Aihe

Uusi "lukuvuosi" on alkanut - hyvin ! Miten sinun "lukuvuotesi" on alkanut ?

Anonyymi

Viihdyin uuden vuoden Jyrki Koulumiehen kirjan kanssa "Koulumies riittää".
Se on mukava kirja monipuolisen toimittajan kokemuksista maailmantapahtumien ytimessä ja kertoo vähän hänen omasta henkilökohtaisesta elämästäänkin.

Koulumies toimi mm. BBC:ssä Lontoossa, kirjeenvaihtajana Moskovassa, YLE:n ajankohtaistoimituksen päällikkönä ja sotatantereiltakin on raporttia.

Kirjan lopussa on osio "Muuttuva media", sisältäen mm. aiheita "Kielen rappio",
"Poliittisesti korrekti kieli", "Kuinka tosi on totuus" jne.
Kirja on monipuolinen ja siinä vilahtaa luonnollisesti eri alojen tunnettuja henkilöitä.

Tuli luetuksi myös 57-sivuinen pieni historiankertaus: "Ciceron kanssa Roomassa
- matkamietteitä". Matti Paloheimon esseetyyppisiä kirjoituksia. "Ihan kiva".

Markku Envallin uusin esseekokoelma "Kylmää kynäsotaa ja muita esseitä"
on menossa puolivälissä. Hän käsittelee monia erilaisia aiheita, yksinäisyyttä kuin ystävyyttä, rukousta jne. ja joukossa on kirjallisuusesseitä, Alice Munron,
Eeva Joenpellon, Leo Tolstoin ja Ian McEvanin teoksista.
Envallin esseet ovat taattua tavaraa, ajatuksia herättäviä ja samalla rauhoittavaa ja mukavan leppeätä luettavaa.

Mitä sinä olet lukenut viime aikoina tai mikä kirja sinulla on menossa ?

M.

36

194

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Aika on mennyt aatellessa ja muita hommaillessa. Laiskotellessakin.
      Tuulen varjo on edelleen hiukan kesken.

    • Minulla ei ole avoimia kirjoja.
      Minulla on netti avoinna.
      Olen 71v. Kaiken nähnyt, kaiken konenut.
      Tässä iässä riittää oma into.
      Kirjojen mainokset eivät maistu enää.
      Riittäköön tämä keskusteluksi minusta kirjoille.

      H.

      • Anonyymi

        Miten "kaiken nähnyt ja konenut" voi olla noin typerä?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten "kaiken nähnyt ja konenut" voi olla noin typerä?

        "Anonyymi"

        Miten minä sen voisin tietää?
        Kerro sinä, ulko-puolinen kun olet.

        H.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten "kaiken nähnyt ja konenut" voi olla noin typerä?

        Joillakin oireet on ollut ennen vanhuutta, sanonta vanhuus ei tule yksin taas toisille se tuo viisautta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joillakin oireet on ollut ennen vanhuutta, sanonta vanhuus ei tule yksin taas toisille se tuo viisautta.

        "Anonyymi"

        Ja ajatella...
        Mitään ei asialle voi itse tehdä.
        Voi vaan jatkaa elämäänsä.

        H.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joillakin oireet on ollut ennen vanhuutta, sanonta vanhuus ei tule yksin taas toisille se tuo viisautta.

        Tuttuni höperöityi alle 70 v. Alzheimer iski. Ajattelukyky meni.


    • Anonyymi

      Jonotan Markku Envallin kirjaa. Tykkään niitä lukea tässä sekasortoisessa maailmassa, koska hän kirjoittaa inhimillisistä ihmisläheisistä asioista, voi olla ajatuksineen "itsensä lähellä" ilman oman yhteiskunnan ja globaaleja kriisejä.

      Kari Enqvistin "Kangastuksia varjojen talossa" on myös tilauksessa
      sekä Elisabeth Åsbrink'in kirja "Made in Sweden", ( Orden om formade Sweden)
      jonka pitäisi kertoa mistä ruotsalaisten arvot ja aatteet tulevat. Se on kannen mukaan
      katsaus läpi ruotsalaisen historian ruotsalaisuuden vähemmän tunnetuista puolista.

    • Joulun aikaan ostin Juha Hurmeen kirjan " Suomi "

    • Anonyymi

      Ajattelinpa lukea Ei kertonut katuvansa.

      Kunhan tästä kirjastoon ehdin, lainaan tai varaan, kirjalla voi olla jonoa. Tulleepahan kävelylenkki tehtyä samalla. Tai kaksi. Ja näkee samalla pari ihmistäkin.

      Muitakin on lainaussuunnitelmissa, mutta yksi kerrallaan. Kun en ole himolukija.

    • Anonyymi

      Kirjallisuudesta isolla Koolla ei ole kerrottavaa, mutta
      lukaisin Pohjois-Makedonia matkaoppaan. Pohjois-Makedonia ja sen pääkaupunki Skopje on erinäisistä syistä ollut tapetilla....
      Muuta uutta (tai vanhaakaan) kirjaa kuin matkaopasta ei sieltä ole suomeksi saatavilla. Olisin voinut kaivaa helposti netistä enemmänkin
      tietoa, mutta tykkään lukea kokonaisuuksia kirjasta.

      Pohjois-Makedonia on Viroa puolta pienempi maa keskellä vihreän rehevää
      vuoristoista Balkania.
      Osa väestöstä on albaaneja ja kulttuuri on sekoitus Makedoniaa, Albaniaa,
      Turkkia ja Välimeren vaikutuksia. Matkailumielessä se on kiinnostava pieni maa
      ja ehkä Euroopan edullisin. Pohjois-Makedonia on ammoin ollut osa Bulgariaa.

      • Anonyymi

        Miksi niin pienestä tullaan Suomen Turkuun joka viikko lentokoneella ? Vai onko lennot nyt poikki vihdoin ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi niin pienestä tullaan Suomen Turkuun joka viikko lentokoneella ? Vai onko lennot nyt poikki vihdoin ?

        Veikkaisin, että Suomessa asuu jonkun verran ihmisiä Balkanin maista ja
        he käyvät sukunsa luona. Lento on niin lyhyt, että jos on Suomessa töissä,
        voisi käydä viikonloppuna syntymämaassaan ja lomilla varsinkin.
        Talvisin ei taida olla suoria lentoja Suomesta eri Balkanin maihin, koska ei ole riittävästi matkustajiakaan.
        Kesälennot vievät ja tuovat rantalomalaisia.

        Skopjesta lähtevä lento on ehkä jonkinlainen "kokoomalento"
        eri Balkanin maista Suomeen ja ehkä se on ainoa mahdollinen suora lento
        tällä hetkellä, jos ei sitäkin ole opetettu koronan takia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi niin pienestä tullaan Suomen Turkuun joka viikko lentokoneella ? Vai onko lennot nyt poikki vihdoin ?

        Skopjen lennolta (taas) 12 tartuntaa. Lennot jäävät tauolle (taas).


    • Eipä ole tullut luettua kuin keveämpää nukahtamiskirjallisuutta, suomalaista dekkarikuningatarta Lehtolaista ja hänen dekkareitaan jotka ovat dekkareiksikin kevyttä lukemista ja nyt on kesken Dan Brownin "Alku", samantyyppistä kuin Da Vinci-koodi, sekä kerronnaltaan että aiheeltaan. Tämä viimeiksimainittu on kyllä kiinnostava ja siinä on niin paljon tiedettä ja uskontoa ja tutkimustyötä takana että kyllä se Lehtolaisen päihittää, mutta unilukemiseksi ei yhtä hyvä: sitä on vaikea laittaa pois käsistään, kun silmäluomet alkavat painaa.

    • Anonyymi

      "Autoritaarisuuden nousu Venäjällä, Euroopassa ja Yhdysvalloissa" oli viimeksi lukemani Timothy Snyderin kirjan
      "Tie epävapauteen" teema. Kirja on ilmestynyt 2018. Viimeisimmät käänteet puuttuvat, mutta kirja on lukemisen arvoinen aiheesta kiinnostuneelle.

    • Tämän vuoden aikana olen lukenut yhden kirjan, kotimaisen kirjailijan dekkarin.
      Odotan kirjastosta varaamaani Sven Pahajoen kirjaa Dominick Arduin, seikkailijan salaisuus.
      Arduin yritti ensimmäisenä naisena valloittaa maantieteellisen pohjoisnavan, hän katosi tuolla matkallaan maaliskuussa 2004.

      • Anonyymi

        Aikanaan hänen miltei pakonomaista katoamistaan spkuloitiin ahkerasti. Esim. että hän oli valtavissa veloissa, tai muuta sen kaltaista kamalaa.
        Selvisikö mitkä kirjoitukset hänestä katoamisen jälkeen olivat päin h:vettiä ja mitkä tosia?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Aikanaan hänen miltei pakonomaista katoamistaan spkuloitiin ahkerasti. Esim. että hän oli valtavissa veloissa, tai muuta sen kaltaista kamalaa.
        Selvisikö mitkä kirjoitukset hänestä katoamisen jälkeen olivat päin h:vettiä ja mitkä tosia?

        Toivottavasti Pahajoen kirjasta selviää jotain, oliko Arduin valehdellut elämästään.
        Odotan kiinnostuneena kirjan lukemista.


    • En ole kirjoja avannut kuin yhden pienen, jota makustelen mielessäni,
      mutta jos kuunnellut käyvät luetuista, niin...
      Joulun aikaan on ollut aikaa kuunnella äänikirjoja,

      Enni Mustosen kirjat ovat passeleita, ne ovat hyvää ajankuvausta ja lämpimästi kirjoitettu,
      Koskivuori-sarjan kuuntelin ja nyt on menossa Syrjästä katsojan tarinoista jo Taiteilijan vaimo.

      Eeva Kilvestä pidän ja viimeksi kuuntelin kun hän itse luki päiväkirjamuotooon kirjoitetun Snisen muistikirjan, hän oli saanut lapsenlapseltaan itse sidotun kirjan ja sen hän oli sitten täyttänyt puhuttelevilla ajatuksillaan.

      Suon villi laulu on hyvä kirja, kirjoittajansa esikoinen ja sitä kirjaa luin usein kynän kanssa, niin ilmeikkäitä ilmasua siitä löytää, että tekee mieli palata hyviin kohtiin.

      Jojo Moyes sopii kevytkenkäiseen romantiseen mielenlaatuuni , erikoinen rakkaustarina oli Kerro minulle jotain hyvää, siinä nuori tyttö lähtee hoitamaan neliraajahalvaantunutta nuorta miestä, joka haluaa päättää päivänsä ja sitten surutyöstä kertovan jatko-osan Jos olisit tässä.
      Jenny Gladwellin Sydämen lahja oli jouluinen ja Norjaan liittyvä kiva kuunneltava.

      Äänikirjat ovat hyvä juttu, en olisi joulun aikaan ikinä lukenut niin paljon kuin tänä jouluna kuuntelin, mutta lukijalla pitää olla sama rytmi kun itselläni olisi jos lukisin sitä kirjaa, esimerkiksi aloitin Märtä Tikkasen muistelmat, mutta lukija oli liian hidas, ehkä sen silti joskus kuuntelen, koska se muuten kiinnostaa.

    • Joulun ja Uuden-Vuoden IP-lehdet ovat valmiina hyllyllä.
      Liitteineen.
      Kunhan vaihteet ovat ajatuksissani haalistuneet.
      On aika ottaa ensimmäinen lehti.
      Ilman liitettä.
      Ja syventyä pytylle.
      Historia ja sen tavat ovat tulleet minulle tutuiksi jo ajat sitten.
      Joten luen mielummin tämän-ajan kepeyksiä, seikkailuja ja kaikem´moisia surkeuksia.
      Tunteitten paloja ja vääriä valoja.

      H.

      • Anonyymi

        Pytyltä tulevilta sinun kommenttisi tuntuvatkin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Pytyltä tulevilta sinun kommenttisi tuntuvatkin.

        "Anonyymi"

        Nooh.
        Eihän se lehti ole pyttyjen syynä.
        Vaan lehtiin kirjoitettujen vaikutttajien vaikutuksien.
        Laadukkaat toimittajat kun ovat alkaneet vauhdilla kuolla.

        H.


    • Anonyymi

      Heikki Aittokosken uusinta ja muita uudempia kirjastosta odotellessa
      kertasin Aittokosken kirjan "Eurooppaan raiteelta 4",
      alaotsikkona "Junamatka entisen rautaesiripun halki"
      Kirja on vuodelta 2004.

      Muistin hataroituessa ja maailman monimutkaistuessa kiihtyvää tahtia,
      on hyväksi peruuttaa välillä taaksepäin asemoidakseen itsensä nykypäivään
      ja tajutakseen tapahtumien vaikutukset nykymaailmaan.

      Aittokosken kirjassa käväistään välillä monen sadan vuoden takana,
      mutta ollaan myös ajassa, jossa muuri sortui,
      Unkarista katkaistiin piikkilanka-aidat ja Puolassa järjestettiin demokraattiset vaalit ja ollaan 2000-luvullakin.

      Henkilögalleriassa vilahtelee kevyesti jos keitä:
      Chopin, Goethe, Kafka, Marlene Dietrich, Winston Churchill, Julius Caesar,
      Miguel de Cervantes Saavedra, Gavrilo Princip, Alexander Dubcek, Mika Waltari, Eino Leino, Otto von Bismarck, Vaclav Havel, Donald Rumsfeld, Silvio Berlusconi,
      Paavo Lipponen, Josif Broz Tito, Matti Nykänen, Marja-Liisa Kirvesniemi,
      James Joyce, Hugo Simberg, Neil Amstrong, Gerhard Schöder , Robert Musil
      Yrjö Lautela, Kara Mustafa ynnä muita.

      Maita on monta Itämereltä Adrianmerelle, paikkakuntia ja kaupunkeja "vilisee silmissä".
      Heikki Aittokoski "ramppaa" läpi kaikkia paikkoja, joissa on nuorena historianopiskelijana käynyt ja myöhemmin toimittajana.

      Kirja on kiva pieni kimara Eurooppaa tai sanoisiko "kupliva cocktail"
      historiaa, kulttuuria ja politiikkaa.

      M.

    • Anonyymi

      Oula Silvennoisen kirjoittama Gustav Serlachiuksen elämänkerta
      "Paperisydän" oli ilmestyessään antoisa ja suorastaan hulppea lukukokemus
      itse henkilöstä, suvusta ja sen ajan maailmasta. Gösta Serlachius kuoli 1942.
      (Metsäteollisuudesta ja Mäntästä on tietysti kysymys)

      Suvun tarina jatkuu Oula Silvennoisen äskettäin ilmestyneessä kirjassa
      "Savunharmaa eminenssi", joka kertoo Göstan Serlachiuksen pojasta
      R. Erik Serlachiuksesta, joka oli teollisuuspatruunoiden suvun viimeinen.
      Hänen kuoltuaan 1980 kaikki tuli Mäntässä ja Suomessa muuttumaan.

      Vaikka kirjat kertovat teollisuudestakin, ne kertovat ennenkaikkea ihmisistä,
      hyvin kansainvälisistä suomalaisista, inhimillisine vaikeuksineen ja onnistumisineen.

      M.

    • Anonyymi

      Ei jaksa lukea paljon enää. Viimeksi yritin lukea Aino Sibeliuksesta ja mietin miten joku pystyykin kirjoittamaan niin kuivan kirjan kun kohteen elämä antaa mahdollisuudet vaikka mihin.

      • Anonyymi

        Kuuluisimmat "kansallistaitelijamme" olivat järjestään aikamoisia renttuja, joitten takia
        perhe uhrautumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuuluisimmat "kansallistaitelijamme" olivat järjestään aikamoisia renttuja, joitten takia
        perhe uhrautumaan.

        po. perhe joutui uhrautumaan.


    • Anonyymi

      Ent. lama- ja kriisivuosien pääministeri Esko Aholta on ilmestynyt kirja
      "Musta joutsen". Kirja kertoo pahimmasta kriisivuodesta.
      En ole sitä vielä lukenut, mutta olen miettinyt,
      mikä symboliikka nimessä on ja tänään se vähän avautui toisen kirjan kautta.

      Musta joutsen voi olla symboli tapahtumalle, joka on erittäin epätodennäköinen,
      mutta vaikutuksiltaan mullistava. Onko Musta joutsen epäonnen airut ?
      Pahan käänteen enne ? Pohdiskelu johti seuraavan kirjan tilaamiseeen:
      Nicholas Taleb'in: Musta joutsen, erittäin epätodennäköisen vaikutus

      Tämmöinen juttu tällä kertaa.

      • "Anonyymi"

        Jospa lukisit minun kirjoituksiani?
        Minä kun tunnen Mustan Joutsenen hyvin.
        Jopa paljon paremmin kuin useimmat muut.
        -
        Tunsin hämmästyttävän tunteen.
        Lukeekohan Esko...

        H.


    • Paloma01

      Aloitin Fernando Aramburun "Äidinmaa" eli alkukielellä Patria. Katsellut HBO-Espanjasta minisarjan melkein valmiiksi ja seuraa johdonmukaisesti kirjan tarinaa. Espanjalainen menestysromaani, 600 sivua ETA- terrorismin ajasta Baskien maassa,
      Upeaa proosaa, mutta plajon hyppelyä ajassa edestakaisin ja paljon henkilöitä ja kertojia. Helpompi seurata jos on katsonut sarjan ensin. Jos pitää genrestä joka ottaa kantaa yhteiskunnallisiin muutoksiin ja suruun yksilöllisellä tasolla ja pienen kaupungin moraaliseen rappioon ja repeytymiseen niin kirja ja filmi ovat aivan parasta mitä olen lukenut.

      • Omalta kohdaltani yhteis-kunnallinen muutos kertoo kirjasta.
        Olli Savola
        Rajalta rajalle ja takaisin.
        Kirjassa on parikin kuvaa komeasta, Suomalaisesta Sotilaasta.
        -
        Tuossa kirjassa sitä otetaan kantaa Suruun ja muutoksiin oikealla tavalla.
        Kannattaa katsoa ensin Edvin Laineen elo-kuva:
        Tuntemaston Sotilas.
        Molemmissa teoksissa ei moraali rappeutunut.
        Noissa teoksissa Kansa nousi.
        Nousi korkealle.

        H.


    • Anonyymi

      Ennenvanhaan merillä oli pornolehdissä lukumerkit :D

      Skönö

    • Anonyymi

      Tein kirjastosta mukavan löydön. Lainasin Juhani Niemen kirjan
      "Kultturipamaus - Matkalla Ruotsissa". Eri aiheita Ruotsista. Se on ilmestynyt viime vuoden jälkipuoliskolla ja on omakustanne.
      Kirja oli mitä mukavin sisältäen tietoa ja ollen samalla viihdyttäväkin.

      Aloin ihmetellen miettiä kuka on tämä Juhani Niemi, joka kirjoittaa niin hyvin ja josta ei muista kuulleeni koskaan. Wikipedia valaisi minua: Olenpa tietämätön.
      Juhani Niemi s. 29.10.1947 on kirjailija, tutkija ja kriitikko, jolla on pitkä cv.
      kirjallisuuden alalta. Hän on kirjoittanut mm. kolmisenkymmentä kirjailijaelämänkertaa, joihin muutamiin aion tutustua tämän Kulttuuripamauksen
      perusteella.

      • Anonyymi

        (Reino) Juhani Puustinen oli Tampereen Yliopiston kirjallisuudenprofessorina
        1988-2009 ja on lisäksi toimittanut yli parikymmentä kirjaa.
        On niitä muitakin kuin Panu Rajala...


    • Anonyymi

      Tarkoittaako BoD omakustannetta ? Luin sellaisen mukavanoloisen kirjan
      nimeltään Rakentajana kolmella mantereella. Kirjoittajana Leo Jumppanen.
      Ei niin viimesen päälle stilisoitu, mutta jouhevaa kerrontaa omin sanoin suurista
      ja/tai vaativista rakennushankkeista ja saneerauksista eri mantereilla.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksei työ kelpaa suomalaisille?

      Rakennus-, siivous-, ja hoiva-alakin täynnä ulkomaista työvoimaa ja kotimaiset vuosis kortistossa. Mistä moinen oikein johtuu. Ovatko korvaukset liia
      Maailman menoa
      424
      4979
    2. Talouselämä-julkaisu tykittää kovaa tekstiä Usan taloudesta

      "Joe Biden nousee velkaantuvan valejättiläisen johtoon – Yhdysvaltain budjettivajeet repeävät ja velkavuori kasvaa" https://www.talouselama.fi/uutis
      Maailman menoa
      106
      1894