ESI-ISIEN kalenteri merkintöjä 1920 luvulta keskisestäsuomesta....Toteaisin -minun muistini mukaan tämä lämmin tammiluu olisi ollut 1920 luvun enemmän alkupäässä, kun mieleen jäi 1923 tai 1924. Jolloin keskisessä suomessakin tammikuussa oli 10 astetta lämmintä, -karja laitettiin ulos ja kylvettiin ruis.
Tässä muutama poiminta leutoihin ja lumettomiin talviin liittyen:
Turun Sanomat leutojen talvien aikaan vuonna 1924 kertoi millaisia uutisia oli 100 vuotta sitten vuonna 1824. Kuinkas ollakaan silloinkin ihmeteltiin leutoja talvia. Kun asiaa tarkastelee ns. Gleisbergin ilmastosyklien valossa, ei 1800-, 1900- ja 2000-luvun alun leutoja talvia tarvitse ihmetellä yhtään.
– 1901 ihmeteltiin Utsjoella asti helmikuun lumettomuutta ja epäiltiin tanskalaisten revontulitutkijoiden varastaneet revontulet ja sen kautta aiheuttaneen lauhan talven 1901, jolloin kesäkin oli kuumempi kuin lämpöisenä kesänä 2018.
1912 uutisoitiin lämpimästä Alaskasta ja siitä, että Huippuvuorilla oli kukkaketoja.
Samoin jäävirrat vetäytyivät sekä Pohjois- että Etelänavalla.
Näihin napojen ja jäätiköiden sulamiseen liittyen.
https://2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2020/01/jäätiköt-navat-sulavat-1912-382x400.png
1913 tavalliset ihmiset väittivät, että talvet ovat lauhtuneet niin, että ”helsinkiläiset tuskin muisstavat enää, miltä Pohjolan luminen talvi näyttää”, mutta ilmatiede lohdutteli, että jääkauden jälkeen meillä on ollut vieläkin lauhkeampaa kuin siihen aikaan oli.
https://2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2020/01/kuva-6-1913-helsinki-geologit-271x400.png
1914 oli yhä epätoivoa lumettomien talvien suhteen, mutta 1915 tuli lunta Helsinkiin ja voitiin lapsille kertoa miltä wanhan ajan lumi näyttää.
-Sitten tulikin pitkä lauha 1920-1930 -lukujen jakso, jolloin esimerkiksi Helsingissä ei ollut 15. päivä tammikuuta lunta viitenä vuotena lainkaan. Vastaava tilanne on ollut 20 edellisen vuoden aikan neljä kertaa, kun 15.1.2020 lasketaan mukaan.
-1929 muisteltiin 1873 leutoa talvea ja äkillistä lumentuloa.
Samoin raportoitiin Sveitsin jäätiköiden katoamisesta ja Etelänavan sulamisesta sulamisesta. Sanoivat myös, että säästö on muuttumassa ja sen osoittavat sekä ilmastokatastrofit että säätiedot, kuinka tutun kuuloista näinä päivinä!
Ilmasto on vaihdellut paljonkin kirjattuna aikana, Lapissa on ollut paljon nykyistä lämpimämpää jalopuineen jne.
Tuo on väite, jota usein kuulee, että nyt lämpenee nopeammin kuin koskaan ennen. Mitään vertailuja en väitteen tueksi ole saanut.
Historian lämpötilakäyriä tarkastelemalla näyttää siltä, että lämpeneminen oli erittäin nopeaa 1800-luvulta 1900-luvulle tultaessa. Henriikka Simola FMI:stä on todennut, Vuosien 2001-2010 keskilämpötila Suomessa oli 2,7 astetta ja se on 0,3 astetta lämpimämpi kuin 1930-luku. Näin siis meteorologi toteaa. Aika vähän siis 70-80 vuodessa tuo 0,3 C-astetta.
Sitten 2013 jopa YLE kirjoitti, että lämpötilan nouseminen on 1998 alkaen pysähtynyt ja sille etsittiin syitä meriin uppoavasta lämmöstä. Noihin aikoihin ilmaston lämpeneminen oli muutettava ilmaston muutokseksi. YLE:n juttua jopa hieman ihmeteltiin:
Tässä muutama poiminta leutoihin ja lumettomiin talviin liittyen:
Turun Sanomat leutojen talvien aikaan vuonna 1924 kertoi millaisia uutisia oli 100 vuotta sitten vuonna 1824. Kuinkas ollakaan silloinkin ihmeteltiin leutoja talvia. Kun asiaa tarkastelee ns. Gleisbergin ilmastosyklien valossa, ei 1800-, 1900- ja 2000-luvun alun leutoja talvia tarvitse ihmetellä yhtään.
– 1901 ihmeteltiin Utsjoella asti helmikuun lumettomuutta ja epäiltiin tanskalaisten revontulitutkijoiden varastaneet revontulet ja sen kautta aiheuttaneen lauhan talven 1901, jolloin kesäkin oli kuumempi kuin lämpöisenä kesänä 2018.
1912 uutisoitiin lämpimästä Alaskasta ja siitä, että Huippuvuorilla oli kukkaketoja.
Samoin jäävirrat vetäytyivät sekä Pohjois- että Etelänavalla.
Näihin napojen ja jäätiköiden sulamiseen liittyen.
https://2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2020/01/jäätiköt-navat-sulavat-1912-382x400.png
1913 tavalliset ihmiset väittivät, että talvet ovat lauhtuneet niin, että ”helsinkiläiset tuskin muisstavat enää, miltä Pohjolan luminen talvi näyttää”, mutta ilmatiede lohdutteli, että jääkauden jälkeen meillä on ollut vieläkin lauhkeampaa kuin siihen aikaan oli.
https://2sj8jt43nx8s3fh0fpaz8wf7-wpengine.netdna-ssl.com/wp-content/uploads/2020/01/kuva-6-1913-helsinki-geologit-271x400.png
1914 oli yhä epätoivoa lumettomien talvien suhteen, mutta 1915 tuli lunta Helsinkiin ja voitiin lapsille kertoa miltä wanhan ajan lumi näyttää.
-Sitten tulikin pitkä lauha 1920-1930 -lukujen jakso, jolloin esimerkiksi Helsingissä ei ollut 15. päivä tammikuuta lunta viitenä vuotena lainkaan. Vastaava tilanne on ollut 20 edellisen vuoden aikan neljä kertaa, kun 15.1.2020 lasketaan mukaan.
-1929 muisteltiin 1873 leutoa talvea ja äkillistä lumentuloa.
Samoin raportoitiin Sveitsin jäätiköiden katoamisesta ja Etelänavan sulamisesta sulamisesta. Sanoivat myös, että säästö on muuttumassa ja sen osoittavat sekä ilmastokatastrofit että säätiedot, kuinka tutun kuuloista näinä päivinä!
Ilmasto on vaihdellut paljonkin kirjattuna aikana, Lapissa on ollut paljon nykyistä lämpimämpää jalopuineen jne.
Tuo on väite, jota usein kuulee, että nyt lämpenee nopeammin kuin koskaan ennen. Mitään vertailuja en väitteen tueksi ole saanut.
Historian lämpötilakäyriä tarkastelemalla näyttää siltä, että lämpeneminen oli erittäin nopeaa 1800-luvulta 1900-luvulle tultaessa. Henriikka Simola FMI:stä on todennut, Vuosien 2001-2010 keskilämpötila Suomessa oli 2,7 astetta ja se on 0,3 astetta lämpimämpi kuin 1930-luku. Näin siis meteorologi toteaa. Aika vähän siis 70-80 vuodessa tuo 0,3 C-astetta.
Sitten 2013 jopa YLE kirjoitti, että lämpötilan nouseminen on 1998 alkaen pysähtynyt ja sille etsittiin syitä meriin uppoavasta lämmöstä. Noihin aikoihin ilmaston lämpeneminen oli muutettava ilmaston muutokseksi. YLE:n juttua jopa hieman ihmeteltiin:
Vastaukset 3
Vanhimmat
Maapallon+väkiluku+on+100+vuodessa+lisääntynyt+varmaankin+osin+hyvien+ilmasto-olosuhteiden+takia+6,6+miljardilla+ja+lisääntyy+kaiken+aikaa+85+miljoonan+ihmisen+vuosivauhdilla+niin,+että+2050+menee+10+miljardin+raja+puhki.
Maapallon+väkiluku+on+100+vuodessa+lisääntynyt+varmaankin+osin+hyvien+ilmasto-olosuhteiden+takia+6,6+miljardilla+ja+lisääntyy+kaiken+aikaa+85+miljoonan+ihmisen+vuosivauhdilla+niin,+että+2050+menee+10+miljardin+raja+puhki.
Kerjääjät käyvät aina jonkun toisen kukkarolla. Lue. vihreät. Nyt myisivät metsämme, ja se raha maailman tuuliin. Kun ilmasto vihreillä sakkaa, sitten siirrytään metsiin.