Nämä asiat olivat meillä kotona sopimattomia.

Kerran soitin sunnuntaina pianolla ala-asteen musiikin oppikirjasta kuningaskobraa. Isä ei hyväksynyt sen soittamista ja sanoi, että hän ostaa minulle nuottikirjan niin saan soittaa oikeita lauluja. Osti illalla seuroissa siionin laulujen nuottipainoksen. Yritin sanoa ettei tarvi, ei minun tarvi soittaa. Osti kuitenkin. Minulla loppui pianonsoittelu siihen.

Anonyymi kirjoitti:

Kerran soitin sunnuntaina pianolla ala-asteen musiikin oppikirjasta kuningaskobraa. Isä ei hyväksynyt sen soittamista ja sanoi, että hän ostaa minulle nuottikirjan niin saan soittaa oikeita lauluja. Osti illalla seuroissa siionin laulujen nuottipainoksen. Yritin sanoa ettei tarvi, ei minun tarvi soittaa. Osti kuitenkin. Minulla loppui pianonsoittelu siihen.

Lue lisää

Hä, mitä ihmettä? Teilläkö ei saanu soittaa sitä laulua? Meillä kyllä sai soittaa sitä. Sen sijaan kesäillanvalssia ei saanut soittaa. Sen soittaminen oli synti. Ihme, kun syntikäsityksetkin voivat olla eri perheissä niin kovin erilaiset!!

Meilläkin suhtauduttiin alkuun videoihin kielteisesti. Kuitenkin ostivat videokameran ja lopulta videoidenkatsomisaparaatin niin, kuin he sitä laitosta kutsuivat. Yhtäkkiä meillä olikin sallittuja kaikki mahdolliset piirretyt. Prätkähiiriä tosin ei saanut katsoa, kun niillä hiirillä oli niin paljon korvakoruja. Turtlesit, Muumit, Aku Ankat, Looney Tunesit ynnä muut olivat täysin sallittuja. Niihin videoihin jotenkin vain tottui. Luulin ja pidin aina meidän perhettä ns. kymppilessuina, kun meillä ei ollut tenavatähtien kuunteleminen radiosta lainkaan sallittua, kun taas monilla muilla uskovaisilla oli. Sittemmin kuulin, että monet olivat pitäneet meitä vapaamielisinä, koska meillä oli videot ja piirrettyjä, vaikka heillä itsellä oli taas sallittu paljon menevämmät mussiikit.

Anonyymi kirjoitti:

Hä, mitä ihmettä? Teilläkö ei saanu soittaa sitä laulua? Meillä kyllä sai soittaa sitä. Sen sijaan kesäillanvalssia ei saanut soittaa. Sen soittaminen oli synti. Ihme, kun syntikäsityksetkin voivat olla eri perheissä niin kovin erilaiset!!

Lue lisää

Kesäillanvalssihan olisi ollut kamala! :D Puhumattakaan Satumaa tangosta

Muistaakseni 90-luvun alkupuolella Kauneimmat Joululaulut vihkoihin ilmestyi Ilouutinen -laulu. Sitä pidettiin meillä sopimattomana. Isän mielestä se oli helluntailaisten laulu samoin kuin Olen kuullut on kaupunki tuolla ja Kristallivirta. Isä tykkäsi erittäin paljon levittää helluntailaisista juttua, että he konttaavat penkkien alta, kun raamatussa on jokin kohta jossa sanotaan, tie jumalan valtakuntaan käy ahtaan portin kautta. Jouluna ei muutenkaan voitu osallistua oman seurakunnan kirkossa joulukirkkoon, sen toimittivat epäuskoiset papit. Saattoi olla jopa naispastori! Sitten kerran eräs vl-kirkkovaltuutettu pyysi perhettämme mukaan jouluaamun kirkkoon, tilanne löystyi vähän. Mutta kyllä sitä naispastoria kauhisteltiin. Saarnasta puuttui kuulemma tärkein. Kirkossa kolehtiin laitettiin mahdollisimman vähän rahaa.

Myöhemmin yks ”uskovainen” kanttori oli ottanut Ilouutisen jonkin lapsikuoron ohjelmistoon. Yhdet sukulaisten lapset olivat mukana siellä. Siinä kuorossa oli isän mielestä turvallista tietenkin käydä ja kävimme naapuripaikkakunnalla jossain joululaulutilaisuudessa kuuntelemassa kuoroa. Ilouutinen sai ihan kyyneleet valumaan silmistä silläkin.:D Nyt myöhemmin tuo kanttori on saanut tuomion 13-vuotiaan tytön hyväksikäytöstä.

Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen oli myös kyseenalaista musiikkia.

Anonyymi kirjoitti:

Muistaakseni 90-luvun alkupuolella Kauneimmat Joululaulut vihkoihin ilmestyi Ilouutinen -laulu. Sitä pidettiin meillä sopimattomana. Isän mielestä se oli helluntailaisten laulu samoin kuin Olen kuullut on kaupunki tuolla ja Kristallivirta. Isä tykkäsi erittäin paljon levittää helluntailaisista juttua, että he konttaavat penkkien alta, kun raamatussa on jokin kohta jossa sanotaan, tie jumalan valtakuntaan käy ahtaan portin kautta. Jouluna ei muutenkaan voitu osallistua oman seurakunnan kirkossa joulukirkkoon, sen toimittivat epäuskoiset papit. Saattoi olla jopa naispastori! Sitten kerran eräs vl-kirkkovaltuutettu pyysi perhettämme mukaan jouluaamun kirkkoon, tilanne löystyi vähän. Mutta kyllä sitä naispastoria kauhisteltiin. Saarnasta puuttui kuulemma tärkein. Kirkossa kolehtiin laitettiin mahdollisimman vähän rahaa.

Myöhemmin yks ”uskovainen” kanttori oli ottanut Ilouutisen jonkin lapsikuoron ohjelmistoon. Yhdet sukulaisten lapset olivat mukana siellä. Siinä kuorossa oli isän mielestä turvallista tietenkin käydä ja kävimme naapuripaikkakunnalla jossain joululaulutilaisuudessa kuuntelemassa kuoroa. Ilouutinen sai ihan kyyneleet valumaan silmistä silläkin.:D Nyt myöhemmin tuo kanttori on saanut tuomion 13-vuotiaan tytön hyväksikäytöstä.

Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen oli myös kyseenalaista musiikkia.

Lue lisää

Paikallisradiosta voitiin kuunnella Kauneimmat Joululaulut tilaisuus, mutta sopimattomien laulujen ajaksi ääni laitettiin pienemmälle sekä epäuskoisen papin hartauspuheen ajaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Paikallisradiosta voitiin kuunnella Kauneimmat Joululaulut tilaisuus, mutta sopimattomien laulujen ajaksi ääni laitettiin pienemmälle sekä epäuskoisen papin hartauspuheen ajaksi.

Lue lisää

Puhallinorkesteri oli meidän paikkakunnalla sopimaton siihen saakka, kun jonkun päälestan, en muista oliko peräti ry:n puheenjohtajan lapsukainen liittyi siihen. Veljeni vaimo oli ennen sitä puhallinorkesterissa ja sitä ei katsottu hyvällä. Sääntömuutos tapahtui 90-luvun alussa.

Joo, et todellakaan.

Nää säännöt on muuttuvaisia. Joskus oli hyvin yleistä, että jos ostit viulun, et ollut enää uskomassa. Viulu oli ihan valtatasolta asti saarnattu synniksi.

Monissa uskovaisissa perheissä on paljon sellaisia lisäsääntöjä, joita ei varsinaisessa SRK:n listauksessa ole. SRK:n listaus on muutenkin paljon suurpiirteisempi, mitä monien kotien omat listat. SRK ei esimerkiksi selkeästi erottele, mitkä videot ovat sopivia ja mitkä ei. Monissa kodeissa rajat ovat kuitenkin ihan selvät ja ne saattavat vaihdella rajustikin eri perheiden kesken.

Monesti uskovaiset ovat kuulleet muiden uskovaisten käyttävän nimitystä kymppilesta niistä, joilla on tiukimmat säännöt. Meillä kotona sanottiin, että on vain yhdenlaisia uskovaisia, eikä mitään eri arvoisia uskovaisia. Kaikkia yhdistää sama usko ja sama rakkaus. Mutta erityisesti vapaammissa perheissä lapset huomaavat, ettei näin todellakaan ole.
Itse synnyin tosi tiukkaan perheeseen, jossa leviksetkin olivat maailmalliset ja niitä ei sopinut pitää. Ja että ne, jotka seuroissa liikkuvat levikset jalassa, ovat osittain ajautuneet maailman ihannointiin. Myös buutsit oli meillä ehdottomasti sopimattomat, vaikka niitäkin näkyi seuroissa.

Kun muutin pois kotoa ja tutustuin naapurikunnan uskovaisiin, huomasin, että järkiään kaikki kuuntelevat poppia. Aloin tottumaan siihen itsekin, koska vaihtoehtona olisi ollut yksinolo. Se ei käynyt. Mentiin usein näiden kavereiden kanssa seuroihinkin popit autossa paukkuen. Eräässä perheessä oli salatelkkari, jonne isolla joukolla keräännyttiin usein katsomaan elokuvia, joita kaverit vuokrasivat Makuunista. Televisio siis todella oli perheellisillä, ei kenenkään opiskelijan boksissa. Yrkältä lähtiessä yksi pyysi kyytiimme. Sitten nämä kaverit supattelivat, että onkohan se kymppilessu. Jos on, niin täytyy keksiä joku tekosyy, ettei tarvisi ottaa kyytiin.
Sitten tajusin, miksi omassa kotisiionissani minuakaan ei kelpuutettu kaikkiin porukkoihin. Porukoissa oli varmasti jotain salattavaa, jonka vuoksi niihin ei helpolla uskallettu ottaa ulkopuolisia.

Nykyisin näen, että lestadiolaisia on todella monenlaisia. Ompas jopa niitäkin perheitä, joissa kohtuullinen alkoholinkäyttökin on ihan ok. Erot uskovaisten väleillä ovat tulleet näkyvämmiksi erityisesti sosiaalisen median aikana. Moni uskovainen saattaa rohkeasti tykätä esimerkiksi populaarimusiikista ja seassa on sitten Kesäseuraradiota jne. Mistähän johtuu, että tosi monet uskovaiset tykkäävät Lauri Tähkän musiikista? Tätä olen monesti miettinyt.

Monet uskovaiset perheet ovat itse määritelleen itselleen lait, joita täytyy noudattaa. SRK:n ”lakilista” on paaljon suurpiirteisempi, mitä monien kotien omat listat.
SRK:n lista ei esimerkiksi ota selvästi kantaa, millainen video on sopiva ja millainen ei. SRK:n lista ilmoittaa musiikistakin lähinnä sen, että jos se on liian aistillista ja menee jalan alle, tai se sisältää huonoa sanomaa, se on epäsopivaa. Joillainhan menee klassinenkin jalan alle. Tästä syystä osassa kodeissa ei kuunnella mielellään edes klassista.

Meidänkin kotona oli paljon selvärajaisempi syntilista, mitä SRK:n lista.
Meillä oli aivan täysin selvää, että joka ikinen video, oli ne sitten luontodokumentteja tai itse kuvattuja, ovat syntiä. Meille itse liikkuvasta kuvasta oli muodostunut synti, vaikka SRK:n listauksessa ei ikinä puhuttu, että liikkuva kuva sinänsä mikään synti olisi.
Meillä oli myös täysin selvää, että muotimerkit eivät ole hyvästä. Vallalla ollut Levis-buumi oli maailmallista. Samaan syssyyn menivät myöhemmin hiphop-kuteet ja lätsät takaperin.
Silti seuroissa todella monilla oli hiphopkuteita ja olipa jopa uskovaisia räppäreitä. Nuoriso tykkäs räpätä tosin ilman taustoja. Meillä räppiä ei hyväksytty ja runonlausuntakin oli aika tarkkaa. Jos runo menee jalan alle, ollaan vaarallisilla vesillä, äiti sanoi. Liian rytminen musiikki tai runonlausunta ei ole sopivaa. Tämä oli meillä hyvin selvä asia.

Näin juuri olen minäkin sen ymmärtänyt. Olen saanut parannuksen armon aikuisena ja elin siis ennen maailmassa. Kävin baareissa ja join, katsoin kaikenlaisia elokuvia ja tv-ohjelmia, musiikkia kuuntelin kaikenlaista. Minusta nuo ovat sellaisia asioita mihin ihminen tottuu ja missä kasvaa, se on ihan normaalia. Jos se ei vaurioita uskoa, niitä voi tehdä. Lestadiolaiset ei ole tottuneet noihin asioihin, joten he eivät tiedä niistä paljoa. Itselleni kävi niin että luovuin pikkuhiljaa kaikesta maallisesta. Tai no, Salkkarit katson vieläkin ja jotain TLC hömppää, muttta muuten tv:n katselu ei jaksa innostaa. Olen aivan ihastunut virsiin ja siionin lauluihin. En kuuntele enää muuta musiikkia,paitsi joskus ihan harvoin jotakin nostalgisia lauluja nuoruudesta. Koen että Jumala on muuttanut minua paljon ja se fiilis minkä ennen sain maallisen musiikin kuuntelusta, saan nykyään siionin lauluista! Ne ovat todella sielun virvoketta. Omatunto sen kertoo mikä on oikein ja mikä väärin, ei mikään syntilista. Se vaan että noista maallisista jutuista ei oikein tule enää hyvä olo. Kiitos Jumalalle uskosta!