Ei sanottavaa. Kukaan ei ymmärrä miltä musta tuntuu. Kukaan ei ymmärrä mitä oon kokenu ja miltä mun elämä on tuntunu. Ja miltä tuntuu kun kukaan ei lohduta ja joutuu elämään tiettyjen ongelmien kanssa yksin. Eniten haluaisin kertoa jollekin, levähtää ja elää luonnollisen rytmin mukaan. Ehkä rohkaistuisin tulemaan syliin jos sellainen syli ois tarjolla. Eniten haluaisin tulla kuulluksi ja tulla syliin istumaan. Olen puhunut.
En halua enää esittää ilosta
Anonyymi
53<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Niin ja se piti vielä sanoa et kukaan ei arvosta. Kukaan ei arvosta minua. Vahvuuksia tai heikkouksia. Eikä kukaan halua kuulla asiaa mikä minua eniten vaivaa. Arvottomuus tuntuu pahalle.
Tervetuloa nykypäivään missä avoimuutta hyljeksitään ja pelätään ja kaikkea pinnallista arvostetaan.
Mitään uutta taivaan alla ?
No kertokaas nyt naiset, miltä se musta tuntuu?
Tuo on varmaan totta. Ystävät erottuu joukosta, kun ihminen on avuntarpeessa ystävä auttaa jos mahdollista.
Muut ns " ystävät ovat läsnä, kun on jokin hyötymistarkoitus". Harmi,ettei täältä viestipuolelta pahemmin voi ketään auttaa.
Olen ap, nainen. 2 ekaa viestiä ovat minulta kolmas ei. Sepä se, jotkut ihmiset voivat olla elämässä vain hyötymistarkoituksessa tai muuten vaan tuottaa pahaa oloa.
Mutta entä sitten, jos on kasvanut lapsuudesta asti niiden haitallisten ihmisten kanssa? Jotka on aiheuttanut itselle traumoja, pelkoja.. Silloin ei ymmärrä, miksi sattuu, sillä arvottomuuden kokemus on niin syvällä. "En ansaitse lepoa, en ansaitse apua, en ansaitse empatiaa tai hoivaa, kuuntelua ongelmiini. En ansaitse olla se persoona kuka olen. Omia valintojakaan en ansaitsisi enkä nauttia elämästä." On järkyttävää huomata, asiaa käsiteltyäni vaikka kuinka paljon, että aina ymmärtää jotain uutta.
On aika jättää nämä ihmiset taakse, osittain pysyvästi. Ei ole muuta kuin värähtämätön katse joka tuijottaa talviseen taivaanrantaan. Se on sen ihmisen katse, jonka sielu on rikottu.
Kiitos sinulle joka vastasit, se lämmitti sydäntä että joku luki viestini ja halusi kirjoittaa jotain. Sinun kaltaisten ihmisten maailma on kaunis, siihen mahtuu halua kohdata toinen ihminen, ja sanoa jotain.
Ehkä se ongelma ei suoranaisesti ole muissa vaan siinä, että olet antanut kohdella itseäsi huonosti.. Eivät ole tahalleen ehkä kohdelleet huonosti vaan koska ovat ihmisiä niin tilaisuus on tehnyt varkaan..
No lapsena sitä ei oikein voi itse määrätä miten muut kohtelee..
Pystyin paljon samaistumaan aloitukseesi. Ei se ole helppoa, kun huomaa, että elää "väärää" elämää, "väärien" ihmisten lähellä. Ja on aina tehnyt niin, eikä ole enää niin nuorikaan. Olen joutunut riuhtasemaan itseni irti myrkyllisien ihmisten vaikutuspiiristä, kun ei enää vaihtoehtoja ollut. Joutunut katkaisemaan siteen lapsuudenkaveriin ja omaan lähisukulaiseen. Huomasin jossain vaiheessa, että päälleni kaadetaan vaikka mitä lähipiiristä. Olin niin sopeutunut ja tottunut siihen, että yritin vaan väistellä ja olla huomaamatta. Kunnes terveys ei enää kestänyt.
Tämän päivän elämäni on parempaa. En pysty, enkä halua sopeutua jonkun toisen odotuksiin itsestäni. Huomasin, että kelpaan monelle kyllä silloin, kun menee hyvin ja jaksan olla iloinen. Mutta kun olisin tarvinnut sitä "syliä", niin ei ketään missään.
Enää minua ei saa pakotettua tekemään mitään, mitä en itse halua. Paljon parempi olo, kun en ole enää kenenkään marionettinukkena. Olen itsekkäämpi, mutta voin paljon paremmin. Vedän puoleeni toisenlaisia ihmisiä. Olen oppinut arvostamaan itseäni. Oli vain laitettava puntariin minä, vai muiden miellyttäminen. Valitsin itseni.
Tie tähän kohtaan missä nyt olen, on ollut kivinen. Mutta itsestään kannattaa pitää huolta. Olen oman elämäni päähenkilö ja asiat ovat lähteneet menemään parempaan suuntaan, kun en enää luovu itsestäni. Silloin on jotain annettavaa myös muille ihmisille. Voimia sinulle, kyllä elämässä voi käydä hyvinkin ❤️
Mä en todellakaan ymmärrä, enkä hyväksy tuommoisten ihmisten ajatuksia, että ongelma olisi itsessä eikä niissä, jotka kohtelee huonosti. Kyseessä on selkeästi kylmän ja jollain tavalla empatiakyvyttömän ihmisen kommentti. On totta, että nykypäivä suosii kylmää, omaa itseään ja vain omaa parastaan ajattelevaa toimintaa ja ihmisten pitäisi jollakin tavalla koko ajan olla varuillaan, ei kiintyä kehenkään, epäillä kaikkea eikä heittäytyä tunteineen mihinkään. Minusta tuommoinen on juuri sitä tunteetonta ja pinnallista elämää, enkä ainakaan itse sellaista haluaisi. Kyllä perusteena pitäisivolla aito ja lämmin kanssakäyminen ihmisten kanssa, ihmiset jotka käyttäytyy ilkeästi tai vain hyötyjen jostakin, niin kyllä he ovat niitä jotka toimivat väärin. Ei se että on tilaisuus tehdä väärin tarkoita sitä, että täytyy tehdä väärin.
👍👍👍
Millainen ihminen käyttää hyväkseen toista, kun vain tilaisuus tekee varkaan????
Tuo on todela sairas asenne.
Ootko puhunut asioistasi kenellekkään. Ottaisin syliin, jos olisit kaivattuni. Pitäisin lähellä. Se riittäisi aluksi.
Ihanan aito aloitus. :)
Kirjoititko itse?
En kirjoittanut. Kommentoin vaan aidontuntuista aloitusta. Moni kaipaa läheisyyttä ja se läheisyyden kaipuu on aitoa ja ymmärrettävää. Se läheisyyden tarve ei lopu siihen, että ihmisestä tulee täysi-ikäinen. Tietysti on niitäkin, jotka ei saa edes lapsena läheisyyttä ja syliä omilta vanhemmiltaan, jos vanhemmat eivät osaa sitä antaa. Sitten on niitäkin, jotka koko aikuisiän elää tai joutuu elämään ilman sitä läheisyyttä, jotka ovat voineet jäädä siitä paitsi myös lapsuudessa. Monen ihmisen tarpeet ei täyty oikein missään iässä.
Noin se menee. Kotoa saatava läheisyys oli väkivaltaa. Muistan tunteen, kun olisin halunnut äidin syliin. Muistan tasan tarkkaan ketkä pitivät sylissä, kun olin lapsi. Isänäiti ja hänen veljensä. Aikuisiällä tapahtunut läheisyys on saatu usein seksiä vastaan, suhteessakin.
Ja lisäys edelliseen, en ole ap.
Seksiä vastaan?
Kuuntelen ennemmin kun luen ja mieluummin ensin sitten päällystakki pois ennenkuin... :)
Ei tietenkään ymmärrä. Raamatusta:"Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki."
Lakkaa odottamasta että muut ymmärtäisivät. Jeesus on ainoa kuka tietää kaiken sinusta.
Ymmärtäviä ihmisiä sentään löytyy. Raamattu kädessä ei voi noin puhua.
Aloittaja itse sanoo ettei häntä ymmärrä kukaan. Totesin vaan että se pitää paikkansa, niinkuin se pitää. Mitä sinä tiedät mistään mitä aloittaja on kokenut jos et ole hän itse? Ihmiset kun kokevat asiat joskus paljonkin erilailla ja tapahtumat jotka koetaan ovat myös erilaisia. Vain ylimielinen ihminen luulee ymmärtävänsä toisia täydellisesti.
Joskus Jumala toimii välikätenä, että saamme ystäviä ja kohtalotovereita elämäämme. Joille sitten voimme avautua asioistamme, niistä aroistakin. Kyllä se vastavuoroisuus on se, mikä tässä toimii.
Jollei ole muihin ihmisiin yhteyttä, kiertää ajatukset yhtä rataa päässä. Ja sitten kun ne ajatukset kiertää sitä kehää tarpeeksi kauan, et osaa enää vuorovaikutussuhteita ja sinusta tulee kauhean ehdoton. Itse sitä et huomaa, mutta muut kyllä huomaavat ja alkavat karttaa seuraasi. Ei sellaisen ihmisen seurassa ole hyvä olla, joka tietää kaikesta kaiken, eikä tuolloin ole halukas edes kuuntelemaan muita ihmisiä. Kunnioitus toisia kohtaan puuttuu kokonaan ja ihminen vetää automaattisesti itsensä toisten yläpuolelle, koska "tietää" mikä on absoluuttinen totuus. Tulipa vuodatettua, mutta.
Absoluuttinen totuus on Jeesus Kristus.
Itsekin olen uskossa, mutta vierastan tuon kaltaista julistusta. Toimit kuin robotti, ei ihmisten välinen kanssakäyminen mene niin. Itselläni oli pahoja ennakkoluuloja uskovaisia kohtaan ja voin sanoa, että se toimi hidasteena luodessani omaa yhteyttäni Jumalaan. Ei kukaan halua muuttua tiukkapipoksi, joka tuomitsee toisia ihmisiä, eikä ole uskonsa kautta löytänyt iloa elämäänsä. Tämänkaltaisia "uskovia" on paljon, taikka sitten he tulevat vaan paremmin esille, koska julistavat ja tuputtavat omaa uskoaan. Vääränlainen esikuva.
Kuka haluaa elämästään synkkää? Kyllä se Jumala, johon minä uskon, on vapauttanut minut olemaan juuri sellainen kuin olen. Iloitsemaan ja näkemään kauneutta ja hyvyyttä, ei vain pahaa. Pahaa näin ennen ja se toi mielenmasennusta.
Täytyy muistaa, että jokaisella ihmisellä on oma henkilöhistoriansa, ajatusmaailmansa ja elämänkokemus tekee hyvin skeptiseksi siitä, mitä voi ottaa vastaan. Ja jotta Pyhähenki voi tulla ihmisen sydämeen, on sieltä puhdistettava ensin kaikki kuona. On tehtävä paljon töitä, jotta tervehtyisi vanhoista traumoistaan. En ole kuullut, että mikään pyhä voisi asua likakaivossa.
Sanan varsinaiset rakentajat löytyy ?
Toden totta.
Ei ainakaan meidän pihakaivossa. :)
Anteeksi sana "meidän" , se tuli vahingossa vain...
Huumoria ei koskaan viljellä liikaa :))
Huomaan maailman synkkenevän joka päivä omissa silmissäni. Ihmiset ketkä väittävät olevansa uskovia kieltävät Raamatun absoluuttisen auktoriteetin. Jumalan lait korvataan uusilla mielivaltaisilla käskyillä:
- Älä vihapuhu
- Älä ole suvaitsematon
- Älä ole rasisti
- Älä ole sovinisti
- Usko ihmisten aiheuttamaan ilmastonmuutokseen.
Noita yhdistää se että niillä voidaan tuomita kuka tahansa. Kun taas Jumalan käskyillä:
- Älä tee huorin
- Älä tapa
- Älä anna vääräätodistusta
...
voidaan tuomita vain syylinen kun on todisteet. Nuo ihmisten kehittämät tulkinnanvaraiset lait vievät huomion todellisista pahoista teoista ja omat muutenkin päättömiä. Esimerkiksi raiskaaminen on tätänykyä lievempi rikos julkisuudessa kuin vääränlainen puhe.
On niinkuin Jeesus sanoo:"Maailmassa teillä on ahdistus". Omaa sydäntään on syytä tutkia. Jos maailma ei ole ahdistava paikka ja kaipaus ei ole Jeesuksen luo, niin ei ole mitään taetta, että on pelastettu. En sano etteikö sinua ahdistaisi täällä oleminen.
Ihmisen ei itse tarvitse tehdä töitä. Mitä ihminen voi tehdä, jota Jumala ei tekisi paremmin? Meidän tehtävä on päästää irti ja antaa Jeesuksen toimia, vaikuttaa tahtominen, haluaminen, usko, rakkaus jne. Pyhään Henkeen ei tarvitse keskittyä. Henki vaikuttaa ja toimii. Riittää kun uskoo Isään ja Poikaan. Se kenellä on Isä ja Jeesus, sillä on myös Henki.
Nyt meni kyllä puurot ja vellit sekaisin edelliseltä kirjoittajalta. Olen ahdistunut nykymenosta, kukapa ei olisi? Siltikään en halua ikiomaa ahdistustani levittää ympäristöön. Ja en myöskään allekirjoita nykysuvaitsevaisuuskäsityksiä mitä luettelit, päin vastoin. Miten osasitkaan kategoroida noin väärin minun tapani ajatella?
Olen sitä mieltä, että Jumala on kaikkivoipa. Mutta kyllä ihmisen pitää tehdä oma osuutensa ja siivota oma tonttinsa. Ja jokaisella on vastuu oman hyvinvointinsa lisäksi myös lähimmäisen hyvinvoinnista. Omalla ahdistuneisuudella/ahdasmielisyydellä saa lähipiirin ahdistumaan myös. Näen KAIKEN fundamentalismin pahana. Ja juu, en ole suvakki tai vihervassari, kerta politiikan tähän sekoitit. Oletko ajatellut, että ääriajattelu nostaa vastustusta ja toisella puolella nousee toinen tapa ääriajatella? Älä sekoita minua niihin. Vihasta syntyy ääriliikkeitä ja ahdistusta, ei lähimmäisenrakkaudesta, mikä on Jeesuksen sanoma.
Jos Raamattu opettaa ettei uskokaan ole ihmisestä itsestään vaan se annetaan ihmiselle Jumalan armolahjana, niin miten voit ajatella, että sinä voit tehdä omilla kyvyilläsi jotain Jumalalle? Et sinä voi. Sinun on rukoiltava että Jeesus toimisi sinun kauttasi. Jos et kestä kuulla tätä niin et kestä lukea Raamattuakaan, ellet tee sitä hyvin valikoidusti.
Kristinusko on ääriliike. Siinä ehdoton totuus on että jokainen ihminen on synnin orja jos ei tule Jeesuksen orjaksi. Eikä pelastusta ole tuomiosta muualla kuin Jeesuksessa. Se ei ole väkivaltainen ääriliike, millaiseksi "ääriliikkeet" mielletään. On olemassa myös äärimmäiset "tolkun ihmiset", joille kaikki muut paitsi he itse ovat tolkuttomia. Nämä ovat suvaitsevinaan kaikkia mutta todellisuudessa heidän asenteensa on yhtä ehdoton kuin muidenkin, kun sitä tarkemmin katsoo.
Noilla asioilla mistä puhuin ei ole mitään tekemistä politiikan kanssa sinänsä. Tietyt puolueet ovat kyllä enemmän Jumalan Pyhää luonnetta (josta laki kertoo) vastaan, luomillaan uusi säädöksillä ja "suvaitsevaisuudellaan", sekä tietysti itse synnillään.
...
Toivon että et ymmärrä mitä fundementalismi tarkoittaa kun noin sitä vastustat.
Koska jos vastustat Kristinuskon alkuperäistä opetusta, niin silloin vastustat todellista kristillisyyttä ja Jeesuksen seuraamista. Jumala on juuri fundamentalismiä varten jättänyt sanansa muuttumattomana Raamattuun, että ihmiset kaikkina aikoina etsisivät Häntä sellaisena kuin Hän on, eivätkä omia luulojaan.
Niin on
Kristinusko ei itsessään ole ääriliike, vaan kristinuskoon on syntynyt ääriliikkeitä, kuten islaminuskoonkin. Ja nämä ääriliikkeet ovat syntyneet vasta 1900-luvulla. Kyse on Raamatun tulkinnasta. Fundamentalistit eivät näe Raamatun kirjoituksissa vertauskuvannoillisuutta, vaan asiat tulkitaan juuri siten, kun siinä lukee.
Jos sinä uskot siihen, että maan alla on liekkimeri nimeltä helvetti, niin usko toki. Fundamentalismi ei näe kuin ehdottomuutta, kaikki on joko hyvää tai pahaa, ei mitään siltä väliltä. Kuulostaa kummalliselta, kun Jumala on kuitenkin armollinen ja Jeesus Kristus on antanut syntimme anteeksi omalla verellään.
Ihmiset on jo syntyessään saanut tuomionsa kadotukseen tai pelastukseen, sillä ei ole merkitystä miten he ajattelevat tai elävät elämänsä. Tai tekevätkö parannuksen. Sitä on fundamentalismi.
Raamatussa on paljon kohtia, joita ei monikaan kristitty tulkitse suoraan, tai jotka on jätetty syystä pois, sinne kuulumattomina. Kyllä siellä löytyy kohtia, joissa käsketään kivittää, käydä uskonsotaa, vammaisilla kuten sokeilla ei ole asiaa alttarille. Niin UT:ssa kuin VT:ssakin. Mies saa lyödä orjansa kuoliaaksi, naisen tulee aina ja kaikessa totella aviomiestään ja aviomies saa tehdä vaimolleen mitä haluaa. Aika vähiin käy sitten ne "oikeat uskovat", jos noita oppeja käydään oikeasti noudattamaan. Sinun esittämäsi uskontokunta kuuluu varmuudella vähemmistöön. Kantasi muistuttaa hyvin vahvasti jostain lahkolaisuudesta opittua.
Ja vice versa, siitä uskonnosta, raamatun opeista ei jää paljoakaan jäljelle kun "katto on korkealla ja seinät leveällä", kaikki käy että kukaan ei vaan tule vetäneeksi hernettä nenuunsa. Kirkosta tulee hajuton, mauton täysin turha asia. Nämä teologi-terapeutit hämärryttävät eron uskonnollisen sielunhoidon ja psykologisen terapoinnin välillä. Uskonto vain ihmisen oman hyvinvoinnin asia.
Kirkon jutut on sitten jo ihan omassa luokassaan. Heillä on siirretty kehykset äärimmilleen, jotta saadaan säilytettyä rahat ja valta. Mutta nyt keskusteltiinkin siitä, onko kristinusko itsessään ääriliike, vai onko sen sisälle syntynyt 1900-luvulla fundamentalistisia liikkeitä.
En itse kuulu kirkkoon, aito usko ei mitenkään liity siihen, että maksaisin "aneita" kirkolle, tai että edes mitenkään kokisin sen itselleni sopivaksi ideologialtaan tai paikkana kokea omaa uskoani. Se mihin ihminen sisimmässään uskoo, on hänen ihan oma henkilökohtainen vakaumuksensa, niillä keillä se vakaumus on.
Suurin osa ihmisistä tunnustaa olevansa ns. tapakristittyjä ja kuuluvansa ev.lut.seurakuntaan. Kukaan toinen ihminen tosiaan ei tule määrittelemään minulle, miten minun kuuluu uskoa, tai mitä vaaditaan siihen, että voisin pelastua kadotukselta. Myöskään kukaan toinen ihminen ei varmuudella tule tuomitsemaan minua, tai kertomaan miten minun kuuluisi elää. Tai että minkälainen minun pitää olla, että olen kunnon kristitty.
Wikipediasta:
"Fundamentalismi (latinan sanasta fundamentum ’perustus, pohja’) on etenkin uskontoon liittyvä ideologia, jossa pyritään palaamaan johonkin alkuperäiseen väittämään ja näkemykseen sekä oikaisemaan sellaiset uudemmat piirteet, joiden katsotaan hämärtävän totuutta."
"Jos sinä uskot siihen, että maan alla on liekkimeri nimeltä helvetti, niin usko toki. Fundamentalismi ei näe kuin ehdottomuutta, kaikki on joko hyvää tai pahaa, ei mitään siltä väliltä. Kuulostaa kummalliselta, kun Jumala on kuitenkin armollinen ja Jeesus Kristus on antanut syntimme anteeksi omalla verellään."
Vertauskuvallisuus kuuluu Jeesuksen opetukseen. Raamattu on kuitenkin muutakin kuin vertauskuvia eikä vertauskuva-korttia voida vetää hihasta aina silloin kun jokin ei miellytä. Hyvä ja paha ovat absoluuttisia. Jumala yksin on hyvä. Totuus on hyvä ja valhe paha. Tietysti uskon helvettiin. Sen ihmiset antaisevatkin kun vihaavat Jeesusta kuka on antanut itsensä iankaikkisena Jumalana kärsimykseen ristillä. Nurinat pois.
"Ihmiset on jo syntyessään saanut tuomionsa kadotukseen tai pelastukseen, sillä ei ole merkitystä miten he ajattelevat tai elävät elämänsä. Tai tekevätkö parannuksen. Sitä on fundamentalismi."
Tämä on ihan peruspilareita Raamatullisessa uskossa. Mihin sitä Jeesusta tarvitaan jos ei kerran ole tuomiota? Sen suurempi armo, mitä suurempi tuomio. Parannus on se että uskotaan Jeesukseen ja Jeesus muuttaa sydämemme sen uskon kautta. Rukouksella, Jumalan Sanan lukemisella, toisilta uskovilta oppimalla ja Jeesuksen Henki vaikuttaa näissä.
"Raamatussa on paljon kohtia, joita ei monikaan kristitty tulkitse suoraan, tai jotka on jätetty syystä pois, sinne kuulumattomina. Kyllä siellä löytyy kohtia, joissa käsketään kivittää, käydä uskonsotaa, vammaisilla kuten sokeilla ei ole asiaa alttarille. Niin UT:ssa kuin VT:ssakin. Mies saa lyödä orjansa kuoliaaksi, naisen tulee aina ja kaikessa totella aviomiestään ja aviomies saa tehdä vaimolleen mitä haluaa. Aika vähiin käy sitten ne "oikeat uskovat", jos noita oppeja käydään oikeasti noudattamaan. Sinun esittämäsi uskontokunta kuuluu varmuudella vähemmistöön. Kantasi muistuttaa hyvin vahvasti jostain lahkolaisuudesta opittua."
Raamatussa ei ole mitään tuollaisia ohjeita naisten kohtelulle tms, kuin niille ketkä eivät ymmärrä kontekstia. Paavalin kirjeissä kerrotaan että mies on asetettu opettajan virkaan, mutta samalla meillä on enemmän vastuuta ja Jeesus opettaakin, että "suuremman" on palveltava "pienempää".
Jumala on laki. Jos Jumala määrää jonkin kansan tuhottavaksi, se tuhoaminen on silloin oikein. Vaikeata tietysti ymmärtää jos rakastaa syntiä ja maailmaa eikä vihaa kuten kristityn kuuluisi. Tajuatko että ne "uskonsodat" käytiin VT:ssä kansojen tuhoamiseksi jotka olivat täynnä kaikkea saastaa, jota Jumala vihasi? Meinaatko asettua puolustamaan saatanaa kun hän tulee maailmaan ja nostaa synnin äärimilleen ja Jeesus tulee hävittämään hänet ja hänen palvelijansa? Siltä kuullostaa.
Naiset eivät aina tottele aviomiestään, aivan kuten mies ei aina kunnioita aviovaimoaan eikä ole uskollinen. Hienoahan se olisi joa miehet olisivat Jumalaa pelkääviä ja vaimoilleen uskollisia ja vaimot heille kuuliaisia, mutta synti ja epäusko tekevät tämän mahdottomaksi.
Kivittäminen on oikeudenmukaista joissakin tilanteissa, tosin kadotukseen tuomitseminen ei ole kristityn tehtävä, sen tekee Jumala.
Apostolien teot 25:11
"Vaan jos muuten olen rikkonut ja tehnyt jotakin, mikä ansaitsee kuoleman, en pyri pääsemään kuolemasta ..."
Paavali on malli jokaiselle kristitylle. Tuossa jakeessa Paavali toteaa että olisi oikein tuomita hänet kuolemaan jos hän olisi murhaaja tai muu kuoleman ansainnut. Ei meitä ole kutsuttu vastustamaan kuoleman tuomiota, se on oikein tilanteesta riippuen. Oikeudenmukaisuus on Hengen hedelmä.
Epäonnistuit ymmärtämään sen, että kaikki ihmiset ovat oman kantansa ääriajattelijoita. Sinä uskot äärimmäisellä varmuudella siihen, että "fundamentalismi" on väärääopetusta. Että minun tapani kertoa Raamatusta on väärä. Minä taas uskon, että jos olet Raamatun alkuperäisiä totuuksia vastaan olet pahasti hakoteillä etkä kokosydämisesti halua olla Jeesuksen oma. Haluat elää elämääsi jeesukselle kuka on sinun oman mielikuvituksesi tuotos.
Ei ole mitään hyötyä vääristää Raamatun sanaa tai muovata sitä aikaan tai itselle sopivaksi (antifundamentalismi). Jumala ei muutu, Hän on ikuinen ja täydellinen. Tuomitsija ja Armahtaja.
Siunausta vaan sinullekin. Miksi kirjoitukseni levittävät "omaa paskaani'? Raamatusta nuo löytyvät selvällä suomen kielellä. Monissa asioissa voin olla erehtynyt, mutta en tee kompromissiä sen suhteen mikä on Jumalan tuomio ja kenen kautta siitä pelastutaan. Nuo ovat niin selkeästi esitetyt Raamatussa. Saatanan palvelija palvelee valheiden isää. Fundamentalismi on alkuperäisistä totuuksista kiinnipitämistä, mitä saatana ei halua. Saatana haluaa ihmiset uusien epäraamatullisten oppien valtaan.
Jos se mitä sanon ei ole totta, sinulla tai kenelläkään muulla ei ole mitään syytä alkaa raivoamaan. Ilosanoma on se, että Jumala on toimittanut pelastuksen vihastaan Jeesuksessa Kristuksessa ja se, että Hän tuomitsee kaiken synnin. Kukaan ei pääse kuin koira veräjästä.
Minä olen iloinen armosta jonka alla olen, mutta pidän hyvänä myös sitä, että Jumala tuomitsee. Pidän hyvänä Hänen tuomiotaan siitäkin huolimatta, että voisin itsekin olla sen alainen, koska Jeesus on minulle antanut tämän armon ja se on muillekin saatavilla; ei tarvitse kuin tunnustaa syntinsä Jumalalle ja pyytää Jeesus omaan elämään. Mutta kuka tunnustaa syntinsä jos kukaan ei ihmisille niistä kerro? Missä ovat jumalanpelko ja syylisyys jos kukaan ei julista Jumalan rakkauden suuruutta ja Hänen vihansa hehkua?
Pelkäätkö sinä Jumalaa? Kunnioitatko Hänen tuomiovaltaansa ja kaikkivaltiuttaan? Se että pidät pahana sitä kun Jumala hävittää syntiset, kielii että et pelkää. Ainoa syy miksi Jumala ei hävitä koko ihmiskuntaa välittömästi, Poikansa murhasta ja välinpitämättömyydestä Häntä kohtaan, on se, että Hän on armollinen ja rakastavainen. Mutta kuten ilmestyskirjassa kerrotaan Herran päivä tulee ja maailmaa kohtaa Jumalan viha.
Parasta mitä voi tehdä on, että rakastaa itseään. Silloin vedät hyvää puoleesi ja pahuus katoaa ympäriltä.
Magneetin lailla.
Kuinka seksin kanssa on sujunut?
Minuakaan ei kukaan ymmärrä. Tuntuu että jos kuolen tai elän, sillä ei ole merkitystä tälle maailmalle. Olen hirveän yksinäinen, kavereita nolla, vanhin pikkusisarus haukkuu rumaksi ääkiöksi ja loput sisarukset liian nuoria. Mä kuolen yksinäisyyteen. Tuntuu kuin olisin pimeässä huoneessa. Huoneessa on täydellinen hiljaisuus ja ihmiset vain kävelee välinpitämättömästi ohi. Haluaisin itkeä, mutta perheenjäsenet heräisi. Miksei kukaan ymmärrä?! Kukaan ei ole kokenut mun elämää. Vaikka kirjoittaisin sen, kukaan ei ymmärtäisi sitä oikeasti.
Samoin tuntevia ja samanlaisessa tilanteessa olevia on uskomattoman paljon. Miten saisi heidät jotenkin tietoisiksi toisistaan ja jopa ystävystymään. Ainakin jakamaan lohtua ja kannustamaan toisiaan.
Toivon sinulle kaikkea hyvää !
Jeesus aina ymmärtää. Aina. Hän on rakkaus ja välittää. Hän kuulee jokaisen ajatuksen. Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä. Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan.' Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä, niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni.'" Niin Herra sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo; Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?
Luuk 18:2-7
Tähän voisi todeta, että harva tietää mitä toinen on kokenut, sinäkään et tiedä mitä hän tai joku toinen on kokenut joka täällä kommentoi milloin mitäkin? Siksi toisilta voi olla vaikea saada ymmärrystäkään moniinkaan asioihin? Tämän totean vain sivusta.
Tuo on ihan totta. Ei voi odottaakaan oikeastaan sellaista. Mutta läheisissä ihmissuhteissa voi yrittää ilmaista kokemustaan, mutta ei silti voi ymmärtää toisen kokemusta, kuin vähän. Ja kun vähän kuuntelee ja vähän ymmärtää, on se jo aika paljon. Minä haluaisin kaivattuani oppia tuntemaan enemmän, sekä saada tietoa kokemuksistansa ja sitä kautta yrittää ymmärtää häntä paremmin. Mutta nuo asiat vaativat aikaa. Sama tietysti toisin päin.
Mutta sitten on sellainen asia, että minulla on kokemuksia, mitä ei oikeastaan kukaan halua kuulla ja niitä on joutunut aika kauan panttaamaan. Ne on niitä asioita, joita ei yleensä ihmisille tapahdu. Se on aina hiukan eristänyt minua muista ihmisistä. Aina ei löydy vertaista kaikelle ja muilta on liian paljon vaadittu edes kuulla joistain asioista.
Ei varmasti ole liian paljon vaadittu. Kaikki kokemukset ovat arvokkaita ja kaikkien tarina on arvokas, olipa henkilöllä kuinka rankkoja kokemuksia vaan. Puhu niille ihmisille jotka sydämessäsi tuntuvat oikeilta tai etsiydy puhumaan johonkin paikkaan joka tuntuu oikealta :)
Sekstailetko?
Ymmärrän sinua hyvin.
On erittäin perseestä, kun ei ole ketään joka halaisi, kun minulla on vaikeaa.
Kukaan ei voikaan ymmärtää, koska jokaisen kokemukset on erilaisia. Sinä saat nyrkistä päähän ja itket viikon, joku toinen lyö takaisin ja unohtaa tapahtuman heti.
Ei minuakaan kukaan lohduta, ellen mene kertomaan asioistani jollekulle, enkä kovin helposti sitä tee. Elelen murheineni pääosin itsekseni, koska en muuta nyt tarvitse, tämä riittää, vaikka enemmänkin voisi olla. Nytkin jos kaipaan syliä, se voi olla jopa mahdollista, ehkä, mutta edellyttää uhrautumista, sitä että uskallan pyytää sitä ja perustella pyyntöni, kertoa murheistani. Mutta miksi suotta, näinkin on hyvä.
Muiden arvostusta en odota enkä kaipaa, tiedän kuka olen ja arvostan itseäni sen mukaan. Tai olen arvostamatta, jos niikseen tulee. En jää odottelemaan muiden arvostusta, vaan teen oman arvostukseni itse itselleni ja se riittää.
Jossain määrin ymmärrän tuskasi, olen ollut samassa paikassa. Ja tullut sieltä myös pois, itse, ja sinä voit tehdä aivan samoin, mutta vain sinä itse, kukaan muu ei voi sinua siitä paikasta hakea toisaalle, eikä etenkään pysyvästi. Ja siihen on syykin.
Vain sinä itse saat nauttia ja kärsiä sinusta itsestäsi koko elämäsi ajan. Kaikille muille se on vapaaehtoinen valinta, olla mukana tai olla olematta. Mutta sinä et sitä voi valita, joten valintasi on joko rakastaa ja arvostaa itseäsi, kaikkien muidenkin edestä tai olla tekemättä niin. Sinun valintasi ja vain sinun.