Miksi en unohda ihastusta?

Niin, uutta putkeen vaan. Jos tunteet on yksipuoliset niin uusi ihastus auttaa ja voihan se olla hieman laimeampi tykkääminen. Oikeesti ihmiset, harvat elää ja on yhdessä kenenkään kanssa mistään suurista tunteista. Prinsessa ja prinssiunelmia.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, uutta putkeen vaan. Jos tunteet on yksipuoliset niin uusi ihastus auttaa ja voihan se olla hieman laimeampi tykkääminen. Oikeesti ihmiset, harvat elää ja on yhdessä kenenkään kanssa mistään suurista tunteista. Prinsessa ja prinssiunelmia.

Lue lisää

Tuskin hän ketään enään saa. Jos on vaan ikävöinyt vuosi kymmeniä yhtä ja samaa.

Ei pidä paikkaansa, On ollut.

Älä jännää , kerro nyt .

En siis missään nimessä häntä joka päivä ajattele enää, hän tulee mieleen vain tietyistä biiseistä, tapahtumista tai hetkistä. Ja joskus, kuten viime syksynä, mietin parin viikon ajan joka päivä, mitäköhän hänelle kuuluu. En siis missään nimessä voi sanoa enää olevani ihastunut, muistot ovat jo kovasti haalenneet ja tuskin tuntisin häntä, jos vastaan kävelisi. Viime tapaamisesta yli 10 vuotta.

Ei se noin mene kaikilla. Kyllä se on peiliin katsomisen paikka, jos noin käy. Kyllä ne ajan kanssa unohtuu nekin, joita ei saa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se noin mene kaikilla. Kyllä se on peiliin katsomisen paikka, jos noin käy. Kyllä ne ajan kanssa unohtuu nekin, joita ei saa.

Eivät unohdu. Mutta aika kultaa muistot ja kaikki ikävät jutut unohtuvat ja vain ne kauniit jäävät jäljelle ja niiden koko pienessä päässä kasvaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eivät unohdu. Mutta aika kultaa muistot ja kaikki ikävät jutut unohtuvat ja vain ne kauniit jäävät jäljelle ja niiden koko pienessä päässä kasvaa.

Siksi se onkin peiliin katsomisen paikka. Jos vain ne jää mieleen, joita ei saanut, kyseessä on pakkomielle eikä rakkaus.

Anonyymi kirjoitti:

Siksi se onkin peiliin katsomisen paikka. Jos vain ne jää mieleen, joita ei saanut, kyseessä on pakkomielle eikä rakkaus.

Juuri näin

Anonyymi kirjoitti:

Ei se noin mene kaikilla. Kyllä se on peiliin katsomisen paikka, jos noin käy. Kyllä ne ajan kanssa unohtuu nekin, joita ei saa.

"joita"

Anonyymi kirjoitti:

Eivät unohdu. Mutta aika kultaa muistot ja kaikki ikävät jutut unohtuvat ja vain ne kauniit jäävät jäljelle ja niiden koko pienessä päässä kasvaa.

Käänteisesti ikävät asiat voi kompensoitua pitkässä juoksussa sellaisiin mittakaavoihin ettei ole enää pelkoa kuumasta järvestä.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin

Puhu sinä vain omasta puolestasi. Et tiedä kaikkia universumin tapauksia. Jokaisella on oma tarina, jonka yksityiskohtis ei kukaan ulkopolinen voi tietää. Siksi on tyhmää esiintyä kaikkitietävänä.

Ihmiset ovat erilaisia. Jotkut tuntevat syvemmin ja voimakkaammin

Anonyymi kirjoitti:

Ihmiset ovat erilaisia. Jotkut tuntevat syvemmin ja voimakkaammin

Sitähän ei voi tietää kun tunteita ei voi mitata. Ehkä osa on vaan enemmän läheisriippuvaisia ja toiset parempia selviytymään ja sopeutumaan. Eletty elämä opettaa. Ehkä selviytyjä tuntee jopa voimakkaammin kuin riippuvainen?

Anonyymi kirjoitti:

Sitähän ei voi tietää kun tunteita ei voi mitata. Ehkä osa on vaan enemmän läheisriippuvaisia ja toiset parempia selviytymään ja sopeutumaan. Eletty elämä opettaa. Ehkä selviytyjä tuntee jopa voimakkaammin kuin riippuvainen?

Lue lisää

Ei selviytyminen eikä edes hyvin selviytyminen poissulje tunteita vielä pitkän ajan jälkeen.ja millä selviytyminen mitataan? Se, että iskee miehiä/naisia, vaikkei vielä ole valmis oikeaan suhteeseen vai sillä, että hyväksyy asian ilman vihaa ja katkeruutta, vaikka vielä tuntisi vahvasti.

Toine asia on tunteen syvyys, samallakin ihmisellä. Kun ”vain” ihastuu, on helppo perustella itselleen ettei tuo kannata. Tunteet unohtuu pian kun ei nähdä. Tavallinen läheisyydestä alkava rakastuminen on vähän tiukemmassa kuin ihastus, mutta ohi sekin menee aika nopeasti ja vain päättämällä kun yhteys loppuu. Kun rakastuu päättömästi, silloin kuin puhutaan siitä oikeasta tunnetasolla, kun tunne alkaa vahvana jo ennen kosketusta ja suhdetta, silloin ei aika auta eikä etäisyys helpota. Järjen perustelut ei tuo tulosta myöskään. On aivan eri asia mennä eteenpäin, kun tunne on syvä ja vahva. Itse kahdessa ekassa se tuota mitään vaikeutta, mutta kolmas taso ei pysty hallitsemaan.

Joku ketjussa sanoi, että moni on suhteessa, jossa ei ole suuria tunteita ja suuret tunteet on prinsessa unelmia. Olen ekasta samaa mieltä, toisesta taas EN. Jos toinen on supertärkeä, tunteet kestää vaikka ei nähtäisi ja toiselle haluaa hyvää ja kumpikin saa rakkautta, on rakkaudessa helpompi onnistua kuin jos olet yhdessä velvollisuudesta ja kun yhteiselämä on korkeintaan ihan ok. Nykyään meidän röei ole pakko pysyä huonoissa pahoinvoivissa suhteissa, ellemmme itse halua. Tunne ja läheisyys ovat tunteen liimat. Silloin on helpompi antaa anteeksi ja yrittää enemmön.?Suurta Rakkautta ei ole helppo löytää, ja se vaatii kärsivällisyyttä.

Se voi olla juuri tuo, että ei aikoinaan saanut asioita asiallisesti päätökseen. Puuttuu ns. "sense of closure."

Itselläni oli vielä sillä tavalla, että ikävöintini kohde ihastui myös minuun. Itse tosin tyrin kaiken. Tajusin vasta jälkeenpäin mitä olin menettänyt. AP.

Anonyymi kirjoitti:

Itselläni oli vielä sillä tavalla, että ikävöintini kohde ihastui myös minuun. Itse tosin tyrin kaiken. Tajusin vasta jälkeenpäin mitä olin menettänyt. AP.

joskus se menee noin, ,mitä kämmäsit?

Jotkut ihmiset eivät unohdu koskaan. Kai se on vain hyväksyttävä.