Kun ikävä häipyy, muuttuuko käsityksesi ikävöintisi kohteesta..

Ei se muuta mut jos toinen on satuttanu
Pahasti niin negatiivinen kokemus toisen käytöksestä itseään kohtaan muuttaa vaikka edelleen ikävöisikin. Voi olla ikävä muttei halua pahaa tekevän ihmisen vaikutuspiiriin enää takas.

Oikeastaan muuttuu kokonaan neutraaliksi. Yhdeksi muiden joukossa.

Ei tietenkään. Eihän hän siitä ihmisenä muutu, vaikka omat tunteeni laimenisivat ajan myötä.

Jos ihminen valehtelee, sen jälkeen muuttuu käsitys. Epärehellinen jättää vain huonon kuvan ja joka kerta kun siitä kuulee, tulee vain vilunväristykset ja inho. Ei sellaista kaipaa mihinkään tai näkyväksi missään.

Hän on ilkeä, inhottava ihminen. Olen onnellinen kun pääsin hänestä eroon!

Kieroilevaa kaveria koskaan kukaan kaipaa. Ehkä jää mieleen vain paskan puhumisesta ja tulee aina mieleen jos sellaista muualla havaitsee. Sellainen on kuva.

Niin siinä käy aina. Koska ihastumiset ovat olleet tavallaan tarpeellisia vain silloin kun olen voinut huonosti. Minulla ei ole ollut tarvetta olla tekemisissä sen henkilön kanssa johon olen ollut ihastunut ja siksi ne aina loppuvat tietyn ajan jälkeen. Kyllä niistä tulee kielteisiä, sillä tavalla etten voi edes kuvitella olevani tekemisissä yhdenkään kanssa sen jälkeen kun ihastuminen päättyy. En näe mitään positiivista hänessä ja ihmettelen miksi edes ihastuin.

Muuttui kun tajusin sepittäneen koko elämänsä. Yhtään totuuden sanaa ei tullut.

Ei tarvitse kuin aamu tulla..;)

Ei, pidän hänestä ja hänenlaisista ihmisistä
https://youtu.be/Cs0upBKec2s
💚🐦