Ei tästä nainen tainnut tulla mitään

Anonyymi

Aika jatkaa eteenpäin. Toiveet ja haavet olivat suuret, mutta todellisuus aivan toinen ja jos järjellä ajattelee, niin ei tämä olisi voinut toimiakaan oikein millään tasolla. Hyvää jatkoa sinulle, jonka varmasti tulet saavuttamaan.. Jätän nämä palstailut tähän.

46

74

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Haaveet mitä haaveita muka oli?

      • Anonyymi

        Mitä yleensä vastakkaisen sukupuolen kanssa nyt on.


    • Anonyymi

      "Jätän nämä palstailut tähän" ja heti on vastaamassa ekaan kysymykseen. Luuseri ja pelle koko aloittaja.😅

      • Anonyymi

        Niin oon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin oon.

        Sä et kyllä palstalla mitään hyvästejä jätä. Ota ny järki käteen!


    • Anonyymi

      En yleensä katso tätä palstaa ja vielä vähemmän kommentoin, mutta heräsin ja yön pimeinä tunteina tulin ajatelleeksi, miksi ihmiset menettävät uskon siihen, mitä he tuntevat toisiaan kohtaan... Jo se, että on joku, jota jää kaipaamaan, on merkki siitä, että toinen on merkityksellinen ja tärkeä, silloinhan se on ollut todellista eikä kuviteltua, edellyttäen että olet oikeasti kokenut jotain hyvää ja kaunista, jota on vaikea unohtaa...

      • Anonyymi

        Niin jos. Entä jos kaikki kokemukset on huonoja kuin itsellänikin. Jokainen kohtaaminen on täyttä paskaa ja voin vain huonosti. Mitään muuta en elämältä toivo että pääsisin tästä totaalisesta huonosta paskasta olotilasta pois omaan ihanaan yksinäisyyteen ilman yhtäkään toista ihmistä, ilman yhtäkään huonoa yhteyttä toisiin ihmisiin. Ne ovat kaikki huonoja, surkeita ja lisää vain pahoinvointia. Elämän kanssa näillä ei ole mitään tekemistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin jos. Entä jos kaikki kokemukset on huonoja kuin itsellänikin. Jokainen kohtaaminen on täyttä paskaa ja voin vain huonosti. Mitään muuta en elämältä toivo että pääsisin tästä totaalisesta huonosta paskasta olotilasta pois omaan ihanaan yksinäisyyteen ilman yhtäkään toista ihmistä, ilman yhtäkään huonoa yhteyttä toisiin ihmisiin. Ne ovat kaikki huonoja, surkeita ja lisää vain pahoinvointia. Elämän kanssa näillä ei ole mitään tekemistä.

        Kuten sanoin, jos et itse usko siihen ja sinulla ei taida ollakaan sitä yhteistä hyvää yhdessäoloa vaan koet olosi siksi paskaksi ja petetyksi kun et saavuta ihmissuhdetta. Voin antaa sinulle neuvon...ajattele ihmisiä hyvällä vain siten voit itsekin saada jotain hyvää. On valtava merkitys sillä, miten olemme vuorovaikutuksessa toisiimme...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin jos. Entä jos kaikki kokemukset on huonoja kuin itsellänikin. Jokainen kohtaaminen on täyttä paskaa ja voin vain huonosti. Mitään muuta en elämältä toivo että pääsisin tästä totaalisesta huonosta paskasta olotilasta pois omaan ihanaan yksinäisyyteen ilman yhtäkään toista ihmistä, ilman yhtäkään huonoa yhteyttä toisiin ihmisiin. Ne ovat kaikki huonoja, surkeita ja lisää vain pahoinvointia. Elämän kanssa näillä ei ole mitään tekemistä.

        Ehkä on nyt hyväkin olla yksin ja miettiä, mikä johti tähän, mutta älä nyt hautaudu sadan vuoden yksinäisyyteen , sillä vaikka kuinka kovettaisit tunteesi ja rakennat Kiinan muuriakin isomman esteen ,ettei vaan kukaan pääse enää lähellesi, niin ehkä täytyy vaan uskon kaveriksi ottaa toivo, että koet rakkautta, sillä kaikesta huolimatta se ei koskaan häviä...ihminen on luotu rakastamaan...järkeilystäsi huolimatta :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä on nyt hyväkin olla yksin ja miettiä, mikä johti tähän, mutta älä nyt hautaudu sadan vuoden yksinäisyyteen , sillä vaikka kuinka kovettaisit tunteesi ja rakennat Kiinan muuriakin isomman esteen ,ettei vaan kukaan pääse enää lähellesi, niin ehkä täytyy vaan uskon kaveriksi ottaa toivo, että koet rakkautta, sillä kaikesta huolimatta se ei koskaan häviä...ihminen on luotu rakastamaan...järkeilystäsi huolimatta :D

        Ihmiset ovat edelleen yksilöitä, ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan. Yhdenkään toisen ihmisen näkemys toisen kokemuksista ei ole koskaan koeuttua fatkaa tai edes fiktiota, se on täysin tyhjä mielipide. Ainoastaan jokainen itse tietää mikä on parasta hänen omalle elämälleen, kukaan muu ei voi sitä tietää. En usko rakkauteen, sellaista ei ole olemassa. Ihminen ei voi lähettää tunteita eikä vastaanottaa niitä, eli rakkaus toista kohtaan voi olla vain teko tai huolenpitoa ja silloin kun ihmiset ovat taaskin yksilöitä ei voida tietää haluaako joku rakkautta vaiko ei. Nämä ovat tälläisiä faktoja mitä ei ohittaa kirjojen ja kuultujen kokemuksien kautta. Kuviteltu rakkaus toista kohtaan voi olla pahinta mitä on koskaan kokenut, näin omalle kohdalla olen kokenut. Jonkun apu on ollut vain kaiken elämän pilanneen alun juurisyy ja sen olisi sitten pitänyt näyttää rakkaudelta. Sitä se ei ollut vaan pelkkää tuskaa ja elämän tuhoamista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiset ovat edelleen yksilöitä, ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan. Yhdenkään toisen ihmisen näkemys toisen kokemuksista ei ole koskaan koeuttua fatkaa tai edes fiktiota, se on täysin tyhjä mielipide. Ainoastaan jokainen itse tietää mikä on parasta hänen omalle elämälleen, kukaan muu ei voi sitä tietää. En usko rakkauteen, sellaista ei ole olemassa. Ihminen ei voi lähettää tunteita eikä vastaanottaa niitä, eli rakkaus toista kohtaan voi olla vain teko tai huolenpitoa ja silloin kun ihmiset ovat taaskin yksilöitä ei voida tietää haluaako joku rakkautta vaiko ei. Nämä ovat tälläisiä faktoja mitä ei ohittaa kirjojen ja kuultujen kokemuksien kautta. Kuviteltu rakkaus toista kohtaan voi olla pahinta mitä on koskaan kokenut, näin omalle kohdalla olen kokenut. Jonkun apu on ollut vain kaiken elämän pilanneen alun juurisyy ja sen olisi sitten pitänyt näyttää rakkaudelta. Sitä se ei ollut vaan pelkkää tuskaa ja elämän tuhoamista.

        Jos jonkun mielestä se että menettää elämässä kaiken terveyttä myöden on rakkautta olisi ehkä hyvä pohtia uudelleen mitä sana rakkaus tarkoittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihmiset ovat edelleen yksilöitä, ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan. Yhdenkään toisen ihmisen näkemys toisen kokemuksista ei ole koskaan koeuttua fatkaa tai edes fiktiota, se on täysin tyhjä mielipide. Ainoastaan jokainen itse tietää mikä on parasta hänen omalle elämälleen, kukaan muu ei voi sitä tietää. En usko rakkauteen, sellaista ei ole olemassa. Ihminen ei voi lähettää tunteita eikä vastaanottaa niitä, eli rakkaus toista kohtaan voi olla vain teko tai huolenpitoa ja silloin kun ihmiset ovat taaskin yksilöitä ei voida tietää haluaako joku rakkautta vaiko ei. Nämä ovat tälläisiä faktoja mitä ei ohittaa kirjojen ja kuultujen kokemuksien kautta. Kuviteltu rakkaus toista kohtaan voi olla pahinta mitä on koskaan kokenut, näin omalle kohdalla olen kokenut. Jonkun apu on ollut vain kaiken elämän pilanneen alun juurisyy ja sen olisi sitten pitänyt näyttää rakkaudelta. Sitä se ei ollut vaan pelkkää tuskaa ja elämän tuhoamista.

        On totta, että koemme rakkauden eri tavalla, mutta siinä mielessä en allekirjoita sanomaasi, että rakkautta ei olisi olemassa. Se voima , mikä rakkaudessa on, oli se sitten minkälaista tahansa, miten koettua, se vie meitä eteenpäin, auttaa ymmärtämään ihmisyyttä inhimillisyyttä, mitä todellakin tarvitaan nyky päivänä. Se on myös epäitsekkäitä tekoja , se on tahtoa hyviin tekoihin, se on selviytymistä yhdessä tai epäonnistumista yhdessä...
        Koska ilman muita ihmisiä ja rakkautta, silloin vasta Ei Olisikaan Mitään!!!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos jonkun mielestä se että menettää elämässä kaiken terveyttä myöden on rakkautta olisi ehkä hyvä pohtia uudelleen mitä sana rakkaus tarkoittaa.

        Ja vielä mitä tulee terveyden menettämiseen ja kuolemaan, me kaikki joudumme luopumaan rakkaistamme, kova paikka ,kokee vihaakin, mutta kun hyväksyy menettämisen, ja että kaikki me joudumme lähtemään täältä kun aika koittaa, niin kuolemassakin rakkaus täyttää sydämen ja lohduttaa surussamme...

        emme voi kun antaa mennä..ja pitää kädestä kiinni...uskoa siihen että menettäminen ei ole lopullista...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On totta, että koemme rakkauden eri tavalla, mutta siinä mielessä en allekirjoita sanomaasi, että rakkautta ei olisi olemassa. Se voima , mikä rakkaudessa on, oli se sitten minkälaista tahansa, miten koettua, se vie meitä eteenpäin, auttaa ymmärtämään ihmisyyttä inhimillisyyttä, mitä todellakin tarvitaan nyky päivänä. Se on myös epäitsekkäitä tekoja , se on tahtoa hyviin tekoihin, se on selviytymistä yhdessä tai epäonnistumista yhdessä...
        Koska ilman muita ihmisiä ja rakkautta, silloin vasta Ei Olisikaan Mitään!!!

        Se on vain sinun mielipiteesi. Itse en tarvitse ketään muita elämääni ainakaan ajatusten muodossa, en tarvitse tunteita, vihaan niitä. Oli tunne hyvä tai huono olevinaan ne sairastuttavat itseni fyysisesti enkä ole niiden ansiosta toimintakykyinen. Mielestäni tunteet sairastuttavat ihmisen pahemmin kuin mikään toinen asia ja niitä ei pitäisi kokea ilman syytä. Täydellinen maailma on itselleni etten tunne yhtään ainoaa tunnetta enkä ajattelisi kuin järkeviä, tunteet pois kokonaan niin se oli kuin lottovoitto, se olisi kuin miljonäärin taivas, se jos jokin olisi itselleni rakkautta. Sitä aina etsin ja kun en löydä rauhaa sielulleni enkä mielelleni niin tukahdutan ne päihteillä ja taas kun nämä tunteet ovat vahvistuneet joudun palaamaan päihteiden maailmaan, en vain kestä niitä oli ne sitten mitä tahansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on vain sinun mielipiteesi. Itse en tarvitse ketään muita elämääni ainakaan ajatusten muodossa, en tarvitse tunteita, vihaan niitä. Oli tunne hyvä tai huono olevinaan ne sairastuttavat itseni fyysisesti enkä ole niiden ansiosta toimintakykyinen. Mielestäni tunteet sairastuttavat ihmisen pahemmin kuin mikään toinen asia ja niitä ei pitäisi kokea ilman syytä. Täydellinen maailma on itselleni etten tunne yhtään ainoaa tunnetta enkä ajattelisi kuin järkeviä, tunteet pois kokonaan niin se oli kuin lottovoitto, se olisi kuin miljonäärin taivas, se jos jokin olisi itselleni rakkautta. Sitä aina etsin ja kun en löydä rauhaa sielulleni enkä mielelleni niin tukahdutan ne päihteillä ja taas kun nämä tunteet ovat vahvistuneet joudun palaamaan päihteiden maailmaan, en vain kestä niitä oli ne sitten mitä tahansa.

        Kun olet huonojen tunteiden maailmassa 24/7 monta vuotta putkeen sitä haluaisi vain kuolla pois. Niin haitallisia ne ovat ainakin itselleni. Päivääkään en ole terve sen jälkeen kun aikoinaan menin terapiaan, siitä jäi niin pahat traumat päälle ettei en ole vieläkään kadonneet. Suoraan sanottuna elämä meni täysin piloille terapian takia. Mitä nyt sitten kun en pysty mitään tekemään? Fyysinen kunto rapistui, mielenterveys meni, ystävät meni, työpaikka meni, kaikki meni jonkun vitun terapian ja tunteiden käsittelyn takia. On se helvetin mukava elää elämää joka ei ole missään tekemisissä enää terveen ja hyvän elämän kanssa. Oli se vain niin hyvä juttu käsitellä asoita joilla ei ollut mitään merkitystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja vielä mitä tulee terveyden menettämiseen ja kuolemaan, me kaikki joudumme luopumaan rakkaistamme, kova paikka ,kokee vihaakin, mutta kun hyväksyy menettämisen, ja että kaikki me joudumme lähtemään täältä kun aika koittaa, niin kuolemassakin rakkaus täyttää sydämen ja lohduttaa surussamme...

        emme voi kun antaa mennä..ja pitää kädestä kiinni...uskoa siihen että menettäminen ei ole lopullista...

        Niin mutta jos olet menettänyt terveyden jonkun täysin turhan takia esimerkiksi terapiassa tunteiden käsittelyn takia niin siinä on aika helvetin kova hintalappu. Silloin kun kyseisestä toiminnasta ei ole pelkkää haittaa kannattaisi laittaa hanskat naulaan ja lopettaa. Vai onko tarkoituskin vain tuhota ihmisten urat, perheet, terveys, siltä se lähinnä alkaa vaikuttamaan ja auttaminen ei olekaan ollut se tarkoitus. Näin olen kokenut kaiken. Ja sitä samaa paskaa se näyttää edelleen olevan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on vain sinun mielipiteesi. Itse en tarvitse ketään muita elämääni ainakaan ajatusten muodossa, en tarvitse tunteita, vihaan niitä. Oli tunne hyvä tai huono olevinaan ne sairastuttavat itseni fyysisesti enkä ole niiden ansiosta toimintakykyinen. Mielestäni tunteet sairastuttavat ihmisen pahemmin kuin mikään toinen asia ja niitä ei pitäisi kokea ilman syytä. Täydellinen maailma on itselleni etten tunne yhtään ainoaa tunnetta enkä ajattelisi kuin järkeviä, tunteet pois kokonaan niin se oli kuin lottovoitto, se olisi kuin miljonäärin taivas, se jos jokin olisi itselleni rakkautta. Sitä aina etsin ja kun en löydä rauhaa sielulleni enkä mielelleni niin tukahdutan ne päihteillä ja taas kun nämä tunteet ovat vahvistuneet joudun palaamaan päihteiden maailmaan, en vain kestä niitä oli ne sitten mitä tahansa.

        Sivusta kommentoin tähän ketjuun ensimmäisen ja viimeisen kommentin. Olet kova jankkaamaan niin en jaksa aloittaa jankkausta kanssasi tästä aiheesta. Pysähdy ja mieti oikeasti , kannattaako sinun palata päihteiden pariin. Sen lisäksi, että tuhoat itsesi, tuhoat läheisiesi elämän. Huumeriippuvaisen aikuisen lapsen äitinä olen seurannut vierestä vuosikausia, mitä on, kun rakas ihminen tuhoaa hitaasti itsensä, eikä häntä voi auttaa kuin korkeintaan maksamalla laskun silloin tällöin. Sinulla on paha olo varmasti, sitä en epäile. Mutta mieti, miltä tuntuu läheisistäsi. En usko, että edes pystyt käsittämään sitä epätoivon ja surun määrää. Ainakaan oma lapseni ei tunnu tajuavan. Pelko ja ahdistus ovat päällä koko ajan. Se on taustalla vaanimassa raittiinakin viikkoina . Jokainen puhelinsoitto pelottaa. Viikonloput ovat painajaista niinäkin viikonloppuina, kun kaikki pitäisi olla hyvin.

        Kokeile päihteiden sijaan liikuntaa, ei sen tarvitse olla luonnossa kävelyä kummempaa. Luonto rauhoittaa. Maailmasta löytyy niitä kauniitakin asioita, kun osaa etsiä ja pysähtyä. Ei päihteitä. Ei kannata. Älä tee sitä itsellesi


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta kommentoin tähän ketjuun ensimmäisen ja viimeisen kommentin. Olet kova jankkaamaan niin en jaksa aloittaa jankkausta kanssasi tästä aiheesta. Pysähdy ja mieti oikeasti , kannattaako sinun palata päihteiden pariin. Sen lisäksi, että tuhoat itsesi, tuhoat läheisiesi elämän. Huumeriippuvaisen aikuisen lapsen äitinä olen seurannut vierestä vuosikausia, mitä on, kun rakas ihminen tuhoaa hitaasti itsensä, eikä häntä voi auttaa kuin korkeintaan maksamalla laskun silloin tällöin. Sinulla on paha olo varmasti, sitä en epäile. Mutta mieti, miltä tuntuu läheisistäsi. En usko, että edes pystyt käsittämään sitä epätoivon ja surun määrää. Ainakaan oma lapseni ei tunnu tajuavan. Pelko ja ahdistus ovat päällä koko ajan. Se on taustalla vaanimassa raittiinakin viikkoina . Jokainen puhelinsoitto pelottaa. Viikonloput ovat painajaista niinäkin viikonloppuina, kun kaikki pitäisi olla hyvin.

        Kokeile päihteiden sijaan liikuntaa, ei sen tarvitse olla luonnossa kävelyä kummempaa. Luonto rauhoittaa. Maailmasta löytyy niitä kauniitakin asioita, kun osaa etsiä ja pysähtyä. Ei päihteitä. Ei kannata. Älä tee sitä itsellesi

        Tämä vielä, kukkahattutädiltä : https://www.youtube.com/watch?v=ixMBJadhIpo


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta kommentoin tähän ketjuun ensimmäisen ja viimeisen kommentin. Olet kova jankkaamaan niin en jaksa aloittaa jankkausta kanssasi tästä aiheesta. Pysähdy ja mieti oikeasti , kannattaako sinun palata päihteiden pariin. Sen lisäksi, että tuhoat itsesi, tuhoat läheisiesi elämän. Huumeriippuvaisen aikuisen lapsen äitinä olen seurannut vierestä vuosikausia, mitä on, kun rakas ihminen tuhoaa hitaasti itsensä, eikä häntä voi auttaa kuin korkeintaan maksamalla laskun silloin tällöin. Sinulla on paha olo varmasti, sitä en epäile. Mutta mieti, miltä tuntuu läheisistäsi. En usko, että edes pystyt käsittämään sitä epätoivon ja surun määrää. Ainakaan oma lapseni ei tunnu tajuavan. Pelko ja ahdistus ovat päällä koko ajan. Se on taustalla vaanimassa raittiinakin viikkoina . Jokainen puhelinsoitto pelottaa. Viikonloput ovat painajaista niinäkin viikonloppuina, kun kaikki pitäisi olla hyvin.

        Kokeile päihteiden sijaan liikuntaa, ei sen tarvitse olla luonnossa kävelyä kummempaa. Luonto rauhoittaa. Maailmasta löytyy niitä kauniitakin asioita, kun osaa etsiä ja pysähtyä. Ei päihteitä. Ei kannata. Älä tee sitä itsellesi

        Yksi päivä kerrallaan, joka aamu aloitat alusta. Selviät tuosta kyllä. Etsi positiivisuutta, kauneutta. Katsele ympärillesi , panosta harrastuksiisi. Itse en olisi selvinnyt ilman rakkaita harrastuksiani. Päihteitä käyttävän läheisen lisäksi on pari muutakin ongelmaa, joihin en itse pysty mitenkään vaikuttamaan ja jotka ovat ajaneet epätoivoisiinkin tekoihin joskus, mm. itsemurhayritykseen. Kukkahattutätejä ei kuitenkaan ilmeisesti ole tarkoitettu kuolemaan, tässä vielä olen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta kommentoin tähän ketjuun ensimmäisen ja viimeisen kommentin. Olet kova jankkaamaan niin en jaksa aloittaa jankkausta kanssasi tästä aiheesta. Pysähdy ja mieti oikeasti , kannattaako sinun palata päihteiden pariin. Sen lisäksi, että tuhoat itsesi, tuhoat läheisiesi elämän. Huumeriippuvaisen aikuisen lapsen äitinä olen seurannut vierestä vuosikausia, mitä on, kun rakas ihminen tuhoaa hitaasti itsensä, eikä häntä voi auttaa kuin korkeintaan maksamalla laskun silloin tällöin. Sinulla on paha olo varmasti, sitä en epäile. Mutta mieti, miltä tuntuu läheisistäsi. En usko, että edes pystyt käsittämään sitä epätoivon ja surun määrää. Ainakaan oma lapseni ei tunnu tajuavan. Pelko ja ahdistus ovat päällä koko ajan. Se on taustalla vaanimassa raittiinakin viikkoina . Jokainen puhelinsoitto pelottaa. Viikonloput ovat painajaista niinäkin viikonloppuina, kun kaikki pitäisi olla hyvin.

        Kokeile päihteiden sijaan liikuntaa, ei sen tarvitse olla luonnossa kävelyä kummempaa. Luonto rauhoittaa. Maailmasta löytyy niitä kauniitakin asioita, kun osaa etsiä ja pysähtyä. Ei päihteitä. Ei kannata. Älä tee sitä itsellesi

        Huumet ovat vain valinta muiden joukossa. Tarpeeksi kauan kun yrittää löytää itseään, sen aidon itsensä ja kirkkaan rauhallisen mielen eikä sitä vain löydy, vaikka onkin tehnyt sen eteen töitä. On liikkunut eikä ole käyttänyt mitään, niin silti vain huono seuraa mukana. Silloin tulee vastaa puntari johon väkisin alkaa alkaa laittamaan vaakakuppiin asioita- jatkaako päihteetöntö elämää mikä ei tarjonnut mitään muuta kuin jatkuvas ja loputonta huonoa, vai edes joskus onnellisen olotilan päihteden parissa. Näitä kun tarpeeksi kauan painottelee keskenään ymmärtää ettei ole yhtä ainoaa syytä jatkaa päihteetöntö elämää, koska se ei milloinkaan näyttänyt niitä hyviä puoli. Silloin ei tosiaan kiinnosta yhtään mitä muut ajattelee, jos itse on joka päivä täysin toimintakyvytön. Sen jälkeen kun kokeilin olla ilman päihteitä en ole pystynyt tekemään yhtään mitään eikä se muuksi näköjään muutu, haluan olla kyvykäs tekemään asioita ja olemaan arjessa mukana ja siksi palaan päihteiden käyttöön enkä enää koskaan kokeile turhaan lopettaa. Ei ole mitään tarvetta enää kokeilla elää täysin turhanpäiväistä ja onnetonta elämää ilman päihteitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huumet ovat vain valinta muiden joukossa. Tarpeeksi kauan kun yrittää löytää itseään, sen aidon itsensä ja kirkkaan rauhallisen mielen eikä sitä vain löydy, vaikka onkin tehnyt sen eteen töitä. On liikkunut eikä ole käyttänyt mitään, niin silti vain huono seuraa mukana. Silloin tulee vastaa puntari johon väkisin alkaa alkaa laittamaan vaakakuppiin asioita- jatkaako päihteetöntö elämää mikä ei tarjonnut mitään muuta kuin jatkuvas ja loputonta huonoa, vai edes joskus onnellisen olotilan päihteden parissa. Näitä kun tarpeeksi kauan painottelee keskenään ymmärtää ettei ole yhtä ainoaa syytä jatkaa päihteetöntö elämää, koska se ei milloinkaan näyttänyt niitä hyviä puoli. Silloin ei tosiaan kiinnosta yhtään mitä muut ajattelee, jos itse on joka päivä täysin toimintakyvytön. Sen jälkeen kun kokeilin olla ilman päihteitä en ole pystynyt tekemään yhtään mitään eikä se muuksi näköjään muutu, haluan olla kyvykäs tekemään asioita ja olemaan arjessa mukana ja siksi palaan päihteiden käyttöön enkä enää koskaan kokeile turhaan lopettaa. Ei ole mitään tarvetta enää kokeilla elää täysin turhanpäiväistä ja onnetonta elämää ilman päihteitä.

        Ja tekosyitä. Hyvin olet onnistunut valehtelemaan itsellesi ettei se huono päihteistä johdu. Mene katsomaan ulkopuolisena raittiina muiden pahojen päihdeongelmaisten elämää ja mieti miksiköhän se on mennyt pilalle kun kaikki sattumoisin käyttävät päihteitä! Ympärilläsi muut ihan oikeasti kärsivät siitä ja paljon. Todella vastuutonta ettet ajattele ihmisiä ympärilläsi. Ammattiapua on myös tarjolla eikä siinä mitään huonoa tai hävettävää ole jos apua hakee! Maailma ei ole sinun napasi ympärillä ajattele oikeasti muitakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja tekosyitä. Hyvin olet onnistunut valehtelemaan itsellesi ettei se huono päihteistä johdu. Mene katsomaan ulkopuolisena raittiina muiden pahojen päihdeongelmaisten elämää ja mieti miksiköhän se on mennyt pilalle kun kaikki sattumoisin käyttävät päihteitä! Ympärilläsi muut ihan oikeasti kärsivät siitä ja paljon. Todella vastuutonta ettet ajattele ihmisiä ympärilläsi. Ammattiapua on myös tarjolla eikä siinä mitään huonoa tai hävettävää ole jos apua hakee! Maailma ei ole sinun napasi ympärillä ajattele oikeasti muitakin.

        Sinä et näköjään tiedä mistään mitään. Näen jatkuvasti päihteiden käyttäjiä ja suurin osa heistä on täysin työkykyisiä vaikka juovat joka päivä, eli siis paremmin heillä menee kuin itselläni ja olen heidän elämästään kateellinen koska kykenevät arjen asioihin normaalisti. Ja eikö tosiaan ole hävettävää, hain apua aikoinaan ja koko elämäni meni täysin piloille jokaista elämän sektoria myöden ja kaiken lisäksi jokainen ystävä jätti siihen paikkaan kun kuulivat lääkkeiden käytöstä. Kyllä sen huomaa jos joku on hakenut ammattiapua, ei sellaisten ihmisten vieressä näköjään pysty edes olemaan kun se kaikki ulkoinen huono tarttuu toisiinkin ja se on sen avun syytä. Kaikki sen huomaa jos taustalla on joku terapia tai lääkkeet eikä ihminen ole se aito oma itsensä, ei kukaan sellaisen lähellä halua olla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä et näköjään tiedä mistään mitään. Näen jatkuvasti päihteiden käyttäjiä ja suurin osa heistä on täysin työkykyisiä vaikka juovat joka päivä, eli siis paremmin heillä menee kuin itselläni ja olen heidän elämästään kateellinen koska kykenevät arjen asioihin normaalisti. Ja eikö tosiaan ole hävettävää, hain apua aikoinaan ja koko elämäni meni täysin piloille jokaista elämän sektoria myöden ja kaiken lisäksi jokainen ystävä jätti siihen paikkaan kun kuulivat lääkkeiden käytöstä. Kyllä sen huomaa jos joku on hakenut ammattiapua, ei sellaisten ihmisten vieressä näköjään pysty edes olemaan kun se kaikki ulkoinen huono tarttuu toisiinkin ja se on sen avun syytä. Kaikki sen huomaa jos taustalla on joku terapia tai lääkkeet eikä ihminen ole se aito oma itsensä, ei kukaan sellaisen lähellä halua olla.

        Huonoja ystäviä sinulla on silloin ollut jos he ovat lääkkeiden tai terapian takia sinut hyljänneet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huonoja ystäviä sinulla on silloin ollut jos he ovat lääkkeiden tai terapian takia sinut hyljänneet.

        Kukaan ei halua lähelleen ihmistä joka on jonkun hoidon alla, koska ne eivät aiheuta mitään muuta kuin negatiivista ja sen muut huomaa. Sellaisen ihmisen vieressä on huono olla, niin se menee. Kaikki sen huomaa ja hylkäävät saman tien, ei sitä tarvitse edes mainita kun jo uudet tuttavuudet sen aistivat ja katoavat samantien.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kukaan ei halua lähelleen ihmistä joka on jonkun hoidon alla, koska ne eivät aiheuta mitään muuta kuin negatiivista ja sen muut huomaa. Sellaisen ihmisen vieressä on huono olla, niin se menee. Kaikki sen huomaa ja hylkäävät saman tien, ei sitä tarvitse edes mainita kun jo uudet tuttavuudet sen aistivat ja katoavat samantien.

        Se on heidän häpeänsä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huonoja ystäviä sinulla on silloin ollut jos he ovat lääkkeiden tai terapian takia sinut hyljänneet.

        Ja koska niistä ei ole mitään muuta kuin haittaa myöskään itse niiden palveluiden ja lääkkeiden käyttäjille, niin ei voi olettaa minkään asian olevan hyvin. Ne sairastuttavat ihmisen niin huonoon kuntoon että ihminen alkaa vihamaan itseäänkin ja haluaa vain kuolla. Eli ei se ihme ole ettei kukaan halua olla lähellä. Tätähän ei ne ihmiset tietenkään ymmärrä jotka eivät ole mielialalääkkeitä suuhunsa laittaneet vaan kuvittelevat niiden auttavan johonkin ja samoin terapian, mutta tosiasia on ettei kummastakaan ole mitään muuta kuin haittaa ja huonoa kun ihminen ei ole se aito oma itsensä vaan joku myrkkyjen ja säteilyjen paska luomus jota kaikki vihaavat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on heidän häpeänsä.

        Miten niin? Se on sen häpeä joka on ollut niin tyhmä että on uskonut kaiken maailman paskaa mitä on tarjottu ja kaiken hinta uskomukselle on tuhoutunut elämä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin? Se on sen häpeä joka on ollut niin tyhmä että on uskonut kaiken maailman paskaa mitä on tarjottu ja kaiken hinta uskomukselle on tuhoutunut elämä.

        Koska ei kukaan muukaan halua sellaisen ihmisen lähelle. Ei kukaan. Silloin se on vain sen yhden ihmisen ongelma kun ei kukaan enää hyväksy sinua ihmisenä. Niin siinä sina käy, tuolla ne tallustaa yksinään pahassa olossa ilman ystäviä useat lihonneina sähköjäniksinä täynnä lääkkeiden keräämää nestettä diabeteksineen ja sydänvaivoineen. Tule tänne ja hae vittu apua, me kyllä autamme sinut tekemään itsemurhan. Onko se suomen terveydenhuollon iskulause, mikään muukaan se ei voi olla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koska ei kukaan muukaan halua sellaisen ihmisen lähelle. Ei kukaan. Silloin se on vain sen yhden ihmisen ongelma kun ei kukaan enää hyväksy sinua ihmisenä. Niin siinä sina käy, tuolla ne tallustaa yksinään pahassa olossa ilman ystäviä useat lihonneina sähköjäniksinä täynnä lääkkeiden keräämää nestettä diabeteksineen ja sydänvaivoineen. Tule tänne ja hae vittu apua, me kyllä autamme sinut tekemään itsemurhan. Onko se suomen terveydenhuollon iskulause, mikään muukaan se ei voi olla.

        Sanaton :'(


    • Anonyymi

      Olipahan mielenkiintoinen yö..joskus sitä herää miettimään syntyjä syviä :) .kiitos aloittelijalle ja kommentoijille...toivottavasti aloittaja et tykännyt huonoa, että keskustelu eteni rakkauteen vaikka olosi taisi olla päinvastainen.

    • Anonyymi

      Mikset sitten vain mene eteenpäin? Miksi kirjoittaa tällaisia nimettömänä kaikkien luettavaksi? Siinä sulle moraalisesti pohdittavaksi.

      • Anonyymi

        Kaikkihan me ollaan nimettömiä...nyt yritän saada unen päästä kiinni...


    • Anonyymi

      Jos tämä olis mulle niin vastaan että kunnolla rikki mennyt ihminen ei jaksa tutustua keneenkään. Elämästä on puuttunut ilo ja turvallisuudentune monen vuoden ajan ja voimat ovat hyvin vähissä. Ihmissuhteet eivät ole olleet moneen vuoteen haaveena, ei kenenkään kanssa. Ihastun ihmisiin todella harvoin ja silloin kun ihastun se on liittynyt omaan pahaan oloon ja ihastuminen on jotenkin helpottanut pahaa oloa. Mutta ihastuminen menee jossain vaiheessa ohi ja loppuu jos oman elämän asiat eivät ole kunnossa. Eikö se ole ymmärrettävää ettei jaksa tutustua, jos itse voi huonosti. Kun elämän perusasiat saa kuntoon ja alkaa voida paremmin niin ehkä sitten on jaksamista muuhunkin. Mutta olen myös hyvin yksin viihtyvä, joten minulle ei ehkä tule enää sellaista tunnetta että haluaisin uuden ihmisen elämääni. Myös se miten rankkaa on ollut vuosien ajan ja niiden vuosien kokemukset saattavat osaltaan vaikuttaa siihen etten halua enää ketään elämääni.
      Henkinen rikkoontuminen menee ohi jossain vaiheessa, mutta fyysinen rikkoontuminen, sairaudet eivät parane koskaan.

    • Anonyymi

      Ethän ole hän ketä kaipaan? Vähän epätoivoinen olo mullakin eilisen jälkeen. Onko teillä ollut parisuhde tai lähellä sitä? Onko vuosia takana ja kuinka paljon? Minulla on ollut onnellison hetki hänen halauksessaan mitä en voi unohtaa jo vuosia sitten. Monia tilanteita joissa tunteet ovat olleet vahvasti läsnä. En halua, että hän luovuttaa jos tuntee vahvasti minua kohtaan niin kuin minä häntä kohtaan. Olethan kertonut tunteesi hänelle? Hän ei, mutta se ei ole vain kivitelmaa, sen aistii. Älä luovuta ennenkuin puhut hänen kanssaan!

    • Anonyymi

      Heh, heh, jätän palstailun tähän ja muutaman tunnin päästä jo taas täällä >> ))

      • Anonyymi

        Se on hyvä 😉


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on hyvä 😉

        En nyt sitten tiedä tekeekö näiden tyhjänpäiväisten provojen lukeminen kenellekään väsyneelle ja hölmölle salaliittoteoreetikolle mitään hyvää... hulluus vaan jatkuu.


    • Anonyymi

      Niinpä niin..

      Hyviä jatkoja myös sinulle.

      Omia polkuja ....🤥

    • Anonyymi

      Harvemmin mitään tulee kun alkaa vieraita ihmisiä haukkumaan jo ennen kun on edes tutustunut heihin. Tai puhuu valheita ja pahaa.
      T:yksi nainen

    • Anonyymi

      Miten niin ei tullut mitään? Onhan meillä jokin telepaattinen yhteys vaikka ei päästykään paljoa puhumaan.

      • Anonyymi

        Tuo kommentti joltain muulta. Täältä ehdoton ei negatiiviselle kommentoinnille


      • Anonyymi

        Ja täällä oon


    • Anonyymi

      Elämä on parasta huumetta. Tunteiden tukahduttaminen johtaa pahaan oloon.
      Päihteet tuhoaa terveyden sekä henkisen että fyysisen.
      Jos olet lopettanut päihteiden käytön, älä aloita uudestaan.
      Jos käytät päihteitä lopeta.
      Juttele oikeassa elämässä sen henkilön kanssa, johon olet ihastunut.
      Todelliset ystävät eivät jätä, jos haluat elää päihteetöntä elämää.

      • Anonyymi

        En ole ihastunut keneenkään. En halua ihastua enkä halua edes kokea tunteita, ne eivät aiheuta muuta kuin pahaa oloa ja ainut keino päästä niistä eroon on huumeet. Toiset eivät ymmärrä kuinka pahasti tunteet sairastuttavat yksilön jos se on yliherkkä tunteille. Niitä ei voi opetella, niihin ei auta lääkkeet eikä terapioista ole kuin haittaa. Ainoa mikä on todellinen apu tunteiden helvetilliseen maailmaan on huumeet ja ne poistavat ne kokonaan. Se olotila ja onnellisuus kun et tunne yhtään mitään on kuin jostain sadusta, sitä ei voi sanoin kuvata. Se on jotain niin täydellistä ja ihanaa, että sen eteen tekee mitä tahansa kun vain saa olla täysin rauhassa ilman tunteiden aiheuttamaan oloa ja siitä johtuvaa jokapäiväistä surua kipuineen ja toisiin ongelmiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole ihastunut keneenkään. En halua ihastua enkä halua edes kokea tunteita, ne eivät aiheuta muuta kuin pahaa oloa ja ainut keino päästä niistä eroon on huumeet. Toiset eivät ymmärrä kuinka pahasti tunteet sairastuttavat yksilön jos se on yliherkkä tunteille. Niitä ei voi opetella, niihin ei auta lääkkeet eikä terapioista ole kuin haittaa. Ainoa mikä on todellinen apu tunteiden helvetilliseen maailmaan on huumeet ja ne poistavat ne kokonaan. Se olotila ja onnellisuus kun et tunne yhtään mitään on kuin jostain sadusta, sitä ei voi sanoin kuvata. Se on jotain niin täydellistä ja ihanaa, että sen eteen tekee mitä tahansa kun vain saa olla täysin rauhassa ilman tunteiden aiheuttamaan oloa ja siitä johtuvaa jokapäiväistä surua kipuineen ja toisiin ongelmiin.

        Kuulostaa siltä, että olet aika koukussa. Sitä nuo huumeet juuri tekee, että mielihyvää ei enää saa mistään muusta kuin huumeista. Millään muulla ei ole mitään väliä...Vaarallinen tilanne. Siinä lähtee aika pian elämä syöksykierteeseen. Huumeet antaa lyhytkestoisen hyvänolontunteen, josta joutuu maksamaan sillä, että oma elämä tuhoutuu. Mukaan tulee rahavaikeuksia, rikoksia, tuomioita, fyysisen ja henkisen terveyden rapistumista, ehkä jopa kuolema yliannostukseen. Usko pois, et halua sellaista elämää itsellesi. Huumeita parempi vaihtoehto on opetella ohjaamaan omaa psyykeä selvin päin. Tunteita saa olla, ne kuuluu elämään. Opettele käsittelemään negatiivisia tunteita ja opettele tuntemaan mielihyvää ilman päihteitä. Aina kun tulee masennus tai ahdistus, kysy itseltäsi miksi koet näitä tunteita. Jos negatiivisia tunteita on liikaa, koeta nähdä asioissa positiivisia puolia. Silloin kun koet iloa tai mielihyvää jostain, niin päätä sukeltaa mielihyvän tunteeseen. Lisää elämääsi asioita, joista koet mielihyvää, poislukien päihteet. Muustakin voi saada mielihyvää. Yksi tärkeä asia on rentoutuminen. Opettele rentoutumaan ilman päihteitä. Tee rentoutusharjoituksia, ja ankkuroi itsesi nykyhetkeen. Siinä muutama ehdotus, toivottavasti näistä on apua.


    • Anonyymi

      Miksi tästä ei tullut mitään? Joskus vaatii aikaa käsitellä tilanteita ja se on helpoin tehdä etäältä. Mitä on ne huonot kokemukset mitä maininnut? Miksi kaipaat ja haaveilet ihmisestä joka on aiheuttanut vaan pahaa mieltä ja onko hän edes koskaan ilmaissut olevansa kiinnostunut jostain kanssasi? Mitä ikäluokkaa AP on?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      67
      6629
    2. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      27
      4283
    3. Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?

      Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei
      Sinkut
      271
      2700
    4. Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti

      Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei
      Kokkola
      26
      2060
    5. MAKEN REMPAT

      Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna
      Suomussalmi
      30
      1588
    6. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      97
      1417
    7. Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan

      5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee
      Ähtäri
      55
      1121
    8. Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille

      Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel
      Hindulaisuus
      304
      1117
    9. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1084
    10. Mulla on kyllä

      Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..
      Ikävä
      39
      1041
    Aihe