Kertokaas te viisaammat, mitä kaikkea on pielessä...

Ei tuossa varsinaisesti mitään pielessä ole ... ai niin, voisit vielä sisällyttää päiväohjelmaan uusimpien tekniikoiden opiskelut niin eiköhän se siitä.

Pielessä olevat asiat taitaa olla semmoisia ettet niihin itse pysty vaikuttamaan. Mikä pahinta, jos odotat että jokin projekti päättyy ja tilanne helpottaa, siellä todennäköisesti on jo uusia jonossa. Nuo ihan tuntumalla heitettynä.

Mutta, tuolla menolla saatat olla pian sairaslomalla ja ehkä pitkäänkin. Kun pää saa tarpeekseen siitä ei ihan heti toivu.

Itse vedin pari vuotta kovassa stressissä, viikonloput ja muut lomat ei tuntunut missään, tuntui kuin aivot olisi töissä 24/7. Ainoastaan alkoholi saa olon hetkeksirentoutumaan. Sitten kuukayden sairasloma uupumisen myötä, sairasloman aikana tilanne ei helpottanut yhtään kun tiedostaa että paluu toimistolle jatkuviin puhelinpalavereihin on edessä. Sairaslomalta töihin paluu ja sama ruletti jatkui. Pari tosi pahaa loppuunpalamista olin nähnyt työkavereissa aiemmin ja homma oli selvä, sitä en halua kokea. Erokirje esimiehelle ja toisiin ympäristöihin. Taloudellisesti tiukka paikka, mutta pakko ratkaisu johon olen nyt yli vuoden jälkeen erittäin tyytyväinen.

Hyvä etä tiedostat, että jotain on pielessä. Se on hyvä alku.

Näillä tiedoilla on vaikeaa sanoa, mikä tilanteessasi on pielessä. Vaihtoehtoja on ainakin kaksi.

Ensimmäinen vaihtoehto on, että työpaikkasi on ns. GPTW-projektitalo, joka myy resursseja eli koodareita. Työskentely on niissä varsin lyhytjänteistä sekä stressaavaa, koska joudut itse hoitamaan m. asiakaskommunikaation, projektin onnistumisen riskit ja totta kai myös teknisen puolen. Kun lyhyt projekti päättyy, hyppäät mukaan seuraavaan toimeksiantoon joka on myyty niin pienellä budjetilla että epäonnistumisiin tai opetteluun ei ole varaa. Edellisten projektien asiakkaat lähettelevät viestejä ja bugiraportteja ja yrität selvitä viestittelystä joten kuten niin, että nykyinen pääprojektisi ei kärsi liikaa. Yrityksen taloushemmot korostavat, että laskutusaste on pidettävä tapissa. Sanomattakin on selvää, että tämä on erittäin kuluttavaa. Maksimiaika mitä kannattaa viettää tällaisessa työpaikassa on noin 2-3 vuotta. Merkintä CV:een ja kohti uusia tuulia. Kannattaa pyrkiä pitkiin projekteihin tai tuotetaloihin.

Toinen vaihtoehto on, että työkuormasi on kutakuinkin normaali, mutta muu elämä ei tue palautumistasi riittävästi. Mikäli sinulla ei ole mielenkiintoisia harrastuksia tai muita ihmisiä elämässäsi, ajatukset jäävät herkästi pyörimään työasioiden ympärille. Mikäli näin on, sinun kannattaa aloittaa uusi harrastus. Ala käymään vaikka kuntosalilla. Liikunnan aikana kehosi erittä mielihyvähormoneja, jotka lievittävät stressiä. Mikäli mahdollista, pyri hankkimaan tyttöystävä. Läheisyys ja kosketus tuottavat myös mielihyvähormoneja joita kehosi kaipaa.

Tsemppiä uuteen vuoteen!

Jos itsellä ahistaa niin syyt ovat palon syvemmällä kuin nykyisen duunipaikan jutut. Oman elämän tarkoitus on kadoksissa, Duunipaikan juttuja vatvomalla ei oman elämän tarkoitus löydy.

KYllä on paljon asioita jotka ovat pielessä kukaan ei halua enään tehdä oikeita töitä
kaikki vai ditalisoi joka ei sinällään auta ketään. kunpitäisi sada halvempia asuntoja
ja saada terveydenhuolto pärjäämään kyllkä 70 luvulla elämä oli helpompaa jos politikot on nnaisia jotka ei ymmärrä tekniikasta mitään millä . Esim millä Helsinki saadaan luopumaan hilellä lämmityksestä.

"Mitä kaikkea on pielessä?"

Työn imu on vaihtumassa jo leipääntymiseen?

Yleensä duunipaikoissa uudesta, innostuneesta asiantuntijasta
puristetaan kaikki mehut ulos 2-5:ssa vuodessa, ja sitten maataankin
jo viikonloput sängynpohjalla. Tai ollaan työterveyshuollossa tutkimassa
vaihtelevia stressinoireita.

t. ex. sisäinen sankari

Burnout on siinä mielessä erikoinen tapahtuma, että se on aina henkilökohtainen kokemus. Joku kokee sen toisten mielestä hyvin vähän kuormittavassa työympäristössä, mutta sen kokija tuntee kuitenkin luhistuvansa työkuorman ja työtahdin alla. Yleensä ulospäin burnout näyttää laiskan ja huonon työntekijän aiheettomalta marinalta ja työtehon romahtamiselta.
Aika moni pääsee aloituksessa kuvatuista oireista eroon, kun lisää vauhtia vapaa-ajalla, eikä vain lysähdä sohvalle odottamaan seuraavaa rankkaa työpäivää.

Stressiä mikä vie sut lopulta hautaan kun stressi tuppaa laukaista jonkun piilevän sairauden kropassasi tai sitten aivokemia menee sekaisin lopuksi ikää... naura vaan jos et terveydestäsi piittaa... viisas ottaa neuvosta vaarin.

jahas vaimo/naisystävä on jäänyt sitten hankkimatta. Ei ihme että kuula suhisee ja päässä pyörii melankolian demonit. Siihen elämään olisi syytä saada muutakin visptaakia kuin tekemättömät työprojektit.

Tiedä siitä omasta viisaammuudesta. Olen vain minä. Yksi pätevä konsti on napsauttaa valot päälle ja avata ikkunan sälekaihtimet.

Tä?

IT alalla (varsinki ns. GPTW - resurssi myynti paikassa) pitää saada vanhat jutut pois käsistään ja aloittaa 100% uudet jutut aina välillä.

Mikäkö vikana, jos uudenvuoden päivänä miettii duunijuttuja? Vastaus on helppo: liian vähän viinaa edellisenä iltana/yönä. Ja ratkaisukin on helppo: tarpeeksi kova kooma päälle niin, että ei pariin päivään liiku päässä mikään. Helppoa kuin heinän teko!

Helppoa ja yksinkertaista, a.) laske rimaa ja b.) hanki itsellesi nainen ;)

"pyri hankkimaan tyttöystävä"
"naisen hurmaamiseen "
"jahas vaimo/naisystävä"
"hanki itsellesi nainen"

Ihanan heteronormatiivista. Näitä kannattaa käydä lukemassa, kun kaiken maailman woket sunmuuthömpötykset alkaa ahdistaa. Onneksi on vielä ammattikuntia, joissa normit ja arvot ovat kohdillaan.

Stressi voi laukaista jojkun vavan sairauden myös nuorella ihmisellä.
Suosittelen vaihtaamaan työn stressittömään ja vähemmän kuormittavaan tehtävään.