Guillan-Barre , Borreliosi , minun oireeni / kertomus

Tulee lääkäri joka näsäviisaana ilmoittaa ettei mikään tauti makaamalla ainakaan parane.
Siis jumaleischön nousi niin kauhea kiukku että olisin halutessani nujertanut sen ääliön kuus nolla sekunnissa.
Mutta olin laskemoiva. Pidä turpas kiinni niin ehkä joku kuuntelee sinua.
Ilmoitin että tämän ikäinen ihminen ei makaa vapaahetoisesti täällä ja toivon että kuuntelet ja alat miettimään mikä minua vaivaa. Jalkani käteni ovat puutuneet ja pistelee, ja jäätävä selkäkipu joka poltaa. kaverinkin ihmettlee joka on ortopedisellä osastolla kiertääkö jaloissani edes veri.
Jo muuttui tahti. Hän koitti pulssia jaloistani nyrpisti inhoten nokkaansa kolleegalleen ja meni pesemään kätensä. Olisi jättänyt ilmeensä myöhemmäski ja kannaatko ehkä vaihtaa jopa ammttia jos noin etoo. ISO KIROSANA , mutta pidin pääni kiinni.
Sama heppu ilmestyi yllättäen keskusteltuaan kollegoidensa kanssa ja tiedusteli aloitanko borrelioosiin antibioottikuurin joka kestää 4viikkoa. ILMAN MUUTA vastaan jos tästä kivusta vaan pääsen eroon ja näin myös tapahtui. Ilmeisesti tulos kokeesta ei ollut ihan superselvä.
Pääsen mysö haiman ultraan jonka hän keksi paniikissa, koska olin juuri ollut tt kuvissa jossa haima todettu terveeksi.
Kivut jatkuu mutta saan tarpeeksi lääkettä jotta pärjään suht hyvin. Opin pikkuhiljaa ennakoimaan kipua enkä viivyttää joka on minulle luontaista. Seuraavana päivänä tulee nainen lääkärinä ja opiskelija mukanaan. Ilmoitan että nyt haluan että keskitytään vain ja ainoastaan jalkoihin ja haluan että suljetaan pois asioita yksi kerralla, kipuni jatkuu ja siihen on syy oltava.
jalkani puutuu yhä vahvemmin, tuntuu kuin varpaani on nipussa päällekkän vaikka silmilläni näen ettei näin ole. Käteni ovat jääkylmän oloiset ja tuntuu kuin tippuvat kohta pois ranteen kohdalla. Pidän siis käteni vatsaa vasten peiton alla. sama tunne jaloissa.
opin ottamaan peiton mukaan kun kävin kuvissa tai muissa tutkimuksissa.
Olen jo niin uupunut etten edes muista mikä koe taas määrättiin ja muistan vaan että itse koin sen olevan taas turha koe. Olin epätoivoinen.
Rumba alkoi sairaalssa 15pv ja nyt on 23 päivä. Käyn kokeessa ja sen jälkeen hämmästyn kun ilmoitertaan että tämän jälkeen on vielä hermorata tutkimus.,
Näin heti että tämä nainen osaa hommansa. Alkoi sähköimpulssien antoa kasvoissa sekä jaloissa monesta eri kohtaa. naps naps, Minusta ei sattunut joka voi johtua siitä että olin niin puutunut. Kun nainen sanoo että jättää koneen auko JOS lä'äkäri halua tsekata tajuan että syy on löytynyt ja olen vaanonnellinen jokikisestä napsusta jonka saan. kestää ja kestää ja kestää ja seuraavan poitilaan aika on jo ylittynyt moneen kertaan. Lääkäri menee tekemään diagnoosin ja minut kuskataan osastolle, Tapaan saman lääkärin joka ilmoittaa että lähden kotiin koska pyhien aikana ei tehdä mitään, ja kysyin miten tutkimukset meni. vastaan että eka ihan jees , mutta toisessa on jotain häikkää. L'ä'äkäri hämmästyy ja sain käsityksen että juuri hermorata tutkimus oli vaan villi kortti.
Mitä? kertoiko joku jotain sinulle? Ei kertonut mutta ei lääkäri tule jos tutkimus olisi ollut läpihuutojuttu. Lääkäri kerto odottavansa mikäli diagnoosi tulee . Minä lähdin pyörätuolissa taksilla kotia kohti.
Kunnes puhelin soi ja sairaalasta käskettiin takaisin, Ups uukkari ja taas meni 25 euroa ajattelin minä.
Ensiavun kautta neurologiselle osastolle. Jossa ystävällinen hoitaja ilmoittaa että sinulla on GUILLAN BARRE OIREYHTYMÄ. Anteeksi m itä toistin ainakin kolme kertaa. Ihan öönä, koska en ollut edes kuullut tällaisesta aikaisemmin.
Samalla kuin huokaan koska tiesin että nyt voidaa aloittaa hoito. Ja niin aloitettiin jouluaattona ensimmäinen lääketiputus viitenä päivänä peräkkäin.
Pettymys oli suuri kunnen itse huomaa mitään kehossani , kivut jatkuu, on vatsakipuja kaikista kipulääkkeistä ja huono olo. Pelkään kipujani.
Onneksi tästäkin osastolta löytyi yksi hoitaja joka oli ylitse muiden. Joka puhui hilajisella äänellä, joka ymmärsi 100% että minulla on kipuja ja että pelkään niitä, joka rohkaisi että pitää pyytää lääkettä. Tätä helvettiä mitä olen kokenut ei voi ymmärtää ellei sitä ole kokenut. Eikä se ole vieläk'ään loppu, infoon pikkuhiljaa miten asiat edistyy. jalat ja kädet ovat heikkoja mutta kotona olen vahvistunut ja pystyn syömään. Kerran oli jopa nälkä koko päivän :) Laihduin 6 kiloa 15 päivän aikana.
Saldo oli puntoitu polvi , todettu bakerin kystan revenneen reidessäni, todettin kuulovika ja synnynäinen vika korvassani, todettiin borrelioosi sekä guillan barre. Ei huonoa.
jakuu

Anonyymi kirjoitti:

Tulee lääkäri joka näsäviisaana ilmoittaa ettei mikään tauti makaamalla ainakaan parane.
Siis jumaleischön nousi niin kauhea kiukku että olisin halutessani nujertanut sen ääliön kuus nolla sekunnissa.
Mutta olin laskemoiva. Pidä turpas kiinni niin ehkä joku kuuntelee sinua.
Ilmoitin että tämän ikäinen ihminen ei makaa vapaahetoisesti täällä ja toivon että kuuntelet ja alat miettimään mikä minua vaivaa. Jalkani käteni ovat puutuneet ja pistelee, ja jäätävä selkäkipu joka poltaa. kaverinkin ihmettlee joka on ortopedisellä osastolla kiertääkö jaloissani edes veri.
Jo muuttui tahti. Hän koitti pulssia jaloistani nyrpisti inhoten nokkaansa kolleegalleen ja meni pesemään kätensä. Olisi jättänyt ilmeensä myöhemmäski ja kannaatko ehkä vaihtaa jopa ammttia jos noin etoo. ISO KIROSANA , mutta pidin pääni kiinni.
Sama heppu ilmestyi yllättäen keskusteltuaan kollegoidensa kanssa ja tiedusteli aloitanko borrelioosiin antibioottikuurin joka kestää 4viikkoa. ILMAN MUUTA vastaan jos tästä kivusta vaan pääsen eroon ja näin myös tapahtui. Ilmeisesti tulos kokeesta ei ollut ihan superselvä.
Pääsen mysö haiman ultraan jonka hän keksi paniikissa, koska olin juuri ollut tt kuvissa jossa haima todettu terveeksi.
Kivut jatkuu mutta saan tarpeeksi lääkettä jotta pärjään suht hyvin. Opin pikkuhiljaa ennakoimaan kipua enkä viivyttää joka on minulle luontaista. Seuraavana päivänä tulee nainen lääkärinä ja opiskelija mukanaan. Ilmoitan että nyt haluan että keskitytään vain ja ainoastaan jalkoihin ja haluan että suljetaan pois asioita yksi kerralla, kipuni jatkuu ja siihen on syy oltava.
jalkani puutuu yhä vahvemmin, tuntuu kuin varpaani on nipussa päällekkän vaikka silmilläni näen ettei näin ole. Käteni ovat jääkylmän oloiset ja tuntuu kuin tippuvat kohta pois ranteen kohdalla. Pidän siis käteni vatsaa vasten peiton alla. sama tunne jaloissa.
opin ottamaan peiton mukaan kun kävin kuvissa tai muissa tutkimuksissa.
Olen jo niin uupunut etten edes muista mikä koe taas määrättiin ja muistan vaan että itse koin sen olevan taas turha koe. Olin epätoivoinen.
Rumba alkoi sairaalssa 15pv ja nyt on 23 päivä. Käyn kokeessa ja sen jälkeen hämmästyn kun ilmoitertaan että tämän jälkeen on vielä hermorata tutkimus.,
Näin heti että tämä nainen osaa hommansa. Alkoi sähköimpulssien antoa kasvoissa sekä jaloissa monesta eri kohtaa. naps naps, Minusta ei sattunut joka voi johtua siitä että olin niin puutunut. Kun nainen sanoo että jättää koneen auko JOS lä'äkäri halua tsekata tajuan että syy on löytynyt ja olen vaanonnellinen jokikisestä napsusta jonka saan. kestää ja kestää ja kestää ja seuraavan poitilaan aika on jo ylittynyt moneen kertaan. Lääkäri menee tekemään diagnoosin ja minut kuskataan osastolle, Tapaan saman lääkärin joka ilmoittaa että lähden kotiin koska pyhien aikana ei tehdä mitään, ja kysyin miten tutkimukset meni. vastaan että eka ihan jees , mutta toisessa on jotain häikkää. L'ä'äkäri hämmästyy ja sain käsityksen että juuri hermorata tutkimus oli vaan villi kortti.
Mitä? kertoiko joku jotain sinulle? Ei kertonut mutta ei lääkäri tule jos tutkimus olisi ollut läpihuutojuttu. Lääkäri kerto odottavansa mikäli diagnoosi tulee . Minä lähdin pyörätuolissa taksilla kotia kohti.
Kunnes puhelin soi ja sairaalasta käskettiin takaisin, Ups uukkari ja taas meni 25 euroa ajattelin minä.
Ensiavun kautta neurologiselle osastolle. Jossa ystävällinen hoitaja ilmoittaa että sinulla on GUILLAN BARRE OIREYHTYMÄ. Anteeksi m itä toistin ainakin kolme kertaa. Ihan öönä, koska en ollut edes kuullut tällaisesta aikaisemmin.
Samalla kuin huokaan koska tiesin että nyt voidaa aloittaa hoito. Ja niin aloitettiin jouluaattona ensimmäinen lääketiputus viitenä päivänä peräkkäin.
Pettymys oli suuri kunnen itse huomaa mitään kehossani , kivut jatkuu, on vatsakipuja kaikista kipulääkkeistä ja huono olo. Pelkään kipujani.
Onneksi tästäkin osastolta löytyi yksi hoitaja joka oli ylitse muiden. Joka puhui hilajisella äänellä, joka ymmärsi 100% että minulla on kipuja ja että pelkään niitä, joka rohkaisi että pitää pyytää lääkettä. Tätä helvettiä mitä olen kokenut ei voi ymmärtää ellei sitä ole kokenut. Eikä se ole vieläk'ään loppu, infoon pikkuhiljaa miten asiat edistyy. jalat ja kädet ovat heikkoja mutta kotona olen vahvistunut ja pystyn syömään. Kerran oli jopa nälkä koko päivän :) Laihduin 6 kiloa 15 päivän aikana.
Saldo oli puntoitu polvi , todettu bakerin kystan revenneen reidessäni, todettin kuulovika ja synnynäinen vika korvassani, todettiin borrelioosi sekä guillan barre. Ei huonoa.
jakuu

Lue lisää

Näin tällä kertaa. Ainii yksi oire oli kun vesi tuntui jääpuikoilta. Tunsin toki lämpimän veden. Lämmin suihku oli sairaalassa parasta luxusta mitä oli olemassa ja jatkuu suihkussa istuminen kotonakin. käteni ja jalakni edelleen puutuneet mutta inan verran helpottanut varapaissa joka on hyvä.
On vaikeaa ymmärtää näin paljon hetkessä ja se olisi hoitavien tahojen ymmärrettävä.
Pelkäsin kotiuttamista myös. Niin kipeä olin ettei aika todellakaan tullut pitkäksi koska olit niin väsynyt tai niin kipeä. elit ihan just siinä tilassa missä olit. Ne pienet hetket mitä olit paremmassa kunnossa soitin miehelleni , muuten puhelin oli äänettömällä.
Jotain tiedotin kavereille yhteen ryhmään. Pääasiassa ääni viesteillä koska sormeni oli niin kylmät ettei puhelin reagoinnut koskatukseen, enkä osunut näppäimiin kunnolla.
Tämä oli minun tarinani terkuin Millamariiah