Nykysuomen pohjalta ymmärtäisi yli neljän tuhannen vuoden takaista kantauralia

Sanasto on tietysti muuttunut elämänpiirin mukaan, mutta perusrakenteissa on yllättävän paljon samaa - jos vaikka kalastaisimme ja tekisimme soppaa yhdessä kantauralin puhujan kanssa.
34525
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 34

Vanhimmat

Kreikka on toki säilynyt paremmin muinaiskreikkaa vastaavana, mutta moniin muihin kieliin verrattuna suomi on säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin. - Ja ruotsinkieliset väittävät, että vasta Ruotsin vallan aikana suomen kieli "luotiin" ja suomalaiset alkoivat ymmärtää toisiaan.

Äänestä

Tapahtuneiden äänteenmuutosten perusteella ruotsalainen tuskin ymmärtäisi kielensä esimuotoa kantaskandinaavia, jota puhuttiin suunnilleen pari tuhatta vuotta sitten: esimerkiksi sana *auju ’saari’ on nykyruotsissa ö.

Myös slaavilaiset kielet ovat muuttuneet suhteellisen paljon.

Äänestä
  • Sitä germaanista "kantaskandinaavia" on puhuttu lähinnä nykyisessä Pohjois-Saksassa ja pohjoisen ryhmän itäisen haaran variaatiota sittemmin Tanskassa ja Norjassa.
    Nykyinen eteläinen Ruotsi, Skåne kuului Tanskalle vuoteen 1658 lukuun ottamatta vuosia 1332-1360.
    Keski- ja Pohjois-Ruotsissa eli monien kansalaisuuksien edustajia, myös suomalaisia ja saamelaisia. Riimukirjoituksista on löytynyt saamea.
    Muinaisruotsi alkaa latinalaisilla kirjaimilla kirjoitetuista maakuntalaeista n. 1225-1375. Ala-saksista otettiin vaikutteita 1500-luvulle saakka.
    Uusi ruotsi kehittyi Keski-Ruotsin murteista ja siirtyi kirjakieleen 1500-luvun alussa Uuden testamentin ruotsinnuksen myötä 1526.
    Ruotsin kieleen omittiin aineksia ranskan kielestä 1700-luvulta ja myöhemmin englannista.
    Skandinaaviset kielet ovat erkaantuneet ja kehittyneet eri suuntiin niin paljon, että tanskalaiset, norjalaiset ja islantilaiset eivät ymmärrä ruotsia ja toisin päin.
    Tänä päivänä pohjoismaisia nuoria yhdistää englannin kieli, protestanttinen etiikka, samantyyppiset arvot ja yhtäläisyydet lainsäädännössä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sitä germaanista "kantaskandinaavia" on puhuttu lähinnä nykyisessä Pohjois-Saksassa ja pohjoisen ryhmän itäisen haaran variaatiota sittemmin Tanskassa ja Norjassa.
    Nykyinen eteläinen Ruotsi, Skåne kuului Tanskalle vuoteen 1658 lukuun ottamatta vuosia 1332-1360.
    Keski- ja Pohjois-Ruotsissa eli monien kansalaisuuksien edustajia, myös suomalaisia ja saamelaisia. Riimukirjoituksista on löytynyt saamea.
    Muinaisruotsi alkaa latinalaisilla kirjaimilla kirjoitetuista maakuntalaeista n. 1225-1375. Ala-saksista otettiin vaikutteita 1500-luvulle saakka.
    Uusi ruotsi kehittyi Keski-Ruotsin murteista ja siirtyi kirjakieleen 1500-luvun alussa Uuden testamentin ruotsinnuksen myötä 1526.
    Ruotsin kieleen omittiin aineksia ranskan kielestä 1700-luvulta ja myöhemmin englannista.
    Skandinaaviset kielet ovat erkaantuneet ja kehittyneet eri suuntiin niin paljon, että tanskalaiset, norjalaiset ja islantilaiset eivät ymmärrä ruotsia ja toisin päin.
    Tänä päivänä pohjoismaisia nuoria yhdistää englannin kieli, protestanttinen etiikka, samantyyppiset arvot ja yhtäläisyydet lainsäädännössä.

    Suomen kieli on yksi kymmenestä maailman vanhimmasta yhä puhutusta kielestä.
    Siitä on syytä olla ylpeä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Suomen kieli on yksi kymmenestä maailman vanhimmasta yhä puhutusta kielestä.
    Siitä on syytä olla ylpeä.

    Ruotsalaiset+ja+suomenruotsalaiset+ovat+tehneet+kaikkensa+suomen+kielen+hävittämiseksi.+Nyt+mm.+Helsinki+ja+pääkaupunkiseudun+muut+kunnat+tarjoavat+verovaroilla+suomenkielisille+pikkulapsille+ruotsin+kielikylpyjä,+joissa+opetus+on+100+%+ruotsiksi.Ennen+kielikylpyopetuksen+aloitusta+huoltajien+on+sitouduttava+kielikylpyyn+myös+koko+peruskoulun+ajaksi.+Ala-koulussa+jopa+lukeminen+ja+laskeminen+opetetaan+pelkästään+ruotsiksi.

    Äänestä

Aika huikea ajatus.

Mikä perintö!

Äänestä
  • Kiitos asiantuntevasta kirjoituksesta!

    Äänestä

Aika kova juttu...

Äänestä

Upea jatkumo. Upea näkymä menneisyyteemme.

Äänestä
  • Ruotsin ja ruotsinkielisten harjoittama rasismi, syrjintä ja riisto ovat vain muutaman vuosisadan jakso suomen kielen vuosituhantisessa jatkumossa.

    Ruotsalaisten monenkirjavat esi-isät alkoivat tunkeutua nykyisen Ruotsin alueelle vasta 1000 - 1300 vuotta sitten. Likaiset ja sivistymättömät barbaarit ryystivät vettä kouristaan. Keramiikan ja idän kauppareitit nämä oppivat suomensukuisilta.

    Äänestä

Emme ymmärrä kunnolla karjalan kieltäkään, miten siis voisimme ikinä ymmärtää kantauralia, ihan pähkähullu ajatus!

2Äänestä
  • Voi sinua, suomen vihaaja pakkoenglannittajaa...

    2Äänestä

Ja nyt tämä hieno kieli on kovaa vauhtia muuttumassa mummojen kieleksi joka paikkaan leviävän paskoenglannin takia.

2Äänestä
  • Pakkoruotsittaja väittää, että paskoruotsi pelastaa suomen kielen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Pakkoruotsittaja väittää, että paskoruotsi pelastaa suomen kielen.

    Olipa pakkoruotsi tai paskoruotsi - nopeasti se unohtuu käytön puutteessa.
    Ruotsinkielisiä on vain noin 260.000 siroteltuna neljälle pienelle rannikkokaistaleelle.
    Puhuttu suomenruotsi, käytännössä ruotsin ja suomen sekakieli monine alueellisine variaatioineen, ei voi olla elinvoimainen kieli.
    Pääkaupunkiseudun nuorison puhe heittelee koko ajan englannin ja ruotsin välillä.
    Suomenkielisille suunnatut pakkoruotsi ja kielikylvyt eivät pelasta suomenruotsia.
    Suomen kieli sen sijaan voi hyvin.

    Äänestä

Ketju kuuluisi palstalle "Kielet ja käännökset", jossa samaa aihepiiriä sivuavia kirjoituksia,

1Äänestä

Älä puhu soopaa.

1Äänestä

Suomen kielen rakenteissa on koko historiamme.

Äänestä

Et ymmärtäisi 4000 vuoden takaista 'suomea'.

2Äänestä
  • Voi voi pakkoruotsittajaa...

    Äänestä

Tämä on kulttuuria!

Äänestä

Aika kova juttu, historia havainnollistuu!

Äänestä

Aika hieno homma!

Äänestä
  • On!

    Äänestä

Varhaiskantasuomi, josta suomi ja saamen kieli on kehittynyt, on ollut käytössä 1500-1000 eaaa. Eli ei ole mitenkään mahdollista, että suomen kieltä olisi edes ollut olemassa 4000 vuotta sitten.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Varhaiskantasuomi

1Äänestä
  • Hyvä, että tuot faktatiedon keskusteluun. Jospa nyt keskustelu muuttuisi hieman asiallisemmaksi.

    1Äänestä

Suomen ja viron kielet erkaantuivat 700-luvulla ja kuitenkin yhä ymmärrämme toisiamme.

Kahden tuhannen vuoden takaista suomea ymmärtäisimme elinympäristön muutokset huomioiden niin täällä kuin Virossa.

Neljän tuhannen vuoden takaa tulee jo yhteistä sanastoa, vaikka taivutukset erilaisia.

Äänestä

Ei pidä paikkaansa. Suomalainen ei ymmärrä välttämättä edes lähisukukieliä, vaikka ne ovat eronneet suomen kielestä kielihistoriallisesti varsin lyhyt aika sitten.

2Äänestä

Nykysuomi on kerrostunut viidentuhannen vuoden aikana.

Kielemme vanhimmat sanat voidaan johtaa koko uralilaisen kielikunnan yhteisestä kantakielestä eli kantauralista noin 5 000 vuoden takaa. Käytännössä ne voivat olla vieläkin vanhempia, mutta kielitieteen menetelmin ei päästä kuin näihin asti.

Esisuomi 5 000–1 000 eaa
emä ja isä edustavat ydintä

VANHIMPIA ovat sanat, joita tarvitaan aina. Kantauraliin palautuvat sanamme ovat rakenteeltaan yksinkertaisia, jokapäiväiseen olemiseen kuuluvia peruskäsitteitä. Yleensäkin tällaiset sanat edustavat kielten vanhimpia.

Ikivanha perussanasto nimeää ruumiinosia ja tärkeimpiä ihmissuhteita, kuten emä eli äiti, isä, poika ja neiti ’tyttö’.

Pienen mutta tärkeän joukon muodostavat persoonapronominit minä, sinä, hän, me, te, he ja muista pronomineista ainakin tämä ja se sekä ken, kuka ja mikä. Myös itse on ikivanha, mutta se merkitsi alkuun varjoa tai varjosielua.

Olemista ja toimintaa kuvaavaa sanastoa löytyy runsaasti. Muun muassa elää ja kuolla sekä ei ja älä. Arkipäivän todellisuuteen liittyvät myös kusi ja paska.

Luonto oli olennainen osa kulttuuria, jossa suomalaisten kielelliset esi-isät elivät. Eläimiä tunnettiin nimeltä useita, ja joukkoon kuului myös koira, joka tarkoitti alkuaan ’koiraseläintä’. Vanhin tunnettu koiran nimitys on peni.

Myös vuodenaikojen nimitykset ja niiden vaihteluun liittyvät sääilmiöt saivat nimensä esisuomalaisena aikana, samoin tärkeimpiin taivaankappaleisiin viittaavat kehä ’aurinko’ ja kuu.

Tulen käytöstä todistavat sysi ’hiili’ ja tuli, mutta rakentamiseen ja taloustöihin liittyvää perintösanastoa on niukasti. Kota ja pata kuuluvat samaan ikäkerrostumaan, mutta ne ovat vaeltaneet tänne muualta.

Kalastus ja metsästys olivat keräilyn ohella tärkeitä elinkeinoja, joten vanhimmissa sanoissa on pyyntisanoja.

Kantasuomi 1 000 eaa–500 jaa
lainaaminen pääsee vauhtiin

Kun suomensukuisia kieliä puhuneet muinaiskansat asettuivat asumaan Itämeren alueelle, hahmottui uudenlainen kielikokonaisuus, jota perinteisesti on nimitetty kantasuomeksi.

Sen myöhäisvaiheessa syntyi runsaasti uutta sanastoa. Enimmäkseen sitä tuotettiin omista vanhoista aineksista johtamalla ja yhdistämällä, mutta joukossa on myös perussanan luonteisia aineksia, joiden alkuperä on hämärän peitossa, esimerkiksi eilen, hiki, jänis, kirja, neuvo, sana, suo ja valmis.

Uudenlaisten kulttuurivaikutteiden sanastoa lainattiin Itämeren alueen muista kielistä. Näistä tärkeimpiä olivat Pohjois- ja Keski-Eurooppaan levittäytyneet indoeurooppalaiset kielet, joista syntyivät balttilaiset, slaavilaiset ja germaaniset kielet.

Balttilaisperäisiä sanoja ovat säätilasta, viljelystä ja kotieläinten pidosta kertovat sanat. Useat naisiin viittaavat lainat on tulkittu osoitukseksi kansainvälisistä naimakaupoista.

Germaanisista lainoista selviää, että ruoanvalmistus monipuolistui ja olut saapui. Myös rakennustekniikka edistyi ja asuinympäristö muuttui. Käyttöön löysivät kartano, lato ja tupa.

Erityisen huomionarvoisia germaanisia lainoja ovat metalleihin liittyvät sanat. Metallista voitiin valmistaa korujen ja ylellisyysesineiden lisäksi entistä tehokkaampia työkaluja.

Yhteiskunnallisesta kehityksestäkin oltiin jyvällä. Valtasuhteisiin viittaavat muun muassa hallita ja kuningas, oloihin toisella tapaa murha, sakko, tuomio ja varas. Kaupankäynnistä todistavat kauppa ja markka. Aseiden nimet viittaavat sotimiseen.

Itämerensuomalaisia, mutta iältään edellisiä nuorempia ovat muinaisvenäläiset lainat. Lainat ovat enimmäkseen arkista perussanastoa: asumiseen, työvälineisiin, talousesineisiin, ruoanvalmistukseen ja vaatetukseen liittyviä nimityksiä. Rrityisen kiinnostavia ovat kristinuskon ensimmäiset merkit: pakana, pappi, raamattu ja risti.

Suomen kielen varhaisimman itsenäisen kehityksen kausi alkoi ajanlaskun alun jälkeisellä vuosituhannella.

Äänestä
  • Suomen kieli siis kantaa historiaa ja kohtaamisia, siirtymiä ja elinkeinojen muutoksia.

    Suomen ja viron kielet erkaantuivat 700-luvulla ja kuitenkin yhä ymmärrämme toisiamme.

    Kahden tuhannen vuoden takaista suomea ymmärtäisivät ihmiset elinympäristön muutokset huomioiden niin täällä kuin Virossa.

    Neljän tuhannen vuoden takaa tulee jo yhteistä sanastoa, vaikka taivutukset erilaisia.

    Ei kai tätä ole tarvetta kieltää?

    Äänestä

Aika upea ikkuna menneisyyteemme...

Äänestä

Vanha kieli, pirkä historia, mielenkiintoiset tarinat kielen rakenteissa

Äänestä

Hieno homma

Äänestä

Historiaamme kielen rakenteissa

Äänestä

Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Sanasto on tietysti muuttunut elämänpiirin mukaan, mutta perusrakenteissa on yllättävän paljon samaa - jos vaikka kalastaisimme ja tekisimme soppaa yhdessä kantauralin puhujan kanssa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu