Normaalissa yritystoiminnassa tuotannontekijöistä kannattaa maksaa niiden tuottavuuden mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että tuottavammalle työntekijälle kannattaa maksaa enemmän palkkaa kuin muille työntekijöille ja tuottavammasta tehtaasta kannattaa maksaa suurempi summa, kuin vähemmän tuottavasta tehtaasta.
Sama logiikka pätee myös maataloudessa pellon hintaan. Maaperän hedelmällisyys ja kasvukauden pituus vaikuttavat siihen kuinka paljon pellosta kannattaa maksaa.
Tämän takia Suomen korkeimmat pellot hinnat ovat Varsinais-Suomen alueella, missä kasvukausi on Suomen pisin ja maaperä hedelmällistä. Siellä pellosta joutuu maksamaan yli 10 000 euroa hehtaarilta. Vastaavasti Lapista saa peltoa alle 2 000 eurolla per hehtaari.
Ruotsissa kasvukausi on pidempi ja pellot halvempia
Ruotsissa maatalous on keskittynyt maan eteläosaan, niin voimakkaasti että 81 % maan kaikista pelloista sijaitsee Suomen eteläkärjen eteläpuolella. Koska Ruotsin pellot sijaitsevat pääasiassa alueella, jolla kasvukausi on pidempi kuin Suomessa, voisi olettaa, että peltojen hinnat ovat selvästi Suomea korkeammat.
Kun verrataan koko maan keskiarvoja, käy kuitenkin ilmi, että Suomen peltojen keskihinta 9121 euroa per hehtaari on 15 % korkeampi, kuin Ruotsin. Pellon hintaan siis vaikuttaa muutkin seikat, kuin sen tuottavuus. Kyse on maataloustuista. Mitä enemmän pelloilla tapahtuvaa maataloustoimintaa tuetaan, sitä enemmän pellosta kannattaa maksaa.
Ruotsi on luopunut kansallisista maataloustuista käytännössä kokonaan ja siellä maataloustuottajat ovat oikeutettuja vain EU:n maksamiin maataloustukiin. Suomessa sen sijaan maksetaan noin 1,3 miljardin euron EU-tukien päälle vielä 1,4 miljardia euroa kansallisia maataloustukia.
Suomi maksaa liikaa maataloustukia
Suomen korkeita maataloustukia usein perustellaan sillä, että maamme sijaitsee pohjoisessa ja että vaikean ilmaston vuoksi on välttämätöntä, että maksamme kansallisia tukia. Muuten maataloustuotanto loppuisi kuin seinään. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, vaan Suomen maataloustuet ylikompensoivat meidän heikommat kasvuolosuhteet. Maataloustukia maksetaan siis liikaa.
Suomen ei missään nimessä pitäisi maksaa kansallisia maataloustukia niin paljoa, että maamme peltojen hinnat nousevat korkeammiksi kuin maissa, joissa on paremmat kasvuolosuhteet kuten Ruotsissa.
Nyt liian korkeat maataloustuet pääomittuvat peltojen hintoihin. Koska yli kolmannes kaikesta peltoalasta on vuokrattua, huomattavan iso osa ylisuurista maataloustuista valuu muualle kuin itse maataloustuottajalle. Nykypolitiikasta kärsii veronmaksajat ja hyötykään ei osu sinne minne sen pitäisi.
Asumistuki miljardeista , mitä verovaroilla kustannetaan , syntyy jo lähes puolet vuokranantajien tuloista. Tämä nostaa suntojen hintaa minkä seurauksena vuokria pitää nostaa ja asumisen hinta nousee. Samoin kuin maataloustuki nostaa peltomaanhintaa peltomaan hintaa ja vääristää kilpailua.
Sama logiikka pätee myös maataloudessa pellon hintaan. Maaperän hedelmällisyys ja kasvukauden pituus vaikuttavat siihen kuinka paljon pellosta kannattaa maksaa.
Tämän takia Suomen korkeimmat pellot hinnat ovat Varsinais-Suomen alueella, missä kasvukausi on Suomen pisin ja maaperä hedelmällistä. Siellä pellosta joutuu maksamaan yli 10 000 euroa hehtaarilta. Vastaavasti Lapista saa peltoa alle 2 000 eurolla per hehtaari.
Ruotsissa kasvukausi on pidempi ja pellot halvempia
Ruotsissa maatalous on keskittynyt maan eteläosaan, niin voimakkaasti että 81 % maan kaikista pelloista sijaitsee Suomen eteläkärjen eteläpuolella. Koska Ruotsin pellot sijaitsevat pääasiassa alueella, jolla kasvukausi on pidempi kuin Suomessa, voisi olettaa, että peltojen hinnat ovat selvästi Suomea korkeammat.
Kun verrataan koko maan keskiarvoja, käy kuitenkin ilmi, että Suomen peltojen keskihinta 9121 euroa per hehtaari on 15 % korkeampi, kuin Ruotsin. Pellon hintaan siis vaikuttaa muutkin seikat, kuin sen tuottavuus. Kyse on maataloustuista. Mitä enemmän pelloilla tapahtuvaa maataloustoimintaa tuetaan, sitä enemmän pellosta kannattaa maksaa.
Ruotsi on luopunut kansallisista maataloustuista käytännössä kokonaan ja siellä maataloustuottajat ovat oikeutettuja vain EU:n maksamiin maataloustukiin. Suomessa sen sijaan maksetaan noin 1,3 miljardin euron EU-tukien päälle vielä 1,4 miljardia euroa kansallisia maataloustukia.
Suomi maksaa liikaa maataloustukia
Suomen korkeita maataloustukia usein perustellaan sillä, että maamme sijaitsee pohjoisessa ja että vaikean ilmaston vuoksi on välttämätöntä, että maksamme kansallisia tukia. Muuten maataloustuotanto loppuisi kuin seinään. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, vaan Suomen maataloustuet ylikompensoivat meidän heikommat kasvuolosuhteet. Maataloustukia maksetaan siis liikaa.
Suomen ei missään nimessä pitäisi maksaa kansallisia maataloustukia niin paljoa, että maamme peltojen hinnat nousevat korkeammiksi kuin maissa, joissa on paremmat kasvuolosuhteet kuten Ruotsissa.
Nyt liian korkeat maataloustuet pääomittuvat peltojen hintoihin. Koska yli kolmannes kaikesta peltoalasta on vuokrattua, huomattavan iso osa ylisuurista maataloustuista valuu muualle kuin itse maataloustuottajalle. Nykypolitiikasta kärsii veronmaksajat ja hyötykään ei osu sinne minne sen pitäisi.
Asumistuki miljardeista , mitä verovaroilla kustannetaan , syntyy jo lähes puolet vuokranantajien tuloista. Tämä nostaa suntojen hintaa minkä seurauksena vuokria pitää nostaa ja asumisen hinta nousee. Samoin kuin maataloustuki nostaa peltomaanhintaa peltomaan hintaa ja vääristää kilpailua.
Vastaukset 8
Vanhimmat
https://www.kiinteistolehti.fi/blogi/asuntopolitiikan-pommi-povella/
Hienoa kasvua vuokrissa
Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella tukivirta risteilyaluksille säilyi vahvana, vaikka hallitusohjelman mukaan matkustaja-alustukea piti karsia 20 miljoonalla eurolla.
Vuosina 2015–2017 Viking Linen saama yritystukipotti oli 78 miljoonaa euroa, Tallink Siljan 47,7 miljoonaa euroa. Kolmanneksi eniten varustamoista tukea on saanut Finnlines, 39,6 miljoonaa euroa. Eckerö-konsernin saama tukipotti samalta ajanjaksolta on 18,7 miljoonaa euroa.
Pörssilistattuun Aspo-konserniin kuuluvalle ESL Shippingille maksettiin vuosina 2015–2017 kauppa-alustukea yhteensä 14,8 miljoonaa euroa. ESL Shipping on puhtaasti irtolasteja kuljettava varustamo.
Tähän täytyy lisätä vielä valtion maksama tuki merimieseläkkeelle , noin 60 miljoonaa vuodessa. Koska merenkulku ei maksa riittävästi eläkemaksuja joudutaan merimiesten eläkkeitä tukemaan verovaroista kuten myös yrittäjien .
Lähes+60+%+asumistukimenoista+siirtyy+verotta+ulkomaalaisille+sijoittajille.+Caruna+siirtää+sähkönsiirron+voitot+samalla+tavalla+ulkomaalaisille+omistajille.
Peltomaan hinta Varsinais Suomessa jo useissa kaupoissa yli 20000 euroa hehtaari.
Monesti maakaupat ovat verosuunnittelua , keinotekoista tappiota ostajalle , mutta laillista "rahanpesua".
IL: "Kalansavustajalle 300 euron sakot miljoonaluokan tulipalosta Jyväskylän Palokassa"!
Jaahas, taas joku "sipilän tai halla-ahon" sukulainen tai "aarnion kaveri" tai "kokoomuksen keisari"? siis siellä käräjäoikeuden plonti tuomarina? Nuilla on niin kova hinku kusettaa veroeuroja sinne "vakuutuskuoriin" spanjaan ja maltalle, voi helvetti
Poltti yrittäjä konehallin Lapissa ja toinen hotellin.
Vakuutus ja kuluttaja korvasi kaiken.
Koronan isojako jatkuu edelleen. Vanhanen lupasi lisää 10 miljardia talouden voiteluun. Kolme uutta maataloustukea on synnytetty ja merenkululle on saatu lisää tukirahaa Harakan ministeriöstä.
UPM sulki tehtaan ja lisää on menossa kiinni jos ei Vanhanen anna paperiteollisuudelle tukirahaa tuotannon ylläpitoon.
Yrittäjät saavat omat rahansa takaisin.
Se on hyvä juttu.