Jokaisella ihmisellä, johon elämäsi polun varrella törmäät
Vääriin ihmisiin törmäämisellä koulutustarkoitus, sinusta tulee vahvempi ja voimakkaampi ja opit virheistäsi
Ja sitten ne ihanat ihmiset, jotka mystisesti saavat sydämesi ja ajatuksesi pomppimaan ja tuovat valon päivään pelkällä läsnäolollaan
Aamukahviterveiset täältä ja hyvää huomenta :)
-nainen 25 vee
Vääriin ihmisiin törmäämisellä koulutustarkoitus, sinusta tulee vahvempi ja voimakkaampi ja opit virheistäsi
Ja sitten ne ihanat ihmiset, jotka mystisesti saavat sydämesi ja ajatuksesi pomppimaan ja tuovat valon päivään pelkällä läsnäolollaan
Aamukahviterveiset täältä ja hyvää huomenta :)
-nainen 25 vee
Vastaukset 52
Vanhimmat
En usko. Uskon siihen että ihminen itse valinnoillaan määrittää keihin
Törmää ja mitä kokee. Jos menee yöllä puistoon ryyppään todennäköisesti kaveeraan alkaa väärien tyyppien kanssa. Ja lopputulokset on aika ennalta-arvattavat. Looginen jatkumo vain valintojen seuraamuksille.
Se taas oppiiko niistä on persoonasta riippuvaista sekä tahdon asia. Jotkut ei opi kun ei halua oppia vaan syyttää aina muita kaikesta ulkoistaen itsensä kokonaan ulkopuoliseksi oman elämänsä tapahtumista. He usein kertaa ja kertaa ja kertaa elämässään samat virheet oppimatta ikinä mitään edellisistä. Vanhana ovat vain katkeria ja vihaisia syyttelevät muita elämästään, muttei viisastuneita.
Toiset taas osaavat tutkiskella itseään ja omaa toimintaa ja huomata siinä paikkailtavaa. Muuttaa tietoisesti käytöstään jotta muuttaa sitä elämänsä
Kohtaloa. Toiset on motivoituneempia oppimaan kuin toiset
Ihmisen elämässä on paljon asioita, joita ei voi itse valita ja joihin ei ole itsellä mitään valtaa. Jos lähdetään ihan alusta, niin ihminen ei ole valinnut sitä, mihin perheeseen syntyy. Ihminen ei ole valinnut myöskään omia geenejään, joiden mukana tulee tietynlaisia ominaisuuksia ja taipumuksia. Ihminen ei valitse sitäkään, missä asuu lapsuutensa, mitä koulua käy lapsena tai omia luokkakavereitaan. Näistä asioista tulee ihmisen elämän pohja, jolle kaikki rakentuu, eikä ihminen itse ole valinnut näistä yhtäkään. Jos jatketaan, niin ihminen ei voi valita sitä, miten toiset ihmiset toimivat. Koska toisten ihmisten toiminta on heidän itsensä valittavissa. Ihminen ei valitse sitäkään, jos läheinen sairastuu vakavasti ja kuolee. Ihminen ei valitse tragedioita, joita joutuu kohtaamaan elämänsä aikana. Hyvä esimerkki tästä on koronavirus. Yksikään ihminen ei ole valinnut koronavirusta, mutta silti se on sekoittanut yhteiskuntien toiminnan maailmanlaajuisesti, ja vaikuttaa jatkuvasti kaikkien meidän elämään. Vastuullisuus on hyvä asia, mutta siinäkin täytyy muistaa kohtuus, niin ettei se mene kaikkivoipaisuuden kuvittelemiseksi tai liialliseksi syyllisyydeksi.
Hyvää pohdintaa. Olen samaa mieltä kanssasi.
Minusta höpötät turhaa itsesääliä.
Koronaa ei voi valita mutta siitä voi oppia.
Koululaisia ja lapsia ei voi pitää pumpulissa sillä sitten heille tulis jotain muita mielenterv.häiriöitä.
Itse olen ollut 1998-2010 vakavasti masentuntunu teini ja nuoriaikuinen. Itsemurhaa yritin 6-7 kertaa, koulukiusattu, isä alkoholisti, äiti väkivaltainen, huostaanotettu.
Mutta en mä valita ja itsesäälis surkuttele. Elämän alku ei määrittele kohtaloa jos et anna sen määritellä.
Tiedän monta tarinaa joissa huostaanotettuja kavereitani on antanu lapsuuden määritellä tulevan. Ei ammattikoulutusta. Hyvin nuorena eri isille tai äideille tehtyjä lapsia, rikoskierrettä ja huumeongelmaa.
He antoi menneen määrittää kohtalonsa. Tiedän myös sellaisia jotka ei ole antaneet vaan toimivat nyt ensihoitajina ja sairaanhoitajina, tms. Ja mrnestyvät. Itse olen myös lukenut ammatin ja työelämässä
Hoitoala houkutteli myös itseäni rankan taustani takia kunnes tajusin et murheellisen alkuelämän rinnalle en haluu murheellista loppuelämää samoissa tilanteissa painivien kans. Se on liikaa shaissee yhteen elämään
Pointti on asenne. Joku jää surkutteleen itseään ja joku taas nousee ylös ja tekee tulevasta parempaa kuin menneestä
Ei minun kirjoitus ollut itsesääliä tai höpötystä, se oli vain totuuksia. Sinäkin myönnät sen, ettet ole itse valinnut omia kasvuolosuhteitasi. Se missä ympäristössä kasvaa vaikuttaa ihmiseen ihan väkisin, ja tämä on tieteellisesti todistettu asia, ei mitään höpötystä tai itsesääliä. Jos kasvuympäristö ei vaikuttaisi ihmiseen millään tavalla, niin sittenhän olisi aivan sama miten lapsia kohdellaan. Ja kaikki tietää, että lasten kaltoinkohtelu on väärin. Jos on kasvanut huonossa ympäristössä, niin minun mielestä siitä saa ja pitääkin puhua. Ongelmista puhuminen jollekin ei ole huonoa asennetta, valittamista tai itsesääliä. Ongelmista puhuminen on fiksua, ja se saattaa auttaa siinä, että ongelmiin löytää ratkaisuja. Minun mielestä kovia kokeneisiin ihmisiin kuuluu suhtautua empatialla ja lämmöllä, ei syyllistäen tai haukkuen heidän asennettaan huonoksi.
Tottakai on mutten tiedä olisiko musta tullut pinnallinen empatiakyvytön pissis joka ei ymmärrä kuin menestyjiä palvoo jos oisin eläny helpon elämän.
Totta.
Tai vielä pahempaa. Rankka elämä opetti avarakatseisuutta sekä sinnikkyyttä. Olisin ehkä herkästi lannistuva luovuttaja. Lisäksi palvoisin vaan rahaa ja olisin katkera muille omaisuudesta sekä ulkonäöstä.
Kun kokenu vähän enemmän kun pitäs on pinnallisuus karissu ja vaihtunu syvällisyyteen
Jos ei ole Jumalaa ohjaamassa asioita, niin siinä tapauksessa en usko mihinkään tarkoitukseen. Kaikki on sattumaa.
Itse ajattelen niin, että Jumala sallii asioita ihmiselle. Vaikka pahuus, vääryys ja epäoikeudenmukaisuus ei ole koskaan Jumalan kädestä, Hän voi silti sallia ihmisille niitä. En tiedä, mikä tarkoitus sillä on. Täällä vallitsee vapaatahto ja ihminen valitsee usein itse, miten toimii. Tietysti ihmisen toiminnan taustalla voi olla kaikenlaista, mikä voi selittää hänen toimintaansa mutta väärää toimintaa ei silti koskaan kukaan voi oikeuttaa millään.
Mikähän on tämän turhan vedätysaloituksen tarkoitus ?
No sanotaan nyt sitten niin, että ei yhtään sen kummempi kuin muillakaan tämän palstan aloituksilla. Jos haluan keskustella asiasta, menen muropakettiin. ap
7.16 hyvä kysymys.
Onko usko koetuksella 👍
Ei kun mietiskelen vaan täällä .... . Kaikenlaista normaalielämästä poikkeavaa sattunut viime aikoina ja pitkästä aikaa tunne, että on hengissä oikeasti ja pystyy vielä tuntemaan asioita
ap.
Huumeet kannattaa lopettaa
Niin minunkin mielestäni. Lisää resursseja huumepoliisille ja myyjille kunnon rangaistukset
ap.
Haet elämyksiä ja suuria tunteita kokeakses elämäs elämisen arvoiseksi. Seksiä, päihteitä, irtisuhteita, nopeasti vaihtuvia ihastuksia, matkoja, rikoksia.
Vain elämykset saa sinut tunteen että elät!
Et voisi olla enempää väärässä :)
Elän selibaatissa ja minulla ei ole rikosrekisteriä
ap.
Suuret tunteet jos saa elämän maistuun elämältä sulla on tunne-elämältä epävakaa persoonallisuushöiriö tai antisosiaalinen persoonallisuushäiriö
Arki saa sinut tylsistyyn ja masentuun.
Tarvitset tunnepiikkejä joita tarjoaa ihastuminen, jännitys rikoksia tehdessä, seksi sekä päihteeet
Tiedätkö, jos on vuosikausia tapahtunut kaikenlaisia täysin itsestä riippumattomia ikäviä juttuja ja kun sitten jotain pientä valonpilkahdustakin näkyy jossain edes hetken, en anna kaltaistesi ankeuttajien lannistaa hyvää mieltäni :) ap.
Kyllä sut tunnistetaan. Sulla on huumeongelma. Ite oot valintas tehny. Kohtalo ei elämääs ankeuttanu vaan sinä itse valinnoilla mitä elämässäs tehny
Syy ei psyykelääkkeiden ei psykiatrien, eikä edes oppilaitosten vaan sinun itsesi
Siltä osin olet oikeassa, että olen tutustunut liiankin läheltä huumeongelmaisen arkeen . Tunnistit kuitenkin "hieman" pieleen. Jollei aihe, josta kirjoitat, olisi niin vakava, tämä saattaisi jopa naurattaa.
ap.
Tämä on outo palsta kun porukat kommentoi mitä sattuu kenelle sattuu. Tavallaan terapeuttinen kuitenkin.
Nyt töihin, kivaa päivää!
ap
Onkos ikkunoidulla vangilla kovinkin ankeutettu olo?
Veteletkö sinä täällä johtopäätöksiä siitä, kuka täällä kirjoittelee oppilaitoksesi nimissä? Onko käynyt mielessä, että pilaat koko työyhteisösi maineen? Siis SINÄ levittämällä perättömiä väitteitä näillä varsin epäonnistuneilla metsästysretkilläsi. T3
Millainen infantiili on tietävinään toisten päihdehistorian, tavan kirjoittaa tai varsinkaan toisen agendan, johon ei ole muuta näkökulmaa kuin saada kaikki näyttämään mahdollisimman dystooppiselta... varsinainen dosentti... huh huh.
Järkyttävää manipulointia ja ohjailua ihan kylmänviileästi ja pokalla mututuntumalla. Itse kukin voi joutua vastaamaan väitteistään yksilötasolla tai kollektiivisesti. Lakeja kannattaa lukea.
Jos on niin, universumi kouluttaa minusta yksineläjää. Aina on saanut pettyä. 🙄
Tuurilla ne laivat seilaa. No ihmiset ainaki ja opiskellulla. Josza kaikki ei ole yhtä päteviä. Ja sitten rikkaat vanhemmat tai perintö.
Kyllä, uskon juuri näin. Kiitos ajatuksistasi.
Kun ottaa ekat tötsyt 15 v nulikkana ja alkaa hinkkaan nistejä, huomaa jossain vaihees et elämä on kuralla. Ei siinä kohtalolla ole mitään tekemistä
Ite se on valinnut seksiä hakee nistiltä ja alottaa huumeiden käytön ja mennä siihen maailmaan rikoksiin, harhoihin ja väkivaltaan yhä syvemmälle
Valinnu on myös et katkolle ei halua, huumeet ja seksi on rakkaus sekä renttu ukot
Ootko sä mulle väärä vai oikee ?
Mä oon se fiksu joka ei huumeita käyttään koskaan alkanu vaan kävi koulut ja meni töihin.
Fiksut ei elätä itseään tekemällä lapsia nisteille, ruokkimalla itsensä ja lapsensa elareilla ja toimeentulotuella ja savutellen tötsyjä pitkin päivää henkosia kakroilleenkin ja kakroiden kavereille tarjoillen
Ja pikkurikoksia näpistyksiä ja muuta duunaille merkkikuteita päälleen halutessaan
Herkät näppäimet on sormin kosketeltavissa, huolimatta menneen ja tulevaisuuden peloista. Alfrednorqwist on hyvää kahvia
Niin on
ap.
Ihan totta kirjoitat ja ihana kun et pahastu noista hassuista väli kommenteista, kaikenlaista ihmiskirjoa tänne mahtuukin ;)
Minä ainakin uskon että Taivaan Isä, jos Häneen uskoo, varjelee ja johdattelee.. vaikeuksienkin kautta. Ja kyllä elämällä ja sen antamilla ihmisillä jokin tarkoitus on. Eikä kannata välittää sellaisista jotka muuta väittävät.. ehkä heidän sisinpänsä on kuin tyhjä ja kylmä talo vailla valoa.
Itselläni on ollut semi vaikeaa elämässä ja vääränlaisia ihmisiä kohdannut paljonkin mutta silti kärsimysten keskellä kyyneleet silmissä olen kiittänyt. Kiittänyt että olen selvinnyt ja oppinut ja ymmärtänyt mitä en ainakaan elämältä halua. Matka jatkuu yhä edelleen kohti kirkkautta.. eikä tässä elämässä täydelliseksi tulekkaan.
Rakkautta päivääsi✨💛✨
T. Nainen 32v.
Aapee vastaa jo
Itselleen jotta saa kiitokset 🤣🤣🤣🤣
Eräs huolestuttava piirre joka on huomattavissa palstaa lukiessa. Ihmiset eivät yritäkään myötäelää tai antaa asioiden ja aloitusten olla. He vääntävät asiat joksikin mitä ei ole. Onko se pakko?
Osa todellakin ankeuttaa kanssaihmisten arjen vääristelemällä aloittajien ja kaikkien muidenkin lukijoiden päivän. (Täysin sivusta)
Kyllä. Purkavat pahaa oloaan oudolla tavalla. Olen itse vuosien netissäroikkumisen ansiosta näille aika immuuni.
Avauksen tarkoitus oli vaan ihan ystävällisesti toivottaa hyvää huomenta kaikille yleisesti ja eräälle tietylle miehelle aivan erityisesti.
Semmoiselle, joka saa minut tuntemaan olevani taas 25 vee. Mitä siis en tosiaankaan oikeasti ole, minkä varmaan vähänkään tarkkaavaisempi lukija nopsaan huomaa :D
Peace & Love
ap.
En usko.
Tarkoitus on ihmisen keksimä käsite, josta universumi ei piittaa tuon taivaallista.
On jotain muutakin, kuin vaan ihmisten havaitsema universumi.
Universumi kuulee kaiken. Elämässä on monenlaisia sattumuksia.
Jumala on olemassa, vaikka sinä et Häneen uskoisikaan tai epäilisit, siitä huolimatta Hän vain on. Tämä on lohdullista.
Voi olla mutta ei minusta vahvempaa ole tullut ehkä he itse niin ajattelivat.
Tietysti kaikella on tarkoituksensa
Jokaisella asialla on todella tarkoitus. Opettaa, menetkö oikeaan vai väärään suuntaan. Jos vain kuuntelee itseään.
Vaikka valinnoillaan voi luoda suuntaa tietoisesti, tuo elämä eteen asioita, joita emme voi välttää. Ne kohdatessaan oppii itsestään uutta. Pidinkö vai en. Haluanko tätä lisää vai välttelenkö tätä. Elämä kantaa, kun astuu vaan kyytiin. Hieman voimme ohjailla ja väistellä, mutta emme paljon.
Mun mielestä nuorena joutuu välillä tilanteisiin, joissa pitää itse valita, lähteekö millaisen ystäväporukan mukaan ja siten saa myös ne seuraukset siitä valinnasta.
Pitää vaihtaa suuntaa, jos on valinnut väärin.
Kyllä. Joskus elämässä tapahtuu sellaista jonka takia joudut kehittymään ja poistumaan mukavuusalueelta kerta toisensa jälkeen. Ei paskaa ilman hyvääkin. Mä esimerkiksi olen sitä mieltä, että olen joutunut kehittämään itseäni älyllisesti niin paljon etten edes villeimmissä kuvitelmissa osannut unelmoida pitäväni itseäni koskaan näin älykkäänä. Älykäs lähtökohtaan nähden, muihin en vertaile. Patalaiskana pelkäävänä paskana potentiaali olisi mennyt kokonaan hukkaan ilman haasteita. Uskon nykyään itseeni ihan eri tavalla kuin ennen, ja kun muutamat palaset osuvat paikalleen sekä ympäristö on oikea niin uskon, että oikealla asenteella löydän erilaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja menestyä elämässä omilla ominaisuuksillani.
Ehkä kaikella kokemallani paskalla on jokin tarkoitus, kun vaan tietäis mikä. Masennus on pahentunut ja itsetunto lopullisesti romahtanut parin viime vuoden aikana tapahtuneiden juttujen takia. Taas pitäis aloittaa nollapisteestä, löytää joku suunta mihin tämänhetkisestä umpikujasta suunnistaisi vaihtoehtojen ollessa nollaluokkaa. Tiedän olevani muita huonompi, rumempi, vastenmielisempi ja tämä kuva itsestäni vahvistui entisestään parin viime vuoden ajalta. Eli jee, näillä fiiliksillä pitäis jatkaa elämässä eteenpäin. Pitää vaan nostaa ja vahvistaa suojamuureja ympäriltäni ett olisin vahvempi, kovempi, kylmempi kuin ikinä ennen. Pitäis oppia antamaan samalla mitalla takas, miks mun pitäis varoa loukkaamasta muita, kun kukaan ei ole muakaan varonut loukkaamasta😡😡. Ehkä olin entisessä, aiemmassa elämässä tosi paska ihminen ja siks on tässä elämässä tullut kaikkea paskaa kohdille, mitään hyvää ei ole kyllä sattunut. Ehkä sitten seuraavassa elämässä mullakin on kaikki paremmin, kelpaan muille ja hyviä asioita ja ihmisiä tulee munkin elämään. Sitä odotellessa. Sitähän sanotaan ett mikä ei tapa niin vahvistaa.
Jokainen hetki on merkityksellinen. Vasta sitten tämän alkaa tajuamaan ihan todella kun alkaa nähdä maailman Jeesuksen/Jumalan silmin. On melkein kuin istuisin Jumalan valtaistuimen juurella ajattomuudessa kuulemassa Hänen suunnitelmiaan. Hän puhuu ja maailmassa tapahtuu. Synti ei koskaan ole Jumalan tahdosta. Ihmisen "vapaatahto" on synti. Se on orjuutta synnille. Ihminen kulkee himon, vihan ja ahneuden mukana jos ei kulje Jeesuksen kanssa. Huolimatta siitä kuinka paljon ihminen tekee syntiä, maailmassa tapahtuu silti Jumalan tahto. Uskovan kuuluu vastustaa perkelettä. Kun himo pyrkii sydämeen se tulee ajaa pois, sanoa sille:"Poistu Jeesuksen nimessä". Toimii.