Rupesi vilkahtelemaan, ostettu vuonna 2015, makarin katossa ollut. On käynyt niin lämpimänä että sen kauluksen muovikuori oli haljennut. Suurin osa polttimen massasta tulee kauluksesta, siinä on paljon jotakin metallia ilmeiseti jähdytyksen vuoksi.
Sitähän piti tutkia tarkemmin, sisällä on pyoreä alumiinilevy jossa 22 smd LED:ä, kunhan paistan ne irti niin mittailen, mutta varmaankin ovat sarjassa. Ja pieni piirilevy jolla on 4 kpl vastusta, kaksi kerkoa, yksi elco (4,7 uF/400V), yksi ylijänitesuoja ja yksi diodisilta (tyyppi MB6F). Yksi vastuksista vaikuttaa ajavan sulakkeen virkaa.
Näyttää siltä, mittailen myöhemmin, että tasasuunnattu seinäsähkö eli 325V syötetään levylle jossa LED:it ovat, siitä tulee siis 14,8 V per LED joka on varsin suuri jännite ledille, LED:eissä näytäisi olevan vain yksi elementti per smd, ja levyllä ei näytä olevan vastuksia. Levyn johdotusta ei näy, siinä on jokin valkoinen pinnoitus, ehkä siinä on painettuja vastuksia. Tunteeko joku asiaa tarkemmin?
Tämmöinen tuote: Biltema, Art.46-3301 Bulb 10W, 2270K, 1502, AC220-240V, 50Hz, 75mA, 810lm
Sitähän piti tutkia tarkemmin, sisällä on pyoreä alumiinilevy jossa 22 smd LED:ä, kunhan paistan ne irti niin mittailen, mutta varmaankin ovat sarjassa. Ja pieni piirilevy jolla on 4 kpl vastusta, kaksi kerkoa, yksi elco (4,7 uF/400V), yksi ylijänitesuoja ja yksi diodisilta (tyyppi MB6F). Yksi vastuksista vaikuttaa ajavan sulakkeen virkaa.
Näyttää siltä, mittailen myöhemmin, että tasasuunnattu seinäsähkö eli 325V syötetään levylle jossa LED:it ovat, siitä tulee siis 14,8 V per LED joka on varsin suuri jännite ledille, LED:eissä näytäisi olevan vain yksi elementti per smd, ja levyllä ei näytä olevan vastuksia. Levyn johdotusta ei näy, siinä on jokin valkoinen pinnoitus, ehkä siinä on painettuja vastuksia. Tunteeko joku asiaa tarkemmin?
Tämmöinen tuote: Biltema, Art.46-3301 Bulb 10W, 2270K, 1502, AC220-240V, 50Hz, 75mA, 810lm
Vastaukset 53
Vanhimmat
Täytyy siinä olla vielä joku jännitteen alennuskomponetti lisänä, tutki tarkemmin. Jos ne neljä vastusta ovat se virranrajoitus.
OK, piirisin sen auki. MOV:n (Metal Oxide Varistor) tyyppi ei ole vielä selvillä (enkä löytänyt oikeaa symbolia KiCal:n peruskirjastoista), mutta sen näen että siinä on halkeama, luutavasti sen takia lamppu vilkahteli. Kytkentäkaavio on täällä: https://aijaa.com/ET1FX2
En ymmärrä miksi se noin on suunniteltu, R1 R2 rajoittaa virtaa, mutta mitä niiden yli olevat filmikonkat tekevät? En keksi myöskään mikä R3:n funktio on, se ottaa aika paljon tehoa, sen jäähdyttämiseksi FR4 piirilevyllä on kuparijohdodusta noin 2,5 kertaa paksumpi läppä jota metallia. Miksi ei vain ole R1 ja R2 riittävät suuriohmiset?
Lediläpyskää tutkailin alustavasti siten että syötin sille säädettävästä lähteestä DC lähteestä, kun lähde oli tapissa eli 60V niin kaikki 22 lediä hehkuivat varsin himmeästi.
Aika vähän on noissa komponenetteja kun vertaa aiemman sukupolven energiansäästölamppuja josta saattoi joistakin cannibalisoida jopa fettejä.
Se megaohmin vastuspiiri on vain niiden konkkien purkuvastus. Ne konkat ovat varsinainen virranrajoitus, niiden vaihtovirtavastus on noin 2500 ohmia. Elko lataantuu vaihtojännitteen huippuarvoon 325 VDC. R3 on puolestaan peruskuorma, että johtojen hajakapasitanssien vuoksi syntyvä pieni virta ei vilauttelisi ledejä silloin kun lamppu on sammutettuna.
No niinpä taitaa olla, mutta edelleen on outoa, että kun tulee positiivinen puolijakso niin C1 || C2 latautumevat tappiin ... ja sitten kun tulee negatiivinen puolijakso niin käsittääkseni ne tuuppaavat eteenpäin sen puolijakson tehon sekä sen energian mikä niihin on varautunut ja taas varautuvat tappiin mutta toisinpäin? Pitänee kytkeä se seinään niin pääsen mittailemaan.
Se että lediläpyskän diodit hohtaa heikosti 60V:lla vittaisi ehkä siihen että läpyskällä on sittenkin jotain resistanssia?
On muuten huono hyötysuhde näillä, minulla on Li-Ion:lla toimiva fikkari jossa on oikeasti siinä 740 lm, se ei juurikaan lämpene saati kuumene.
Sanot siinä olevan 22 lediä, jos ne olisi kaikki sarjassa tulee siitä kokonaisjännitteeksi 66-77 volttia, ennen kuin toimii täydellä teholla. Kun ledin kynnysjännite ylitetään, virta ja valoteho lisääntyy jyrkästi. Siksi noiden konkkien arvot on mitoitettu noin tarkasti kahdella konkalla.
Mikä tuo ohjelma on jota käyät piirtämiseen?
Ohjelma näyttäisi olevan ilmainen KiCAD
https://kicad.org/
Aha, tuli panovirhe, kyseessä on KiCad: https://kicad.org/ Se on parempi kuin moni kaupallinen Cad EDA. todella vakaatoiminen softa, Freeware, Public Domain, ja Win, Aple Linux versiot. on vaikea donateerata rahaa, raaka työ kelpuutetaan mielellään. Se on ollut olemassa jotain 30v ja taustalla paljon ns kovia nimiä/tekijöitä.
Sillä siis piiretään kytkentäkaavio, ja kun jaksaa kaiken tehdä mallikkaasti, niin se tekee siitä kokolailla automaattisesti PCB layoutin, jota voi sitten viimestellä käsin jos on tarvis. Tämä tietenkin edellyttää että kaikki komponentit ovat määriteltyjä, eli pitää jaksaa etsiä jokainen komponentti ao kirjastosta (kirjastoja on todella paljon ihan asennuspakassa ja kotisivulta voi latailla lisää) tai jos sattuu niin ettei komponentille ole määrittelyä, tai ei löydä sitä, niin pitää itse laatia se eli siirtää sähköisiä spekseja kuin fyysiset mitatkin datasheetiltä komponenttikirjastoon ao komponentin layoutiksi). Ja sen voi siten donateeata.
Jos ei tarvitse PCB leiskaa niin sitten on paljon helpompaa, voi piirtää yleissymboleilla.
Viimeisin versio: "Version: (5.1.9)-1, release build" toimii virheettä Win7p-SP1:ssä vaikka sanovatkin että vasta win8.1 ja siitä eteenpäin on tuettu.
Kytkin sitten piirikortin sähköihin, ilman MOV:a mutta lediläpyskän kanssa.
MOV on tätä vastaava: https://lcsc.com/product-detail/Varistors_VDR-Varistor-VDR-07D271K_C273549.html kynnysjännite siis 270V. Se oli haljennut näin: https://aijaa.com/T5D8zO tuosta kuvasta näkyy myös komponenttimerkinnät.
Lediläpyskä saa rms DC:tä 192 V jossa on rms rippeliä noin 16V. Melkein mittaisin oskilloskoopilla mutta viime hetkellä muistin että skoppi ei ole maa-erotettu, joten mitasin Flukella.
Sitten, en ole vieä paistanut ledejä irti, kutta mittasin johtavuutta läpyskän syöttöliittimen miinus-navan ja kaikkien 22 ledin katodin välillä (jokaisen ledin polaritetti on painettu läpyskälle) ja ilmeni että 2 kpl ledissä katodi on ~0 ohmisesti kontaktissa liittimen miinus-napaan. Ja samoin 2 kpl ledissä anodi on ~0 ohmisesti kontaktissa liittimen plus-napaan. Eli siinä on kaksi 11 ledin sarjaa rinnan. Tästä tulee siis luokkaa 17,3 V per LED kun syöttö on 192V.
No, koska se on romua niin (laitoin ensin suojalasit silmille) ja syötin toiseen miinus-navassa kiinni olevan ledin yli tehoa säädettävästä jännitelähteestä ja toden totta, se alkaa hehkumaan hyvin himmeästi siinä 5,5V tietämillä, 12V:lla se on kelvoton tuikku ja kirkastuu elelleen siitä mukaa kun jännite kasvaa, ja palaa todella kirkaasti 20V:lla jolloin se ottaa noin 40 mA. Aika mielenkiintoista, en ole tiennyt että tämmöisiä suureteholedejä on olemassa, niissä taytyy olla vastus ja saattaa olla että niissä olisi useita led chippejä tai useita led rajapintoja yhdellä chipillä mutta silmin (suurennuslasivisiirin avustaman) voin erottaa vain yhden noin suorakaiteen mukaisen valoa säteilevän pinnan. Ulkopinnallaan näissä ledeissä on keltainen suodatinkerros eli ne ovat UV tai sinisiä ledejä ja suodatinkerroksessa on keltaista fosforia joka muuttaa UV/sinisen kapeakaistaisen säteilyn valoiseksi/valkoisemmaksi ja laajempikaistaiseksi. Mielenkintoista, nämä ledit minä cannibalisoin, yksikin on varsin kirkas kunhan syöttö on 20V.
Onpa erikoisia ledejä, ei niissä yleensä mitään vastuksia ole tuottamassa lisälämpöä pieneen chippiin. Kynnysjännite riippuu käyttövirrasta, mutta yleensä se on valkoisilla ledeillä korkeintaan 3,6V.
Niinpä, joulukuusen valorihmoissa, valotangoissa, yms sisisusvermeissä on aika kirkkaita ledejä rinnan, niissä on pakon sanelemana pieni sarjavastus, niitä typillisesti syötetään noin 9Vac muuntajasta diodisillalla tasasuunnatulla teholla. Niissä pitää olla pienehkö sisäinen sarjavastus koska on ledejä rinnan, muuten alimman kynnysjännitteen omaava diodi ottaisi kaiken virran tai kärähtäisi, ja sen jälkeen toiseksi alimman kynnysjännitteen omaava diodi ottaisi kaiken virran tai kärähtäisi, jne.
Tämänkaltaisissa teholedeissä, ja energiansäästölampussa, ei olettaisi olevan sarajavastustuksia tehoa syömässä. Käsite enegiansäästölamppu saa kyllä kohtuullisen kolauksen, siitä huolimatta että ledeilllä toteutetut E27 lamput kuluttavatkin vähemmän energiaa kuin historialliset hehkulamput. Tuon saman valotehon saa irti kahdesta Li-Ion sormiakusta, ilman huolestuttavaa kuumenemista tai edes lämpenemistä ja lähes ilman mitään jäähdytystä. Tämän E27 led-lampun kokonaispainosta 65 grammaa on lampun kauluksessa joka on pääasiassa jotain metallia jonka funktiona ilmiselvästi on jäähdytys, lampun kokonaispaino on luokkaa 86 grammaa.
Nyt olen mittaillut useita ledejä, irrottamatta niitä läpyskästä, syötän 17,3V niiden yli, silloin jokainen palaa todella kirkkaasti (silmin on mahdotonta erottaa eroa, ovat kiusallisen kirkkaita) ja ottavat luokkaa 10 ... 11 mA. Mutta, jotkin vain hohkaa 12V:n syötöllä ja jotkin ovat pimeänä. 5,5V syötöllä suurin osa on pimeänä mutta jotkin himmertää. Tässä vaiheessa ei ole täyttä varmuutta sitä mikä niiden kytlentäkaavio on, mutta aika varmasti läpysässä on kaksi 11 ledin sarjaa rinnan kytkettynä (ja ledeissä on sarjavastus integroituna). Nyt tämän projektin kiinnostavuusaste nousi sen verran suureksi että heti kun ehdin niin paistan ledit irti ja mittailen niitä erikseen. Pieni ongelma tuli vastaan, ehdoton kielto käyttää köksän uunia tai paistolevyjä ... ei olisi pitänyt mainita fosforista. Taidan tukeutua propaanipilliin.
Kuumailmapuhaltimella kuumennus alumiinipuolelta ja kopautus. Toivottavasti liimatippa sulaa myös samalla kuin tinakin.
Toimikos+tuo+nyt+normaalisti+ilman+MOVia?+Sen+tarkoitus+on+suojata.+Onko+ukkosen+hajottama?
Ei ehkä kannata paistaa ledejä irti levystä, sillä pelkkä chippi ei kestä paljoakaan virtaa tuhoutumatta. Mieluummin sahaa alumiinilevyn vaikka lehtisahalla ruutuihin, joissa on yksi ledi kussakin. Johtimetkin voi helpommin juottaa piirivetojen päihin kuin suoraan chippeihin.
Niin, ne eivät kestä paljokaan/kaukankaan tehoa jos niillä ei ole riittävää jäähdytystä.
Ehdottamasi cannibalisointikeino on mielenkiintoinen, mutta aikalailla exoottinen.
"Toimikos tuo nyt normaalisti ilman MOVia? Sen tarkoitus on suojata. Onko ukkosen hajottama?"
Toimii täysin moitteetta, eikä systemi välky nyt kun vaurioitunut MOV ei ole pelissä. MOV oli haljennut kummaltakin puolelta kuten kuvasta näkee. MOV:n funktio ei ole vaikuttaa normaaliin toimintaan, vaan leikata ylijännitepiikit. Meillä ei ole mennyt mitään rikki niin että sen olisi voinut suoralta kädeltä panna ukkosen syyksi (nukkumalähiö Espoossa, ei ole kuluttajatason avojohtoja lähimaillakaan).
"Mistä päättelet, että LEDeissä olisi etuvastukset?
Mittailujen perusteella luulen vahvasti, en päättele. Luuloni tässä vaiheessa on että led-läpyskässä on kaksi 11 kpl ledin sarjakytkentää rinnan. Luulen myös että joko led-läpyskässä on printattuja paksukalvovastuksia, tai jokaisessa smd ledissä on sisäänrakennettu sarjavastus, tai sekä että. Ilman virran resistiivistä jakoa tuollainen kytkentä ei toimi hyväksyttävällä tavalla.
"Siis luuletko, että tuosta 17 V:stä 14 V menee etuvastukseen?"
Luulen että jossain on pakko olla resistiivistä kuormanjakoa, koska kaksi 11 kpl ledin sarjarimpsua jotka ovat rinnakkain eivät voi muuten toimia hyväksyttävästi.
"Paljonkos tuon teho ja lumenit on."
Kupuun printattu teksti on, kuten avauksessa kerroin: 10W, 2270K, 1502, AC220-240V, 50Hz, 75mA, 810lm. Eli 81 lm/W. En ole vielä mitannut, yleensähän nämä mainokset ovat "hieman" optimistisia.
Justiinsa! Kuumennus & kopautus on ollut minunkin cannibalisointitekniikka siitä lähtien kun näitä kärpäsencaccoja on ollut. Yleensä olen paistellut köksän uunissa, jossa on max 275 astetta, mutta nykyiset lyijyttömät juotteet eivät siitä sula. Pienikokoiset lyijyttömät piirilevyt voi paistaa (jos viehättävämpi puolisko sallii) köksän uunin perinteisellä rautaisella paistolevyllä, niiden kuormittamaton lämpötila nousee niiin suureksi että hohkaavat silminnähden punaisena, eli jotain yli 1200 astetta.
Noin on, yhden, tavallista kirkkaamman, ledin pn rajapinnan kynnysjännite on siinä 3,6V.
Vielä kaksi päivää siten olin siinä uskossa että ei olisi olemassakaan muunlaisia teho led komponenneja kuin sellaisia joissa on:
- yksi pn rajapinta ilman etuvastusta (== noin 3,6V).
- yksi pn rajapinta integroidun etuvastuksen kanssa.
- kaksi tai neljä pn rajapintaa ilman etuvastusta.
- kaksi tai neljä pn rajapintaa integroidun etuvastuksen kanssa.
Noiden ero, hehkulampun ja led-lampun: Kun ollaan toimintapisteessä, jos lämpö nousee, hehkulangan resistanssi alkaa kasvaa ja lanka alkaa jäähtyä palauttaen toimintapisteen - stabiili toiminta.
LED:ssä lämpötilan kasvu taas aiheuttaa virran kasvun ja sitä kautta valovoiman kasvun ja lämpötila kasvaa. Tarvitsee siis sen jäähdytyksen ettei palaisi rikki. Tästä syystä pallomainen lamppu on oikeastaan aika huono ratkaisu, koska siitä säteilee lämpöä pois kaikkein heikoimmin.
Tässä esimerkki 19 V LEDistä. Antaa n. 500 lm 200 mA 19 V eli yli 100 lm/W. Koostuu sisäisesti 6:n LEDin sarjasta, ei vastuksia.
https://www.digikey.fi/product-detail/fi/luminus-devices-inc/MP-5050-6100-27-70/MP-5050-6100-27-70-ND/8682184
Tuossa lampussasi tietysti pienempitehoisia tai ainakin ajettu paljon pienemmällä virralla. Tehokkuuskin lienee selvästi huonompi, kun kyse on vanhasta halpiksesta. Lienee tuolla kuitenkin saatu luokkaa 70 lm/W.
Hyvä löydös. Tuon speksi osoittaa että tuossa on 6 kpl ledejä sarjassa. En tiennyt tuommoisiakaan olevan olemassa. Yhdellä saa noin 500 lm kun puskee siihen 3,8W.
Tämä kyseessä oleva lamppu/poltin on olevinaan 10W, AC220-240V, 50Hz, 75mA, 810lm, 2270K. Siitä tulee vain 0,45W per ledi.
En vielä ole ehtinyt tutkailemaan tarkemmin, lediläpyskästä saisi makrokuvailua varten (verkkovirralla toimivan) rengasvalolähteen jos on mahdollista porata sen keskipisteeseen riittävän kokoinen reikä, tämän pohteen takia en vielä ole irrotanut ledejä.
En usko, että siellä vastuksia on, jos ei erilliskomponentteina näy. Onhan noissa aika loiva IV-käyrä eli tasaa hyvin kuorman kahdelle rinnakkaiselle ketjulle, jotka tehdään samanlaisista ja todennäköisesti vielä samasta erästä otetuista komponenteista.
Eikä se tasapaino niin tarkkaa ole, jos ei olla lähellä maksimivirtaa. Lämpötilaankaan ei varmaan tule suurta eroa ketjujen välillä.
Oisko tasasuuntaajan diodi poksahtanu? Sen seurauksena toinen puolijakso 50Hz:sta aina pimeänä ja välkkyy siksi?
https://www.allpcb.com/soldermask/white_soldermask.html
Diodisilta on OK. Lamppu vilkahteli satunnaisesti, ajoittain, siis joitakin kertoja minuuutissa ... tunnissa. Nyt ilman MOV:a ei vilkahtele. MOV:ssä kaksi isoa halkeamaa.
No niin, nyt on ledit kopautettu. Ne näyttivät huomattavan paljon suurempikokoisilta kun ne olivat juotettuna läpyskässä. Nyt niitä on kiusallisen hankala mittailla/käsitellä, pitänee mennä ostamaan SMD testijohto ... 24,90 €. Ainakaan läpyskässä ei ole mitään resistanssia, kiinnostaa nähdä miltä ledien V-I käyrät näyttävät. Aika hankalaa noita tosin on missään hyödyntää kun käyttöjännite on noinkin korkea, ja ovat nykypäivän ledeihin verrattuna erittäin heikon valovirran omaaviakin. Jos olisi 24V akun omaava auto niin sellaisessa voisi olla käyttöä.
Ei taida päästä virtakäyrää kovin pitkälle mittailemaan kun ledi on nyt ilman jäähdytystä.
Ledien speksistä ei ole tietoa, niissä ei ole mitään merkintöjä, mutta aiemman mittailun perusteella yhdelle ledille tulee noin 17,3 V syöttö. Niinpä eilen mittailin 17,5 V:lla kolmea lediä, ne ottaa noin 15 mA siinä samassa kun kytken virran, siitä virta alkaa nousemaan ledin lämmetessä, noin puolen minuutin päästä on noin 20 mA:ssa. Mutta tuossa ollaan vain noin 0,3 W tietämillä. Eikä ne aivan ilman jäähdytystä ole vaan kaksipuolisella teipillä lasilevyllä.
Olisiko noissakin chipeissä kuusi lediä sarjassa?
Useita varmasti on, ainakin 4. Noita vanhaa tekniikkaa olevia ledejä enemmän minua kiinnostaisi tietää miksi on suunnniteltu tuollainen kytkentä? Ilmeisesti kytkennällä on ainakin pyritty vähentämään 100 Hz välkkymistä ja mitaukseni perusteella onnistuneest, se myös parantaa valotehoa tai luotetaavuutta. Mutta minusta siihen riittäisi että olisi etuvastus diodisillalle jonka lähdön yli on MOV ja lyytti sekä etuvastuksen ja lediryppään sarja.
Eikös tuo kytkentä ole tavallistakin tavallisempi ns. kondensaattoriteholähde, joka on käytössä lähen kaikissa vastaavissa pikkulaitteissa. Siinä ei synny tehohäviötä jännitteen alentamisessa.
Ja saa olla tarkkana komponenttivalintojen suhteen jos itse menee rakentamaan: Huippujännitteen mukaan valittava komponentit. Itse asiassa suurin osa aktiivi-komponenteista ei taida kestää yli 40V jännitteitä? Ainakin joskus rakentelin hakkuria ja FET kärähti, vaikka muuntajalta tuli vain 36V jännite. Osoittautui, että kelan purku-diodi oli liian hidas ja jännite todellisuudessa huiteli aina välillä 100V tuntumassa. Noihin tuollaisiin saa erittäin herkästi rakennettua "tuhoutumisen" - joskaan sitä ei kovin tarkasti voi ajastaa?
Onhan diodeita, trankkuja, FET:tejä yms tuhansiin voltteihin, esim https://eu.mouser.com/new/ixys/ixys-4500vmosfet-mosfet/
Niin, onko se tavallinen? En ole juurikaan puuhastellut seinäsähkön kanssa. E27 kantaisissa loistelampuissa on/oli niin että seinäsähkö meni suoraan (sulakkeen läpi) diodisillalle ja sillan lähdössä oli suoraan lyyytti ( kerkoa), josta se 325V sitten nakutetttin trankulla tai FET:llä suurempaan jännitteeseen ja suurelle taajuudelle joka meni putkelle.
Jos konkkakuristimesta puhut niin se on ihan tavallinen. Käämiä tai yhtä lailla konkkaa voi käyttää "normaalina sarjavastuksena" jossa vain murto-osa muuttuu lämmöksi siitä mitä normaalilla vastuksella, käyttämätön teho palautetaan siirtoverkkoon.
Jos tuo vielä tehdään optimaaliseksi niin konkan rinnalle laitetaan kompensointikela, jolloin käyttämätön teho ei kulje takaisin siirtoverkkoon vaan kela toimii "virtapankkina" eikä siirtoverkkojen johtoja tarvitse kuormittaa loisvirralla.
En ole koko ketjua jaksanut lukea kunnolla mutta puhuttiin "ledien jännitteestä". Normaalisti ledin yli jäävä jännite ei ole oleellista vaan virtaa tarkkaillaan tarkasti. Konkkakuristin toimii siis "vastuksena" joka tiputtaa ledin virran haluttuun arvoon eikä tarkalla jännitteellä ole väliä paljonko ledin yli jää.
Tuon tyypin virtalähde on käytössä mm. lattialämmitystermostaateissa, hämäräkytkimissä, PIR-tunnistimissa, eli kaikissa pienitehoisissa laitteissa joissa galvaaninen yhteys laitteen elektroniikan ja verkkosähkön välillä ei haittaa. Hakkurilla saadaan sitten se muuntajaerotus ulostulojännitteeseen, ettei verkkojännite kutittele outputissa, esim. ulkoisiin virtalähteisiin ja latureihin.
Kun on laskenut konkalle kohteeseen sopivan kapasitanssin, niin jakaa kapasitanssin kahtia ja laittaa kaksi erillistä konkkaa. Toinen nollaan ja toinen vaiheeseen, sitten on galvaaninen erotus?
Paitsi että konkka näennäisesti läpäisee vaihtovirtaa, vastaa resistanssia vaikka onkin reaktanssi.
Reaktansseilla (kapasitiivisilla ja induktiivisilla) on ominaisuus että vastus riippuu paljon vaihtovirran taajuudesta.
PS.
Ei niiden konkkien arvoja jaeta kahdella, vaan kerrotaan kahdella.
Jos ajatellaan näin, että saat tehdä sähkölaitteen yhdellä konkalla ja sitten sinulla on toinen samanlainen yhden konkan sähkölaite. Voitko silloin kytkeä tasasuunnattuna ja konkattuana toisiot sarjaan ja tuplata toisiöjännitteen jos nuo konkkakuristimet käyttää samaa siirtoverkkoa rinnan?
Jos taas ajatellaan että teet kaksi samanlaista sähkölaitetta, niin että molemmissa on kaksi konkkaa joiden välissä on tasasuuntaus konkkkaus, eikö silloin toisioita voi kytkeä vapaasti sarjaan?
Vai mitä tarkoittaa näennäisesti verrattuna suojaerotusmuuntajaan? Taajuutta lisää vaan niin X-kokoinen konkka johtaa paremmin siinä missä tasavirralla se johtaa vain virtapiiriä kytkettäessä tai kuormitusvaiheluissa kun muu piiri ei kerkiä mukaan
PS. tarkoitin että ensin lasketaan konkalle (ilman monikkoa) sopiva vaihtovirtavastus kaavasta Xc= 1/2*3.14*50*C ja jos halutaan galvaaninen erotus niin kahdelle konkalle (huomaa monikko) niin faradit jaetaan kahtia.
Ei niitä konkka-virtalähteitä voi kytkeä sarjaan, koska siltatasasuuntaajien kautta verkkojännite voi kytkeytyä oikosulkuun, tai ainakin konkan kautta, riippuen pistotulppien asennoista.
Myös kahden konkan kytkennässä verkkojännite pääsee oikaisemaan konkkien kautta. Eikä sarjaan kytkennälle edes ole mitään tarvettakaan, jos verkkojännitteen taso riittää. Tikapuukytkennällä saa sitten verkkojännitettä korkeampia jännitteitä.
Konkka-virtalähde ei ole galvaanisesti erotettu, koska tulonavoista konkkien läpi lähtönapoihin tulee virtapiiri maapotentiaaliin. Suojaerotusmuuntajan jännitteestä ei ole maahan mitään jännitettä eikä virtapiiriä.
Kun on kaksi konkkaa, ne ovat silloin sarjakytkennässä keskenään, eli konkkien on oltava kaksinkertaisia kooltaan koska sarjakytkentä puolittaa konkkien tehollisen kapasitanssin.
Nyt tuli kovaa asiaa! Todentotta konkka johtaa maata vasten toisin kuin muuntaja. Ja kahden konkan sarjakytkennässä jännitekesto kasvaa mutta kun jännite pysyy kytkennässä samana niin varastoitunut energiamäärä puolittuu. Siinäkin oli perustava laatua ajatusvirhe!
Mielestäni olen nähnyt jossain kaavioissa tuollaisia kytkentöjä, että konkat on molemmilla puolilla ja olen kuvitellut sen olevan galvaaninen erotus mutta mikähän helkkari se on sitten ollut...
Tyypillisesti kaikki mikä estää tasaviran kulkemisen on galvaaninen erotus, ja senhän konkka tekee. Muuntaja sen sijaan ei tee niin ... jos ensiön yksi pää on L:ssä ja sinä otat kiiinni ension toisesta päästä.
Konkat eivät muunna AC jännitettä vaan rajoittavat virtaa, muuntajissa toisio on galvaaanisesti erotettu ensiosta/syötöstä ja tavallisesti toisioon lähtöjännite on muunnettu niin alas että se ei nipistele.
Niin nyt pitää määritellä mikä oikeasti on se galvaaninen erotus mutta kyllä tuo yllä oleva vaihtovirtatietäjä oli oikeassa, miten itse näen galvaanisen/pontentiaalivapaan piirin, eli yhteyteys maatasoon ei saa säilyä. Google tarjoaa "galvanic isolator":iin ensimmäisenä optoerottimia.
Tässä on kuva tuollaisesta kahden konkan "erottimesta". pitää lukea kun kerkiää mikä juttu tuo systeemi on...
https://www.epanorama.net/circuits/antenna_isolator.html
Kyllä konkka erotuskin on turvallinen kun konkka on tarpeeksi pieni kapasitanssiltaan ja riittävän iso jännitekestoltaan. Ei sieltä sitten kyllä mitään erotettua hyötyvirtaa enää saa läpi.
Tuossa linkissä eleva 10 nF konkka on reaktanssiltaan 50 Hz:llä 318,3 kilo-ohmia, ja laskee läpi 230 VAC jännitteellä n. 0,7 mA, josta ei saa takuulla sähköiskua koska se virta jää alle tuntorajan.
Näen tuon kuitenkin teknisesti eri asiana. Vaikka konkka sopiikin kuristimeksi niin tuo ehdottamani kaksi konkkaa ei paranna asiaa kuten kuvittelin.
Jos tarkoitus on siirtää galvaanisen erottimen läpi energiaa kohteessa, jossa energiaa tarvitaan ihmiselle vaarallinen määrä niin suojaerotusmuuntajalla se onnistuu. Konkan ja muuntajan koko määrää tehon mutta muuntajalla virta ei kulje maihin paitsi joku kapasitiivinen varaus näyttää siirtoverkoissa olevan vaikka yhteyttä maahan ei ole.
Se on määritelty jo: https://news.gminternational.com/why-galvanic-isolation nimettty Italialaisen fyysikon Luigi Galvani:n mukaan.
Galvaaninen erotus tarkoittaa ettei mitään DC kontaktia ole, siis DC virta ei voi kulkea eikä DC jännite voi kutittaa.
Tämä galvaaninen erotus, tai tarkemmin sen puute, ketuttaa minua autossa jossa on hienohko radio ja muutaman kotistudion verran tehoja. Radiossa on Aux-In, mutta kun kytken USB latauksessa olevan Androiden siihen 3.5 mm piuhalla niin alkaa hillitön pörinä ja pauke. Kun irroitan USB latausjohdon puhelimesta niin häiriöt loppuvat.
Lopputulemana päästiin siis siihen, että galvaaninen erotus ja potentiaalivapaa on kaksi selkeästi eri asiaa joiden ero tulee ymmärtää...
Konkkavirtalähteestä sanotaan sen ovan ns. kuuma virtalähde. Jos virtalähteessä on muuntaja, jossa on ensiön ja toision välillä ns. kaksoiseristys, niin silloin se on suojaerotettu virtalähde.
Potentiaalivapaa (kytkin, kytkentä) on aivan sama asia kuin galvaanisesti erotettu kytkentä (tai galvaanisesti erottava kytkin).Siis, potentiaalivapaa, eli galvaanisesti erotettu rajapinta (kaksikärkiparinen rele tai kaksikärkiparinen kytkin, optoerotin, muuntaja, yms), aiheuttaa sen että rajapinnan eri puolilla olevat sähköiset piirit voivat vapaasti omata (läpilyöntijännitteen puitteissa) eri jännitetasossa olevan maa(doitus)referenssin, eli niiden maadoistuspisteiden vlillä voi esiintyä jännitettä. Ne siis kelluvat toisiinsa nähden, eikä tämä vaikuta toiminnallisuuteen haittaavasti, vaan yleensä on hyödyksi.
Nyt ollaan jo kaukana alkuperäisestä aiheesta, led-lampun virtalähteestä. 🙄😋💡
Eikö tuossa juuri todettu, että myös kaksi konkkaa sarjassa tekee galvaanisen erotuksen virallisen määritelmän mukaan?
Silti sellainen piiri johtaa konkkien välistä konkkien toiselle puolelle (vaikka maatasoon) toisin kun muuntaja.
Myöskään kahden konkan välissä olevia diodisiltoja ei voi kytkeä sarjaan toisin kun muuntajien toisioita voi?
Ovat ihan yleisiä led-chipit joissa on useampi ledi sarjassa.
https://www.aliexpress.com/item/32975360262.html?spm=a2g0o.cart.0.0.11473c006XkxHJ&mp=1
Philipsin Dubai-lampuissakin on luotettava kondesaattori-teholähde.
https://youtu.be/klaJqofCsu4?list=RDCMUCtM5z2gkrGRuWd0JQMx76qA&t=2
Kyllä niitä kestäviä ledilamppuja näköjään pystyy valmistamaan. Dubaissa on niin paljon varallisuutta etteivät tyytyneet tusinalamppuihin, vaan vaativat kunnon lamppuja, maksoi mitä maksoi.