsa, mutta se on jotain hyvin korkeaa ja hyvin esoteerista. Teidän täytyy olla siihen taipuvaisia.

        ...

        _____________________

        Tässä oli lyhyitä katkelmia luennostaan ja tietysti paljon käännösvirheitä suomen kielessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...
        Kristillinen malli Jumalasta isänä ja Jumalasta poikana ei siis sovellu, se ei toimi Krishna-tietoisuudessa. Mutta jos hyväksytte ajatuksen, että Krishna on Jumalan korkein, alkuperäinen persoona, voitte ymmärtää paremmin Jeesuksen Kristuksen asemaa. Emme kuitenkaan yritä asettaa näitä ajatuksia vastakkain. Sanomme vain - jumalallista voidaan tarkastella tällä tavoin. Ja tässä on toinen näkemys, toinen näkökulma, eikä niiden välillä ole loppujen lopuksi mitään ristiriitaa, jos ymmärrämme, että jotkut niistä ovat osittaisia ja toinen on täydellisempi. Jumalan feminiininen puoli ilmenee kuitenkin enemmän Krishna-tietoisuuden ajatuksissa. Siellä tämä tiedon puoli on kehittynyt suuressa määrin.

        Kysymys: [ei kuulu].

        Srila Goswami Maharaj: Mutta Krishna-tietoisuudessa mies ja nainen ovat yhtä lailla edustettuina. On olemassa ylin mies, on olemassa ylin nainen, eikä nainen ole vähemmän tärkeä, ja joissakin tapauksissa jopa tärkeämpi kuin mies. Nainen ei ole toisessa roolissa, hän ei ole taustalla, vaan hän on olennainen osa täydellistä totuutta.
        ...
        Srila Goswami Maharaj: Tässä alamme koskettaa jo hyvin esoteerisia, hyvin syvällisiä asioita. Voimme yrittää kuvata sitä näin. Kun he sulautuvat täysin yhteen, he voivat unohtaa, että he ovat olemassa erikseen, pitää itseään yhtenä. He voivat eksyä niin paljon toisiinsa, mutta se on jotain hyvin korkeaa ja hyvin esoteerista. Teidän täytyy olla siihen taipuvaisia.

        ...

        _____________________

        Tässä oli lyhyitä katkelmia luennostaan ja tietysti paljon käännösvirheitä suomen kielessä.

        Itse asiassa Arjuna kuului kuninkaalliseen perheeseen ja oli kshatriya,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse asiassa Arjuna kuului kuninkaalliseen perheeseen ja oli kshatriya,

        Korkein Totuus (satya) leviää kahdella tavalla: (1) positiivisella eli suoran tuen menetelmällä ja (2) negatiivisella eli vastamenetelmällä. Totuutta ei voi täysin toteuttaa tukeutumalla vain positiiviseen menetelmään. Joskus vastapainomenetelmä on jopa voimakkaampi kuin positiivinen menetelmä, sillä se suurentaa ja kirkastaa korkeinta totuutta ja tekee sen säteilyn ilmeiseksi kaikille.


        Kaikkina aikakausina Korkeinta Totuutta on levitetty sekä positiivisin että negatiivisin menetelmin. Sri Gaudiya Mathin aito sanoma sisältää tämän tiedon ja levittää sitä tässä maailmassa samalla tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korkein Totuus (satya) leviää kahdella tavalla: (1) positiivisella eli suoran tuen menetelmällä ja (2) negatiivisella eli vastamenetelmällä. Totuutta ei voi täysin toteuttaa tukeutumalla vain positiiviseen menetelmään. Joskus vastapainomenetelmä on jopa voimakkaampi kuin positiivinen menetelmä, sillä se suurentaa ja kirkastaa korkeinta totuutta ja tekee sen säteilyn ilmeiseksi kaikille.


        Kaikkina aikakausina Korkeinta Totuutta on levitetty sekä positiivisin että negatiivisin menetelmin. Sri Gaudiya Mathin aito sanoma sisältää tämän tiedon ja levittää sitä tässä maailmassa samalla tavalla.

        Sri Chaitanya Saraswat Math

        the Mission of the inseparable
        Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sri Chaitanya Saraswat Math

        the Mission of the inseparable
        Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj

        satyam, sivam, sundaram

        satyam tarkoittaa "totuutta",
        shivam tarkoittaa "sitä, mikä on kuoleman ja katoavan olemassaolon tuolla puolen", eli chitin ikuista tietoisuutta.

        Chit - shivam. Ja sitten sundaram - täyttymys, rasa, kauneus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        satyam, sivam, sundaram

        satyam tarkoittaa "totuutta",
        shivam tarkoittaa "sitä, mikä on kuoleman ja katoavan olemassaolon tuolla puolen", eli chitin ikuista tietoisuutta.

        Chit - shivam. Ja sitten sundaram - täyttymys, rasa, kauneus.

        Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj
        Three Principles of Life

        (28 February 1982. Navadwip Dham, India)

        Śrīla Guru Mahārāj states what should be the basis
        for all human research and development.


        Science is only going on increasing the circumference of the mortal world, the world of exploitation. According to Newton, “For every action there is equal and opposite reaction.” We must be conscious of this fact. All acquisition here is nothing. Like a boomerang, it will come back to zero again. So, scientific progress is no progress. It is progress in the wrong line. It is something like borrowing money. It is not money; it is only taking a loan from nature, and that load will be exacted from us to the farthing. So, scientific progress is not gain or profit; it is only exploitation, an attempt to increase the circumference of the exploiting world. With science, we are extracting power from nature, taking a loan, but in the future that loan must be cleared. So, rest assured, scientific progress is no progress; it is wrong progress.

        The first principle of any living being is to live, to save oneself. So, that must be the starting point of real progress. In the Upaniṣads, you will find,

        asato mā sad gamaya
        tamaso mā jyotir gamaya
        mṛtyor māmṛtaṁ gamaya

        (Bṛhad-āraṇyaka-upaniṣad: 1.3.28)

        Asato mā sad gamaya: I am transient, mortal. Make me eternal. Tamaso mā jyotir gamaya: I am ignorant, in nescience. Take me to science, knowledge. Take me from ignorance to knowledge, from darkness to light. Mṛtyor māmṛtaṁ gamaya: from sorrow, misery, guide me to a life fit for amṛtam, ānandam, joy. These three points should be the real principles of life, and any research or quest must be begun here only. These three phases are all-important: to save one’s own self and the world, to remove darkness and get light, and to remove misery and get nectar, sweet life.

        sat chid ānanda

        satyam śivam sundaram

        These should be the matter of our search, the line of our search. All else is false, wild goose chasing. Scientific research is simply that. It is suicidal. These atomic researchers are going to prove very soon that science devours itself. A civilisation based on scientific progress sucks its own blood; it will live on, feeding on the flesh of its own self or its friends. Material science, material knowledge, means this. It is no knowledge actually. Real knowledge is our vital acquaintance. Pure, real knowledge absolves you and others, removes darkness and brings light, and removes misery and brings eternal peace. That must be the line of our attempt. Any attempt must be approved by these three principles of life.
        ______________
        SCS Math


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj
        Three Principles of Life

        (28 February 1982. Navadwip Dham, India)

        Śrīla Guru Mahārāj states what should be the basis
        for all human research and development.


        Science is only going on increasing the circumference of the mortal world, the world of exploitation. According to Newton, “For every action there is equal and opposite reaction.” We must be conscious of this fact. All acquisition here is nothing. Like a boomerang, it will come back to zero again. So, scientific progress is no progress. It is progress in the wrong line. It is something like borrowing money. It is not money; it is only taking a loan from nature, and that load will be exacted from us to the farthing. So, scientific progress is not gain or profit; it is only exploitation, an attempt to increase the circumference of the exploiting world. With science, we are extracting power from nature, taking a loan, but in the future that loan must be cleared. So, rest assured, scientific progress is no progress; it is wrong progress.

        The first principle of any living being is to live, to save oneself. So, that must be the starting point of real progress. In the Upaniṣads, you will find,

        asato mā sad gamaya
        tamaso mā jyotir gamaya
        mṛtyor māmṛtaṁ gamaya

        (Bṛhad-āraṇyaka-upaniṣad: 1.3.28)

        Asato mā sad gamaya: I am transient, mortal. Make me eternal. Tamaso mā jyotir gamaya: I am ignorant, in nescience. Take me to science, knowledge. Take me from ignorance to knowledge, from darkness to light. Mṛtyor māmṛtaṁ gamaya: from sorrow, misery, guide me to a life fit for amṛtam, ānandam, joy. These three points should be the real principles of life, and any research or quest must be begun here only. These three phases are all-important: to save one’s own self and the world, to remove darkness and get light, and to remove misery and get nectar, sweet life.

        sat chid ānanda

        satyam śivam sundaram

        These should be the matter of our search, the line of our search. All else is false, wild goose chasing. Scientific research is simply that. It is suicidal. These atomic researchers are going to prove very soon that science devours itself. A civilisation based on scientific progress sucks its own blood; it will live on, feeding on the flesh of its own self or its friends. Material science, material knowledge, means this. It is no knowledge actually. Real knowledge is our vital acquaintance. Pure, real knowledge absolves you and others, removes darkness and brings light, and removes misery and brings eternal peace. That must be the line of our attempt. Any attempt must be approved by these three principles of life.
        ______________
        SCS Math

        https://gaudiyadarshan.com/posts/three-principles-of-life/
        Three Principles of Life


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        “Beauty Will Save the World.” Srila B. S. Goswami Maharaj

        Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj
        Jumalallisen maskuliininen ja feminiininen aspektit.

        (6. toukokuuta 2006)

        Meidän on ymmärrettävä Todellisuuden luonne. Meille kerrotaan, että tämä maailma ei ole muuta kuin vääristynyt heijastus henkimaailmasta. Yksi tämän aineellisen maailman ominaispiirteistä on miehen ja naisen olemassaolo. Ja olisi virheellistä ja tietämätöntä yrittää riistää jumalalliselta Todellisuudelta tämä piirre, tämä luonne, mies- ja naisalkuisiin jakautumisen olemassaolo.

        Kuulemme joka päivä tämän ilmaisun, nämä sanat: "Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. Englannin kielen sana "man" on "ihminen". Mutta entä nainen? Kenen kuvaksi nainen luotiin? Tämä ajatus feminiinisestä ja maskuliinisesta löytää täyden ilmaisunsa ja edustuksensa Krishna-käsityksessä Jumalasta, näkemyksessä Jumalasta Krishnana.



        "Vedanta-sutrassa sanotaan: ...sankrin... - 'Absoluuttinen Totuus on Alkuperäinen Lähde'. Hän on Lähde, josta kaikki ... ovat peräisin. Vedanta on Vedojen puun kukka.

        ...
        Yhtäältä Achyuta-Priya tarkoittaa Krishnaa. Toisaalta Achyuta on itse Krishnan nimi, kun taas Achyuta-priya tarkoittaa "Krishnalle äärimmäisen rakasta henkilöä, Achyutaa". Jos tutkimme Krishna-tietoisuuden luonnetta tarkemmin, tulemme sellaiseen ilmiöön kuin feminiininen puoli tai feminiininen alku, Achyuta-priya.

        ...
        ...
        Kuvaillessaan Korkeimman Olennon luonnetta Srila Guru Maharaj sanoo, että Jumalan Persoonallisuus ilmenee silloin, kun Jumalan Persoonallisuuteen liittyy Hänen shaktinsa - Hänen naispuolinen puoliskonsa. Kun taas kuvaus tai kuva Jumalasta, joka on vailla energiaa, voimaa, shaktia - tämä kuva kääntyy lopulta kohti impersonalismia - persoonatonta näkemystä Hänestä.

        ...
        ...
        Kaikkialla kuulemme tämän ilmaisun, nämä sanat: "Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi". Sana "mies" tarkoittaa englanniksi "man" eli "mies". Mutta entäpä nainen? Kenen kuvaksi nainen luotiin? Tämä ajatus feminiinisestä ja maskuliinisesta löytää täyden ilmaisunsa ja edustuksensa Krishna-käsityksessä jumalallisesta, ajatuksessa Jumalasta Krishnana.
        ...
        Englannin kielessä sana "God" on yleisesti käytetty sana "God". Mutta Srila Saraswati Thakur käytti mieluummin toista termiä jumalalliselle, "Godhead", vetääkseen selkeän rajan Krishna-tietoisuuden ja kristinuskon välille. " Godhead" on laajempi, kaiken kattava määritelmä.

        ...
        Shukadev Goswami puhuu olemassaolon toisen ulottuvuuden olemassaolosta, alueesta, jossa Jumala - Mies, Jumaluuden maskuliininen ilmentymä - on naispuolisen puoliskon tai feminiinisen olemuksen, Seuralaisensa, seurassa. Miehen ja naisen suhde tässä maailmassa on vääristynyt heijastus suhteesta tässä alkuperäisessä Todellisuudessa.
        ...
        ...
        Mutta aivan kuten Krishna ekspansioi, laajentaa Itseään, samalla tavalla Radharani laajentaa Itseään, Persoonaansa, samalla tavalla. Hän organisoi, järjestää ja johtaa koko palvelusta. Hän laajentaa ja laajentaa persoonallisuuttaan lukemattomiin....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj
        Jumalallisen maskuliininen ja feminiininen aspektit.

        (6. toukokuuta 2006)

        Meidän on ymmärrettävä Todellisuuden luonne. Meille kerrotaan, että tämä maailma ei ole muuta kuin vääristynyt heijastus henkimaailmasta. Yksi tämän aineellisen maailman ominaispiirteistä on miehen ja naisen olemassaolo. Ja olisi virheellistä ja tietämätöntä yrittää riistää jumalalliselta Todellisuudelta tämä piirre, tämä luonne, mies- ja naisalkuisiin jakautumisen olemassaolo.

        Kuulemme joka päivä tämän ilmaisun, nämä sanat: "Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi. Englannin kielen sana "man" on "ihminen". Mutta entä nainen? Kenen kuvaksi nainen luotiin? Tämä ajatus feminiinisestä ja maskuliinisesta löytää täyden ilmaisunsa ja edustuksensa Krishna-käsityksessä Jumalasta, näkemyksessä Jumalasta Krishnana.



        "Vedanta-sutrassa sanotaan: ...sankrin... - 'Absoluuttinen Totuus on Alkuperäinen Lähde'. Hän on Lähde, josta kaikki ... ovat peräisin. Vedanta on Vedojen puun kukka.

        ...
        Yhtäältä Achyuta-Priya tarkoittaa Krishnaa. Toisaalta Achyuta on itse Krishnan nimi, kun taas Achyuta-priya tarkoittaa "Krishnalle äärimmäisen rakasta henkilöä, Achyutaa". Jos tutkimme Krishna-tietoisuuden luonnetta tarkemmin, tulemme sellaiseen ilmiöön kuin feminiininen puoli tai feminiininen alku, Achyuta-priya.

        ...
        ...
        Kuvaillessaan Korkeimman Olennon luonnetta Srila Guru Maharaj sanoo, että Jumalan Persoonallisuus ilmenee silloin, kun Jumalan Persoonallisuuteen liittyy Hänen shaktinsa - Hänen naispuolinen puoliskonsa. Kun taas kuvaus tai kuva Jumalasta, joka on vailla energiaa, voimaa, shaktia - tämä kuva kääntyy lopulta kohti impersonalismia - persoonatonta näkemystä Hänestä.

        ...
        ...
        Kaikkialla kuulemme tämän ilmaisun, nämä sanat: "Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi". Sana "mies" tarkoittaa englanniksi "man" eli "mies". Mutta entäpä nainen? Kenen kuvaksi nainen luotiin? Tämä ajatus feminiinisestä ja maskuliinisesta löytää täyden ilmaisunsa ja edustuksensa Krishna-käsityksessä jumalallisesta, ajatuksessa Jumalasta Krishnana.
        ...
        Englannin kielessä sana "God" on yleisesti käytetty sana "God". Mutta Srila Saraswati Thakur käytti mieluummin toista termiä jumalalliselle, "Godhead", vetääkseen selkeän rajan Krishna-tietoisuuden ja kristinuskon välille. " Godhead" on laajempi, kaiken kattava määritelmä.

        ...
        Shukadev Goswami puhuu olemassaolon toisen ulottuvuuden olemassaolosta, alueesta, jossa Jumala - Mies, Jumaluuden maskuliininen ilmentymä - on naispuolisen puoliskon tai feminiinisen olemuksen, Seuralaisensa, seurassa. Miehen ja naisen suhde tässä maailmassa on vääristynyt heijastus suhteesta tässä alkuperäisessä Todellisuudessa.
        ...
        ...
        Mutta aivan kuten Krishna ekspansioi, laajentaa Itseään, samalla tavalla Radharani laajentaa Itseään, Persoonaansa, samalla tavalla. Hän organisoi, järjestää ja johtaa koko palvelusta. Hän laajentaa ja laajentaa persoonallisuuttaan lukemattomiin....

        Kaiken tämän perusteella voimme ymmärtää, kuinka kattava Krishna-käsitys on, kuinka kehittynyt ja systemaattinen se on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaiken tämän perusteella voimme ymmärtää, kuinka kattava Krishna-käsitys on, kuinka kehittynyt ja systemaattinen se on.

        "Keitä me oikein olemme?"
        Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj

        Te ja minä olemme tietoisuudella varustettuja eläviä olentoja, jotka ovat vangittuina kehoihin.

        ...sanskrit
        ...

        Bhagavad-gitassa Krishna kuvailee joitakin vaiheita, joiden avulla voi siirtyä objektiivisesta maailmasta subjektiiviseen maailmaan muutamalla askeleella. Mikä on aineellinen maailma karkeimmassa muodossaan? Se on aistien kohteita eli sitä, mitä näemme, kuulemme, haistamme, kosketamme ja maistamme.

        Krishna sanoo, että me havaitsemme aistiobjekteja, mutta itse aistit, jotka havaitsevat ne, ovat korkeammalla - ne ovat hienommalla, hienovaraisemmalla olemisen tasolla, ne ovat lähempänä sielun tasoa kuin aistiobjektit.

        ...
        ...
        Aistikokemusten valtaistuin, aistikokemusten istuin on mieli, ja vielä hienompi kuin mieli on äly, joka tekee tuomionsa näistä tai noista kokemuksista, se erottelee sanomalla, että tämä oli hyvä kokemus ja tämä ei-toivottu, tämä on hyvä ja tämä on huono.

        ...
        Sitten Hän julistaa, että on mentävä pidemmälle, hienovaraisempaan alkuun, jotta pääsee sielun maailmaan, chit-tietoisuuden maailmaan. Joskus käytetään termejä: chit-jagat - tietoisuuden maailma ja achit-jagat - maailma ilman tietoisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Keitä me oikein olemme?"
        Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj

        Te ja minä olemme tietoisuudella varustettuja eläviä olentoja, jotka ovat vangittuina kehoihin.

        ...sanskrit
        ...

        Bhagavad-gitassa Krishna kuvailee joitakin vaiheita, joiden avulla voi siirtyä objektiivisesta maailmasta subjektiiviseen maailmaan muutamalla askeleella. Mikä on aineellinen maailma karkeimmassa muodossaan? Se on aistien kohteita eli sitä, mitä näemme, kuulemme, haistamme, kosketamme ja maistamme.

        Krishna sanoo, että me havaitsemme aistiobjekteja, mutta itse aistit, jotka havaitsevat ne, ovat korkeammalla - ne ovat hienommalla, hienovaraisemmalla olemisen tasolla, ne ovat lähempänä sielun tasoa kuin aistiobjektit.

        ...
        ...
        Aistikokemusten valtaistuin, aistikokemusten istuin on mieli, ja vielä hienompi kuin mieli on äly, joka tekee tuomionsa näistä tai noista kokemuksista, se erottelee sanomalla, että tämä oli hyvä kokemus ja tämä ei-toivottu, tämä on hyvä ja tämä on huono.

        ...
        Sitten Hän julistaa, että on mentävä pidemmälle, hienovaraisempaan alkuun, jotta pääsee sielun maailmaan, chit-tietoisuuden maailmaan. Joskus käytetään termejä: chit-jagat - tietoisuuden maailma ja achit-jagat - maailma ilman tietoisuutta.

        Miten on mahdollista, että sielu - tietoisuuden hiukkanen itsessään - pystyy toimimaan maailmassa, jossa ei ole tietoisuutta? Miten tietoisuus voi joutua kosketuksiin materian kanssa, tuntea sen? Tämän selittämiseksi Srila Guru Maharaj esitti idean chit-ābhāsasta tai chāya-ābhāsasta- tietoisuuden varjosta, joka ilmenee egona, älynä, mielenä ja aisteina. Kun kuvaamme jotakin esinettä, puhumme siitä: tämä esine on musta tai sininen, pitkä tai lyhyt, painava tai kevyt, kapea tai leveä - kaikki nämä ovat käsitteitä. Siksi Srila Guru Maharaj päättelee: käsitteiden kokonaisuus on objekti. Ymmärrämme - se on tietoisuus, jonka avulla voimme havaita objektiivisen maailman, ja jokainen meistä kokee sen yksilöllisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten on mahdollista, että sielu - tietoisuuden hiukkanen itsessään - pystyy toimimaan maailmassa, jossa ei ole tietoisuutta? Miten tietoisuus voi joutua kosketuksiin materian kanssa, tuntea sen? Tämän selittämiseksi Srila Guru Maharaj esitti idean chit-ābhāsasta tai chāya-ābhāsasta- tietoisuuden varjosta, joka ilmenee egona, älynä, mielenä ja aisteina. Kun kuvaamme jotakin esinettä, puhumme siitä: tämä esine on musta tai sininen, pitkä tai lyhyt, painava tai kevyt, kapea tai leveä - kaikki nämä ovat käsitteitä. Siksi Srila Guru Maharaj päättelee: käsitteiden kokonaisuus on objekti. Ymmärrämme - se on tietoisuus, jonka avulla voimme havaita objektiivisen maailman, ja jokainen meistä kokee sen yksilöllisesti.

        On asioita, jotka itse näen, kuulen, haistan, kosketan ja tunnen. Tiedättekö, joskus ihmiset sanovat: "Näen, sitten uskon". Mutta samalla ymmärrämme, että yksittäiset aistit ovat rajallisia. Tämä ymmärrys tulee meille intuitiivisesti, luonnollisesti, ja pyydämme aina muita jakamaan kokemuksensa kanssamme, jakamaan tietonsa, jakamaan kokemuksensa. ...
        ...
        Ymmärrämme, että se, mitä itse havaitsemme, näemme, kuulemme, kosketamme, on rajallista. Jos lisään tähän kokemukseen muiden kokemuksia, laajennan käytettävissäni olevan tiedon kirjoa.

        Sanskritin kielessä kuvataan viisi havaintotasoa: pratyaksha, paroksha, aparoksha, adhokshaja ja aprakrita. Ensimmäinen näistä on pratyaksha - aistien suora kokemus, se, mitä näen itse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On asioita, jotka itse näen, kuulen, haistan, kosketan ja tunnen. Tiedättekö, joskus ihmiset sanovat: "Näen, sitten uskon". Mutta samalla ymmärrämme, että yksittäiset aistit ovat rajallisia. Tämä ymmärrys tulee meille intuitiivisesti, luonnollisesti, ja pyydämme aina muita jakamaan kokemuksensa kanssamme, jakamaan tietonsa, jakamaan kokemuksensa. ...
        ...
        Ymmärrämme, että se, mitä itse havaitsemme, näemme, kuulemme, kosketamme, on rajallista. Jos lisään tähän kokemukseen muiden kokemuksia, laajennan käytettävissäni olevan tiedon kirjoa.

        Sanskritin kielessä kuvataan viisi havaintotasoa: pratyaksha, paroksha, aparoksha, adhokshaja ja aprakrita. Ensimmäinen näistä on pratyaksha - aistien suora kokemus, se, mitä näen itse.

        Lisäksi seuraava havaitsemisen taso pratyakshan jälkeen on nimeltään paroksha, mikä tarkoittaa - para-aksha - sitä, mitä minä en näe, vaan mitä jonkun toisen silmät näkevät.
        Siihen kuuluvat kaikki ne, jotka elävät ympärillämme, ja myös ne, jotka ovat eläneet menneisyydessä - toisin sanoen on olemassa kollektiivinen, inhimillinen kokemus. Viisautta tai niin sanottua viisautta, ihmiskunnan tietämystä siirretään sukupolvelta toiselle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisäksi seuraava havaitsemisen taso pratyakshan jälkeen on nimeltään paroksha, mikä tarkoittaa - para-aksha - sitä, mitä minä en näe, vaan mitä jonkun toisen silmät näkevät.
        Siihen kuuluvat kaikki ne, jotka elävät ympärillämme, ja myös ne, jotka ovat eläneet menneisyydessä - toisin sanoen on olemassa kollektiivinen, inhimillinen kokemus. Viisautta tai niin sanottua viisautta, ihmiskunnan tietämystä siirretään sukupolvelta toiselle.

        ...
        Mutta kerta toisensa jälkeen käy selväksi, että valaistuminen, todellinen koulutus, ei ole vain informaation keräämistä.

        On täysin mahdollista, että tietokoneidenne kovalevyille on tallennettu enemmän tietoa kuin aktiivisessa mielessänne, aktiivisessa muistissanne. Mutta sillä on merkitystä, kuka tulkitsee tietoa. Palaamme kysymykseen epäilijästä tai uskovasta, kuka tulkitsee, kuka antaa tulkintansa kokemukselle, tiedolle. Meidän on myös pohdittava seuraavaa: kuinka tarkkaa on se tieto, jonka aistimme meille antavat? Antavatko aistini minulle tarkkoja lukemia? Jos mittarisi antaa jatkuvasti vääriä lukemia, silloin tuo mittari vain edistää tietämättömyyttänne. Vedoissa puhutaan neljästä virheestä, jokaisen ihmisen tietoisuuden epätäydellisyydestä. Yksi näistä puutteista on aistien epätäydellisyys. "Ihmiselle on luontaista erehtyä."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...
        Mutta kerta toisensa jälkeen käy selväksi, että valaistuminen, todellinen koulutus, ei ole vain informaation keräämistä.

        On täysin mahdollista, että tietokoneidenne kovalevyille on tallennettu enemmän tietoa kuin aktiivisessa mielessänne, aktiivisessa muistissanne. Mutta sillä on merkitystä, kuka tulkitsee tietoa. Palaamme kysymykseen epäilijästä tai uskovasta, kuka tulkitsee, kuka antaa tulkintansa kokemukselle, tiedolle. Meidän on myös pohdittava seuraavaa: kuinka tarkkaa on se tieto, jonka aistimme meille antavat? Antavatko aistini minulle tarkkoja lukemia? Jos mittarisi antaa jatkuvasti vääriä lukemia, silloin tuo mittari vain edistää tietämättömyyttänne. Vedoissa puhutaan neljästä virheestä, jokaisen ihmisen tietoisuuden epätäydellisyydestä. Yksi näistä puutteista on aistien epätäydellisyys. "Ihmiselle on luontaista erehtyä."

        Srila Gurudev sanoi kerran eräästä hartaasta: "Erehtyminen on inhimillistä, ja tämä harras on liian inhimillinen. Niinpä myös sinä ja minä olemme liian inhimillisiä. Jos luemme "Sri Gurun ja hänen armonsa" -kirjan johdannon, näemme, että Srila Guru Maharaj aloittaa tällä lauseella - "On inhimillistä erehtyä". Yleensä ihmiset päättävät tähän tai lisäävät siihen - "Ihmiselle on luontaista erehtyä, Jumalalle on luontaista antaa anteeksi", ja siinä kaikki, siihen ei ole mitään lisättävää. Mutta Srila Guru Maharaj lisää siihen jotain hyvin tärkeää: "Kyllä, ihmiselle on luontaista erehtyä, mutta jokaisessa meistä on jokin elementti, jokin alku, joka pyrkii aina täydellisyyteen. Kaikista epäilyksistä huolimatta jokin meissä pyrkii uskoon. Ja se, että voimme luetella monia tosiasioita ja asioita, joita epäilemme, ei ole kaikki, se on vain alku. Tärkeää on kuitenkin se, että vaikka olemme epätäydellisiä, vaikka meitä ympäröivät omat epätäydellisyytemme, me pyrimme poikkeuksetta täydellisyyteen, pyrimme siihen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Srila Gurudev sanoi kerran eräästä hartaasta: "Erehtyminen on inhimillistä, ja tämä harras on liian inhimillinen. Niinpä myös sinä ja minä olemme liian inhimillisiä. Jos luemme "Sri Gurun ja hänen armonsa" -kirjan johdannon, näemme, että Srila Guru Maharaj aloittaa tällä lauseella - "On inhimillistä erehtyä". Yleensä ihmiset päättävät tähän tai lisäävät siihen - "Ihmiselle on luontaista erehtyä, Jumalalle on luontaista antaa anteeksi", ja siinä kaikki, siihen ei ole mitään lisättävää. Mutta Srila Guru Maharaj lisää siihen jotain hyvin tärkeää: "Kyllä, ihmiselle on luontaista erehtyä, mutta jokaisessa meistä on jokin elementti, jokin alku, joka pyrkii aina täydellisyyteen. Kaikista epäilyksistä huolimatta jokin meissä pyrkii uskoon. Ja se, että voimme luetella monia tosiasioita ja asioita, joita epäilemme, ei ole kaikki, se on vain alku. Tärkeää on kuitenkin se, että vaikka olemme epätäydellisiä, vaikka meitä ympäröivät omat epätäydellisyytemme, me pyrimme poikkeuksetta täydellisyyteen, pyrimme siihen.

        Tietämättömyyden ja epäilyksen keskellä etsimme valaistumista, etsimme tietoa. Ja vaikka kuolema uhkaa meitä jokaisessa elämämme vaiheessa, etsimme kuolemattomuutta. Näemme, että edes kaikkien mahdollisten tietojen, kaiken mahdollisen informaation kokonaisuus ei poista tietämättömyyttä. Siksi Guru Maharaj sanoi: " Rajallisen kokonaisuus ei ole koskaan rajaton." Ihmisten ääni ei ole Jumalan ääni. Onko meillä mitään toivoa tällaisessa tapauksessa? Guru Maharaj jatkaa: "Se, että jokin alku meissä pyrkii täydellisyyteen, mutta me itse olemme kykenemättömiä saavuttamaan täydellisyyttä, tekee välittäjän tai Gurun ilmestymisen mahdolliseksi". Ääretön kykenee ilmenemään rajoitetulle, Absoluutti kykenee ilmenemään suhteellisissa olosuhteissamme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietämättömyyden ja epäilyksen keskellä etsimme valaistumista, etsimme tietoa. Ja vaikka kuolema uhkaa meitä jokaisessa elämämme vaiheessa, etsimme kuolemattomuutta. Näemme, että edes kaikkien mahdollisten tietojen, kaiken mahdollisen informaation kokonaisuus ei poista tietämättömyyttä. Siksi Guru Maharaj sanoi: " Rajallisen kokonaisuus ei ole koskaan rajaton." Ihmisten ääni ei ole Jumalan ääni. Onko meillä mitään toivoa tällaisessa tapauksessa? Guru Maharaj jatkaa: "Se, että jokin alku meissä pyrkii täydellisyyteen, mutta me itse olemme kykenemättömiä saavuttamaan täydellisyyttä, tekee välittäjän tai Gurun ilmestymisen mahdolliseksi". Ääretön kykenee ilmenemään rajoitetulle, Absoluutti kykenee ilmenemään suhteellisissa olosuhteissamme.

        Sinä ja minä olemme pukeutuneet omaan karmaamme ja karmallisten olosuhteiden ympäröimänä, mutta Absoluutti kykenee ilmenemään jopa suhteellisissa olosuhteissa, jopa karmallisissa olosuhteissa.
        ...
        ...
        ...
        Emme ole maininneet toista kognition tasoa, joka on parokshaa korkeampi. Sitä kutsutaan aparokshaksi. Tätä lähestymistapaa puolustavat ihmiset väittävät, että kollektiivinen kokemus, tieto menneisyydestä, tieto ihmiskunnasta vain luo meissä ennakkoluuloja ja estää meitä näkemästä asioita sellaisina kuin ne ovat. Siksi meidän on aloitettava puhtaalta pöydältä, meidän on puhdistettava tietoisuutemme kaikista menneisyyden kokemuksista. Tätä kutsutaan aparokshaksi. Sitten tulemme tabula rasan tilaan, puhtaalle pöydälle, aloitamme kaiken puhtaalta pöydältä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä ja minä olemme pukeutuneet omaan karmaamme ja karmallisten olosuhteiden ympäröimänä, mutta Absoluutti kykenee ilmenemään jopa suhteellisissa olosuhteissa, jopa karmallisissa olosuhteissa.
        ...
        ...
        ...
        Emme ole maininneet toista kognition tasoa, joka on parokshaa korkeampi. Sitä kutsutaan aparokshaksi. Tätä lähestymistapaa puolustavat ihmiset väittävät, että kollektiivinen kokemus, tieto menneisyydestä, tieto ihmiskunnasta vain luo meissä ennakkoluuloja ja estää meitä näkemästä asioita sellaisina kuin ne ovat. Siksi meidän on aloitettava puhtaalta pöydältä, meidän on puhdistettava tietoisuutemme kaikista menneisyyden kokemuksista. Tätä kutsutaan aparokshaksi. Sitten tulemme tabula rasan tilaan, puhtaalle pöydälle, aloitamme kaiken puhtaalta pöydältä.

        Nämä ovat Krishnan lilojaan, kun Hän ilmenee ihmisen kaltaisena, ihmisen kaltaisessa ulottuvuudessa. Krishnaa kutsutaan Adi-purushaksi, mikä tarkoittaa, että Hän on alkuperäinen mies, alkuperäinen ihminen. Raamatussa sanotaan: "Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi." Entä nainen? Englanniksi siinä sanotaan "man". Mies on luotu Jumalan kuvaksi, mutta entä nainen? Eikö nainenkin ole luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi? Meidän on siis tunnustettava, että Jumalalla on oltava miespuolinen aspekti, ja naispuolinen aspekti...
        ...
        ...
        Miten siis kuljemme täältä sinne? Krishna sanoo: "Ymmärtäkää ensin, missä sielu on." Tiedämme genetiikan edistysaskeleista, että kun tiedemiehet haluavat ymmärtää ihmisen olemuksen, sen, mikä määrittelee hänen ominaisuutensa, he menevät kaikkein hienovaraisimpaan alkuun, DNA:han. Menemättä teknisiin yksityiskohtiin, voimme oppia genetiikasta tämän: todellinen minuus, todellinen olemus, ei ole karkealla tasolla vaan hienovaraisella, hienostuneella tasolla. DNA on vain pinnallinen aspekti minästä, pinnallinen objektiivinen aspekti. Mutta ainakin voimme oppia tästä seuraavan opetuksen: ymmärtääkseen todellista itseämme meidän on käännettävä katseemme hienojakoiseen maailmaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nämä ovat Krishnan lilojaan, kun Hän ilmenee ihmisen kaltaisena, ihmisen kaltaisessa ulottuvuudessa. Krishnaa kutsutaan Adi-purushaksi, mikä tarkoittaa, että Hän on alkuperäinen mies, alkuperäinen ihminen. Raamatussa sanotaan: "Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi." Entä nainen? Englanniksi siinä sanotaan "man". Mies on luotu Jumalan kuvaksi, mutta entä nainen? Eikö nainenkin ole luotu Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi? Meidän on siis tunnustettava, että Jumalalla on oltava miespuolinen aspekti, ja naispuolinen aspekti...
        ...
        ...
        Miten siis kuljemme täältä sinne? Krishna sanoo: "Ymmärtäkää ensin, missä sielu on." Tiedämme genetiikan edistysaskeleista, että kun tiedemiehet haluavat ymmärtää ihmisen olemuksen, sen, mikä määrittelee hänen ominaisuutensa, he menevät kaikkein hienovaraisimpaan alkuun, DNA:han. Menemättä teknisiin yksityiskohtiin, voimme oppia genetiikasta tämän: todellinen minuus, todellinen olemus, ei ole karkealla tasolla vaan hienovaraisella, hienostuneella tasolla. DNA on vain pinnallinen aspekti minästä, pinnallinen objektiivinen aspekti. Mutta ainakin voimme oppia tästä seuraavan opetuksen: ymmärtääkseen todellista itseämme meidän on käännettävä katseemme hienojakoiseen maailmaan.

        ...sanskrit.... Mielen peili, tietoisuuden peili, on puhdistettava ennakkoluuloista, jotta voi nähdä edes häivähdyksen todellisesta itsestään. ...sanskrit...(Bhagavad-gītā, 2.29). Krishna sanoo: "Kun näette edes häivähdyksen todellisesta itsestänne, siitä mitä todella olette, tulette hämmästymään."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...sanskrit.... Mielen peili, tietoisuuden peili, on puhdistettava ennakkoluuloista, jotta voi nähdä edes häivähdyksen todellisesta itsestään. ...sanskrit...(Bhagavad-gītā, 2.29). Krishna sanoo: "Kun näette edes häivähdyksen todellisesta itsestänne, siitä mitä todella olette, tulette hämmästymään."

        A. Maharaj:

        Monoteistiset uskonnolliset opetukset julistavat, että Jumala on yksi, yhtenäinen ja maskuliininen. Samaan aikaan näissä perinteissä on epäsuorasti läsnä feminiinisen kultti. Esimerkiksi Neitsyt Marian, Jumalan äidin, palvonta on yleistä. Sieluun viitataan joskus "taivaallisen sulhasen morsiamena". Tarkastellaanpa jumalallisen miehen ja naisen tärkeää teemaa Vedojen näkökulmasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        A. Maharaj:

        Monoteistiset uskonnolliset opetukset julistavat, että Jumala on yksi, yhtenäinen ja maskuliininen. Samaan aikaan näissä perinteissä on epäsuorasti läsnä feminiinisen kultti. Esimerkiksi Neitsyt Marian, Jumalan äidin, palvonta on yleistä. Sieluun viitataan joskus "taivaallisen sulhasen morsiamena". Tarkastellaanpa jumalallisen miehen ja naisen tärkeää teemaa Vedojen näkökulmasta.

        Radha, Krishna, Chaitanya

        Yksi Chaitanya-charitamritan jakeista auttaa ymmärtämään tämän mysteerin:
        ...sanskrit...
        Tämän shlokan ydin on tämä: Herra, joka on yksi Alkut, jakautuu kahteen vastakohtaan, mieheksi ja naiseksi, Krishnaksi ja Radhaksi. Hän tekee tämän kokeakseen suhteen onnellisuuden. Mutta tietyssä vaiheessa tapahtuu sulautuminen jumalallisessa ekstaasissa, Hän saa takaisin yhden muotonsa, ja tämä muoto on Chaitanya.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Radha, Krishna, Chaitanya

        Yksi Chaitanya-charitamritan jakeista auttaa ymmärtämään tämän mysteerin:
        ...sanskrit...
        Tämän shlokan ydin on tämä: Herra, joka on yksi Alkut, jakautuu kahteen vastakohtaan, mieheksi ja naiseksi, Krishnaksi ja Radhaksi. Hän tekee tämän kokeakseen suhteen onnellisuuden. Mutta tietyssä vaiheessa tapahtuu sulautuminen jumalallisessa ekstaasissa, Hän saa takaisin yhden muotonsa, ja tämä muoto on Chaitanya.

        Sanskritin kielen termi ... tarkoittaa transformaatiota. Oman onnellisuutensa vuoksi Herra on jakautunut kahteen luontoon: Purushaan ja Prakritiin, [Energian] Lähteeseen ja Energiaan. Ja transformaatioprosessissa näiden kahden alun yhdistyminen paljastaa Hänen alkuperäisen asemansa Chaitanyana.

        Edelleen todetaan, että on mahdotonta sanoa, kumpi tulee ensin, auringonlasku vai aamunkoitto, talvi vai kesä, tämä yhdistymisen ja erottumisen mysteeri tapahtuu ikuisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sanskritin kielen termi ... tarkoittaa transformaatiota. Oman onnellisuutensa vuoksi Herra on jakautunut kahteen luontoon: Purushaan ja Prakritiin, [Energian] Lähteeseen ja Energiaan. Ja transformaatioprosessissa näiden kahden alun yhdistyminen paljastaa Hänen alkuperäisen asemansa Chaitanyana.

        Edelleen todetaan, että on mahdotonta sanoa, kumpi tulee ensin, auringonlasku vai aamunkoitto, talvi vai kesä, tämä yhdistymisen ja erottumisen mysteeri tapahtuu ikuisesti.

        Rakkaus edellyttää kahta alkua.

        Herra yhdistää harmonisesti kaksi vastakkaista hypostasiaa, miehen ja naisen, joiden rakastava vaihto lisää Hänen ikuista autuuttaan. Tämä on puuttuva kohta, kun ei ymmärretä ainoastaan jumalallista todellisuutta vaan myös maskuliinisen ja feminiinisen olemusta sellaisenaan. Minkä tahansa suhteen ydin on kilpajuoksun etsiminen: onnellisuus, rakkaus. Ja rakkaus merkitsee kahta vastakkaista alkua, tunteiden ja kokemusten vaihtoa niiden välillä.

        Rakastavaiset tunteet ovat syvempiä kuin ystävyys- tai vanhempien rakkaus. Siksi runoilijat laulavat sitä useimmiten, filosofit tutkivat sitä, se ratkaisee maailman kohtalon. Ilman rakkautta olemassaolo on merkityksetöntä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rakkaus edellyttää kahta alkua.

        Herra yhdistää harmonisesti kaksi vastakkaista hypostasiaa, miehen ja naisen, joiden rakastava vaihto lisää Hänen ikuista autuuttaan. Tämä on puuttuva kohta, kun ei ymmärretä ainoastaan jumalallista todellisuutta vaan myös maskuliinisen ja feminiinisen olemusta sellaisenaan. Minkä tahansa suhteen ydin on kilpajuoksun etsiminen: onnellisuus, rakkaus. Ja rakkaus merkitsee kahta vastakkaista alkua, tunteiden ja kokemusten vaihtoa niiden välillä.

        Rakastavaiset tunteet ovat syvempiä kuin ystävyys- tai vanhempien rakkaus. Siksi runoilijat laulavat sitä useimmiten, filosofit tutkivat sitä, se ratkaisee maailman kohtalon. Ilman rakkautta olemassaolo on merkityksetöntä.

        Srila Sachchidananda Bhaktivinod Thakur
        Life and Precepts of Sri Chaitanya Mahaprabhu
        His Precepts



        Jiva Soul

        4. The soul is His vibhinnamsha or separated part. By soul are meant all sorts of souls whether animal, human or celestial. It must be understood that Mahaprabhu believed in the very liberal theory of transmigration of the soul.

        Certain readers may reject the idea on the ground that certain forms of faith do not support that theory. It is not liberal to reject a theory, because it is in antagonism with the dogmas of certain sectarian creeds. Indeed, it is a matter which reason cannot dare to meddle with. Candidly examining, we do not see any strong reason to disbelieve the theory of transmigration. On the other hand, our un-prejudiced mind is inclined to stand for it. The belief that the human soul has only one trial in life is evidently illiberal, unjust and contrary to the belief that God is All Good.

        When our spiritual sentiment supports the theory, and the Vedas, the receptacles of inspirations, have taught us the fact of continual existence of the soul in different stages in creation, we cannot but give up the idea of disbelieving in the theory of transmigration of the soul. However educated and scientific a man may be, be is always liable to a creeping error. That which holds good regarding a man holds good also regarding a nation or a sect.

        The soul, according to Shri Chaitanya is an atomic part of the Divine Soul. It is a sort of God’s power to produce beings who are spiritual in essence but liable to be enthralled by ‘maya’, when they forget their position as eternal servants of the Deity. God here is compared with the sun and the souls are said to be the atomic portions of that sun’s rays unable to stand freely, unless they are protected by another competent attribute of God’s power.

        By the word part is not meant to be portions cut out of a piece of stone by the axe, but is meant to be like one lamp lighted from another, or gold produced from an alchemist’s stone as believed by the ancients. The souls are also compared with separate atomic emanations of the burning fire. Each soul has drawn from its Fountainhead a proportionate share of the attributes and consequently a small proportion of the free will. These souls are naturally located between the chit jagat, and mayik jagat. Those who chose to serve their God were protected from fall by the interference of the hladini attribute of the Supreme chit shakti. They have been admitted as eternal servants of the Deity in various ways. They know not the troubles of maya and the karma-chakra or the rotative principles of mayik action and its result.

        Those who wanted to enjoy were grasped by maya from the other side. They are in maya’s karma-chakra, ending only when they again see their original position as servants of the Deity. These souls, whether liberated from maya or enthralled by her, are separate responsible beings depending on the Deity. Hari is the Lord of maya, who serves Him at His pleasure. The soul or jiva is so constructed as to be liable to be enthralled by maya in consequence of want of power when unassisted by the hladini-shakti of the Deity. Hence, there is a natural and inherent distinction between God and jiva which no pantheistic maneuver can annihilate. Please avoid this misleading question, “When were these jivas created and enthralled?” The mayik time has no existence in spiritual history, because it has its commencement after the enthrallment of jivas in matter, and you cannot, therefore, employ mayik chronology in matters like these.

        Prakriti

        5. Certain souls are engrossed by prakriti or illusory energy. Prakriti, God’s maya, pradhan, prapancha and avidya are different names of the same principle on account of its different phases and attributes. Maya is not an independent shakti from the supreme svarup-shakti. She is simply a reflected and outward phase of the Supreme Power, serving God in executing His penal orders on those who became ungrateful to Him. In fact maya is in charge of God’s house of correction. Those jivas who, in abusing their free will forgot that they were eternal servants of the Deity and thought of enjoying for themselves, were grasped by maya for their penal servitude and correction. Maya has three attributes sattva, rajas and tamas. Those attributes are just like chains used to tie up the ungrateful souls.

        Maya then applied a double case on the spiritual form of the soul. The double case is described by the words linga and sthul. The mayik existence has twenty-four substances: — the five elements: the earth, the water, the fire, the air and the firmament; the five properties: the sound, the touch, the sight, the taste and the smell; and ten indrias i.e., the five senses; the eye, the ear, the nose, the tongue and the touch and five working organs such as hands, legs etc. These twenty form the sthul or outer case.


      • Anonyymi

        Shankar, in order to avoid brahma parinam, i.e., transformation of the Godhead into the world, establishes that Vyasa teaches us vivartavada which is this: that God undergoes no change whatever, but it is maya which covers a part of the Deity, (just as a pot encloses a part of the firmament) creates the world; or that God is reflected on avidya or ignorance, while in fact nothing else than God has yet come to existence. These are worthless and abstruse arguments.

        It is plain that the Vedanta teaches us that God is unchangeable and is never subject to modifications. His power alone creates jiva and the material world by its own parinam (modification). The example is in the action of the alchemist’s stone, the power of which comes in the form of gold while the stone remains unchanged. Thus chit shakti goes in the form of the chit jagat with all its particularities of eternal rasa, and jiva shakti goes in the form of innumerable jivas, some staying in Vaikuntha as parshadas or angels and others moving in this world in various shapes and forms and under very different circumstances. Maya shakti creates numerous worlds for the habitations and entertainment of the fallen souls. Vivartavada is no doubt in error and is quite opposed to the teachings of the Vedas.
        Now ‘shakti parinamvada’ alone is true and supports facts that spiritual love is eternal. If vivartavada were true the natural consequence would be to declare spiritual love to be a temporary principle.
        8. Bhakti is the only means of attaining the final object of spiritual existence. Karma as it is cannot directly and immediately produce spiritual result. When it does, it does by means of bhakti. Hence bhakti is independent, and karma and jnana are dependent principles. Jnana or the knowledge that man is a spiritual being cannot directly bring the ultimate object. When it does it does with the assistance of bhakti. Bhakti therefore is the only means to obtain the ultimatum. Bhakti is thus defined: — bhakti is cultivation of a friendly sentiment for Krishna, free from all desires other than those for its own improvements, unalloyed by such other ingredients as karma and jnana, etc. It will be seen that bhakti is itself both a feeling and an action. Bhakti has three stages viz., sadhana-bhakti, bhava-bhakti and prema-bhakti. Sadhana-bhakti is that stage of culture when the feeling has not yet been roused.
        ...
        ...
        ...
        ...
        _______________________
        Srila Sachchidananda Bhaktivinod Thakur
        Life and Precepts of Sri Chaitanya Mahaprabhu
        His Precepts

        _________________________

        SCS Math


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Shankar, in order to avoid brahma parinam, i.e., transformation of the Godhead into the world, establishes that Vyasa teaches us vivartavada which is this: that God undergoes no change whatever, but it is maya which covers a part of the Deity, (just as a pot encloses a part of the firmament) creates the world; or that God is reflected on avidya or ignorance, while in fact nothing else than God has yet come to existence. These are worthless and abstruse arguments.

        It is plain that the Vedanta teaches us that God is unchangeable and is never subject to modifications. His power alone creates jiva and the material world by its own parinam (modification). The example is in the action of the alchemist’s stone, the power of which comes in the form of gold while the stone remains unchanged. Thus chit shakti goes in the form of the chit jagat with all its particularities of eternal rasa, and jiva shakti goes in the form of innumerable jivas, some staying in Vaikuntha as parshadas or angels and others moving in this world in various shapes and forms and under very different circumstances. Maya shakti creates numerous worlds for the habitations and entertainment of the fallen souls. Vivartavada is no doubt in error and is quite opposed to the teachings of the Vedas.
        Now ‘shakti parinamvada’ alone is true and supports facts that spiritual love is eternal. If vivartavada were true the natural consequence would be to declare spiritual love to be a temporary principle.
        8. Bhakti is the only means of attaining the final object of spiritual existence. Karma as it is cannot directly and immediately produce spiritual result. When it does, it does by means of bhakti. Hence bhakti is independent, and karma and jnana are dependent principles. Jnana or the knowledge that man is a spiritual being cannot directly bring the ultimate object. When it does it does with the assistance of bhakti. Bhakti therefore is the only means to obtain the ultimatum. Bhakti is thus defined: — bhakti is cultivation of a friendly sentiment for Krishna, free from all desires other than those for its own improvements, unalloyed by such other ingredients as karma and jnana, etc. It will be seen that bhakti is itself both a feeling and an action. Bhakti has three stages viz., sadhana-bhakti, bhava-bhakti and prema-bhakti. Sadhana-bhakti is that stage of culture when the feeling has not yet been roused.
        ...
        ...
        ...
        ...
        _______________________
        Srila Sachchidananda Bhaktivinod Thakur
        Life and Precepts of Sri Chaitanya Mahaprabhu
        His Precepts

        _________________________

        SCS Math

        Shri Bhakti Rakshaka Vani
        Kirjat > Bhakti Rakshaka-vani

        87. Armo on korkeampi kuin oikeudenmukaisuus.

        88. Ei pidä ajatella, että se, mikä ympäröi meitä, on vihollisemme. Pitäisi pyrkiä näkemään Herran armo kaikessa, mikä tulee luoksemme, vaikka se vaikuttaisi vihamieliseltä. Kaikki on Jumalan armoa, mutta me emme näe sitä, vaan näemme juuri päinvastoin. Likaisuus on silmiemme edessä. Todellisuudessa kaikki on jumalallista. Jumalan armo on kaikessa. Mutta silmämme ovat sairaat. Olemme sairaita, mutta jos tämä sairaus paranee, löydämme itsemme armollisen rauhan aaltojen keskeltä.

        89. Jokaisen tulisi edetä vähitellen, oman tapauksensa mukaan. Jos joku, joka on taipuvainen maalliseen elämään, yhtäkkiä luopuu siitä, hän saattaa rikkoa lupauksensa; toisin sanoen hänet saatetaan heittää takaisin. Siksi meidän pitäisi edetä yksilöllisten kykyjemme mukaan.

        90. Jos meille tulee yllättäen vastarintaa, pitäisi pyrkiä kaikin voimin harjoittamaan nöyryyttä. On jatkuvasti muistettava, että Suojelija valvoo meitä jatkuvasti ja on erittäin valmis auttamaan meitä matkallamme. Emme ole yksin.


        91. Jos luulemme olevamme korkeimmalla tasolla, tämä Korkein Todellisuus piiloutuu meiltä. Siksi meidän on katsottava sitä kunnioittavasta etäisyydestä. Jos yritämme katsoa sitä suoraan, kadotamme sen näkyvistä, mutta jos yritämme katsoa tätä tasoa jonkin verhon läpi tai jostain suojasta, silloin pystymme näkemään.

        92. Korkeimman Herran lähestyminen on mahdollista vain nöyryyden kautta, ja kun saavutamme Hänet, emme enää halua tietää mistään muusta. Emme kiinnitä mitään huomiota siihen, mitä nyt tapahtuu tai ei tapahdu ulkomaailmassa. Uppoudumme syvälle Hänen palvelemiseensa Hänen tyydyttämisekseen.

        93. Ihanteellisuus tekee ihmisestä suuren, ei mikään aineellinen saavutus. Se, jolla on korkein ihanne, on todellisuudessa rikas.

        94. Autuus voi olla olemassa itsessään. Sen enempää olento kuin tietoisuuskaan ei ole itseriittoinen. Irrottautuneessa tilassa tietoisuus pyrkii autuuteen. Ja oleminen ilman tietoisuutta on olemassaoloa ilman tarkoitusta. Mutta kun tietoisuus lisätään olemiseen, ne voivat pyrkiä löytämään todellisen hyvän - autuuden. Autuus on itsenäinen ja mitä todellisinta substanssia. Sekä oleminen että tietoisuus ovat siihen nähden alisteisessa asemassa.
        __________________
        Materiaalinen maailma
        Kirjat > Bhakti Rakshaka-vani

        1. Aineelliset asiat eivät voi koskaan olla onnellisuuden lähde. Sopimuksemme kuoleman maailman kanssa ei kykene tyydyttämään meitä; se saa meidät vain menettämään voimamme.

        2. Olemme nyt vieraassa maassa, ja mielemme on täynnä vieraita asioita. Heittäydymme avuttomasti puolelta toiselle. Ainoa toivomme on Jumalan sanansaattajien armo.

        3. - Missä neljä vihollista, janma, mrityu, jara, vyadhi - syntymä, kuolema, vanhuus ja sairaus - ovat läsnä, ei voi olla todellista onnea.

        4. Me emme ole tästä petollisesta maailmasta. Meitä inhottaa sen petollisuus, joka päihdyttää meidät ja pakottaa meidät elämään petollisuuden kastelemalla maalla. Se, mikä nyt edustaa jotakin, ei hetken kuluttua ole mitään. Meidän on jätettävä se taaksemme ja pyrittävä johonkin todelliseen, cam, chit, anandam - ikuiseen olemassaoloon, tahrattomaan tietoisuuteen ja lopulta johonkin, joka täyttää kaikki syvimmät tarpeemme ja täyttää koko olemuksemme.

        5. Luominen, tuhoaminen, luominen, tuhoaminen - ja niin jatkuvasti tässä väärän ymmärryksen maailmassa. Ja samaan aikaan on olemassa toinen maailma, joka on ikuinen. Meidän on päästävä sinne, löydettävä kotimme sieltä, missä kukaan ei putoa kuoleman leukoihin, missä ei ole kärsimystä.

        6. "Minun on yritettävä vapautua nykyisestä kärsimyksestäni ja tiedusteltava maailmaa, jossa voisin elää onnellisesti." Tultuamme tähän johtopäätökseen meidän on etsittävä tämän korkeamman maailman todellista välittäjää ja neuvoteltava hänen kanssaan siitä, miten voimme vapautua nykyisestä ei-toivotusta ympäristöstämme.

        7. Olemme pieniä sieluja, ja monet asiat tuntuvat meistä ihmeellisiltä. Joogit ja mystikot voivat näyttää monia ihmeitä ja vetää meitä puoleensa niillä. Pienen sielun on helppo joutua erilaisten ihmeiden vangiksi. Ja maailmassa on monia voimakkaita ihmeidentekijöitä. Jumala varjelkoon meitä joutumasta heidän käsiinsä.

        8. Koska olemme äärettömän pieniä, pitäisikö meidän ajatella, että ääretön on meidän hallussamme ja että kaikki tapahtuu vain meidän takiamme? Tämä on kieroutuneinta ja vastenmielisintä, mitä voidaan kuvitella, ja me kärsimme tällaisesta sairaudesta.

        9- Tämä maailma on täysin suhteellinen. Emme saa antaa itsemme joutua pessimismin vaikutuksen alaisiksi minkään täällä tapahtuvan tapahtuman vuoksi. Meidän on kuljettava luottavaisesti eteenpäin liikkeessämme kohti totuutta. Voimme epäonnistua milloin ja missä tahansa, mutta sillä ei ole väliä. Sellainen voi olla Mestarimme tahto. Ja silti meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin yrittää saada Hänen armonsa, Hänen suosionsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Shri Bhakti Rakshaka Vani
        Kirjat > Bhakti Rakshaka-vani

        87. Armo on korkeampi kuin oikeudenmukaisuus.

        88. Ei pidä ajatella, että se, mikä ympäröi meitä, on vihollisemme. Pitäisi pyrkiä näkemään Herran armo kaikessa, mikä tulee luoksemme, vaikka se vaikuttaisi vihamieliseltä. Kaikki on Jumalan armoa, mutta me emme näe sitä, vaan näemme juuri päinvastoin. Likaisuus on silmiemme edessä. Todellisuudessa kaikki on jumalallista. Jumalan armo on kaikessa. Mutta silmämme ovat sairaat. Olemme sairaita, mutta jos tämä sairaus paranee, löydämme itsemme armollisen rauhan aaltojen keskeltä.

        89. Jokaisen tulisi edetä vähitellen, oman tapauksensa mukaan. Jos joku, joka on taipuvainen maalliseen elämään, yhtäkkiä luopuu siitä, hän saattaa rikkoa lupauksensa; toisin sanoen hänet saatetaan heittää takaisin. Siksi meidän pitäisi edetä yksilöllisten kykyjemme mukaan.

        90. Jos meille tulee yllättäen vastarintaa, pitäisi pyrkiä kaikin voimin harjoittamaan nöyryyttä. On jatkuvasti muistettava, että Suojelija valvoo meitä jatkuvasti ja on erittäin valmis auttamaan meitä matkallamme. Emme ole yksin.


        91. Jos luulemme olevamme korkeimmalla tasolla, tämä Korkein Todellisuus piiloutuu meiltä. Siksi meidän on katsottava sitä kunnioittavasta etäisyydestä. Jos yritämme katsoa sitä suoraan, kadotamme sen näkyvistä, mutta jos yritämme katsoa tätä tasoa jonkin verhon läpi tai jostain suojasta, silloin pystymme näkemään.

        92. Korkeimman Herran lähestyminen on mahdollista vain nöyryyden kautta, ja kun saavutamme Hänet, emme enää halua tietää mistään muusta. Emme kiinnitä mitään huomiota siihen, mitä nyt tapahtuu tai ei tapahdu ulkomaailmassa. Uppoudumme syvälle Hänen palvelemiseensa Hänen tyydyttämisekseen.

        93. Ihanteellisuus tekee ihmisestä suuren, ei mikään aineellinen saavutus. Se, jolla on korkein ihanne, on todellisuudessa rikas.

        94. Autuus voi olla olemassa itsessään. Sen enempää olento kuin tietoisuuskaan ei ole itseriittoinen. Irrottautuneessa tilassa tietoisuus pyrkii autuuteen. Ja oleminen ilman tietoisuutta on olemassaoloa ilman tarkoitusta. Mutta kun tietoisuus lisätään olemiseen, ne voivat pyrkiä löytämään todellisen hyvän - autuuden. Autuus on itsenäinen ja mitä todellisinta substanssia. Sekä oleminen että tietoisuus ovat siihen nähden alisteisessa asemassa.
        __________________
        Materiaalinen maailma
        Kirjat > Bhakti Rakshaka-vani

        1. Aineelliset asiat eivät voi koskaan olla onnellisuuden lähde. Sopimuksemme kuoleman maailman kanssa ei kykene tyydyttämään meitä; se saa meidät vain menettämään voimamme.

        2. Olemme nyt vieraassa maassa, ja mielemme on täynnä vieraita asioita. Heittäydymme avuttomasti puolelta toiselle. Ainoa toivomme on Jumalan sanansaattajien armo.

        3. - Missä neljä vihollista, janma, mrityu, jara, vyadhi - syntymä, kuolema, vanhuus ja sairaus - ovat läsnä, ei voi olla todellista onnea.

        4. Me emme ole tästä petollisesta maailmasta. Meitä inhottaa sen petollisuus, joka päihdyttää meidät ja pakottaa meidät elämään petollisuuden kastelemalla maalla. Se, mikä nyt edustaa jotakin, ei hetken kuluttua ole mitään. Meidän on jätettävä se taaksemme ja pyrittävä johonkin todelliseen, cam, chit, anandam - ikuiseen olemassaoloon, tahrattomaan tietoisuuteen ja lopulta johonkin, joka täyttää kaikki syvimmät tarpeemme ja täyttää koko olemuksemme.

        5. Luominen, tuhoaminen, luominen, tuhoaminen - ja niin jatkuvasti tässä väärän ymmärryksen maailmassa. Ja samaan aikaan on olemassa toinen maailma, joka on ikuinen. Meidän on päästävä sinne, löydettävä kotimme sieltä, missä kukaan ei putoa kuoleman leukoihin, missä ei ole kärsimystä.

        6. "Minun on yritettävä vapautua nykyisestä kärsimyksestäni ja tiedusteltava maailmaa, jossa voisin elää onnellisesti." Tultuamme tähän johtopäätökseen meidän on etsittävä tämän korkeamman maailman todellista välittäjää ja neuvoteltava hänen kanssaan siitä, miten voimme vapautua nykyisestä ei-toivotusta ympäristöstämme.

        7. Olemme pieniä sieluja, ja monet asiat tuntuvat meistä ihmeellisiltä. Joogit ja mystikot voivat näyttää monia ihmeitä ja vetää meitä puoleensa niillä. Pienen sielun on helppo joutua erilaisten ihmeiden vangiksi. Ja maailmassa on monia voimakkaita ihmeidentekijöitä. Jumala varjelkoon meitä joutumasta heidän käsiinsä.

        8. Koska olemme äärettömän pieniä, pitäisikö meidän ajatella, että ääretön on meidän hallussamme ja että kaikki tapahtuu vain meidän takiamme? Tämä on kieroutuneinta ja vastenmielisintä, mitä voidaan kuvitella, ja me kärsimme tällaisesta sairaudesta.

        9- Tämä maailma on täysin suhteellinen. Emme saa antaa itsemme joutua pessimismin vaikutuksen alaisiksi minkään täällä tapahtuvan tapahtuman vuoksi. Meidän on kuljettava luottavaisesti eteenpäin liikkeessämme kohti totuutta. Voimme epäonnistua milloin ja missä tahansa, mutta sillä ei ole väliä. Sellainen voi olla Mestarimme tahto. Ja silti meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin yrittää saada Hänen armonsa, Hänen suosionsa.

        Tieto
        Kirjat > Bhakti Rakshaka-vani

        10. On väärin pyrkiä tietämään kaikki jumalallisesta. Tietämyksellä voi olla jonkinlaista arvoa täällä tässä maailmassa, mutta suhteessa korkeimman tason transsendentaaliseen totuuteen pyrkimys tietää kaikki on epäkohta.

        (11) Se, mitä pidämme "tavanomaisena käsityksenä puhtaudesta", se, mitä pidämme tietona, on kaikki karsimista, kun halutaan antaa tyydytystä Absoluutille.

        (12) Joskus järkevä päättely, logiikka ja analyysi ovat välttämättömiä, mutta vain saarnaamaan tavallisille ihmisille, joilla on alempi ymmärryksen taso. Mutta kun omistautumisesta tulee spontaania, anuragaa, silloin sekä järki että pyhät kirjoitukset alkavat jäädä toissijaiseen asemaan. Tällöin ei ole sijaa pyhien kirjoitusten päättelylle. Tiettyyn rajaan asti mieli on välttämätön, jotta voimme kehittyä vaidhi-bhaktiksi, omistautuneen palvelemisen alkutasolle. Mutta sen jälkeen se on täysin tarpeeton.

        _______________________

        Guru
        Kirjat > Bhakti Rakshaka-vani

        35. On saavutettava yhteys todella oivaltaneen sielun kanssa, ja silloin kaikki järjestyy; ja sadhujen kuningas on Guru.

        36. Guru on korkeimman pätevyyden omaava lääkäri, ja ymmärrämme hänen tasonsa, kun voimme, nähdä sen todellisen todellisuuden, josta hän puhuu.

        37. Sri Gurun armollisen käden lempeä kosketus voi kuivata loputtomat kyyneleet, jotka virtaavat kaikista itkevistä silmistä.

        38. Vastauksena vilpittömään toiveeseemme tavata Jumala Herra lähettää edustajansa gurun hahmossa tyydyttämään korkeimman totuuden nälkäämme. Meidän on nähtävä hänet Jumalan edustajana.
        ______________________


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tieto
        Kirjat > Bhakti Rakshaka-vani

        10. On väärin pyrkiä tietämään kaikki jumalallisesta. Tietämyksellä voi olla jonkinlaista arvoa täällä tässä maailmassa, mutta suhteessa korkeimman tason transsendentaaliseen totuuteen pyrkimys tietää kaikki on epäkohta.

        (11) Se, mitä pidämme "tavanomaisena käsityksenä puhtaudesta", se, mitä pidämme tietona, on kaikki karsimista, kun halutaan antaa tyydytystä Absoluutille.

        (12) Joskus järkevä päättely, logiikka ja analyysi ovat välttämättömiä, mutta vain saarnaamaan tavallisille ihmisille, joilla on alempi ymmärryksen taso. Mutta kun omistautumisesta tulee spontaania, anuragaa, silloin sekä järki että pyhät kirjoitukset alkavat jäädä toissijaiseen asemaan. Tällöin ei ole sijaa pyhien kirjoitusten päättelylle. Tiettyyn rajaan asti mieli on välttämätön, jotta voimme kehittyä vaidhi-bhaktiksi, omistautuneen palvelemisen alkutasolle. Mutta sen jälkeen se on täysin tarpeeton.

        _______________________

        Guru
        Kirjat > Bhakti Rakshaka-vani

        35. On saavutettava yhteys todella oivaltaneen sielun kanssa, ja silloin kaikki järjestyy; ja sadhujen kuningas on Guru.

        36. Guru on korkeimman pätevyyden omaava lääkäri, ja ymmärrämme hänen tasonsa, kun voimme, nähdä sen todellisen todellisuuden, josta hän puhuu.

        37. Sri Gurun armollisen käden lempeä kosketus voi kuivata loputtomat kyyneleet, jotka virtaavat kaikista itkevistä silmistä.

        38. Vastauksena vilpittömään toiveeseemme tavata Jumala Herra lähettää edustajansa gurun hahmossa tyydyttämään korkeimman totuuden nälkäämme. Meidän on nähtävä hänet Jumalan edustajana.
        ______________________

        Sri Chaitanya Saraswat Math

        the Mission of the inseparable
        Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj

        _______________________

        Prof. Nishikanta Sanyal
        Sri Nimbaditya

        (from Sri Krishna Chaitanya)



        Shri Nimbaditya is the propounder of bifurcial monism (dvaitadvaitavada).

        Shri Nimbarkaditya appeared in the town of Baidurya-pattan (mod. ‘Munger-pattan’) in the Telugu country. He is known variosly as ‘Nimbaditya’, ‘Nimbarka’ or ‘Nimbabibhavasu’, and sometimes also as ‘Aruneya’, ‘Niyamananda’ and ‘Haripriyacharya’. His followers are known as Nimayets and are different from ‘Nimanandis’ who profess to be followers of Shri Chaitanyadeva under His appellation of ‘Nimananda’. Shri Nimbaditya was an ascetic of the tripal staff (tridandi sannyasin); the line of his preceptorial succession being (1) Shri Narayana, (2) Hamsa, (3) the Chatuhsanas, viz., Sanaka, etc., and (4) Nimbadityacharya. Shri Nimbadity’s commentary of the Vedanta Bhashya is known as the ‘Vedanta-parijata-saurabha’ and there are also several other works written by him.

        The system of Nimbarka holds the ‘heard transcendental sound’ (shruti) as the highest natural evidence of the Truth, and also accepts the testimony of other shastras when they follow heard sound (shruti). The source of Nimbaditya’s teaching is the instruction imparted by the four Sanas to Shri Narada Goswami in the seventh prapathaka of the Chhandogyopanishad, which may be summed up as follows, viz., “That the Puranas are the fifth Veda; Vishnu is the Lord of all, devotion to Godhead in the forms of firm faith (shraddha) and close addiction (nishtha) is glorified; there is nothing equal or superior to the love for Godhead is independent of any other thing; the perfectly emancipated are the eternal servitors of Godhead and are engaged in eternal pastimes in the region of self-conscious activities in the company of Godhead; Godhead has power of appearance to and disappearance from our view; the Vaishnavas are eternal and transcendental; the grace of Godhead is glorified,” etc., etc.

        According to Shri Nimbaditya the individual (jiva) soul and the Supreme Soul are related to each other as integral part and Whole. The soul (jiva) is different from Godhead, but not separate. The soul (jiva) is both knowledge and knower, like the Sun which is self-luminous and also makes visible other objects. As an infinitesimal particle of consciousness the soul (jiva) is subordinate to Godhead Who is plenary consciousness. The souls (jivas) are infinite in number. By reason of his smallness he is liable to association with and dissociation from bodies made by the deluding energy of Godhead (maya). In the bound state the soul (jiva) is imprisoned in the gross and subtle physical bodies; in the free state hi is dissociate from them. Souls (jivas) are of three distinct kinds, viz., those that are (1) free, (2) bound yet free, and (3) bound. There are various gradations of each one of these. The soul (jiva) is freed from the bondage of the deluding energy (maya) by the grace of Godhead, there being no other way.

        The inanimate objects are two, viz., (1) time and, (2) deluding energy (maya). Time is either transcendental or material. The former is self-conscious and eternal, i.e., undivided into past, present and future. The deluding energy (maya) is the perversion of the self-conscious (chit), or the shadow of the latter, and possesses the qualities of the shadow. Divinity is free from defect. The real nature of Godhead is full of infinite beneficence. Godhead as Krishna is the highest Brahman. Krishna is the source of all beauty and sweetness. Attended by His Own Power, the Daughter of Brishabhanu, constantly served by thousands of intimate female friends (sakhis) who are the extended self of the Daughter of Brishabhanu, Krishna is the Object of the eternal worship of the individual soul (jiva). He has an eternal and transcendental bodily Form. He is formless to the material vision but possessed of form to the spiritual eye. He is independent, all-powerful, Lord of all, possessed of inconceivable power and eternally worshipped by the gods such as Brahma, Shiva, etc. Worship is of two kinds, viz., (1) tentative devotion during novitiate, and (2) the highest devotion characterized by love. The latter is aroused by the practice of nine kinds of devotion as means, consisting of hearing, chanting, etc.

        The Nimbarka community is not mentioned in his works by Shri Jiva Goswami. He is also unnoticed in the Sarbadarshanasamgraha of Sayana Madhava. From which it is supposed that the current views of the present Nimbarka were not extensively known till after the time of the author of Sarbadarshanasamgraha, or even of the six Goswamins. There is, however, no doubt whatever that Shri Nimbaditya is a very ancient Acharya and the founder of the satvata dvaitadvaita sampradaya.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sri Chaitanya Saraswat Math

        the Mission of the inseparable
        Srila B.R. Sridhar Maharaj and Srila B.S. Govinda Maharaj

        _______________________

        Prof. Nishikanta Sanyal
        Sri Nimbaditya

        (from Sri Krishna Chaitanya)



        Shri Nimbaditya is the propounder of bifurcial monism (dvaitadvaitavada).

        Shri Nimbarkaditya appeared in the town of Baidurya-pattan (mod. ‘Munger-pattan’) in the Telugu country. He is known variosly as ‘Nimbaditya’, ‘Nimbarka’ or ‘Nimbabibhavasu’, and sometimes also as ‘Aruneya’, ‘Niyamananda’ and ‘Haripriyacharya’. His followers are known as Nimayets and are different from ‘Nimanandis’ who profess to be followers of Shri Chaitanyadeva under His appellation of ‘Nimananda’. Shri Nimbaditya was an ascetic of the tripal staff (tridandi sannyasin); the line of his preceptorial succession being (1) Shri Narayana, (2) Hamsa, (3) the Chatuhsanas, viz., Sanaka, etc., and (4) Nimbadityacharya. Shri Nimbadity’s commentary of the Vedanta Bhashya is known as the ‘Vedanta-parijata-saurabha’ and there are also several other works written by him.

        The system of Nimbarka holds the ‘heard transcendental sound’ (shruti) as the highest natural evidence of the Truth, and also accepts the testimony of other shastras when they follow heard sound (shruti). The source of Nimbaditya’s teaching is the instruction imparted by the four Sanas to Shri Narada Goswami in the seventh prapathaka of the Chhandogyopanishad, which may be summed up as follows, viz., “That the Puranas are the fifth Veda; Vishnu is the Lord of all, devotion to Godhead in the forms of firm faith (shraddha) and close addiction (nishtha) is glorified; there is nothing equal or superior to the love for Godhead is independent of any other thing; the perfectly emancipated are the eternal servitors of Godhead and are engaged in eternal pastimes in the region of self-conscious activities in the company of Godhead; Godhead has power of appearance to and disappearance from our view; the Vaishnavas are eternal and transcendental; the grace of Godhead is glorified,” etc., etc.

        According to Shri Nimbaditya the individual (jiva) soul and the Supreme Soul are related to each other as integral part and Whole. The soul (jiva) is different from Godhead, but not separate. The soul (jiva) is both knowledge and knower, like the Sun which is self-luminous and also makes visible other objects. As an infinitesimal particle of consciousness the soul (jiva) is subordinate to Godhead Who is plenary consciousness. The souls (jivas) are infinite in number. By reason of his smallness he is liable to association with and dissociation from bodies made by the deluding energy of Godhead (maya). In the bound state the soul (jiva) is imprisoned in the gross and subtle physical bodies; in the free state hi is dissociate from them. Souls (jivas) are of three distinct kinds, viz., those that are (1) free, (2) bound yet free, and (3) bound. There are various gradations of each one of these. The soul (jiva) is freed from the bondage of the deluding energy (maya) by the grace of Godhead, there being no other way.

        The inanimate objects are two, viz., (1) time and, (2) deluding energy (maya). Time is either transcendental or material. The former is self-conscious and eternal, i.e., undivided into past, present and future. The deluding energy (maya) is the perversion of the self-conscious (chit), or the shadow of the latter, and possesses the qualities of the shadow. Divinity is free from defect. The real nature of Godhead is full of infinite beneficence. Godhead as Krishna is the highest Brahman. Krishna is the source of all beauty and sweetness. Attended by His Own Power, the Daughter of Brishabhanu, constantly served by thousands of intimate female friends (sakhis) who are the extended self of the Daughter of Brishabhanu, Krishna is the Object of the eternal worship of the individual soul (jiva). He has an eternal and transcendental bodily Form. He is formless to the material vision but possessed of form to the spiritual eye. He is independent, all-powerful, Lord of all, possessed of inconceivable power and eternally worshipped by the gods such as Brahma, Shiva, etc. Worship is of two kinds, viz., (1) tentative devotion during novitiate, and (2) the highest devotion characterized by love. The latter is aroused by the practice of nine kinds of devotion as means, consisting of hearing, chanting, etc.

        The Nimbarka community is not mentioned in his works by Shri Jiva Goswami. He is also unnoticed in the Sarbadarshanasamgraha of Sayana Madhava. From which it is supposed that the current views of the present Nimbarka were not extensively known till after the time of the author of Sarbadarshanasamgraha, or even of the six Goswamins. There is, however, no doubt whatever that Shri Nimbaditya is a very ancient Acharya and the founder of the satvata dvaitadvaita sampradaya.

        Yleensä kai ajatellaan onnellisuudesta ,että se johtuu paljon perintötekijöistä ja olosuhteet vaikuttavat yllättävän vähän siihen.

        Ja että raha ei tuo lisää onnellisuutta tietyn rajan jälkeen.

        Ja ajattelen itse että Jumala haluaa että hänen lapsensa ovat onnellisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä kai ajatellaan onnellisuudesta ,että se johtuu paljon perintötekijöistä ja olosuhteet vaikuttavat yllättävän vähän siihen.

        Ja että raha ei tuo lisää onnellisuutta tietyn rajan jälkeen.

        Ja ajattelen itse että Jumala haluaa että hänen lapsensa ovat onnellisia.

        "Ja ajattelen itse että Jumala haluaa että hänen lapsensa ovat onnellisia."
        Niin.


    • Anonyymi

      Kyseessä ei ole mielipidekysymys. Jos jotain voidaan tieteellisillä testeillä varmistaa, niin se on oman aikansa totuus. Jos tulee uusi teoria, joka voidaan tieteellisesti (havantoihin perustuen) todistaa, niin teoria vaihtuu.
      Newtonin gravitaatiolait toimivat yhä, niitä käytetään piperölaskennassa, kuten planeettojen radat. Einsteinin suhteellisuusteorian kaavat toimivat, kun Newtonin kaavat eivät enää toimi.
      Kvanttimaailmaa emme tunne vielä riittävästi, teoria joka yhdistää suhteellisuusteorian ja standardimallin puuttuu vielä.
      Eikä sekään olisi "kaiken teoria", kaikkea emme voi koskaan ymmärtää.

      • Anonyymi

        Maailmassa ei ole sattumia. On vain malleja. Mutta jotkut niistä ovat niin hienovaraisia, että näkemättä niitä kutsumme selittämättömiä tapahtumia satunnaisiksi. Nykyaikainen fysiikka on kulkenut kehityksessään klassisesta mekaniikasta suhteellisuusteoriaan ja aina kvanttifysiikkaan asti, joka on tuonut meidät materian äärelle. Seuraava luonnollinen askel on kohti henkitieteen metafysiikkaa. On aika hyödyntää muinaista viisautta ...


      • ouro

        Newtonin teoria on täyttä rautaa tietyllä tarkkuudella, mutta kun tarvitaan suurempaa tarkkuutta, laskelmat on tehtävä Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan. Suhtis on siis klassisen fysiikan tarkennettu versio.

        Sen sijaan kvanttiteoria on uutta fysiikkaa, joka on osoittautunut erehtymättömäksi kaikissa ennustuksissaan. Ongelma on, että ei ole mitään yhteistä näiden kahden kelpo teorian välillä. Suhtis klassisen fysiikan tarkenteena on edelleen ikuisesti jaollinen, kvanttiteoria taas rakeinen. Erittäin kiusallinen juttu.

        Einstein loi suhtiksen nuorella iällään, jolloin kvanttiteoriakin alkoi hahmottua. Lopun elämäänsä hän kävi aivan tyhjäkäynnillä etsien 'kaiken teoriaa', joka yhdistäisi nämä kaksi. Vesiperä tuli, ja on tullut muillekin, jotka ovat tätä yrittäneet. Heitä, jotka ovat epäonnistuneet koko suurin lupauksin alkaneessa tutkijanurassaan, on kosolti.

        Yhteen aikaan sanotaan monien jopa siirtyneen biologian puolelle, jotta saisivat jotakin aikaan.

        Suhtaudut epäille 'kaiken teorian' luomiseen. Niin valitettavasti minäkin, mutta vaikkemme kaikkea ymmärtäisikään olisi kiva, jos saisi rakennettua teorian, joka yhdistäisi suhtiksen ja kvanttimaailman, sekä antaisi laskukaavat, joilla voitaisiin johtaa vakioiden suuruus.

        Mutta ennustamaan en toki rohkene, mitä tulevaisuus tuo 'kaiken teorian' alalla, vai eikö tuo. 🌹👀


      • Anonyymi
        ouro kirjoitti:

        Newtonin teoria on täyttä rautaa tietyllä tarkkuudella, mutta kun tarvitaan suurempaa tarkkuutta, laskelmat on tehtävä Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan. Suhtis on siis klassisen fysiikan tarkennettu versio.

        Sen sijaan kvanttiteoria on uutta fysiikkaa, joka on osoittautunut erehtymättömäksi kaikissa ennustuksissaan. Ongelma on, että ei ole mitään yhteistä näiden kahden kelpo teorian välillä. Suhtis klassisen fysiikan tarkenteena on edelleen ikuisesti jaollinen, kvanttiteoria taas rakeinen. Erittäin kiusallinen juttu.

        Einstein loi suhtiksen nuorella iällään, jolloin kvanttiteoriakin alkoi hahmottua. Lopun elämäänsä hän kävi aivan tyhjäkäynnillä etsien 'kaiken teoriaa', joka yhdistäisi nämä kaksi. Vesiperä tuli, ja on tullut muillekin, jotka ovat tätä yrittäneet. Heitä, jotka ovat epäonnistuneet koko suurin lupauksin alkaneessa tutkijanurassaan, on kosolti.

        Yhteen aikaan sanotaan monien jopa siirtyneen biologian puolelle, jotta saisivat jotakin aikaan.

        Suhtaudut epäille 'kaiken teorian' luomiseen. Niin valitettavasti minäkin, mutta vaikkemme kaikkea ymmärtäisikään olisi kiva, jos saisi rakennettua teorian, joka yhdistäisi suhtiksen ja kvanttimaailman, sekä antaisi laskukaavat, joilla voitaisiin johtaa vakioiden suuruus.

        Mutta ennustamaan en toki rohkene, mitä tulevaisuus tuo 'kaiken teorian' alalla, vai eikö tuo. 🌹👀

        Moraalisella tasolla se on karman laki .


      • Anonyymi
        ouro kirjoitti:

        Newtonin teoria on täyttä rautaa tietyllä tarkkuudella, mutta kun tarvitaan suurempaa tarkkuutta, laskelmat on tehtävä Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan. Suhtis on siis klassisen fysiikan tarkennettu versio.

        Sen sijaan kvanttiteoria on uutta fysiikkaa, joka on osoittautunut erehtymättömäksi kaikissa ennustuksissaan. Ongelma on, että ei ole mitään yhteistä näiden kahden kelpo teorian välillä. Suhtis klassisen fysiikan tarkenteena on edelleen ikuisesti jaollinen, kvanttiteoria taas rakeinen. Erittäin kiusallinen juttu.

        Einstein loi suhtiksen nuorella iällään, jolloin kvanttiteoriakin alkoi hahmottua. Lopun elämäänsä hän kävi aivan tyhjäkäynnillä etsien 'kaiken teoriaa', joka yhdistäisi nämä kaksi. Vesiperä tuli, ja on tullut muillekin, jotka ovat tätä yrittäneet. Heitä, jotka ovat epäonnistuneet koko suurin lupauksin alkaneessa tutkijanurassaan, on kosolti.

        Yhteen aikaan sanotaan monien jopa siirtyneen biologian puolelle, jotta saisivat jotakin aikaan.

        Suhtaudut epäille 'kaiken teorian' luomiseen. Niin valitettavasti minäkin, mutta vaikkemme kaikkea ymmärtäisikään olisi kiva, jos saisi rakennettua teorian, joka yhdistäisi suhtiksen ja kvanttimaailman, sekä antaisi laskukaavat, joilla voitaisiin johtaa vakioiden suuruus.

        Mutta ennustamaan en toki rohkene, mitä tulevaisuus tuo 'kaiken teorian' alalla, vai eikö tuo. 🌹👀

        https://www.thehinduportal.com/2013/08/quantum-physics-came-from-vedas.html
        Quantum Physics derives from Vedas


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://www.thehinduportal.com/2013/08/quantum-physics-came-from-vedas.html
        Quantum Physics derives from Vedas

        https://uplift.love/did-quantum-physics-come-from-the-vedas/

        The convergence of Spirituality and Science

        Quantum physics explains the nature and behaviour of matter and energy on the atomic and subatomic level, and began with a number of different scientific discoveries from the the 1838 discovery of cathode rays, to the quantum hypothesis and photoelectric effect. The term quantum mechanics was coined in the early 1920’s by a group of physicists at the University of Gottingen.

        In the 1920’s quantum mechanics was created by the three great minds: Werner Heisenberg, Niels Bohr and Erwin Schrödinger, who all read from and greatly respected the Vedas, the ancient Indian sanskrit texts on spirituality. They elaborated upon these ancient books of wisdom in their own language and with modern mathematical formulas in order to try to understand the ideas that are to be found throughout the Vedas, referred to in the ancient Sanskrit as “Brahman,” “Paramatma,” “Akasha” and “Atman.” As Schrödinger said, “some blood transfusion from the East to the West to save Western science from spiritual anaemia.”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        https://uplift.love/did-quantum-physics-come-from-the-vedas/

        The convergence of Spirituality and Science

        Quantum physics explains the nature and behaviour of matter and energy on the atomic and subatomic level, and began with a number of different scientific discoveries from the the 1838 discovery of cathode rays, to the quantum hypothesis and photoelectric effect. The term quantum mechanics was coined in the early 1920’s by a group of physicists at the University of Gottingen.

        In the 1920’s quantum mechanics was created by the three great minds: Werner Heisenberg, Niels Bohr and Erwin Schrödinger, who all read from and greatly respected the Vedas, the ancient Indian sanskrit texts on spirituality. They elaborated upon these ancient books of wisdom in their own language and with modern mathematical formulas in order to try to understand the ideas that are to be found throughout the Vedas, referred to in the ancient Sanskrit as “Brahman,” “Paramatma,” “Akasha” and “Atman.” As Schrödinger said, “some blood transfusion from the East to the West to save Western science from spiritual anaemia.”

        Physicists have not yet ascertained whether Bohr and company or Einstein and company are right.

        One thing that all this materialistic research has done is open up the doors for the world to look deeper into the validity of the Vedas. For, it is stated in the Bhagavad-gita, “A mundaner 1) is sure to commit mistakes, 2) is invariably illusioned, 3) has the tendency to cheat others and 4) is limited by imperfect senses. With these four imperfections, one cannot deliver perfect information of all-pervading knowledge.”

        So no matter how many experiments we conduct, we can never come to the absolute truth using imperfect instruments of perception, even if we have a super brain like Einstein or Schrödinger. For our very minds, thoughts and power of intelligence only work on the platform of time and space and are rendered defective from being subject to the four defects that the Bhagavad-gita mentions.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Physicists have not yet ascertained whether Bohr and company or Einstein and company are right.

        One thing that all this materialistic research has done is open up the doors for the world to look deeper into the validity of the Vedas. For, it is stated in the Bhagavad-gita, “A mundaner 1) is sure to commit mistakes, 2) is invariably illusioned, 3) has the tendency to cheat others and 4) is limited by imperfect senses. With these four imperfections, one cannot deliver perfect information of all-pervading knowledge.”

        So no matter how many experiments we conduct, we can never come to the absolute truth using imperfect instruments of perception, even if we have a super brain like Einstein or Schrödinger. For our very minds, thoughts and power of intelligence only work on the platform of time and space and are rendered defective from being subject to the four defects that the Bhagavad-gita mentions.

        Ihmiset luulevat tietävänsä kaiken kaikesta, mutta he eivät edes tiedä, keitä he ovat. Ottakaa ensin selvää, kuka olette...




        Ihmiset, joilla on pakkomielle itseilmaisuun, sanovat: "Minun täytyy vain olla minä." Totta kai sinun on oltava sinä, mutta ota selvää, kuka olet. Tärkeimmät asiat ensin.

        Ego, mieli, äly ja tunteet ovat alkuperäisen minän varjo.

        Jotain samanlaista näemme tässä maailmassa: jokaisella varjolla on lähde - todellinen kohde. Puhdas tietoisuus, sielu, tietoinen subjekti ei voi suoraan kokea aineellisen maailman kokemuksia. Miten se tulee mahdolliseksi? Sielun varjo syntyy, ja tämä varjo pystyy toimimaan varjomaailmassa. Muuten tietoisuudella ei ole mitään mahdollisuutta ottaa yhteyttä tiedostamattomaan tasoon. Varjo-minä toimii varjomaailmassa. Ja me näemme ympärillämme erilaisia kuvia tästä varjon kaltaisesta olemassaolosta.

        Mutta jos haluamme mennä olemukseen, päästä ytimeen, on välttämätöntä poistaa kaikki hankittujen ennakkoluulojen kerrokset, jotta saamme vilauksen todellisesta itsestämme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiset luulevat tietävänsä kaiken kaikesta, mutta he eivät edes tiedä, keitä he ovat. Ottakaa ensin selvää, kuka olette...




        Ihmiset, joilla on pakkomielle itseilmaisuun, sanovat: "Minun täytyy vain olla minä." Totta kai sinun on oltava sinä, mutta ota selvää, kuka olet. Tärkeimmät asiat ensin.

        Ego, mieli, äly ja tunteet ovat alkuperäisen minän varjo.

        Jotain samanlaista näemme tässä maailmassa: jokaisella varjolla on lähde - todellinen kohde. Puhdas tietoisuus, sielu, tietoinen subjekti ei voi suoraan kokea aineellisen maailman kokemuksia. Miten se tulee mahdolliseksi? Sielun varjo syntyy, ja tämä varjo pystyy toimimaan varjomaailmassa. Muuten tietoisuudella ei ole mitään mahdollisuutta ottaa yhteyttä tiedostamattomaan tasoon. Varjo-minä toimii varjomaailmassa. Ja me näemme ympärillämme erilaisia kuvia tästä varjon kaltaisesta olemassaolosta.

        Mutta jos haluamme mennä olemukseen, päästä ytimeen, on välttämätöntä poistaa kaikki hankittujen ennakkoluulojen kerrokset, jotta saamme vilauksen todellisesta itsestämme.

        Meitä ei koskaan opeteta katsomaan itseemme, meitä ei koskaan opeteta ajattelemaan syvällisesti, meitä ei koskaan opeteta kysymään syvällisiä kysymyksiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meitä ei koskaan opeteta katsomaan itseemme, meitä ei koskaan opeteta ajattelemaan syvällisesti, meitä ei koskaan opeteta kysymään syvällisiä kysymyksiä.

        Maailma on yksi, mutta siinä on eri sfäärejä, jotka siellä elävät havaitsevat, eivätkä muut, eri ympäristöstä tulevat olennot aina havaitse niitä. Esimerkiksi kalat eivät havaitse elämää maalla. Kalojen näkökulmasta se on rinnakkainen maailma, johon niillä ei ole pääsyä. Eivätkä metsien ja aavikoiden asukkaat havaitse vedenalaista maailmaa. Ja ihmiset, joilla on laajempi tietoisuus, havaitsevat alempien olentojen maailmat, mutta he eivät välttämättä havaitse puolijumalien sfäärejä. Ja puolijumalat havaitsevat kaikki tämän maailman sfäärit, mutta he eivät ehkä havaitse henkimaailmaa. Kyse ei siis ole maailmojen rinnakkaisuudesta vaan tietoisuuden laajuudesta, joka sallii tai ei salli meidän tunkeutua muihin todellisuuden maailmoihin. Srimad-Bhagavatamista voi lukea maanalaisista maailmoista (Bila-svarga), meille maanpinnan tasolla näkymättömistä maailmoista (Kimpurusha-varsha, Harivarsha jne.), taivaallisista maailmoista, suurten tietäjien korkeammista maailmoista ja lopulta Krishnan henkisestä maailmasta.


    • Anonyymi

      Minusta paras teoria on se, joka on otsikoitu "Me emme tiedä" ja jonka määritelmä on "Koska emme tiedä, me luomme itse korviketietoa, jonka vakuuttamiseksi keksimme vakuuttavalta kuulostavia perusteluita". Todellisuuden selittäminen on kehäpäättelyn kunkinkuuslaji.

      • Anonyymi

        SCS Math
        Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj

        Jokaisen ihmisen elämässä koittaa hetki, jolloin hän alkaa ymmärtää paikkansa ympäröivässä maailmassa. Kun hän jättää vanhempiensa siiven, hän huomaa yhtäkkiä, että hänen edessään on valtava maailma, joka on hänelle tuntematon. Tähän asti hän oli ollut perheensä hoivissa ja hänen sosiaalinen piirinsä oli rajallinen, mutta nyt hänen eteensä avautuu valtameri, jossa hän on vain hiekanjyvä.

        Nyt hänen on kuljettava elämänsä läpi yksin ja rakennettava kahdenkeskinen suhde häneen. Hän tekee tekojaan vapaan valinnan perusteella, joita kertynyt kokemus ohjaa, eivätkä tulokset ole aina ennakoitavissa. Kun epäonnistumiset seuraavat toisiaan, tulee tunne, että
        että tekemäsi toimet eivät ole sopusoinnussa jonkin näkymättömän virtauksen kanssa,
        joka liikkuu tiettyyn suuntaan.

        Mistä löytää oikea vertailukohta, miten välttää virheet ja saada vankka jalansija? Mistä tiedämme, mitkä voimat ovat vuorovaikutuksessa, jotta voimme orientoitua oikein tapahtumiin? Aiempi kokemus ei enää riitä antamaan vastauksia näihin kysymyksiin. Tarvitsemme perustietoa asioiden luonteesta. Ne eivät ole pinnalla ja tavallisen ihmisen ulottumattomissa. Tämä tieto on ylimaailmallista. Sen voi saada vain ylhäältä tulevan armon kautta. Toivottomuuden tunne synnyttää avunpyynnön. Vastauksena tähän anomukseen hänen sydämessään herää ääni, joka alkaa opastaa häntä elämässä. Tämä ääni on vielä heikko, ihminen kuulee sen tai ei kuule sitä, eksyy usein arvailujen sekaan ja liikkuu eri suuntiin. Mutta kuitenkin hän lähestyy askel askeleelta vaalittua päämäärää. Hänen etsintänsä onnistuminen riippuu hänen pyrkimystensä puhtaudesta ja vilpittömyydestä. Häntä ohjaa sisäinen vaisto, ja kuin lakmustestin avulla hän määrittää: "Tämä ei ole sitä, tämä ei ole sitä, mutta tämä on kokeilemisen arvoista." Ennemmin tai myöhemmin tulee hetki, jolloin sisäinen opas johdattaa hänet ... kuulemaan totuuden hänen omilta huuliltaan. Tämä on ensimmäinen askel kohti Absoluuttia.



        Seuraavissa teksteissä on paljon käännösvirheitä suomennoksessa:
        ________________________

        Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj:

        ...Kun olin 16-vuotias, asuin lähellä kaupunkia. Pimeinä marraskuun öinä, kun maa oli ensilumen peitossa ja pakkanen hieman viilenteli vesistöjä, tuijotin kaihoisasti rajattomalle tähtitaivaalle, joka herätti mielikuvitukseni. "Missä on se keskus, jonka ympärillä kaikki tässä maailmassa pyörii? - Ajattelin, ja katseeni kiinnittyi tahtomattaan Ison Karhun tähdistöön. "Jokainen ihminen syntyy jonkin tähden alla.

        Olkoon tämä kolmas laidasta laitaan minun johtotähteni. Sen puoleen minä rukoilen."

        Kumartaen päätäni ja kamppailemalla sanojeni valinnan kanssa rukoilin hartaasti: "Herrani! En tiedä, kuka olet tai missä olet, mutta ole suojelijani!

        Maailma on niin suuri ja minä olen niin pieni. Tarvitsen niin paljon apuasi ja suojelustasi.

        Ota sieluni vastaan ja ole suojelijani." En kuullut ukkosen jyrinää yötaivaalla, mutta yhtäkkiä mieleeni virtasi ajatuksia: "Mitä sinä haluat tässä maailmassa? Rikkautta? Valtaa? Mainetta? Tietoa?" Nuoruudessani ajattelin yksinkertaisesti ja nerokkaasti: "Rikkaana oleminen on hyvä asia, mutta rikkaus voidaan ottaa pois väkisin. On parempi olla vahva. Mutta vahvuus on hyödytöntä, jos kukaan ei tiedä siitä. Voima tarvitsee mainetta.



        Tässä maailmassa kunnia on sillä, joka on rikas ja voimakas. Mutta... mitä hyötyä kaikesta tästä on, jos ei tiedä, mitä tapahtuu seuraavalla hetkellä. Rikkauden, vallan ja kunnian voi menettää hetkessä. Vain ne, jotka tuntevat Totuuden, ovat oikealla tiellä. Herrani, minä haluan tietää Totuuden!" Käänsin katseeni äärettömyyteen, mutta en kuullut vastausta. Kului monta vuotta, jotka vietin etsiessäni. Joku opasti minua läpi elämän, ohjasi minua oikeaan suuntaan, piti minut turvassa ja suojeli minua vaaroilta. Imin ahnaasti tietoa, luin ja luin uudelleen monia kirjoja, mutta vähitellen aloin tuntea, että tämä tieto on kuivaa. Siinä ei ole iloa, onnellisuutta ja nautintoa. Paljon myöhemmin, muistellessani tätä nuoruuteni jaksoa, yllätin itseni yhä useammin ajattelemasta, että minun olisi pitänyt pyytää itseltäni hieman rakkautta ja onnea.

        Eräänä päivänä törmäsin mainokseen, jossa kerrottiin, että kiertävä intialainen munkki piti luennon kaupungin laitamilla sijaitsevassa temppelissä. Siihen asti en ollut ollut erityisen kiinnostunut mistään intialaisesta, mutta tällä kertaa uteliaisuuteni vei voiton. Sinä iltana paikalla oli kymmeniä kaltaisiani ihmisiä. He olivat enimmäkseen nuoria ja muutamia vanhempia ihmisiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        SCS Math
        Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj

        Jokaisen ihmisen elämässä koittaa hetki, jolloin hän alkaa ymmärtää paikkansa ympäröivässä maailmassa. Kun hän jättää vanhempiensa siiven, hän huomaa yhtäkkiä, että hänen edessään on valtava maailma, joka on hänelle tuntematon. Tähän asti hän oli ollut perheensä hoivissa ja hänen sosiaalinen piirinsä oli rajallinen, mutta nyt hänen eteensä avautuu valtameri, jossa hän on vain hiekanjyvä.

        Nyt hänen on kuljettava elämänsä läpi yksin ja rakennettava kahdenkeskinen suhde häneen. Hän tekee tekojaan vapaan valinnan perusteella, joita kertynyt kokemus ohjaa, eivätkä tulokset ole aina ennakoitavissa. Kun epäonnistumiset seuraavat toisiaan, tulee tunne, että
        että tekemäsi toimet eivät ole sopusoinnussa jonkin näkymättömän virtauksen kanssa,
        joka liikkuu tiettyyn suuntaan.

        Mistä löytää oikea vertailukohta, miten välttää virheet ja saada vankka jalansija? Mistä tiedämme, mitkä voimat ovat vuorovaikutuksessa, jotta voimme orientoitua oikein tapahtumiin? Aiempi kokemus ei enää riitä antamaan vastauksia näihin kysymyksiin. Tarvitsemme perustietoa asioiden luonteesta. Ne eivät ole pinnalla ja tavallisen ihmisen ulottumattomissa. Tämä tieto on ylimaailmallista. Sen voi saada vain ylhäältä tulevan armon kautta. Toivottomuuden tunne synnyttää avunpyynnön. Vastauksena tähän anomukseen hänen sydämessään herää ääni, joka alkaa opastaa häntä elämässä. Tämä ääni on vielä heikko, ihminen kuulee sen tai ei kuule sitä, eksyy usein arvailujen sekaan ja liikkuu eri suuntiin. Mutta kuitenkin hän lähestyy askel askeleelta vaalittua päämäärää. Hänen etsintänsä onnistuminen riippuu hänen pyrkimystensä puhtaudesta ja vilpittömyydestä. Häntä ohjaa sisäinen vaisto, ja kuin lakmustestin avulla hän määrittää: "Tämä ei ole sitä, tämä ei ole sitä, mutta tämä on kokeilemisen arvoista." Ennemmin tai myöhemmin tulee hetki, jolloin sisäinen opas johdattaa hänet ... kuulemaan totuuden hänen omilta huuliltaan. Tämä on ensimmäinen askel kohti Absoluuttia.



        Seuraavissa teksteissä on paljon käännösvirheitä suomennoksessa:
        ________________________

        Srila Bhakti Sudhir Goswami Maharaj:

        ...Kun olin 16-vuotias, asuin lähellä kaupunkia. Pimeinä marraskuun öinä, kun maa oli ensilumen peitossa ja pakkanen hieman viilenteli vesistöjä, tuijotin kaihoisasti rajattomalle tähtitaivaalle, joka herätti mielikuvitukseni. "Missä on se keskus, jonka ympärillä kaikki tässä maailmassa pyörii? - Ajattelin, ja katseeni kiinnittyi tahtomattaan Ison Karhun tähdistöön. "Jokainen ihminen syntyy jonkin tähden alla.

        Olkoon tämä kolmas laidasta laitaan minun johtotähteni. Sen puoleen minä rukoilen."

        Kumartaen päätäni ja kamppailemalla sanojeni valinnan kanssa rukoilin hartaasti: "Herrani! En tiedä, kuka olet tai missä olet, mutta ole suojelijani!

        Maailma on niin suuri ja minä olen niin pieni. Tarvitsen niin paljon apuasi ja suojelustasi.

        Ota sieluni vastaan ja ole suojelijani." En kuullut ukkosen jyrinää yötaivaalla, mutta yhtäkkiä mieleeni virtasi ajatuksia: "Mitä sinä haluat tässä maailmassa? Rikkautta? Valtaa? Mainetta? Tietoa?" Nuoruudessani ajattelin yksinkertaisesti ja nerokkaasti: "Rikkaana oleminen on hyvä asia, mutta rikkaus voidaan ottaa pois väkisin. On parempi olla vahva. Mutta vahvuus on hyödytöntä, jos kukaan ei tiedä siitä. Voima tarvitsee mainetta.



        Tässä maailmassa kunnia on sillä, joka on rikas ja voimakas. Mutta... mitä hyötyä kaikesta tästä on, jos ei tiedä, mitä tapahtuu seuraavalla hetkellä. Rikkauden, vallan ja kunnian voi menettää hetkessä. Vain ne, jotka tuntevat Totuuden, ovat oikealla tiellä. Herrani, minä haluan tietää Totuuden!" Käänsin katseeni äärettömyyteen, mutta en kuullut vastausta. Kului monta vuotta, jotka vietin etsiessäni. Joku opasti minua läpi elämän, ohjasi minua oikeaan suuntaan, piti minut turvassa ja suojeli minua vaaroilta. Imin ahnaasti tietoa, luin ja luin uudelleen monia kirjoja, mutta vähitellen aloin tuntea, että tämä tieto on kuivaa. Siinä ei ole iloa, onnellisuutta ja nautintoa. Paljon myöhemmin, muistellessani tätä nuoruuteni jaksoa, yllätin itseni yhä useammin ajattelemasta, että minun olisi pitänyt pyytää itseltäni hieman rakkautta ja onnea.

        Eräänä päivänä törmäsin mainokseen, jossa kerrottiin, että kiertävä intialainen munkki piti luennon kaupungin laitamilla sijaitsevassa temppelissä. Siihen asti en ollut ollut erityisen kiinnostunut mistään intialaisesta, mutta tällä kertaa uteliaisuuteni vei voiton. Sinä iltana paikalla oli kymmeniä kaltaisiani ihmisiä. He olivat enimmäkseen nuoria ja muutamia vanhempia ihmisiä.

        Sinä iltana paikalla oli kymmeniä kaltaisiani ihmisiä. He olivat enimmäkseen nuoria ja muutamia vanhempia ihmisiä. Kaikki olivat hyväntuulisia ja odottivat jotain epätavallista. Lyhyt ja laiha silmälasipäinen mies astui saliin, (Abhay Charanaravinda Bhaktivedanta Swami Prabhupada) nosti katseensa ja tutki kaikki läsnäolijat. Hänen katseessaan oli voimaa ja luottamusta, ja hänen kasvoillaan loisti salaperäinen hymy. Hänen puheensa oli tunteikas ja sydämellinen: "Olen iloinen nähdessäni teidät tässä salissa läsnäolijoiden joukossa. Miksi te olette täällä ja muut siellä? - ja hän osoitti kohti metropolia. - Koska te ette enää halua elää kuten he. He näkevät aistien vapauden eläimellisenä vaistona, mutta teillä on ollut sellainen kokemus edellisissä elämissänne, eikä se enää kiinnosta teitä.

        Olette nousseet aistien voiman yläpuolelle ja etsitte jotakin arvokkaampaa ja täydellisempää kuin pelkkä kyky syödä, nukkua, lisääntyä ja puolustaa itseänne. Olisi suurinta hulluutta olettaa", hän katsoi ympäri huonetta ja jatkoi hymyillen, "että Jumala loi tämän maailman niiden nautinnoksi, jotka ovat unohtaneet sen, ja niiden kärsimykseksi, jotka muistavat sen. Se olisi äärimmäisen epäoikeudenmukaista. Herran toimissa on kätketty merkitys, joka paljastuu niille, joilla on hengellinen näkökyky.

        Jos ette olisi aiemmissa elämissänne hankkineet edes pisaraakaan henkistä ansiota Jumalan edessä, ette olisi täällä. Tämä hengellinen rikkaus ajaa ihmistä etsimään elämän tarkoitusta ja tuo hänet vaisnavojen yhteisöön, jotka ovat transsendentaalisen tiedon kantajia. He ovat linkki meidän maailmamme ja henkimaailman välillä. Ilman vaisnaviaa ei olisi olemassa käsitettä Jumalasta ja henkimaailmasta. Heidän kauttaan Jumala antaa meille henkilökohtaista opastusta siitä, miten voimme paeta aineellisesta vankeudesta ja saavuttaa asuinsijansa. Tätä varten ei tarvitse rakentaa avaruusaluksia. Riittää, että muutamme tietoisuuttamme. Kun se muuttuu, alkaa siirtyminen "kaksijalkaisen eläimen" tietoisuudesta hengellisen ihmisen tietoisuuteen.

        Sielu ei ole kadonnut, vaan se on vain peitetty erilaisilla aineellisilla kuorilla. Ohuet - väärien ideoiden muodossa todellisuuden luonteesta ja karkeat - aineellisen ruumiin muodossa. Ajan myötä, kun olemme viettäneet äärettömän määrän elämiä maailmankaikkeudessa, olemme unohtaneet todellisen henkisen luontomme - olla osa Absoluuttista Kokonaisuutta ja sen palvelijoita. Meidän on tyhjennettävä tietoisuutemme ja otettava uudelleen yhteys Jumalaan. Kun tämä tapahtuu, henkinen maailma, joka on kotimme, avautuu silmiemme eteen. Tiedemiehet yrittävät aina löytää vastauksen siihen, mikä on olemisen alkuperäinen lähde. He etsivät alkua, josta kaikki lähtee, josta kaikki säilyy ja jossa kaikki täydentää olemassaolonsa. Mutta Veda-opetuksessa sanotaan, että tämä "jokin" on tietoisuuden alue. Tietoisuus on alkuperäinen substanssi, ja aine kelluu jäävuoren tavoin tietoisuuden valtameren pinnalla. Tämä jäävuori näyttää valtavan suurelta, kun sitä tarkastellaan nykyisestä maallisesta sijainnistamme käsin, mutta kun sitä tarkastellaan tietoisuuden valtameren näkökulmasta, se näyttää olevan kooltaan pelkkä pölyhiukkanen.

        Sat, chit, ananda

        Olemassaolon perusta, jolle kaikki olemassaolo on alisteista, on kolme alkuperää: sat - ikuinen oleminen (olen, olen olemassa), chit - tietoisuus (olen tietoinen olemassaolostani) ja anandam - nautinto (haluan olla onnellinen). Olemassaolon ydin ei ole vain olemista tai edes tietoisuutta siitä, vaan onnellisuutta. Miksi vangilla pitäisi olla elämä, jos siinä ei ole iloa ja onnellisuutta! Materialisteille tietoisuuden alue on merkityksetön eikä se ole huomion arvoinen. Heidän mielestään näiden todellisuuksien merkitys on käännetty ylösalaisin, ja näyttää siltä, että niiden määrä, joilla on oikeus onnellisuuteen, rajoittuu vain harvojen valittujen ihmisten kapeaan piiriin maapallolla. Nämä onnekkaat ovat heidän mielestään tietoisuuden kehittymisen hedelmiä valtavasta "mudan ja vaahdon valtamerestä" - materiasta, elottomasta alusta, joka täyttää kosmoksen. Heidän mielestään tietoisuus on mitättömässä asemassa aineeseen verrattuna, ja niiden elävien olentojen määrä, jotka kykenevät kokemaan onnea, on vielä pienempi. Syntyy illuusio siitä, että 'sat', olemassaolo, on kaikkein laajin alku, ja 'anandam', nautinto, on vain harvojen kohtalo. Tuhansia galakseja tutkivat tiedemiehet yrittävät löytää tietoisuuden läsnäolon ainakin yhdestä galaksista, mutta aineellisilla menetelmillä toimiessaan he eivät voi onnistua. Henkinen ajattelu on suoraan vastakkainen materialistiselle näkemykselle asioiden luonteesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä iltana paikalla oli kymmeniä kaltaisiani ihmisiä. He olivat enimmäkseen nuoria ja muutamia vanhempia ihmisiä. Kaikki olivat hyväntuulisia ja odottivat jotain epätavallista. Lyhyt ja laiha silmälasipäinen mies astui saliin, (Abhay Charanaravinda Bhaktivedanta Swami Prabhupada) nosti katseensa ja tutki kaikki läsnäolijat. Hänen katseessaan oli voimaa ja luottamusta, ja hänen kasvoillaan loisti salaperäinen hymy. Hänen puheensa oli tunteikas ja sydämellinen: "Olen iloinen nähdessäni teidät tässä salissa läsnäolijoiden joukossa. Miksi te olette täällä ja muut siellä? - ja hän osoitti kohti metropolia. - Koska te ette enää halua elää kuten he. He näkevät aistien vapauden eläimellisenä vaistona, mutta teillä on ollut sellainen kokemus edellisissä elämissänne, eikä se enää kiinnosta teitä.

        Olette nousseet aistien voiman yläpuolelle ja etsitte jotakin arvokkaampaa ja täydellisempää kuin pelkkä kyky syödä, nukkua, lisääntyä ja puolustaa itseänne. Olisi suurinta hulluutta olettaa", hän katsoi ympäri huonetta ja jatkoi hymyillen, "että Jumala loi tämän maailman niiden nautinnoksi, jotka ovat unohtaneet sen, ja niiden kärsimykseksi, jotka muistavat sen. Se olisi äärimmäisen epäoikeudenmukaista. Herran toimissa on kätketty merkitys, joka paljastuu niille, joilla on hengellinen näkökyky.

        Jos ette olisi aiemmissa elämissänne hankkineet edes pisaraakaan henkistä ansiota Jumalan edessä, ette olisi täällä. Tämä hengellinen rikkaus ajaa ihmistä etsimään elämän tarkoitusta ja tuo hänet vaisnavojen yhteisöön, jotka ovat transsendentaalisen tiedon kantajia. He ovat linkki meidän maailmamme ja henkimaailman välillä. Ilman vaisnaviaa ei olisi olemassa käsitettä Jumalasta ja henkimaailmasta. Heidän kauttaan Jumala antaa meille henkilökohtaista opastusta siitä, miten voimme paeta aineellisesta vankeudesta ja saavuttaa asuinsijansa. Tätä varten ei tarvitse rakentaa avaruusaluksia. Riittää, että muutamme tietoisuuttamme. Kun se muuttuu, alkaa siirtyminen "kaksijalkaisen eläimen" tietoisuudesta hengellisen ihmisen tietoisuuteen.

        Sielu ei ole kadonnut, vaan se on vain peitetty erilaisilla aineellisilla kuorilla. Ohuet - väärien ideoiden muodossa todellisuuden luonteesta ja karkeat - aineellisen ruumiin muodossa. Ajan myötä, kun olemme viettäneet äärettömän määrän elämiä maailmankaikkeudessa, olemme unohtaneet todellisen henkisen luontomme - olla osa Absoluuttista Kokonaisuutta ja sen palvelijoita. Meidän on tyhjennettävä tietoisuutemme ja otettava uudelleen yhteys Jumalaan. Kun tämä tapahtuu, henkinen maailma, joka on kotimme, avautuu silmiemme eteen. Tiedemiehet yrittävät aina löytää vastauksen siihen, mikä on olemisen alkuperäinen lähde. He etsivät alkua, josta kaikki lähtee, josta kaikki säilyy ja jossa kaikki täydentää olemassaolonsa. Mutta Veda-opetuksessa sanotaan, että tämä "jokin" on tietoisuuden alue. Tietoisuus on alkuperäinen substanssi, ja aine kelluu jäävuoren tavoin tietoisuuden valtameren pinnalla. Tämä jäävuori näyttää valtavan suurelta, kun sitä tarkastellaan nykyisestä maallisesta sijainnistamme käsin, mutta kun sitä tarkastellaan tietoisuuden valtameren näkökulmasta, se näyttää olevan kooltaan pelkkä pölyhiukkanen.

        Sat, chit, ananda

        Olemassaolon perusta, jolle kaikki olemassaolo on alisteista, on kolme alkuperää: sat - ikuinen oleminen (olen, olen olemassa), chit - tietoisuus (olen tietoinen olemassaolostani) ja anandam - nautinto (haluan olla onnellinen). Olemassaolon ydin ei ole vain olemista tai edes tietoisuutta siitä, vaan onnellisuutta. Miksi vangilla pitäisi olla elämä, jos siinä ei ole iloa ja onnellisuutta! Materialisteille tietoisuuden alue on merkityksetön eikä se ole huomion arvoinen. Heidän mielestään näiden todellisuuksien merkitys on käännetty ylösalaisin, ja näyttää siltä, että niiden määrä, joilla on oikeus onnellisuuteen, rajoittuu vain harvojen valittujen ihmisten kapeaan piiriin maapallolla. Nämä onnekkaat ovat heidän mielestään tietoisuuden kehittymisen hedelmiä valtavasta "mudan ja vaahdon valtamerestä" - materiasta, elottomasta alusta, joka täyttää kosmoksen. Heidän mielestään tietoisuus on mitättömässä asemassa aineeseen verrattuna, ja niiden elävien olentojen määrä, jotka kykenevät kokemaan onnea, on vielä pienempi. Syntyy illuusio siitä, että 'sat', olemassaolo, on kaikkein laajin alku, ja 'anandam', nautinto, on vain harvojen kohtalo. Tuhansia galakseja tutkivat tiedemiehet yrittävät löytää tietoisuuden läsnäolon ainakin yhdestä galaksista, mutta aineellisilla menetelmillä toimiessaan he eivät voi onnistua. Henkinen ajattelu on suoraan vastakkainen materialistiselle näkemykselle asioiden luonteesta.

        Absoluuttinen Olento, joka tunnetaan nimellä Govinda, Krishna, on kaiken Lähde. Äärettömän Olennon perustaa kuvaa sanskritin kielen käsite rasa. ...Jopa tietoisuus on anandaan verrattuna jotain kapeaa, rajoitettua ja vähäarvoista. Hän tavoittelee kokonaisuuden ja itsensä toteuttamisen tilaa autuuden kautta, ja aineellinen olemassaolo näyttäytyy jonkinlaisena kolmannen luokan ja toissijaisena.

        Sri Krishnaa kuvataan Henkilöksi, joka sisältää kaiken olemassaolon, tietoisuuden ja autuuden. Hänen luontonsa ilmaistaan sanoilla akhila-rasamrta-murti, "ekstaattisen ilon valtameri", ja Hän on tämän valtameren elävä ruumiillistuma. ...
        ...Krishna ei suorita leikkejään yksin. Niihin osallistuu täydentävä alku, Absoluutin feminiininen ilmentymä. Hänen nimensä on Srimati Radharani. Hänen Nimeään ja olemustaan ei nimenomaisesti paljasteta Pyhissä kirjoituksissa, mutta Radha ja Krishna, Energia ja Lähde, muodostavat yhden, jakamattoman Absoluuttisen Todellisuuden..

        Henkisen maailman luonne on puhdas ja kudottu uhraustietoisuudesta. Korkeinta nautintoa ei koe se, joka saa, vaan se, joka uhraa. Puhtaus määräytyy uhrauksen asteen mukaan. Uhrautumisen hengen ajamassa kilpailussa ei ole häviötä. Uhrauksen luonne on haavoittumaton. ...Epäitsekäs palvelu Krishnalle on Srimati Radharanin sisäinen olemus, ja omistautuneimpien palvelijoiden joukossa se nostaa hänet henkisen hierarkian eturiviin. Tunteakseen Hänen rakastavan sielunsa sisäisen tilan Herra Krishna otti Hänen mielialansa ja tuli aineelliseen maailmaan 500 vuotta sitten Sri Chaitanya Mahaprabhun muodossa. Kreikkalaisessa mytologiassa Prometheus toi ihmisille tiedon valon, ja Sri Chaitanya Mahaprabhu toi transsendentaalisessa maailmassa vallitsevan palvelun hengen. Tämä henki on henkisen olemassaolon perusta, ja me kutsumme sitä Krishna-tietoisuudeksi. Sen hankkiminen on toivottu unelmamme.

        ...

        Kun on kyse henkisistä totuuksista, monista ihmisistä tulee huomattavan käsittämättömiä: "Jumala on Jumala", he sanovat. - Joillekin hän on Jeesus, toisille Allah ja toisille Ishwara. Miksi meidän pitäisi mennä liian syvälle näihin todellisuuksiin, sillä kaikki polut johtavat Jumalan luo. Meillä ei ole mitään syytä huoleen!" Tämä outo tilanne teismin maailmassa viittaa siihen, että uskonnon käsite on aikojen saatossa devalvoitunut eikä se vastaa sitä merkitystä, joka juontuu sielun todellisesta luonteesta.

        ...
        ...
        Kun tämä objekti kuitenkin joutuu kosketuksiin muiden olemassaolon ilmiöiden kanssa, sen alkuperäinen luonto vääristyy. Ajan myötä tämä vääristynyt tila valtaa sen ja antaa vaikutelman, että tämä on sen ikuinen ja luontainen ominaisuus. Tällainen vääristynyt tila ei kuitenkaan heijasta sen todellista luonnetta, jota Vedoissa kutsutaan svabhavaksi. Väärää luontoa ilmaistaan termillä nisarga, luonto, joka on saatu kosketuksesta ulkoisen ympäristön ulkoisiin tekijöihin. Näin nisarga korvaa svabhavan teeskentelemällä olevansa sitä." Esimerkiksi sokerin makeus on sen svabhava ja keltaisuuden katkeruus on sen nisarga. Kun sairaus menee ohi, sokeri muuttuu jälleen makeaksi.

        Veden svabhava on sen kyky olla nestemäinen. Kun vesi muuttuu matalan lämpötilan vaikutuksesta jääksi, sen orgaanisen luonteen, nestemäisyyden, korvaa sen saama kovuuden ominaisuus. Hankittu luonne ilmenee tietyissä olosuhteissa, se on olemassa jonkin aikaa, ja sitten, kun syy, joka sen synnytti, katoaa, myös se katoaa automaattisesti. Esineen svabhava, sen todellinen luonto, on sitä vastoin olemassa ikuisesti. Vaikka se olisi vääristynyt, se ei katoa, vaan pysyy lepotilassa ja säilyttää katkeamattoman yhteyden kohteeseen. Kun aika ja olosuhteet järjestyvät toisin, objektin ikuinen luonto tulee uudelleen esiin ja on jälleen olemassa objektiivisena tekijänä. Kohteen todellinen luonne on sen nitya-dharma, sen ikuinen tarkoitus, kun taas kohteen hankittu luonne on sen naimitika-dharma, sen väliaikainen ja satunnainen tarkoitus. Illuusiossa kiinni olevia ehdollistuneita sieluja ohjaa naimitika-dharma, kun taas puhtaita sieluja ohjaa aina nitya-dharma." Sielu on luonnostaan ikuisesti olemassa oleva, täynnä tietoa ja autuutta, mutta aineellisessa maailmassa ollessaan sielun alkuperäiset ominaisuudet, kuten ikuisuus, jäävät ajallisuuden varjoon, tietoisuus muuttuu tietämättömyydeksi ja autuus kärsimykseksi. Siksi rakkauden voima ja Herralle antautumisen aste vaihtelee uskonnosta toiseen.

        Syy uskontojen monimuotoisuuteen maailmassa

        Uskontojen maailmassa on suuri monimuotoisuus, joka on samankaltainen kuin valuuttojen maailmassa vallitseva monimuotoisuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Absoluuttinen Olento, joka tunnetaan nimellä Govinda, Krishna, on kaiken Lähde. Äärettömän Olennon perustaa kuvaa sanskritin kielen käsite rasa. ...Jopa tietoisuus on anandaan verrattuna jotain kapeaa, rajoitettua ja vähäarvoista. Hän tavoittelee kokonaisuuden ja itsensä toteuttamisen tilaa autuuden kautta, ja aineellinen olemassaolo näyttäytyy jonkinlaisena kolmannen luokan ja toissijaisena.

        Sri Krishnaa kuvataan Henkilöksi, joka sisältää kaiken olemassaolon, tietoisuuden ja autuuden. Hänen luontonsa ilmaistaan sanoilla akhila-rasamrta-murti, "ekstaattisen ilon valtameri", ja Hän on tämän valtameren elävä ruumiillistuma. ...
        ...Krishna ei suorita leikkejään yksin. Niihin osallistuu täydentävä alku, Absoluutin feminiininen ilmentymä. Hänen nimensä on Srimati Radharani. Hänen Nimeään ja olemustaan ei nimenomaisesti paljasteta Pyhissä kirjoituksissa, mutta Radha ja Krishna, Energia ja Lähde, muodostavat yhden, jakamattoman Absoluuttisen Todellisuuden..

        Henkisen maailman luonne on puhdas ja kudottu uhraustietoisuudesta. Korkeinta nautintoa ei koe se, joka saa, vaan se, joka uhraa. Puhtaus määräytyy uhrauksen asteen mukaan. Uhrautumisen hengen ajamassa kilpailussa ei ole häviötä. Uhrauksen luonne on haavoittumaton. ...Epäitsekäs palvelu Krishnalle on Srimati Radharanin sisäinen olemus, ja omistautuneimpien palvelijoiden joukossa se nostaa hänet henkisen hierarkian eturiviin. Tunteakseen Hänen rakastavan sielunsa sisäisen tilan Herra Krishna otti Hänen mielialansa ja tuli aineelliseen maailmaan 500 vuotta sitten Sri Chaitanya Mahaprabhun muodossa. Kreikkalaisessa mytologiassa Prometheus toi ihmisille tiedon valon, ja Sri Chaitanya Mahaprabhu toi transsendentaalisessa maailmassa vallitsevan palvelun hengen. Tämä henki on henkisen olemassaolon perusta, ja me kutsumme sitä Krishna-tietoisuudeksi. Sen hankkiminen on toivottu unelmamme.

        ...

        Kun on kyse henkisistä totuuksista, monista ihmisistä tulee huomattavan käsittämättömiä: "Jumala on Jumala", he sanovat. - Joillekin hän on Jeesus, toisille Allah ja toisille Ishwara. Miksi meidän pitäisi mennä liian syvälle näihin todellisuuksiin, sillä kaikki polut johtavat Jumalan luo. Meillä ei ole mitään syytä huoleen!" Tämä outo tilanne teismin maailmassa viittaa siihen, että uskonnon käsite on aikojen saatossa devalvoitunut eikä se vastaa sitä merkitystä, joka juontuu sielun todellisesta luonteesta.

        ...
        ...
        Kun tämä objekti kuitenkin joutuu kosketuksiin muiden olemassaolon ilmiöiden kanssa, sen alkuperäinen luonto vääristyy. Ajan myötä tämä vääristynyt tila valtaa sen ja antaa vaikutelman, että tämä on sen ikuinen ja luontainen ominaisuus. Tällainen vääristynyt tila ei kuitenkaan heijasta sen todellista luonnetta, jota Vedoissa kutsutaan svabhavaksi. Väärää luontoa ilmaistaan termillä nisarga, luonto, joka on saatu kosketuksesta ulkoisen ympäristön ulkoisiin tekijöihin. Näin nisarga korvaa svabhavan teeskentelemällä olevansa sitä." Esimerkiksi sokerin makeus on sen svabhava ja keltaisuuden katkeruus on sen nisarga. Kun sairaus menee ohi, sokeri muuttuu jälleen makeaksi.

        Veden svabhava on sen kyky olla nestemäinen. Kun vesi muuttuu matalan lämpötilan vaikutuksesta jääksi, sen orgaanisen luonteen, nestemäisyyden, korvaa sen saama kovuuden ominaisuus. Hankittu luonne ilmenee tietyissä olosuhteissa, se on olemassa jonkin aikaa, ja sitten, kun syy, joka sen synnytti, katoaa, myös se katoaa automaattisesti. Esineen svabhava, sen todellinen luonto, on sitä vastoin olemassa ikuisesti. Vaikka se olisi vääristynyt, se ei katoa, vaan pysyy lepotilassa ja säilyttää katkeamattoman yhteyden kohteeseen. Kun aika ja olosuhteet järjestyvät toisin, objektin ikuinen luonto tulee uudelleen esiin ja on jälleen olemassa objektiivisena tekijänä. Kohteen todellinen luonne on sen nitya-dharma, sen ikuinen tarkoitus, kun taas kohteen hankittu luonne on sen naimitika-dharma, sen väliaikainen ja satunnainen tarkoitus. Illuusiossa kiinni olevia ehdollistuneita sieluja ohjaa naimitika-dharma, kun taas puhtaita sieluja ohjaa aina nitya-dharma." Sielu on luonnostaan ikuisesti olemassa oleva, täynnä tietoa ja autuutta, mutta aineellisessa maailmassa ollessaan sielun alkuperäiset ominaisuudet, kuten ikuisuus, jäävät ajallisuuden varjoon, tietoisuus muuttuu tietämättömyydeksi ja autuus kärsimykseksi. Siksi rakkauden voima ja Herralle antautumisen aste vaihtelee uskonnosta toiseen.

        Syy uskontojen monimuotoisuuteen maailmassa

        Uskontojen maailmassa on suuri monimuotoisuus, joka on samankaltainen kuin valuuttojen maailmassa vallitseva monimuotoisuus.

        Uskontojen maailmassa on suuri monimuotoisuus, joka on samankaltainen kuin valuuttojen maailmassa vallitseva monimuotoisuus. Venäjällä käytetään ruplia, Intiassa rupioita ja Amerikassa dollareita. Kun puhumme rahasta, jokainen tarkoittaa juuri omaa paikallista valuuttaansa. Kun niitä verrataan toisiinsa, voidaan sanoa, että kullakin niistä on jonkinlainen arvo, mutta niillä on vain suhteellinen asema. Niiden absoluuttista arvoa ei voida mitata sen maan näkökulmasta, jossa valuutta liikkuu. On olemassa standardi, jota vasten valuutan todellista arvoa voidaan arvioida. Ja koska valuutoilla on erilainen arvo, maailman valuuttajärjestelmässä on yleisesti hyväksytty standardi, jonka mukaan tietty määrä ruplia voidaan vaihtaa tiettyyn määrään dollareita. Tämä standardi rahamaailmassa on kulta, ja valuutan arvo määräytyy sen mukaan, kuinka monta ruplaa, dollaria, jeniä ja markkaa saadaan yhdestä grammasta kultaa. Samoin maailman eri maiden ihmisillä on erilaisia uskonnollisia käsityksiä ja erilaisia käsityksiä Jumalasta. Kuvaannollisesti sanottuna jokainen uskonto on eräänlainen hengellinen valuutta. Kun jossakin maassa puhutaan Jumalasta, ihmiset kuvittelevat tietyn paikallisen kuvan Jumalasta. Tunnustamme siis uskonnollisen pluralismin ja väitämme, että kaikilla uskonnoilla ja käsityksillä Jumalasta on jonkinlainen arvo, mutta se, että ne olisivat samanarvoisia, ei ole totta!

        Jos rahan maailmassa tietyn valuutan arvon absoluuttinen vastine on kulta, teismin maailmassa tämä absoluuttinen standardi on rasa. Sanskritin kielessä rasa tarkoittaa läheisyyttä tai läheisyyttä.
        ...
        ...
        Rasa on absoluuttinen standardi, jota vasten uskonnollisen käsitteen suhteellista arvoa voidaan arvioida ja mitata. Ylimmässä asemassa on se uskonto, jossa ihmisen ja Jumalan välinen läheisin ja läheisin suhde on mahdollinen. Ja silloin kaikki uskonnot näyttäytyvät uskon planeettoina, jotka kiertävät eri kiertoradoilla yhtä keskeistä Absoluuttista Totuutta. Jotkut niistä ovat persoonattomia ja kuvaavat Jumalan joksikin abstraktiksi ja persoonattomaksi. On kuin ne kuvaisivat Häntä hyvin kaukaa. Myös tällaiset suhteet ovat todellisia, ja niillä on oikeus olla olemassa.

        Kun esimerkiksi lähestymme monimiljoonaista kaupunkia, näemme ensin vain heikon hehkun kaukaa, ja vasta sitten alamme tunnistaa sen valtavat ääriviivat. Siitä huolimatta, vaikka kunnioituksen ja kunnioituksen tunne valtaa meidät, emme voi rakastaa Jumalaa abstraktina ja persoonattomana. Muut tämän maailman uskonnot keskittyvät Jumalan "puheenjohtajuuteen", ja niiden vallitseva mieliala on "Jumalan pelko". Niistä puuttuu läheisyys ja intiimi suhde Jumalaan. Tämä on samankaltaista kuin tavallisten kansalaisten suhtautuminen presidenttiinsä, joka on kansakunnan ykkösmies. Heille hän on niin etäinen, että ainoa asia, jota maan kansalaiset voivat tuntea häntä kohtaan, on jonkinlainen kunnioituksen ja kunnioituksen tunne hänen asemaansa kohtaan. Mutta tämä suhde ei ole mikään raja, johon voi rajoittua.

        Krishna-käsitys

        Näemme, että valtionpäämiehellä on seurueensa, ja minne tahansa hän tuleekin - syntyy hätätilanne. Tämä antaa hänen seurueeseensa kuuluville ihmisille erityisaseman. Tavalliset kansalaiset näkevät, että presidentillä on läheisempi ja luottamuksellisempi suhde heihin. Vaikka he ovat yhtä lailla kunnioitusta ja kunnioitusta hänen asemaansa kohtaan, heidän suhteensa on intiimimpi ja perheellisempi. Heillä on yksi etuoikeus - he näkevät, että presidentillä on oma yksityiselämänsä ystävien, sukulaisten, vanhempien, vaimon ja lasten kanssa.


        He huomaavat, että hänen lapsuudenystävänsä jättävät joskus hänen kanssaan asioidessaan huomiotta hänen asemansa presidenttinä, ja se jää syrjään. Heille hän on ystävä, ei presidentti. He vitsailevat, nauravat, seurustelevat, tekevät toisilleen kepposia, eikä valtionpäämies pidä sitä epäkunnioittavana tai törkeänä. Päinvastoin, heidän läheisyytensä vuoksi tästä suhteesta tulee hänelle lumoava ja houkutteleva, ja hän lakkaa olemasta varautunut ja etäinen. Ystävät tietävät, että presidentillä on isä ja äiti, ja heidän läheisyytensä on vielä suurempi. Äidin näkökulmasta hänen presidenttikautensa ei merkitse hänelle yhtään mitään. Hän ei välitä siitä, onko hän presidentti vai ei. Hän näkee hänet poikana ja välittää enemmän tämän hyvinvoinnista kuin omastaan. Presidentillä on vielä läheisempi suhde vaimoonsa ja lapsiinsa. Hänen vaimonsa ei näe häntä presidenttinä vaan rakastajattarenaan. Kun presidentti tulee kotiin, vaimo ei seiso varuillaan ja tervehdi häntä, eivätkä lapset sano hänelle: "Hei, isä! Me rakastamme sinua!" Vaimo kutsuu häntä hellästi erilaisilla lempinimillä, ja lapset ratsastavat hiljaa hänen harteillaan. He eivät ole lainkaan kiinnostuneita siitä, että hän on valtavan maan presidentti, ja se on hänelle suuri onnen lähde.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uskontojen maailmassa on suuri monimuotoisuus, joka on samankaltainen kuin valuuttojen maailmassa vallitseva monimuotoisuus. Venäjällä käytetään ruplia, Intiassa rupioita ja Amerikassa dollareita. Kun puhumme rahasta, jokainen tarkoittaa juuri omaa paikallista valuuttaansa. Kun niitä verrataan toisiinsa, voidaan sanoa, että kullakin niistä on jonkinlainen arvo, mutta niillä on vain suhteellinen asema. Niiden absoluuttista arvoa ei voida mitata sen maan näkökulmasta, jossa valuutta liikkuu. On olemassa standardi, jota vasten valuutan todellista arvoa voidaan arvioida. Ja koska valuutoilla on erilainen arvo, maailman valuuttajärjestelmässä on yleisesti hyväksytty standardi, jonka mukaan tietty määrä ruplia voidaan vaihtaa tiettyyn määrään dollareita. Tämä standardi rahamaailmassa on kulta, ja valuutan arvo määräytyy sen mukaan, kuinka monta ruplaa, dollaria, jeniä ja markkaa saadaan yhdestä grammasta kultaa. Samoin maailman eri maiden ihmisillä on erilaisia uskonnollisia käsityksiä ja erilaisia käsityksiä Jumalasta. Kuvaannollisesti sanottuna jokainen uskonto on eräänlainen hengellinen valuutta. Kun jossakin maassa puhutaan Jumalasta, ihmiset kuvittelevat tietyn paikallisen kuvan Jumalasta. Tunnustamme siis uskonnollisen pluralismin ja väitämme, että kaikilla uskonnoilla ja käsityksillä Jumalasta on jonkinlainen arvo, mutta se, että ne olisivat samanarvoisia, ei ole totta!

        Jos rahan maailmassa tietyn valuutan arvon absoluuttinen vastine on kulta, teismin maailmassa tämä absoluuttinen standardi on rasa. Sanskritin kielessä rasa tarkoittaa läheisyyttä tai läheisyyttä.
        ...
        ...
        Rasa on absoluuttinen standardi, jota vasten uskonnollisen käsitteen suhteellista arvoa voidaan arvioida ja mitata. Ylimmässä asemassa on se uskonto, jossa ihmisen ja Jumalan välinen läheisin ja läheisin suhde on mahdollinen. Ja silloin kaikki uskonnot näyttäytyvät uskon planeettoina, jotka kiertävät eri kiertoradoilla yhtä keskeistä Absoluuttista Totuutta. Jotkut niistä ovat persoonattomia ja kuvaavat Jumalan joksikin abstraktiksi ja persoonattomaksi. On kuin ne kuvaisivat Häntä hyvin kaukaa. Myös tällaiset suhteet ovat todellisia, ja niillä on oikeus olla olemassa.

        Kun esimerkiksi lähestymme monimiljoonaista kaupunkia, näemme ensin vain heikon hehkun kaukaa, ja vasta sitten alamme tunnistaa sen valtavat ääriviivat. Siitä huolimatta, vaikka kunnioituksen ja kunnioituksen tunne valtaa meidät, emme voi rakastaa Jumalaa abstraktina ja persoonattomana. Muut tämän maailman uskonnot keskittyvät Jumalan "puheenjohtajuuteen", ja niiden vallitseva mieliala on "Jumalan pelko". Niistä puuttuu läheisyys ja intiimi suhde Jumalaan. Tämä on samankaltaista kuin tavallisten kansalaisten suhtautuminen presidenttiinsä, joka on kansakunnan ykkösmies. Heille hän on niin etäinen, että ainoa asia, jota maan kansalaiset voivat tuntea häntä kohtaan, on jonkinlainen kunnioituksen ja kunnioituksen tunne hänen asemaansa kohtaan. Mutta tämä suhde ei ole mikään raja, johon voi rajoittua.

        Krishna-käsitys

        Näemme, että valtionpäämiehellä on seurueensa, ja minne tahansa hän tuleekin - syntyy hätätilanne. Tämä antaa hänen seurueeseensa kuuluville ihmisille erityisaseman. Tavalliset kansalaiset näkevät, että presidentillä on läheisempi ja luottamuksellisempi suhde heihin. Vaikka he ovat yhtä lailla kunnioitusta ja kunnioitusta hänen asemaansa kohtaan, heidän suhteensa on intiimimpi ja perheellisempi. Heillä on yksi etuoikeus - he näkevät, että presidentillä on oma yksityiselämänsä ystävien, sukulaisten, vanhempien, vaimon ja lasten kanssa.


        He huomaavat, että hänen lapsuudenystävänsä jättävät joskus hänen kanssaan asioidessaan huomiotta hänen asemansa presidenttinä, ja se jää syrjään. Heille hän on ystävä, ei presidentti. He vitsailevat, nauravat, seurustelevat, tekevät toisilleen kepposia, eikä valtionpäämies pidä sitä epäkunnioittavana tai törkeänä. Päinvastoin, heidän läheisyytensä vuoksi tästä suhteesta tulee hänelle lumoava ja houkutteleva, ja hän lakkaa olemasta varautunut ja etäinen. Ystävät tietävät, että presidentillä on isä ja äiti, ja heidän läheisyytensä on vielä suurempi. Äidin näkökulmasta hänen presidenttikautensa ei merkitse hänelle yhtään mitään. Hän ei välitä siitä, onko hän presidentti vai ei. Hän näkee hänet poikana ja välittää enemmän tämän hyvinvoinnista kuin omastaan. Presidentillä on vielä läheisempi suhde vaimoonsa ja lapsiinsa. Hänen vaimonsa ei näe häntä presidenttinä vaan rakastajattarenaan. Kun presidentti tulee kotiin, vaimo ei seiso varuillaan ja tervehdi häntä, eivätkä lapset sano hänelle: "Hei, isä! Me rakastamme sinua!" Vaimo kutsuu häntä hellästi erilaisilla lempinimillä, ja lapset ratsastavat hiljaa hänen harteillaan. He eivät ole lainkaan kiinnostuneita siitä, että hän on valtavan maan presidentti, ja se on hänelle suuri onnen lähde.

        He eivät ole lainkaan kiinnostuneita siitä, että hän on valtavan maan presidentti, ja se on hänelle suuri onnen lähde.

        Jumalan "puheenjohtajuus" ja hänen läheistensä rakkaus ovat vaakakupissa, mutta yksi asia on selvä: "onnen" merkitys presidentille on läheinen suhde perheenjäseniin, koska se perustuu täysin rakkauteen. Kun Jumalan "presidentin asema" jää taka-alalle ja siitä tulee merkityksetön, yksinoikeus saa petollisen yksinkertaisuuden luonteen. Elävän olennon puhtaan spontaanin rakkauden virta syöksyy kohti Häntä, ja silloin rakkaus, josta puhutaan maailmankaikkeuden perusperiaatteena ja akselina, jonka ympärillä kaikki olemassa oleva pyörii, saavutetaan korkeimmassa ilmenemismuodossaan. Missään uskonnollisessa maailmankäsityksessä ei ole niin läheistä, intiimiä ja luottamuksellista suhdetta Jumalaan kuin Krishna-käsityksessä Jumalallisesta. Se on kaikkien muiden uskonnollisten käsitysten joukossa korkeimmassa asemassa, koska se perustuu hartaiden hengelliseen intohimoon ja tunteisiin. Krishna-hartaajat kykenevät ylittämään kunnioituksen ja kunnioituksen rajoitukset Jumalaa kohtaan, koska rakastuneisuuden aste on rajaton. Tämä on se kriittinen kohta, jossa todellinen omistautuminen alkaa ilmetä.

        Kuinka lumoava ja suloinen onkaan Jumalalle se suhde, kun rajallinen elävä olento katsoo Häntä tasavertaisena! Olette tulleet Sri Chaitanya Saraswat Mathiin, joka pyrkii muuttamaan ihmisen tietoisuuden korkeimmaksi jumalalliseksi tietoisuudeksi. Jumalallisen tietoisuuden korkein ihanne on Jumalan Korkeimman Persoonallisuuden, Sri Krishnan, tietoisuus. Te todelliset totuuden etsijät", luennoitsija katsoi läsnäolijoiden ensimmäisiin riveihin, "saatatte kysyä, miksi Krishna-tietoisuus on korkein. Ja minä vastaan teille - koska Krishnalla on korkein kauneus ja suloisuus. Etsimme persoonallisuutta, ihannetta, sankaria, joka ruumiillistaisi rakkauden.
        Kauneuden voima

        Haluamme kokemuksen ekstaasia sataprosenttisesti, emmekä voi tyytyä mihinkään puolivillaiseen. Tässä maailmassa jopa epätäydellinen itsekäs rakkaus antaa sanoinkuvaamatonta onnea. Puhumattakaan siitä onnesta, jonka sielu saavuttaa, kun se astuu rakastavaan suhteeseen Jumalan Korkeimman Persoonallisuuden kanssa. Pyhien kirjoitusten mukaan Sri Krishna on ainoa henkilö, jolla on absoluuttista kauneutta, valtaa, mainetta, kunniaa, rikkautta, tietoa ja rakkautta. Hänellä on niin suunnaton vetovoima, että jos ihminen joutuu kosketuksiin hänen kanssaan, hän tuntee spontaania halua rakastaa ja palvella häntä. Kaikista Sri Krishnan ominaisuuksista kauneus on korkeimmalla sijalla.


        ...
        Srila Sridhar Maharaj on aina sanonut, että kauneus on korkein ohjaava periaate. Ihmiset luulevat virheellisesti, että kauneutta voidaan käyttää hyväksi, mutta se on itse hyväksikäyttävä periaate
        ...
        ...
        ...
        Krishnalla on ääretön määrä nimiä, mutta jokainen niistä sisältää erilaisia käsityksiä Hänestä. Absoluutilla on kaksi ääripäätä, joissa Hän esiintyy suurimpana ja pienimpänä Alkuna...
        ...


        Se on jokaisessa atomissa ja jokaisen elävän olennon sydämessä. Nämä kaksi äärimmäistä olemisen sfääriä, jotka sisältävät kaiken ja ovat läsnä kaikessa, muodostavat kolmannen, kaiken puoleensa vetävän sfäärin. Pistettä, joka vetää puoleensa äärettömyyttä ja tuon äärettömyyden jokaista pistettä, kutsutaan Krishnaksi. Sana 'Krishna' tulee sanskriitin karshanista, joka tarkoittaa kaiken ja jokaisen puoleensa vetämistä. Jiva Goswami sanoo, että kaiken kattavan muodon ja kaiken läpäisevän tietoisuuden yhdistelmä muodostaa äärettömän henkisen todellisuuden - Bhagavanin, absoluuttisen jumalallisen persoonallisuuden - keskuksen.
        Kaunis todellisuus

        Krishna-käsitys Jumalallisesta on käsitys Jumalasta Kauniina Todellisuutena. Korkein Absoluuttinen Todellisuus on kaunis, ja Krishna on tuo keskeinen Absoluuttinen Persoonallisuus, joka vetää puoleensa kauneudellaan, hellyydellään ja rakkaudellaan kaikkia eläviä ja elottomia asioita koko maailmankaikkeudessa! ...

        ... Todellakin, mikään määrä rajallisia alkuja ei voi käsittää Ääretöntä, mutta on olemassa Korkein Jumalallinen Persoonallisuus ja Hänen tahtonsa. Srila Sridhar Maharaj antoi nerokkaan vastauksen: "Jos Ääretön, Jumala, ei voisi tehdä Itseään tunnetuksi rajoitetulle, ihmiselle, Hän ei olisi Kaikkivaltias Jumala".

        ...
        ...Opettajamme ovat ikivanhojen Kirjoitusten suojelijoita ja takuumiehiämme. Suurennuslasien tavoin he muodostavat kaukoputkiyhteyden ja antavat meille välähdyksen siitä maailmasta, josta he tulivat. Tämän yhteyden kautta saamme suoran näkemyksen tuosta maailmasta ja opastusta ylhäältä päin.


        Paramparan periaate

        Maailma on täynnä ihmisiä, jotka jakavat väärennettyä rahaa. Ne näyttävät aivan aidon näköisiltä, mutta niillä ei ole mitään arvoa. Miksi joidenkin setelien jakaminen on suurisydäminen teko, kun taas toisten setelien jakaminen on rikos? Oikealla rahalla on todistus, keskushallinnon antama hyväksyntä.


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      18
      5013
    2. MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."

      Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar
      Maailman menoa
      102
      2541
    3. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      10
      1924
    4. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      579
      1897
    5. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      115
      1624
    6. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      67
      1217
    7. Yksi syy nainen miksi sinusta pidän

      on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s
      Ikävä
      33
      1158
    8. Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!

      Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill
      Suomalaiset julkkikset
      3
      1018
    9. Hyödyt Suomelle???

      Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt
      Maailman menoa
      219
      1009
    10. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1007
    Aihe