Jos märälle vetiselle suolle ajetaan vuosikausia muualta tuotua jätemaata 2-3 metrin kerros ja siihen aletaan sitten rakentaa asuinaluetta, niin onko se mitenkin onnistunut rakennusalusta ja terveellinen ympäristö tuleville asukkaille?
Onko rakennusalan asiantuntijoita...?
Anonyymi
1190
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyllä on hyvä paikka.
Hyss,, hysss maantapa
Huono maapohja ajan mittaan tulee ongelmia.kevät märkänä pitkään.tiet kuin kynnys pellot vuosien mittaan.
Varmaan ehkä voi, jos löytyy tarpeeksi pitkät paalut, jotka yltää peruskallioon tai kovaan maahan saakka.
Joensuun ympäristössäkin on näitä kelluvia kaupunkeja jo muutama. Ettei kävisi kuin atlantikselle...
Joensuu olisi sopiva kaupunki kokeilla yhteiskanteella selvittää onko
kaupungeilla mitään vastuuta asuinalueitten soille kaavoituksen asukkaille
aiheuttamista vahingoista.
Täällä on aiheutettu todella mittavia vahinkoja ja jätetty kaikki infra hoita-
matta, ainoastaan maapohjalla rosvous on hoidettu hyvin.
Lakimiehet voisivat ottaa kantaa asiaan.
Hyvin kun pohjustaa niin voipi rakentaa vaikka märälle rantatontille. Kuten esimerkiksi kaupungintalon tornin. Painaa jonkun verran.
Justiinsa nuin. Sinisessä savessa puupaalut ja puupeti riittää. Joensuussa on ainakin yksi yli 100 v. liiketalo (jota ei onnistuttu purkamaan 70-luvulla), ja joka on rakennettu ns. suolle. Kyseinen talo seisoo paikallaan yhä ja varmaan vielä senkin jälkeen kun nämä kelluvista puhuvat asiantuntijat ovat uponneet jonnekin omaan suohonsa.
Taitaapi olla Kontiolahden puolella tuollainen suoalue?
Siihin voipi tehä talon kun muistaa jotta kosteus on ihan hyvä asia. Jos maasta nousee kosteus rakenteisiin niin se on lopulta terveempi asunto kuin semmonen kuiva. Kosteat rakenteet kun on niin ei tarvi ilmankostuttimia huuatella se on varma se!
Jokainen voi katsoa tuon "vettenpäällä kävelevien" asuinalueen koron vaikkapa Tracker sovelluksella. Maanpinta rakennuskohdassa on täsmälleen sama kuin vedenpinta Onkilammessa. Välissä on tiheästi ojiettua vetelää suota. Nythän Lemonsuo on muuttunut Lehmonkankaaksi kun sinne on ajettu pohjattomaan suohon rakennusjätettä. Rakennusten vieressä ei tarvitse olla kuin puolen metrin monttu niin se täyttyy vedellä, eli perustukset makaa tukevasti vedessä. Styroksien käyttä rouitaeristeenä on varmaan hankalaa kun ne pitää upottaa jollain painoilla kun vesi vostaa ne muuten pintaan. Toisaalta eihän suo jäädy, joten lieneekö edes routaeristetty.
No vastapainoiksi muutaman sadan metrin päässä on ajettu jo vuosia täyttösoraa tyhjäksi ajettuun soramonttuun. Eli ensin ajettiin harjusta sorat pois ja nyt siihen ajetaan takaisin soraa toisesta montusta.
Samalla kunnalla on alueellaan oikeaa sorakangasta vaikka miljoonakaupuingin rakentamiseski, mutta kun sen omistaa väärät tahot niin kaavoitus pitää suunnata täysin järjettömiin kohtiin. Tämä ei suinkaan ole ainoa järjettömyys tässä kunnassa. Jaamankankaalla keskellä ei mitään seisoo 20 mijoonan investointi, jolla käyttö on äärinnäisen minimaalista. Tänne kunnasta pumpataan rahaa joka ikinen vuosi järjettömien lumikasojen tekoon ja niiden levittämiseen.
En tiedä jos kuntia valvottaisiin kuin kansalaisia, niin tälläinen kunta tulisi saattaa holhoukseen järjettömien päätösten vuoksi.