Vastauksena Ojalalalle: tähänkin pätee vanha totuus, että köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa (useinmiten halpaa) tuotetta. Kyllä yksityislääkäripalvelujen käytölle useinmiten on syynä julkisen puolen alasajo ja sitä kautta useimmilla osa-alueilla palvelun tason lähes täydellinen romahtaminen. Nopeus ja palvelun ystävällisyys ja monesti jopa ammatimaisuus ovat aivan toista luokkaa, kuin terveyskeskuksissa. Myös yksityinen lääkäri voi kirjoittaa lähetteen yliopistolliseen sairaalaan, ei siinä terveyskeskuslääkäriä tarvita.
Köyhällä ei ole vara huonoon palveluun, mutta kaikkein köyhimmille (lue: työttömille) se on ainoa vaihtoehto.
http://www.kansanuutiset.fi/kotimaa.htm
Kotimaa 7.4.
Ojala pelkää, että palveludirektiivillä luodaan
Hyvinvoinnin kahdet palvelut
Alkuperämaaperiaate ja hyvinvointipalvelujen laajuus EU:n palveludirektiivissä huolestuttavat kansanedustaja Outi Ojalaa (vas.).
- On vaara, että muodostuu kahdet hyvinvointipalelujen markkinat. Toisilla on on rahaa ostaa hyviä palveluita, toiset joutuvat tyytymään heikompiin.
TUULA KÄRKI
Kansanedustaja ja entinen europarlamentaarikko Outi Ojala (vas.) odottelee huolestuneena tälle viikolle luvattua EU-komission korjattua esitystä palveludirektiivistä, joka Eurooppa-neuvoston kokouksen seurauksena meni uudelleen valmisteltavaksi lähinnä Ranskan vaatimuksesta. Hän toivoo ryhtiä tapaan, jolla Suomen hallitus etenee EU:n palveludirektiivin käsittelyssä.
- Olisin toivonut, että Suomi olisi toiminut aktiivisemmin, hakenut tukea samanmielisiltä, hän sanoo.
Ongelmallinen kohta palvelujen liikkumista määrittelevässä direktiivissä on alkuperämaan käsite. Siitä Suomen eduskunta on vaatinut lisäselvityksiä, jotka maan hallitus on sille luvattukin. Alkuperämaaperiaatteen mukaan palveluja toiseen maahan tarjoavan yrityksen tulee noudattaa oman kotimaansa lainsäädäntöä. Suomessa yritystä ohjaisi siis vaikkapa Viron, Kreikan tai Britannia lainsäädäntö.
Ojala pelkää, että porvaripuolueet hyväksyvät alkuperämaaperiaatteen, vaikka hallitus on sitä uusimassa. Pääministeri Vanhanen on sanonut, että periaate olisi mukana tilapäisen palvelun tarjoamisen osalta.
- Herääkin kysymys, mikä on tilapäistä, Ojala toteaa.
Paikallista
lakia noudattava
Ojalan mielestä lopputulos on hyvä, jos muualta Suomeen tulevat palveluyritykset noudattavat täkäläistä lainsäädäntöä. Iso kysymys alkuperämaaperiaatteen lisäksi jatkon kannalta on, kuinka kattavasti hyvinvointipalvelut ovat kiistellyssä direktiivissä.
- Rajojen yli tulee avata markkinoita silloin, kun se on järkevää, mutta kyllä hyvinvointipalveluista täytyy voida päättää kansallisesti, koska sosiaaliturva ja terveyspalvelujärjestelmät ovat kansallisia eikä EU:lla ei ole niissä päätöksentekovaltaa. En voi hyväksyä sitä, että sisämarkkinasäännöksillä romutetaan julkiset hyvinvointipalvelut. Ne poikkeavat vaikkapa kampaamo- tai ravintolapalveluista.
- Terveyspalvelut ovat yksi tärkeä osa, mutta ei pidä unohtaa myöskään koulutusta tai sosiaalipalveluita, hän korostaa ja muistuttaa, että palveludirektiivin lisäksi nyt on oltava tarkkana myös EU:n julkisia hankintoja koskevan direktiivin kotimaita lainsäädäntöä valmisteltaessa.
- On syytä kantaa huolta siitä, joudutaanko vaikkapa terveyspalvelujen osalta tilanteeseen, jossa kilpailu pitää avata yksityiselle sektorille, jos kunta ostaa palveluja esimerkiksi toiselta kuntayhtymältä. Yhden tiedon mukaan terveyspalvelut jäisivät direktiivin ulkopuolelle, mikä olisi hyvä asia.
Kilpailuetu
työntekijän selkänahasta
Direktiiviin kohdistuvat huolet perustuvat paljolti siihen, että Suomi käsitetään palvelujen vastaanottajamaaksi. Se on Ojalan mielestä selvä.
- Ei voida ajatella vain, että Suomen markkinat laajenisivat, vaan täytyy miettiä direktiivin vaikutus kotimaassa. Tiedossahan on, että isot kansainväliset yritykset voivat tehdä useammankin vuoden tappiota vallatakseen markkinoita. Pysytäänkö niiden kanssa kilpailemaan?
Ojalan mielestä sille asetetaan kohtuuttomia odotuksia, että palvelujen vapauttaminen synnyttäisi työpaikkoja. Puhetta on ollut jopa 6000 000 uudesta työpaikasta Euroopassa ja 20-30 prosentin lisäyksestä palvelusektorilla.
- Varmaan on totta, että palvelutarvetta on ja palvelupuolella voi syntyä työpaikkoja. Uhkana on kuitenkin se, että palvelualoista tulee yhä vahvemmin matalapalkka-aloja myös hyvinvointipalvelujen puolella.
Ojala toteaa kilpailuttamisesta saatujen kokemusten todellisuudessa osoittavan, että kilpailuetu otetaan työntekijän selkänahasta, kun hinta on keskeinen kilpailutekijä ja laatutekijät toisarvoisia. Hän pitää uhkakuvana myös sitä, että kansalaisten laajaa tukea nauttivat julkiset palvelut muuttuvat yksityisiksi ja täkäläinen ajatus kansalaisten yhdenvertaisuudesta tulotasosta riippumatta romuttuisi.
- On vaara, että muodostuu kahdet markkinat. Toisilla on on rahaa ostaa hyviä palveluita, toiset joutuvat tyytymään heikompiin. Nykyinen julkinen terveydenhuolto on niin laadukasta, ettei eroja ole ollut sen mukaan, onko palvelu yksityisiä vai julkista.
Köyhällä ei ole vara huonoon palveluun, mutta kaikkein köyhimmille (lue: työttömille) se on ainoa vaihtoehto.
http://www.kansanuutiset.fi/kotimaa.htm
Kotimaa 7.4.
Ojala pelkää, että palveludirektiivillä luodaan
Hyvinvoinnin kahdet palvelut
Alkuperämaaperiaate ja hyvinvointipalvelujen laajuus EU:n palveludirektiivissä huolestuttavat kansanedustaja Outi Ojalaa (vas.).
- On vaara, että muodostuu kahdet hyvinvointipalelujen markkinat. Toisilla on on rahaa ostaa hyviä palveluita, toiset joutuvat tyytymään heikompiin.
TUULA KÄRKI
Kansanedustaja ja entinen europarlamentaarikko Outi Ojala (vas.) odottelee huolestuneena tälle viikolle luvattua EU-komission korjattua esitystä palveludirektiivistä, joka Eurooppa-neuvoston kokouksen seurauksena meni uudelleen valmisteltavaksi lähinnä Ranskan vaatimuksesta. Hän toivoo ryhtiä tapaan, jolla Suomen hallitus etenee EU:n palveludirektiivin käsittelyssä.
- Olisin toivonut, että Suomi olisi toiminut aktiivisemmin, hakenut tukea samanmielisiltä, hän sanoo.
Ongelmallinen kohta palvelujen liikkumista määrittelevässä direktiivissä on alkuperämaan käsite. Siitä Suomen eduskunta on vaatinut lisäselvityksiä, jotka maan hallitus on sille luvattukin. Alkuperämaaperiaatteen mukaan palveluja toiseen maahan tarjoavan yrityksen tulee noudattaa oman kotimaansa lainsäädäntöä. Suomessa yritystä ohjaisi siis vaikkapa Viron, Kreikan tai Britannia lainsäädäntö.
Ojala pelkää, että porvaripuolueet hyväksyvät alkuperämaaperiaatteen, vaikka hallitus on sitä uusimassa. Pääministeri Vanhanen on sanonut, että periaate olisi mukana tilapäisen palvelun tarjoamisen osalta.
- Herääkin kysymys, mikä on tilapäistä, Ojala toteaa.
Paikallista
lakia noudattava
Ojalan mielestä lopputulos on hyvä, jos muualta Suomeen tulevat palveluyritykset noudattavat täkäläistä lainsäädäntöä. Iso kysymys alkuperämaaperiaatteen lisäksi jatkon kannalta on, kuinka kattavasti hyvinvointipalvelut ovat kiistellyssä direktiivissä.
- Rajojen yli tulee avata markkinoita silloin, kun se on järkevää, mutta kyllä hyvinvointipalveluista täytyy voida päättää kansallisesti, koska sosiaaliturva ja terveyspalvelujärjestelmät ovat kansallisia eikä EU:lla ei ole niissä päätöksentekovaltaa. En voi hyväksyä sitä, että sisämarkkinasäännöksillä romutetaan julkiset hyvinvointipalvelut. Ne poikkeavat vaikkapa kampaamo- tai ravintolapalveluista.
- Terveyspalvelut ovat yksi tärkeä osa, mutta ei pidä unohtaa myöskään koulutusta tai sosiaalipalveluita, hän korostaa ja muistuttaa, että palveludirektiivin lisäksi nyt on oltava tarkkana myös EU:n julkisia hankintoja koskevan direktiivin kotimaita lainsäädäntöä valmisteltaessa.
- On syytä kantaa huolta siitä, joudutaanko vaikkapa terveyspalvelujen osalta tilanteeseen, jossa kilpailu pitää avata yksityiselle sektorille, jos kunta ostaa palveluja esimerkiksi toiselta kuntayhtymältä. Yhden tiedon mukaan terveyspalvelut jäisivät direktiivin ulkopuolelle, mikä olisi hyvä asia.
Kilpailuetu
työntekijän selkänahasta
Direktiiviin kohdistuvat huolet perustuvat paljolti siihen, että Suomi käsitetään palvelujen vastaanottajamaaksi. Se on Ojalan mielestä selvä.
- Ei voida ajatella vain, että Suomen markkinat laajenisivat, vaan täytyy miettiä direktiivin vaikutus kotimaassa. Tiedossahan on, että isot kansainväliset yritykset voivat tehdä useammankin vuoden tappiota vallatakseen markkinoita. Pysytäänkö niiden kanssa kilpailemaan?
Ojalan mielestä sille asetetaan kohtuuttomia odotuksia, että palvelujen vapauttaminen synnyttäisi työpaikkoja. Puhetta on ollut jopa 6000 000 uudesta työpaikasta Euroopassa ja 20-30 prosentin lisäyksestä palvelusektorilla.
- Varmaan on totta, että palvelutarvetta on ja palvelupuolella voi syntyä työpaikkoja. Uhkana on kuitenkin se, että palvelualoista tulee yhä vahvemmin matalapalkka-aloja myös hyvinvointipalvelujen puolella.
Ojala toteaa kilpailuttamisesta saatujen kokemusten todellisuudessa osoittavan, että kilpailuetu otetaan työntekijän selkänahasta, kun hinta on keskeinen kilpailutekijä ja laatutekijät toisarvoisia. Hän pitää uhkakuvana myös sitä, että kansalaisten laajaa tukea nauttivat julkiset palvelut muuttuvat yksityisiksi ja täkäläinen ajatus kansalaisten yhdenvertaisuudesta tulotasosta riippumatta romuttuisi.
- On vaara, että muodostuu kahdet markkinat. Toisilla on on rahaa ostaa hyviä palveluita, toiset joutuvat tyytymään heikompiin. Nykyinen julkinen terveydenhuolto on niin laadukasta, ettei eroja ole ollut sen mukaan, onko palvelu yksityisiä vai julkista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tottahan toki ne julkiset palvelut, ei siis pelkästään sairaanhoito, vaan myös sellainen julkisena pidetty palvelu kuten opetus, halutaan kilpailuttaa. Niissä liikkuu helkkaristi rahaa ja kun ”välikädet” eli yksityiset palveluntarjoajat pääsevät noille ”suljetuille markkinoille” siitä aukeaakin sellainen taivas että... Tekstistä unohtui maininta siitä, että kilpailuttamista eli käytännössä yksityistämistä, ajaa aktiivisesti WTO, jonka liekanarussa EU:kin näyttää olevan. Yksityistäminen ei ole taatusti köyhän eikä suuren enemmistönkään etu.
Varmaan pääkaupunkiseudulla bussiliput maksais tuplasti ennemmän kuin nykyään, jos ei ois kilpailutettu. Minusta se on köyhän etu jos mikään!!