Tiedätkö, missä hän on?
Omani on Levillä h*orissa. Panemassa jotain jalatonta oravaa tms. ja mä täällä vaaleanpunaiset silmälasit silmillä hehkuttamassa ihanaa miestä! Aikamoinen kontrasti.
Omani on Levillä h*orissa. Panemassa jotain jalatonta oravaa tms. ja mä täällä vaaleanpunaiset silmälasit silmillä hehkuttamassa ihanaa miestä! Aikamoinen kontrasti.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei harmainta aavistustakaan. Tämänhetkinen kaipailu on sen verran epärealistista sorttia, että asia tuskin selvinnee seruaavan parin viikon aikana. Aivan sama missä on; ei ole kiinostunut minusta eikö elämästäni jotenka ei kuulu siihen
niinhän se yleensä menee...naiset itkee niitten naistenmiehien perään....
Jos jalatonta oravaa pääsee edes tapailemaan, niin hyvin menee, aika harvinaisia nuo ovat...
On niitä pohjoisen hiihtokeskusten baarit pullollaan, nuoria hölmöjä
Eiköhän noi silti ihan ihmisiä ole, enimmäkseen? En ole jalatonta oravaa vielä kohdannut, verbaalisessa mielessä olen kuulemma kohdannut jokusen "kuolleen siilin", "tippuneen riekon" ja "hukkuneen majavan", mutta en kyllä muista niitäkään sellaisenaan :)
Allegoriat on kivoja, mutta eivät kauhean kerronnallisia, vaikka kuvaavia voivat ollakin. Jalaton orava ei ole, mitään edellisistä kolmesta, kuten eivät itse kuulemani allegoriat omasta elämästänikään ole olleet.
Tosin naurua se ei ole estänyt, kuten ei tuo jalaton oravakaan, tajusin kyllä :D
😂😂😂
Sarkasmi on vaikea laji, eikä se tullut nytkään aloituksessani riittävästi esiin. Tarkoitukseni ei ollut pilata aloituksella palstan ilmapiiriä. Ei, vaan osoittaa tilanteeni toivottomuus. Ja oma typerä naiviuteni. Turhautumiselleen ei kannattaisi kuitenkaan antautua. Se ei johda mihinkään. Tiedän olevani yltiöromanttinen mielikuvituksessa elävä tyhmä lehmä hänen suhteensa. Ehkäpä halusin aloituksella ravistella itseeni realismia. Alkaisi kerrankin vuosi totuuden siemenellä hattaroiden sijasta. Palvelus itselleni.
niin tuttua naiviutta(entistä kuitenkin) itsellenikin....onneks sentään viisastuu...edes vähän...
Harvinaista, että nainen tunnustaa naiviutensa, yhtä harvinaista on, että nainen oppisi siitä mitään. Eräällä tuttavanaisella on jo neljäs afrikkalainen aviomies menossa, jokainen eri maasta, mutta aina hän sanoo eron jälkeen, että ehkä seuraava on parempi.
Aloituksesta tuli mieleen, että onneksi ei ole ihastusta, ainakaan siinä mielessä, että vatvoisi mustiksena mitä tekee ja missä.