Kuopion kaupunki harvoin rakentaa itse mitään. Rakentajana on yleensä joku Oy. Oy on perustettu nimenomaan rakentamista varten. Oy on varsin varaton. Kaupunki kuitenkin lupautuu vuokraamaan valmistuvat tilat käyttöönsä. Oy ei voi aloittaa rakentamista kun rahaa ei ole. Oy ottaa lainaa. Kaupunki tulee takaajaksi. Neuvotteluissa Oy:n ja kaupungin kanssa tulee selväksi ettei Oy selvidy rakentamisesta. Kaupungin on hoidettava homma loppuun.
Kaupunki ei ole rakentanut mitään. Oli vaan takajana yritykselle.
Erään mailapelin pelaajat tietänevät jutun 70-80 luvulta. Tarvittiin halli,
talviharrastamista varten. Seura kaupungin kanssa sopi seuraavaa. Perustetaan yhtiö, joka rakentaa. Kaupunki takaa lainat. Yhtiö ajetaan sitten konkurssiin, jolloin kaupunki maksaa lainat ja halli rakennetaan. Tuohon hankkeeseen kaupunki ei voinut lähteä mukaan koska ko. harrastus oli silloin liian herraskaista.
Tämän kuulin aikoinaan erittäin luotettavalta (tietävältä) taholta.
Eihän kaupunki, eihän?
Keskuskentälle Stadioni yksityisellä rahalla, eihän kaupunki?
Kaupunki ei ole rakentanut mitään. Oli vaan takajana yritykselle.
Erään mailapelin pelaajat tietänevät jutun 70-80 luvulta. Tarvittiin halli,
talviharrastamista varten. Seura kaupungin kanssa sopi seuraavaa. Perustetaan yhtiö, joka rakentaa. Kaupunki takaa lainat. Yhtiö ajetaan sitten konkurssiin, jolloin kaupunki maksaa lainat ja halli rakennetaan. Tuohon hankkeeseen kaupunki ei voinut lähteä mukaan koska ko. harrastus oli silloin liian herraskaista.
Tämän kuulin aikoinaan erittäin luotettavalta (tietävältä) taholta.
Eihän kaupunki, eihän?
Keskuskentälle Stadioni yksityisellä rahalla, eihän kaupunki?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Savolainen projekti. Aloittamista vaille valmis. Pohjanmaalla on tekemisen meininki. Pohjalaiset ovat yrittäjähenkisiä.
Seinäjoen kaupunki osallistui yli 14 miljoonan euron rakennushankkeeseen 2,2 miljoonalla eurolla.
– Kentän ympäriltä vuokrattiin donitsisoikio kiinteistöyhtiölle. Sen jälkeen stadionyhtiö eli jalkapallo-organisaatio toteutti siihen omalla rahoituksella sellaisen rakennuksen kuin halusi.
Kaupunki saa kentästä vuokratuloja, koska käyttökustannukset vyörytetty käyttäjälle.
– Seinäjoki laittoi pari miljoonaa ja sai tuollaisen vetovoimatekijän. Se on veronmaksajien kannalta hyvä bisnes.
Harkinnassa oli myös puhtaasti kunnallinen malli, mikä herätti eripuraa.
– Todettiin heti, että Seinäjoella se ei mene läpi. Että pistettäisiin veronmaksajien rahaa 15 miljoonaa kuten Vaasa teki.
Kyllähän Kuopiosta löytyisi rikkaita jotka voisivat rahoittaa tuon stadionin.
Ensimmäisenä tulee mieleen venetehtaan myynyt Sonninen, Trust Kapitalin myyneet Rissanen ja Tukiainen. Niiralan Monttu oli yhteen aikaan Trust Kapital Areena. Miksei Betonimestit myynyt Saarelainen ja KuPS:n omistaja Ari Lahti.
Sitten kuopiolaislähtöinen peliyrityksen myynyt kaveri. Nimi oli?
Vieremäläisen Ponssen omistajasuvun jälkeen neljäntenä tulee peliyhtiö Supercellin perustajiin kuuluva Petri Styrman, tulot 2,6 miljoonaa euroa. Styrman on yksi peliyhtiön perustajista. Hän on kotoisin Pielavedeltä ja asuu nykyisin Kuopiossa.
Lujabetoni voisi toimittaa betonielementit uudelle stadionille.
Pohjois-Savon kymmenen kärkeen yltävät myös Luja-yhtiöiden Mikko Isotalo, tulot 1,6 miljoonaa euroa, Nettitieto Oy:n perustaja Petri Siltakoski 1,5 miljoonaa euroa, Jukka Suvala, 1,4 miljoonaa euroa, Lujan Hannu Isotalo, 1,2 miljoonaa euroa ja Pekka Poutiainen 1,0 miljoonan euron tuloilla.
Onpa 60 potkupallimiehellä taas tarina. Puhutko potkupallisteille rakennetusta kuopiohallista vai lippumäestä vai onko tarkoituksena saada veronmaksajat rahoittamaan mölymäen rahareikä.