Tuota noin, minun mielestä ihmiset saavat painaa juuri senverran kuin HALUAVAT. Mutta ylipainoisten tai lihavien on turha odottaa asian miellyttävän poika- tai tyttöystäviä, vaimoja tai aviomiehiä(sairautta lukuunottamatta,se tulee jokaisen hyväksyä).
Itse VASTUSTAN SUURESTI itseaiheutettua ylipainoa. Jotenkin se mielestäni kuvastaa yhteiskunnan ylihyvinvointia, rappiota ja tietynlaista ÄRSYTTÄVÄÄ ITSEKkYYTTÄ. Ihmisen pitäisi edes jollain tasolla pitää huolta itsestään tällä saralla.
Minun mielestä parisuhteen aikana lihominen ei ole järin "reilua" toista osapuolta kohtaan, mutta ikävä kyllä kuuluu olennaisena osana nykypäivään(jos katsotte hieman katukuvaa). EN ihmettele, miksi nykypäivän keski-ikäisillä(tai nuoremmilla) aviopareilla on ongelmia seksielämässään.
Kumppanin (itseaiheutettua) lihomista EI mielestäni TARVITSE HYVÄKSYÄ! Ylipainoiset ihmiset vetoavat tässä tilanteessa siihen, että toista täytyy rakastaa ulkonäöstä huolimatta, ja että tosi rakkaus ei katso ulkonäköön. No, näin reilu suomalainen mies/nainen sitten yleensä toimikiin OMASTA ONNELLISUUDESTA piittaamatta(kuten itsekkin,toistaiseksi).
OLEN tätä mieltä asioista, mutta YMMÄRRÄN toki sen, että voin olla nyky-yhteiskunnan kasvattama vääristynyt ja pinnallinen nuorukainen.
p.s. poikkeuksia löytyy aina, älkää takertuko niihin.
Itse VASTUSTAN SUURESTI itseaiheutettua ylipainoa. Jotenkin se mielestäni kuvastaa yhteiskunnan ylihyvinvointia, rappiota ja tietynlaista ÄRSYTTÄVÄÄ ITSEKkYYTTÄ. Ihmisen pitäisi edes jollain tasolla pitää huolta itsestään tällä saralla.
Minun mielestä parisuhteen aikana lihominen ei ole järin "reilua" toista osapuolta kohtaan, mutta ikävä kyllä kuuluu olennaisena osana nykypäivään(jos katsotte hieman katukuvaa). EN ihmettele, miksi nykypäivän keski-ikäisillä(tai nuoremmilla) aviopareilla on ongelmia seksielämässään.
Kumppanin (itseaiheutettua) lihomista EI mielestäni TARVITSE HYVÄKSYÄ! Ylipainoiset ihmiset vetoavat tässä tilanteessa siihen, että toista täytyy rakastaa ulkonäöstä huolimatta, ja että tosi rakkaus ei katso ulkonäköön. No, näin reilu suomalainen mies/nainen sitten yleensä toimikiin OMASTA ONNELLISUUDESTA piittaamatta(kuten itsekkin,toistaiseksi).
OLEN tätä mieltä asioista, mutta YMMÄRRÄN toki sen, että voin olla nyky-yhteiskunnan kasvattama vääristynyt ja pinnallinen nuorukainen.
p.s. poikkeuksia löytyy aina, älkää takertuko niihin.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Ai miten niin ei ole reilua???
Jos rakastat jotain ihmistä ja elät hänen kanssaan ja hän ottaa ja lihoo vaikka 40 kiloa, niin eikös Sinulla silloin ole 40 kiloa enemmän sitä rakasta ihmistä!!! Eikös siitä pitäisi olla ONNELLINEN???
EI. Mielestäni pieni ja vaatimaton on kaunista.
Vaan minunpa mielestäni Suuri on kaunista!!!
tsemppiä
Kun olin ylipainoinen, ei minulla ollut yhtään miestä mailla halmeilla.
Kun laihdutin, johan alkoi pörrätä miehiä ympärillä pilvin pimein.
Olen mieluummin laiha.
mikäli tilanne olisi ollut omani.
Jos olisi ollut se yksikin mies silloin lihavina päivinä ympärillä, ni olisin ottanut mielummin sen, kuin kymmenen sellaista, jotka eivät läskiin päin vilkaisekkaan.
Tosi rakkaus ei kiloja katso.
"TosiRakkautta" syntyy vain sille ihanteellisissa olosuhteissa.
"OLEN tätä mieltä asioista, mutta YMMÄRRÄN toki sen, että voin olla nyky-yhteiskunnan kasvattama vääristynyt ja pinnallinen nuorukainen".
Kaikesta päätellen olet todella nuori jolla ei ole omia mielipiteitä. Kirjoituksesi on naurettava ja täynnä ristiriitaisuuksia. Sinulle sopivampi keskustelu löytyy tuolta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=106&conference=4500000000000528&subcat=472
No taatusti on ongelmia, jos mahat ottaa yhteen...
Hei kaikki lihavat! Luitteko oikein?
Me ollaan siis merkki RAPPIOTILASTA!!!
Hyvä tietää...
Rappiolla on hyvä olla...
Muista toki, että puhun itseaiheutetusta ylipainosta.
Koska olen lihava, olen siis itsekäs?
En oikein ymmärtänyt, mitä tarkoitit?
Siis onko itsekästä miestäni kohtaan, jos olen nyt lihavampi kuin mennessämme naimisiin? Petinkö mieheni odotukset, koska lihoin?
Olisinko epäitsekäs, jos laihtuisin???
Siis minun pitäisi laihduttaa epäitsekkäistä syistä, mutta jos en laihduttaisi, olisin itsekäs???
Onneksi on olemassa tuollaisia parempia ihmisiä.
Toivon, että tulet oikein lihavaksi!!!
Pitääkö minun kirjoittaa koko tekstini sinulle UUDESTAAN vastaukseksi.
"Toivon, että tulet oikein lihavaksi!!!"
Taitaa jäädä toiveeksi.
Siis mielestäsi kumppanin lihomista ei tarvitse hyväksyä?
No mites sitten menetellään?
Kun vaimo lihoo, niin mies lähtee?
Ja kun mies lihoo ,niin vaimo lähtee?
"Kun vaimo lihoo, niin mies lähtee?
Ja kun mies lihoo ,niin vaimo lähtee?"
Kirjoitinko todella noin? En tainnut.Sinä taisit.
No, sinulle esitetään kysymyksiä. Vastaa niihin muulla tavalla kuin esittämällä vastakysymys. Vai etkö osaa?
Osaan toki kertoa OMAN MIELIPITEENI, mutta luulen että kantani selviää jo tekstistäni.
Ei ole ohmisen perusoikeus tulla oikein lihavaksi.
Osoittaa rakkautta puolisoa kohtaan kun pitää itsestään huolta, hiukset, tuoksu, vartalo ja jne. Emme ole snobeja mieheni kanssa, mutta vastaan vyöryvät ja pahimmassa tapauksessa tupakoivat lööyparit ovat hupaisaa katseltavaa.
Ettei ihmiset yhtään välitä miltä näyttävät! Jos on sairas niin on sairas, mutta se onkin ainoa oikea syy olla laihduttamatta jos itse on ihraa itselleen haalinut.
Ei kumppania tietenkään jätetä. Mutta ei sitten ole varmaan ajatusmaailmakaan kohdannut, jos toinen hekumoi ihrassa ja toinen toivoisi, että se ihana hoikka ja seksikäs puoliso palaisi takaisin. Muista syistä voi silloin se ero tulla. Arvomaailman on hyvä olla yhteinen, Tanjakin sen tietää.
olen lähes samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Uskon, että suurin osa suomalaisista normaalia lihavemmista on elintasollamässäilijöitä.
Vähempikin riittää! Elämässä on muutakin mielihyvää kuin ruoka. Jokaisella on voimaa ja sitkeyttä selvitä terveellisemmällä ruokavaliolla!! Vaikka pakosta.
Ja kehitysmaissa ihmiset kuolevat aliravitsemukseen.. ja täällä mässätään kulutuksen huipulla!
Huomautus, etten nyt puhu sairaista tai geneettisesti lihaavuudesta kärsivistä.
Ja kyllä! Ei se ole reilua kumppaniaan kohtaan, että ei huolehdi ulkomuodostaan. Avioliittoon kuuluu toisen kunnioittaminen ja huomioiminen, mielestäni yhtenä osana myös kumppanin miellyttäminen ulkonäöllä. En yhtään ihmettele syrjähyppyjä avioliitoissa, jossa puoliso on alkuajoista lihonnut kymmeniä eikä jaksa panostaa ehostukseen tai vaatteisiin. Tai edes miellyttävään käyttäytymiseen!
Itse aiheutettu lihavuus on itsekkyyttä ja elintason väärinkäyttöä!!!!
Et sinä loukkaa ketään vaan puhut todellakin täyttä asiaa. Minulla on ylipainoa kolmisenkymmentä kiloa ja voin sanoa että kyllä inhottaa tämä läskivuori. Minua kuvottaa näyttää itseäni miehelleni alasti, saatika että olla ihot vastakkain. Mieheni ei ole suoraan sanonut läskeistäni mutta tiedän että hän katselisi ja koskettelisi minua mieluummin hoikkana. Olenkin alkanut keksiä iltaisin kaikenlaista veruketekemistä ettei tarvitse mennä sänkyyn ennen kuin mieheni nukkuu. Siis minua itseänikin inhottaa kun toisen sormet jumittuvat ihramakkaroiden väliin. Hyi helkkari että sitä on ollut tyhmä kun on antanut paisua itsensä tällaiseksi mursuksi. Onneksi olen tajunnut asian ja aloittanut laihduttamisen. Mutta vasta sitten kun ihrani ovat sulaneet voin kömpiä tyytyväisellä mielellä kultani kainaloon. Häpeän jo kävelyä vaatteet päällä, kun läskien pomppimisen huomaa selvästi. Miten siis voisin olla ilkosillani ja yrittää kannatella rasvamakkaroitani etteivät ne peittäisi näkymää, tiedättehän mitä. Mutta läskini siis sulavat, siitä olen varma.
Tutkimusten mukaan seksiongelmat johtuvat usein väsymyksestä. Enkä suoraan sanottuna ihmettele yhtään.
Olipa huvittavaa provoilevaa lätinää! Eihän tuollaisia ongelmia ole meillä viisailla ja reilusti rehevillä. Emme kuuntele mitään kitinöitä emmekä vietä aikaamme rajoittuneiden läskifasistien seurassa, koska mitä iloa olisi sellaisesta seurasta tai kumppanista, joka kitisee painosta...oli se sitten kertynyt missä vaiheessa tahansa.
Mitään jossitteluja ei tarvita kun tapailee sellaisia ihmisiä, jotka palvovat runsaita muotoja ja hyväksyvät muutenkin ihmisen kokonaisesti omana itsenään.
Jos olisin parisuhteessa, jossa äijä konahtelisi lisääntyvistä läskeistäni, hän saisi pikaisen suosituksen siirtyä käytävän kautta pihalle ja eteenpäin elämässä hakemaan kuivempia muijia. Olisi epäreiluutta ja ajan haaskausta hukata elämäänsä ihmisen kanssa, jolla mahani koko on ongelma. Äijähän olisi paljastunut sillä sekunnilla tyhmäksi otukseksi ja joutaisi vaihtoon.
Itsekkyys ja tyhmyys ovat paljon hankalampia ongelmia kuin vartalon rasvakerrokset. Niihin tehoaisi vain raju henkinen treeni sekä itsetutkiskelu - mutta JUST SIIHEN ei tyhmillä ja itsekkäillä ole kykyä eikä halua. Sitten ne mollailee ylipainoisia näillä palstoilla :) No pikkuisen provoiluksi meni tuokin, mutta menköön.
Lievästi herätti hilpeyttä tämä juttu..
"Mutta ylipainoisten tai lihavien on turha odottaa asian miellyttävän poika- tai tyttöystäviä, vaimoja tai aviomiehiä"
Unohdit varmasti kokonaan sen, että kaikki eivät välttämättä lihavuutta/pyöreyttä pane pahakseen?
"Minun mielestä parisuhteen aikana lihominen ei ole järin "reilua" toista osapuolta kohtaan, mutta ikävä kyllä kuuluu olennaisena osana nykypäivään(jos katsotte hieman katukuvaa)."
Ja sinäkö aivan varmasti sitten tiedät, ketkä lihavat parisuhteessa elävät ovat olleet jo valmiiksi lihavia ja ketkä taas ovat suhteen aikana lihonneet?
"EN ihmettele, miksi nykypäivän keski-ikäisillä(tai nuoremmilla) aviopareilla on ongelmia seksielämässään."
Ja seksi on ollut pelkästään hoikkien oikeus lähtien niinku mistä? Ja mielenkiintoista olisi kuulla millä päättelyllä päästiin johtopäätökseen, että seksiongelmat ovat ihmisen koosta kiinni? Seksuaalisuus on normaalisti enemmän kiinni monista eri seikoista. Tottakai ulkonäöllä on väliä, tekopyhä sellainen, joka muuta väittää, mutta kun ihmisillä niitä makuja sattuu olemaan aika monia.
"(kuten itsekkin,toistaiseksi)."
Jaahas, selvisihän tämänkin jutun pointti. Tuskin muuten olisit tuota kaikkea mussutusta vaivautunut kirjoittamaan, ellet itsekin eläisi "aivan epätoivoisen huonossa parisuhteessa, aivan järkyttävän ruman lihavan lehmän kanssa". Mutta varmasti teki hyvää kun hieman pääsit tänne angstaamaan.
"Unohdit varmasti kokonaan sen, että kaikki eivät välttämättä lihavuutta/pyöreyttä pane pahakseen?"
Taisinpa kirjoittaa tekstini loppuun jotain juuri sinunlaisiasi varten.
Jos Sinä ihannoit (itseaiheutettua)lihavuutta, saat tehdä sen ihan rauhassa! Olen TÄYSIN kirjoittamieni sanojen takana. Itse vaikutat melko tekopyhältä ihmiseltä,joka pyrkii haastamaan riitaa. Enempää en halua provosoida, enkä siihen pyrkinyt tekstillänikään.
Snifff :´(
No, otapas nyt se silmä kauniiseen käteen ja kerro, missä kohtaa sanoin ihannoivani itseaiheutettua lihavuutta? En usko, että sellaista kohtaa löydät, koska siihen asiaan en millään tavalla puuttunut.
"Taisinpa kirjoittaa tekstini loppuun jotain juuri sinunlaisiasi varten."
Jahas, Suomessa on tietääkseni sananvapaus, joten saan sanoa mielipiteeni, vaikka sinä et siitä pitäisikään.
"Olen TÄYSIN kirjoittamieni sanojen takana."
Ihan kaikessa rauhassa vaan.
"Itse vaikutat melko tekopyhältä ihmiseltä,joka pyrkii haastamaan riitaa."
Saanen kai ottaa tuon kohteliaisuutena?
Kyllä sinä kovasti ainakin puolustetet lihavuutta ja sen autuutta. Ei se kuitenkaan hyväksi ole.
Ja jos ei läskiä pane pahakseen, niin varmaan normaalia vartaloa pitää kuitenkin kauniinpana kuin löysää. Kauneus on tietty katsojan silmässä, mutta uskoisin, että oma herkkupeppu myös hoikkana houkuttaisi, jopa enemmän:)
Ja kyllä omaehtoinen, enneniakainen rupsahtaminen on häijyä kumppania kohtaan. Se on minun mielipiteeni.
yheiselo on mukavaa kun voi harrastaa myös liikuntaa yhdessä, ei siihen kaikki pysty. Lomallakin voi tehdä muutakin kuin naamioitua valaaksi rannalle;)
Jollain taas hieman käsitteet hukassa?
En tietääkseni niinkään puolustele, olen vain kertonut, että en tunne olevani yhtään sen huonompi ihminen kuin hoikkana. Joten... ei tarvitse tulla kertomaan mitä minä kenenkin mielestä ajattelen, tiedän sen itse paremmin. Ja jos jotain syvempää psykoanalyysia itsestäni halajan, annan ihan ammattilaisen tehdä sen.
"Ja jos ei läskiä pane pahakseen, niin varmaan normaalia vartaloa pitää kuitenkin kauniinpana kuin löysää."
Olen varmasti omituiinen, mutta en ehkä aivan noinkaan ajattele. Esimerkiksi melkoisen tuore tapaus on se, että ERITTÄIN hyvännäköinen ihminen muuttui silmissäni rumaksi sen takia, että mielestäni hänen henkinen tasonsa huiteli ameeban tasolla ja hän oli vielä kaikenlisäksi tylsä. Itselläni siis ulkonäkö on paljolti riippuvainen luonteesta.
"Kauneus on tietty katsojan silmässä, mutta uskoisin, että oma herkkupeppu myös hoikkana houkuttaisi, jopa enemmän:)"
Ei välttämättä.
"Ja kyllä omaehtoinen, enneniakainen rupsahtaminen on häijyä kumppania kohtaan."
Sniff. Julmaa ja itsekästä. Miten joku VOI tehdä toiselle noin. Ah tätä tuskaa, minun pitäisi varmasti nyt jo sääliä tuota miehekettä, jota tällä hetkellä tapailen. Miten itsekäs olenkaan sitten, jos asiat joskus niin pitkälle menevät, että seurustelisimme. Taidan mennä viiltelemään ranteeni auki jo nyt *viilviil* :'(
"Lomallakin voi tehdä muutakin kuin naamioitua valaaksi rannalle;)"
Lomalla en edes menisi rannalle. Ihoni ei juurikaan siedä aurinkoa, kaipaan lomaani muutakin tekemistä kuin auringonotto ja vielä kolmanneksi, olen enemmän yöeläjä. Joten miksi pitäisi olla rantakunnossa?
"Sniff. Julmaa ja itsekästä. Miten joku VOI tehdä toiselle noin. Ah tätä tuskaa, minun pitäisi varmasti nyt jo sääliä tuota miehekettä, jota tällä hetkellä tapailen. Miten itsekäs olenkaan sitten, jos asiat joskus niin pitkälle menevät, että seurustelisimme. Taidan mennä viiltelemään ranteeni auki jo nyt *viilviil* :'( "
Ehheehheh :)) Hih!
Mikäs tuossa nyt sitten niin hauskaa oli? :O
On oltu aviossa 30v. Alkuvuosina vaimoni yritti pitää painonsa kurissa.
Kun kuvaan astui yritysaneerauksen takia työttömyys ja jääminen kotiin,
taistelu painonnousua vastaan kävi hänelle ylivoimaiseksi.
Mukaan tulivat sydänoireet, nitrolääkitys.
yli 22 asteiset kesäpäivät ovat hänelle
rankkoja...olisi helpompaa ettei tarvitsisi kantaa niitäkään
kymmentä ylimääräistä kiloa. Noidankehähän se on.
Kun on lisäkiloja, joista lääkärinsä hänelle muistuttaa, liikuntakin jää vähemmälle.
Vaimollani näyttää olevan alitajuisia pelkoja "luurangoksi" laihtumisestaan.
Eli syyt ovat psyykkis/sielullisella alueella.
Olen nostanut käteni pystyyn. Ei ole ratkaisumahiksia.
Taaplatkoon kukin tyylillään!
Ihmiset saavat todellakin olla juuri niin lihavia kuin haluavat, mutta lihavan henkilön on turha ruinata yhteiskunnalta apua lihavuuden aiheuttamien terveydellisten ongelmien hoitoon.
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että lihavuus on itsekkyyttä. Lihavuus on paitsi piittaamattomuutta omasta terveydestä, myös piittaamattomuutta yhteiskunnasta, jonka jäsenenä lihava henkilö elää. Lihavuuden aiheuttamien sairauksien hoito tulee syömään terveydenhoitojärjestelmämme jo valmiiksi ehtyneet resurssit lähivuosien ja vuosikymmenten aikana samalla, kun väestö muutoinkin ikääntyy. Lihavia ei liikuta se, että heidän sairauksiensa hoito syö resursseja esim. lasten psykiatrisesta hoidosta ja sydänleikkauksista. Lihavat puhuvat usein, että lihaviin pitäisi suhtautua suvaitsevaisesti. Yhteiskunnan pitäisi heidän mielestään hyväksyä ruumiin ja sielun rappio, fyysinen ja henkinen laiskuus, piittaamattomuus yhteiskunnasta ja itsekkyys.
Kauneus ei tietenkään ole suure, mutta useimpien mielestä hoikkaa ihmisten on miellyttävämpi katsella kuin lihavaa, sillä lihavuus on rappiota. Miellyttäähän useimpien silmää enemmän kiiltäväksi vahattu Lexus, puhtaat vaatteet ja siisti puutarha kuin ruosteinen Escort, tahraiset vaatteet ja puutarha, jonka rikkaruohot ovat vallanneet.
Mikäli kaikkien ihmisten tavoitteena olisi ollut rappio ja sitä kautta rappiosta kielivät ominaisuudet hyväksyttäviä, olisi ihmiskunta aikoja sitten tuhoutunut.
Mutta mitäpä on ruumiillinen rappio verrattuna henkiseen turmelukseen : ) Onneksi pissipäät eivät vielä saa päättää ketkä eliminoidaan ja kuka on tarpeiksi hyvä elämään !
tätä ennenkin, että mitä vastinetta lihava saa sinun mielestäsi veromarkoilleen odottaa?
Hoitoa, johon heidän rahansa riittävät. Se riittäisi mulle varsin hyvin vastineeksi lihaville. Samoin hoikat kans.
Arvaa kummalla ryhmällä loppuisi yhteiskunnalta saatavat rahat nopeammin? (Kustannukset kun ylittävät ne maksetut verot)
...Kun kyse ei ole enää pian että mitä lihavat SAAVAT, vaan mihin rahat RIITTÄVÄT, jos/KUN nykyinen suunta & kehitys jatkuu.
laskukaavalla ajattelit, että tällainen maksusysteemi toteutettaisiin. Eli eriteltäisiin kunkin lihavan maksamat verot? Miten se toimii?
on summa siitä, mitä ihminen itse maksaa omista tuloistaan? Etkö sä esim tiedä, paljonko veroa maksoit 2 vuotta sitten? Ja luuletko ettei sitä saataisi selville? Samoin kun sun aiheuttamat kulut myös?
paljonko maksoin. Mutta perään sitä, että miten sinä sen tuolla yleisellä taholla aikoisit toteuttaa? Lihavia kun on niin jumalattomasti, että kuvittele sitä henkilökunta määrää paljonko niitä jouduttaisiin palkkaamaan laskutoimituksia laskeen esim. kuhunkin sairaalaan missä lihavia hoidetaan. Siitä vasta kovat henkilöstö kulut tulee. Voisihan heidän palkkakulut tietty ottaa niiden lihavien maksamista veroista jotka ei koskaan joudu hoitoon lihavuuden takia!!! Sairaanhoitopiirit vaan on niin nihkeitä palkkaamaan henkilöjuntaa ylipäänsä, että ei taitaisi onnistua koko hanke. ;D
"Lihavia kun on niin jumalattomasti, että kuvittele sitä henkilökunta määrää paljonko niitä jouduttaisiin palkkaamaan laskutoimituksia laskeen esim. kuhunkin sairaalaan missä lihavia hoidetaan."
Oho oho... Meinaat, ettei sairaaloiden ja verovirastojen välille saataisi tietopankkia, jonka käyttämiseen hoidosta päättävällä lekurilla menisi kuin korkeintaan 2 minuuttia todeta, paljonko kyseinen henkilö on "saldoaan" maksanut terveydenhuollolle?
Hyvin yksinkertaista ja halpaa toteuttaa, tiedot kun on jo verovirastolla.
Ja koska lihavia on niin paljon, niin nostetaan kädet pystyyn?!
"Voisihan heidän palkkakulut tietty ottaa niiden lihavien maksamista veroista jotka ei koskaan joudu hoitoon lihavuuden takia!!! "
Samalla näille henkilöille kertyisi pahan päivän varalle verovaroja, jotka oikeuttaisivat hoitoon sitten jos sairastuvat johonkin muuhun.
oli YLIPAINOINEN jo tavatessamme ja jo 15 onnellista vuotta yhdessä.
pullukan, tiesit mitä paketissa sait. Kyse ei ole siis avioliiton jälkeisestä repsahtamisesta.Se on YLEISTÄ.
olen muuten nainen itse. Ja huolehdin itsestäni.
"Kumppanin (itseaiheutettua) lihomista EI mielestäni TARVITSE HYVÄKSYÄ! Ylipainoiset ihmiset vetoavat tässä tilanteessa siihen, että toista täytyy rakastaa ulkonäöstä huolimatta, ja että tosi rakkaus ei katso ulkonäköön. No, näin reilu suomalainen mies/nainen sitten yleensä toimikiin OMASTA ONNELLISUUDESTA piittaamatta(kuten itsekkin,toistaiseksi)".
Eli sinun mielestä parisuhde voi olla onnellinen vain jos kumpikin on laihoja.
En edes tiennyt noin pinnallisia ihmisiä olevankaan. Näin sitä aina oppii.
Vaikka en itseaiheutettua lihavuutta puolusta niin tajuatko kuinka naurettava ajatus tuo on?
Jokainen kantaa kilonsa niinkuin haluaa mitä sinä päätäsi vaivaat muiden parisuhteilla. Keskity omaasi jos sinulla sellainen ylipäätään on.
Rakastat puolisoasi, ja suhteenne alussa hän oli todella vetävän näköinen. Muutaman vuoden kuluttua hän on saanut 20 ylikiloa ja passivoitunut muutoinkin.
Etkö olisi onnellisempi terveen ja normaalipainoisen puolison kanssa, joka voisi viettää kanssasi aktiivista elämää?
Toisaalta jos molemmille elämänlaaduksi riittää ruoka ja sohva sekä kävely jääkaapille, niin varmasti on onnellinen parisuhde. Ei turhia odotuksia.
Onnellisuus ei ole kiloista kiinni, mutta puolisoani ajttelen ja pidän itseni kunnossa, ihan kuin hänkin.Olemme muuten erittäin tyytyväisiä suhteessamme, jo 10 vuotta takana:)
Ja ei tuo aloittaja laihuutta onnellisuuden edellytyksenä pitänyt. Lähinnä kai tarkoitti tiettyjä odotuksia ja elämänlaatuun liittyviä seikkoja: On toki mukavampaa kun ei tarvitse miettiä kullan kolestrolia taikka verisuonitukoksia.
Sinä siis väität että ylipainoiset eivät harrasta liikuntaa.
"Etkö olisi onnellisempi terveen ja normaalipainoisen puolison kanssa, joka voisi viettää kanssasi aktiivista elämää"?
Todella naivi ajattelutapa jos mielestäsi kaikki ylipainoiset ovat sairaita ja kykenemättömiä normaali elämään.
Joka päivä lenkillä käydessäni vastaan tulee enemmän ja vähemmän ylipainoisia pariskuntia. Hyvin näyttää liikunta heiltä sujuvan puhumattakaan muista arjen iloista.
10 vuotta pinnallisuutta, en voi onnitella.Lähinnä säälin tuollaisia ihmisiä.
Jos liikkuu reippaast, ei niitä kilojakaan ole. Ja varmaan lenkkeilyn tarkoituksena on hoikistua. Itsestään selviä asiayhteyksiähän nämä ovat.
Itse hölkkäämme ja patikoimme ja pyöräilemme paljon. Myös hiihto maistuu. Kukin taaplaa tavallaan, pääasia, että liikkuu:)Valitettavan moni lihava on todella niin huonokuntoinen että ei todellakaan kykene liikkumaan, ja elämäntavat ovat passiiviset. Syy vai seuraus, en tiedä. Eikä nyt puhuta viidestä liikakilosta, kuten varmaan älysitkin.
Pinnallisuutta ja terveyttä ei kannata sekoittaa toisiinsa. Onhan se selvää, että liikakilot pitemmällä aikavälillä vaikeuttavat tiettyjä asioita.
Ei me olla pinnallisia, me ollaan liikunnallisia. nautimme hyvästä ruuasta ja viinistä jne. Ja etenkin toistemme seurasta.Toivoisin muillekin vastaavaa onnea parisuhteessa, perhe on kuitenkin elämän peruspilari. Ja totta, en voisi kuvitella rinnalleni sohvaperunaa, joku toinen voi. Mikäs siinä sitten:)
Kuten jo aikaisemmin mainitsin, jos elämäntavat kohtaavat, niin eläkää miten haluatte. Minun ja puolisoni elämäntavat ja arvot kohtaavat, mekin elämme omalla tavallamme. Ei läski meistä onnellisempia tekisi. Taidatkin olla kade kun tiedät, että minulla on todella upea puoliso, ulkoisesti ja sisäisesti. Mitäpä sitä tyttö muuta..
Vai vielä kateellinen. Mikään ei ole niin rumaa kuin pinnallisuus ja itseriittoisuus, eli pidä kuule puolisosi ihan rauhassa. Täällä tulisi kengän kuva persauksiin luultavasti tunnin sisällä.
Mutta tätä keskustelua on turha jatkaa. Sinä olet sitä mieltä että maailmassa on vain huippu ihmisiä kuin te ja sohvaperunoita. Minä en sitä mieltä ole.
Mutta täytyy kaikki kunnia antaa sinulle että laajaan ystäväpiiriisi kuuluu kaikki suomen kansalaiset jotka osasitkin jo sopivasti luokitella kahteen osaan.
Totta hiidessä pidän omaa elämäntapaani parhaa, minulle nimittäin, jos en pitäisi, vaihtaisin.
Kiitoksen mielenkiitoisista kannanotoistasi. Ihmettelen kuitenkin tarvettasi mollata niitä, jotka elävät terveellisesti, yleisen käsityksen mukaan. Ja olen pahoillani, jos jaottelin Suomen kansan kahtia mielestäsi,enpä moista itse huomannutkaan. Tiettyjä raakoja yleistyksiä voidaan kuitenkin tehdä, tiedät sen hyvin.
Ikävää, että onnellisuuteni ja terveyteni näin ärsyttävät, en oikeastaan ymmärrä moista. Meitähän on tietysti joka junaan ja osa jää vielä laiturillekin.
"Ihmettelen kuitenkin tarvettasi mollata niitä, jotka elävät terveellisesti, yleisen käsityksen mukaan".
Olenko mollannut? Sattumoisin elän myös itse terveellisesti. Sitä en silti ymmärrä miksi ihmiset painon mukaan pitää jakaa laiskoihin ja liikunnallisiin.
Itse mollaat ylipainoisia joten tasoissa ollaan. :)
JA voita väliin, kuten meillä päin sanotaan.
Meinaat että liikunnallinen, itsestään huolta pitävä tulisi sua edes niin lähelle että pääsisit mukamas tekeen kengän kuvan persuksiin?
Välittäminen on sitä, että pitää myös itsestään huolta - aivan kuten tuon toisen kirjoittajan pointti on.
Ja periaate, että ihmisiä voi luokitella enemmän kuin kahteen osaan, ei poista sitä tosiasiaa että kykenemättömiä sohvaperunoida on (ja paljon). Jos joku pitää sitä ihanteena niin pitäkööt, itse pidän sitä vaan pintaliitona jossa "minä itse" olen se tärkein. Eli ei ajatustakaan muiden suuntaan.
Minun mielestäni (itseaiheutettu) ylipainoisuus on sangen turhaa. Siinä ei ole mitään muuta kuin haittapuolia(verrastaisin tupakointiin). Eikä se ole mielestäni ihmisen "normaalitila", vaan jokin länsimaalaisen hyvinvoinnin aiheuttama "virus".
On monia ihmisiä, jotka rakastavat herkuttelua. Esim. sosiaaliset suhteet voivat olla tiukilla, joten HEI! pitäähän se ilo elämään jostain kaivaa. Ja mitä järkeä itseään on lihottaa "ei niin hyvänmakuisella" -ruoalla? no, siitähän se sitten alkaa. Jokainen tekee omat päätöksensä ja kantaa oman taakkansa.
Korostan vielä, että EN todellakaan halua haukkua tai syrjiä ylipainoisia, en todellakaan, vaan haluaisin auttaa heitä.
P.s. En koe esim. pyörällä ajamista 10-20 kg:n painoinen reppu selässä järin mielekkäänä. Ajaminen helpottuu kummasti kun sen heittää menemään. Suosittelen kokeilemaan! (voi olla, että pumppusikin olisi sangen mielissään:)
Ymmärrän kyllä pointtisi vaikka ulosanti ei parhainta olekaan.
Yksi asia kuitenkin,
"Ja mitä järkeä itseään on lihottaa "ei niin hyvänmakuisella" -ruoalla"
Ihmisillä tuntuu olevan täysin turha harhaluulo että ruoka lihottaa. Mitä tahansa voi syödä, kermaperunoista suklaakakkuun mutta kohtuus kaikessa. Jos haluaa herkutella hyvällä ruoalla (koska kaikkihan me tiedämme että kevyt tuotteet maistuvat suurin osa kamalalle) niin ei sitä tarvitse joka päivä tehdä. Lautasella on hyvä myös ruoan ottamisen jälkeen näkyä että minkä väriseltä lautaselta syö.
Yhdelle sopii toinen elämäntyyli ja toiselle toinen. Mutta jos se kaveri ei liho siitä kymmenestä suklaalevystä ja itse lihoo niin ei se ole kaverin vika. Katsoo mitä sinne suuhun työntää.
"Ihmisillä tuntuu olevan täysin turha harhaluulo että ruoka lihottaa."
No kyllä se valitettavasti on niin, että ruoka se on suurin syy lihomiseen. Totta sekin että kaikkea voi syödä kohtuudella lihomatta, mutta pointti on se, että ruokahan se on mikä lihottaa, ei voi mitään.
Kyllä minä ainakin oman laihdutukseni aikana olen huomannut että ruoka ei lihota kun sitä syö oikein.
Sen sijaan kakut, pullat, piparit, karkit, sipsit yms lihottaa. Ne kun ei ole ruokaa :)
Itsensä läskiksi paisuttaminen on hyvin itsekästä.
En kyllä yhdy kanssasi mielipiteeseen että ylipaino muka kuvastaisi yhteiskunnan hyvinvointia, päinvastoin. Joillakin ei ole varaa ostella kalliita vihanneksia ja kasviksia, ennemmin syö sitä halpaa jauhelihaa.
Itse kyllä mieluusti teen salaattia, mutta kyllähän se vituttaa että kasvisten hinnalla saisi jo aika mojovan annoksen toisenlaista ruokaa. Ja rehuja kun pitää syödä todella paljon että nälkä lähtee, niin voisi ajatella että kyllä ne on ne varakkaat ihmiset jotka jaksavat pitää huolta kunnostaan ja katsoa mitä suuhunsa laittavat.
Olen laihtunut vajaassa puolessa vuodessa 20kg, ja enemmänkin olisi varmaan tippunut, jos minulla olisi varaa ostaa terveellistä ruokaa, mutta aina ei talous anna myöden.
Se on ikävä tosiasia, että vaikka ihminen olisi kuinka hyvännäköinen tahansa, se ei paljon auta jos on täysin mulkku luonteeltaan. Minulla kaikilla ihmisillä pitäisi olla läskin identiteetti, ihmiset osaisivat suhtautua toisiinsa aivan erilailla.
Jostain syystä sattuu olemaan niin, että nimenomaan hyvän vartalon omaavilla henkilöillä riittää aikaa toisten ihmisten arvosteluun, mistähän moinen? Saatan olla itsekäs, kun minulle itselleni on tärkeintä miltä itse näytän eikä se miltä muut näyttävät. Itse kannan kaikki 88kg laardiani, joten ei sen luulisi kuuluvan muille, vaikkakin se näkyy.
Hoikkiksilta voisi kysyä, että vituttaako teitä se, että joillakin läskeillä on niin hyvä itsetunto (toisin kuin teillä jotka heitä arvostelevat) etteivät he välitä kenenkään mielipiteistä yhtä paljon kuin te?
Toki voin sanoa tässä, että en itsekään kyllä katselisi kauaa miestä, joka olisi yhteiselomme alettua pullea, mutta laihduttaisi itsensä kestävyysjuoksijan näköiseksi.
Ainoa asia mikä tympäisee itse itsensä lihaviksi syöneissä on se, että vika on ulkopuolella. Ja hyvää itsetuntoa huudetaan hirveässä hädässä, jolloin se ei niin hyvältä vaikuta. Mutta meitähän on moneksi.
Halvallakin saa kevyttä ruokaa, ei tarvi margariineja ja juustoja jne.
Tosi hienosti muuten tuo sinun painonpudotus, onnea jatkoon kun ilmeisesti vieläkin projektiasi jatkat:)