Kun odottaa jotakuta tai jotain positiivista tapahtuvaksi, on vaikea olla hymyilemättä ja pysyä paikoillaan. Silloin tuntuu kuin olisit täynnä energiaa puhkuen voimaa ja intoa kaikkialle. Sellainen oikea ja aito Duracell- putkimainen fiilis. Tiedän sen olevan tulossa päälle, hitaasti mutta varmasti. Kun vaan ei osaa olla aloillaan...
Sellainen olen minä nyt. Odottava, latautuva ja taisteluvalmis Duracell- pupu. Jaksaako eräs ihana nainen pysyä vauhdissa tämän rumpalipojan tahdissa? Drrr- drrr-drrr- drrr- druuummm! Ja palikat heiluu! Virtaa on jälleen, taas mennään!
-Yksi Duracell- pupu rumpuaan paukutellen-
Sellainen olen minä nyt. Odottava, latautuva ja taisteluvalmis Duracell- pupu. Jaksaako eräs ihana nainen pysyä vauhdissa tämän rumpalipojan tahdissa? Drrr- drrr-drrr- drrr- druuummm! Ja palikat heiluu! Virtaa on jälleen, taas mennään!
-Yksi Duracell- pupu rumpuaan paukutellen-
Vastaukset 60
Vanhimmat
Olipas vaihteeksi mukava hyvän mielen viesti! 😊
Kivaa iltaa sinulle!
Jaksaa jaksaa : ). Sinun energiasi, ja positiivisuutesi antaa muillekkin virtaa.
Virtaa on kuin pienessä koskessa. Niin kiva odotella tiettyjen palikoiden napsahtelua paikoilleen. Tarvitaan vain riittävästi virtaa tirehtööriltä, mutta sitä on. Ei hätiä mitiä!
Ja taas mennään! Tam-tam-tam-drrr-rrr-rrrr- TAM!
Hauska alotus, hyvin keksitty.
Söpöä :) toivottavasti odotuksesi palkitaan!
Niinpä, mukava viesti. Energiat käyttöön ja yhteyttä naiseen! :)
Juuh, otettu on. Haastavaa välillä, mutta ei mahdotonta🤺
Miksi haastavaa?
Asian muotoilun, yhteydenottotavan, sopivan tilanteen ja aiemman painolastin vuoksi.
🤔
Sivusta
On siis aiempaa historiaa pieleenmenneistä yhteydenotoista. Rummuttelin väärällä tavalla ja väärään aikaan. Ehkä olen oppinut niistä jotakin. Silti pitää olla herkällä jalalla ja miettiä viestiä kahdesta suunnasta ennen sen lähettämistä.
-D-bunny
Ehkä jokin aiempi pieleen meneminen ei johtunut mitenkään susta. Se oli vaan ajoitus. Silloin kun toinen on uponnut niin syvälle johonkin kuiluun ja synkkyyteen niin vaikka sanoisit mitä sen ymmärtäisi siitä mielentilasta väärin tai ei osaisi vastaanottaa sanoja. Ei se oo silloin sun vika vaan on ollut liikaa kipua tekemässä sokeaksi ja kuuroksi silloin. Mulla ainakin kävi joskus niin. Olin liian syvällä huonoissa ajatuksissa. Vaikka hän olisi sanonut mitä se lopputulos olisi ollut vähän samankaltainen. Koska en uskonut. Vain jos olisi tullut kädestä kiskomaan ylös niin se olisi ehkä siinä tilanteessa mennyt toisin. Ja miten olisi kun ei tiennyt missä edes olen, niinpä. Ehkä kaiken oppimisen jälkeen on vaan paljon parempi ajoitus. Jokainen oppii itsestään ja osaa paremmin kasvaessaan. Itsellä ainakin on ihan positiivinen ja iloinen mielentila niin ei oo sellaisia mitään mustia laseja joiden läpi tulkitsisi kaiken väärin. Se auttaa jo paljon 😊
Ihana aloitus😊 Mikä on saanut sinulle aikaan moisen energiapiikin? Hyvä asiahan se on. Tietääkö naisesi aikeesi? Tämä aloittajalle.
Energiapiikki syntyi uudenlaisen tilanteen vuoksi. Lyhyessä ajassa moni asia muuttui, mutta nyt iso osa on palaamassa ennalleen. Paluussa on aina hyvää ja huonoa, silti se antaa mahdollisuuden uuteen. On uusi mahdollisuus tehdä tietyt asiat paremmin. Olen oppinut jotain😊.
Ehkä hän jotain tietää tai aavistaa, mutta en hätäile. Aika näyttää kun tämä suurin mullistuksen pöly laskeutuu.
Mitä olet oppinut? "On mahdollisuus tehdä tietyt asiat paremmin?" Minäkin olen alkanut oppia jotain, suurin ihastuksen vuoristoratamainen lamaannus on alkanut tasaantua syvemmäksi rakkaudeksi. Tiedän että haluan vain sinut. Mitä tarkoitat mullistuksella?
Olen oppinut sen, etten voi kaataa tunteitani toisen niskaan. On annettava tilaa ja ymmärrettävä jos toinen sanoo johonkin ei. Oma vuoristorata opetti jotakin, ja hiukan samalta tuo tuntuu nykyisin itsestäkin: olen tasaantunut ja pidän hänestä suuresti. R- sana on enemmän molemminpuolinen juttu, siksi näin laimeahko ilmaisu. Sitä ei pidä käsittää väärin. Haluan hänet edelleen, fiksummin vain. Toivottavasti😆
Duracell- päristelijä
Onnen ylistystä ja käsien paukutusta...
Jiii- haa-a! Ärsyttääkö positiivinen aloitus?
Kyllä täältä negaakin löytyy kun vähän tonkii.
Höpö höpö...ihan päinvastoin eli ylistys on hyvää tarkoittava asia ja taputus on kannustusta ja kiitosta osoittava. Riemua ja iloa sinulle ja hänelle.❤⭐
Rumpalipojalle🥁 Virtaa päivääsi!
🧡💙🧡
No onhan tuo vähän maanisen kuuloista, sitä se ihastus teettää.
Maanisuus on jo mennyt ohi. Nyt koetan olla jo normaali minä. Mutta onko se normaalia?
Kuukausi mennyt, mutta vieläkin rumpali jaksaa pärisyttää rumpuaan. Vielä hetki, sitten lähtee fanfaari.
Välillä voin rummutella vaikka Wind of Chancesia tai Send me an Angelia Scorppareilta😉.
-Duracell- pupu, jo rapiat 20v. paukutellut, silti vielä jaksaa-
Olet siis joku parikymppinen poju? No ei ihmekään että vielä jaksaa :D
Ei, en ole enää niin nuori. Rapiat parikymmentä vuotta jo paukutellut aikuisten palikoilla, eli ikäkin alkaa jo nelosella. Pakko myöntää, ettei virta enää aivan siihen parikymppisen vauhtiin enää riitä, mutta hyvin kuitenkin.😉
-D- bunny
Kyllä tämä suoli on melkoinen paikka. Kun mies kirjoittaa noin, se saa ihana-vastauksia ja arvostavia kuolauksia osakseen. Jos nainen kirjoittaisi saman, se saisi näiden samojen naisten solvauksia päälleen.
Naiset on naisille susia, se viisaus pitää edelleen.
-D-bunny🐇
Toiset ne kirjoittaa lähinnä itse näitä ylistyksiä itselleen mitä näihin sukupuolittuneisiin kirjoituksiin tulee, mutta ällöttävää naisvihaa täältä kyllä löytyy. Siis voi oksennus ja toiset naiset on joskus niitä pahimpia tässä mylvimisessä.
Mulle tuli iloinen ja energinen olo vaan tuon mielentilakuvailun lukemisesta 😊
Oon huomannut että hyvät tunteet sydämessä on sellaisia mistä saa paljon energiaa. Kun sellainen tunne on vahvasti joskus tullut ja tarttunut kiinni niin se on jäänyt määrittelemään sitä kuka olen. Koska se on sitä energiaa joka itseä liikuttaa. En ole minä ilman sitä. Pitää siis yrittää huolehtia niin tärkeästä asiasta eikä vain yrittää taistella sitä vastaan. Niin sen ajattelen 🙂
Jos maailma olisi siivilä ja ihmiset hiekkaa niin varmaan siihen haaviin jäisi rakkaudenkin takia. Koska kaksi palaa tarttui toisiinsa niin suurella vetovoimalla, ne ei tipahtaneet muiden mukana. Se joka siivilöi näkee että täällä on jotain erikoista ja on hänestä kiinni mitä hän haluaa tehdä. Laittaako ne kulkemaan läpi jostain niitä jalostaakseen koska huomasi että niissä on jotain. Se vetovoima, sitkeyttä. Kuka tietää mutta kyllä se tuntuu sisällä vahvasti että olen yhtä aikaa maailman iloisin, onnellisin ja surullisin että sellaisen ihmisen maailmasta löysin. Yritin etsiä emojia tuolle iloinen/surullinen olotilalle, turhaan 😄
Ja mitä siellä oikeen rummuttelet? 🤔😊Hmm..
Rummuttelen kutsusoittoa: drr-drr- dramm- dramm- ta-tam, ta-tam, dam-di, dam-di daa!
Jospa se puputyttö kuulisi ja siitä tietäisi, että täällä ollaan.
Tuo siiviläteoria on hyvä. Haluan olla yksi niistä sitkeistä kikkareista, jotka jäävät seulan päälle. Jos ei muuten, niin vaikka kiusaksi. Vielä hienompaa, jos putoaa seulatasolta suoraan tietyn naisen eteen. Sellaisella kanimaisella loikalla😄
Duracell- rumpali
Olisi sydäntä lämmittävää tietää että toinen on vielä hereillä. Kutsusoitto voi ehkä toimiakin niin...
Se siiviläajatus selittää ainakin mulle itselleni sitä omaa tunnettani että jotain kaikista oleellisinta olemassaolostani on kiinni hänessä.
Enpä ollut ajatellutkaan tuota että mitä jos se siivilöijä vain ärsyyntyneenä ravistelee kun kaksi ei irtoa toisistaan ja suostu siivilöitymään 😂😂 ehkä yritän olla ajattelematta sitä noin mutta voihan se joskus olla sitäkin. Siis syitä siinä että miksi polku on niin vaikea. Mutta uskon kyllä siihen tarkoitukseenkin. Ja siihen että siivilöijä tietää mitä tekee. Ehkä tietää miten kipeää erottaminen tekee ja testaa kuinka ne selviää siitä ja jos ne selviää päästää ne ikuisesti takaisin yhteen.
Oon myös välillä pohtinut sitä että onko mun sielu tehnyt jonkun lupauksen että en ikinä irrota hänestä tai hukkaa häntä. Välillä tuntuu aika paljon siltä.
Vaikka miestä työ välillä väsyttää,
kiire sekä turha myllerrys ärsyttää,
on naisesta aina mieli lämmin.
Voi joskus äristä turhaan kyllä,
siitä anteeksipyyntö aina varma.
Sinua viereeni tässä kaipaan,
arkeni taistelut kanssani sotimaan.
Rinnallani eteenpäin syöksymään,
ja kohti voittoa yhdessä kulkemaan.
Rummutan ja rummutan,
liekö tarpeeksi sua hehkutan?
Drumm- drummm-da-drum,
runoilen ja kirjoitan.
-D- bunny, jonka patteri tänään jo hiukan tyhjä.
Mikäli tämä on miehen kirjoittama.
Hellyyttävästi kirjoitat naiselle . Hymyilen tälle mielikuvalle itsekseni.
Kyllä ihan aito mies olen,
vaikka kaikenlaista rustailen,
rummutan ja runoilen.
Duracell on latautunut taas
Valitettavasti näin.
Mukava kun on iloinen ja vastaanottava yleisö...
Voin toki heittäytyä totaalinyymiksi vollottamaan kadotetun rakkauden perään. Jos se on tällä palstalla sopivampaa?
Onneks ollaan muuten opittu se että sovitaan aina, ei unohdeta sitä enää 😊 mulle tulee sisälle tosi huono olo ajatuksestakin että enää riideltäisi ilman sopimista. Turhat ärisemiset ei haittaa, joillekin se sopii se väsymyskiukku 😙 Siis siten ettei se herätä mitään negatiivista reaktiota. Vai johtuuko se vaan siitä se ihminen ylipäänsä herättää niin positiivisia tunteita. No kuitenkin 😊
Täälläkin sitä ärsyttävää turhaa myllerystä.
Meillä on koko loppuelämä aikaa saada kaikki järjestymään. Mun sydän on kiinni tässä. Ihan kiinni. Mut älä tahallasi kuumenna liikaa koska muutenkin on vaikea olla... en halua oloani vielä vaikeammaksi 😋 pitäisi varmaan joskus kertoa sulle siihen liittyen joku juttu mistä oon varma että sekin on jokin sielulupaus. Sellainen jota ei saa rikottua vaikka yrittäisi. Tai ehkä menee sit keskustelu vähän raiteiltaan... 🤔😊😁
Miten mylleryksen kanssa menee? Yritä rauhoittaa. Mä kuulen nyt mustasukkaista tivaamista että liittyykö mun outo käyttäytyminen siihen että rakastan vielä -nimi-. Voi että vaan se nimen kuuleminen paljastaa mun koko sydämen koska reagoin siihen liian vahvasti. No, nyt on näin. Tuntuisi niin helpolta nyt antaa vaan romahtaa. Siis sydän huutaa että heitä pari tulitikkua perään ja antaa mennä. Mutta jokin osa mussa stressaa niin paljon siitä että jos kohtalo ei mee oikein. Sen pitää mennä oikein koska 50 vuotta on liian vähän. Sen pitää olla ikuisuus.
Kyllähän myllertystä kestää kun tietä, että jokin tasaisempi vaihe on tulossa. Oli se jonkun henkilön muodossa tai muuten. Nyt on myllerrettävä mukana. Rummun paukuttelu auttaa siinä kivasti😉.
Mutta kerro se sinun sielunlupauksesi hänelle. Sellaisella on varmasti suuri vaikutus häneen. Vahva sanoma tehoaa aina. Joko kuten halusit, tai sitten ei.
D- bunny
Kerron varmasti sen sielunlupauksen. Joskus. Oikealla hetkellä 😊 Ei oo aina niin helppoa kertoa tosi henkilökohtaisia asioita. Pitäisi varmaan pyrkiä sanomaan sellaiset asiat kasvotusten...
No hyvä että kestät 😊 muistaakseni joku täällä palstalla kirjoitti haluavansa elämäänsä vähän vauhtia tms. Kannattaa varoa mitä toivoo... 😄
Mä en jaksa niin paljoa stressata kaikesta omasta mylleryksestä mutta voi että ärsyttää aina jos se häiritsee palstalle kirjoittamista 😂 Mulla on selvästi terveet tärkeysjärjestykset.
Tyyli on tuttu, hahmotehtailijalla vaan hahmot vaihtuu. Kirjoitustyyli ja jopa hahmon luonne on sama, vaikka eri muoto hahmolle haettu. Harmi, jos ei tuosta joku näe läpi.
Ainoa mikä paistaa läpi siis, on ilkikurinen leikkiminen. Eli trollihan tämä on 🙃
En oo ap, mutta todellisuuden läpi näkeminen on jotain jonka saavuttaakseen täytyy olla hullu ja tyytyväinen siihen että on.
Ap ei ole trolli. Haluan vain jakaa ajatuksiani ja tunnefiiliksiäni täällä anonyyminä. Vaihdan "hahmoa"eli allekirjoitusta vain häivyttääkseni jälkiäni. Vain suojatakseni omaani ja hänen identiteettiään.
Kun on intoa täynnä, on kiva revitellä vaikka Duracell-pupuna.
Aloittaja, Duracell- rumpali alias D- bunny
Mi kä v*tun hänen? Esiinnyt milloin kenenäkin täällä m i e s, eikä tämä vammailu mitään harmitonta ole.
Äläs hermostu. Minä esiinnyn vain itsenäni, vaikka vaihdan hahmoa. Se hän on eräs oikea nainen, jonka vuoksi tänne kirjoittelen. Sille en voi mitään, jos joku yrittää omia tekstejäni, vaikka ilmoitan ettei hän ole vihjeiden valossa ole hän.
Duracell
Alkaa tuntua jotenkin toivottomalta, tai ainakin siltä että siivilä heiluu.
Yritin kirjautua facebookiin mutta mun tili on lukittu koska en oo käyttänyt sitä piiiitkään aikaan. Enkä saa avattua sitä koska se ei anna vaihtoehdoiksi kuin koodi sähköpostiin jota mulla ei enää ole tai että lataan kuvallisen henkilötodistuksen. Ja en varmasti anna niille jotain kuvallista henkilötodistusta sinne. Miten paljon mua sitten vituttaa että senkin olisin tehnyt kun todennäköisesti kaikki on harhaa pääni sisällä.
Numeroakaan en enää löydä muttei se mikään yllätys edes ole. Tuntuu kyllä siltä että joku ravistelee. Onneks on ees tää palsta johon voi purkaa ahdistusta aiheesta. Kai tällekin kohta tulee joku error not working.
Hahmotehtailijaksi haukuttu mies näki sitä tiettyä naista eilen. Hetki oli lyhyt kuin perhosen lento lintuhäkissä, mutta sekin latasi tyhjentyneitä akkuja kuin Teslan SuperCharger. Nopeasti, mutta vahvalla virralla.
Viikonlopun aikana lataudun kunnolla, ja ensi viikolla olen taas reippaana rumpalina rumpua paukuttamassa.
Ne oikein soivat palikat ovat rumpalin käsissä. Enää pitää löytää rytmi kohdalleen ja laittaa karnevaali pystyyn😉.
-Duracell-rumpali
Mun mielestä nää hahmot on tosi hyviä, en tajua mitä vikaa niissä muka on 😊
Nyt mullekin tuli iloisempi olo kun joku on saanut langat ja palikat käsiinsä 😊 ehdin jo tässä olla vähän niin kuin sellainen lankakerään sotkeutunut, turhautunut kissa kun mikään ei onnistunut.
Karnevaalia odotellen 😚
Käykö perinteinen runokarnevaali:
Ovella melkein törmäsimme,
sinua maskissa säikäytin,
siinä silmiesi säihkettä ihailin.
Jotain nokkelaa sinulle sanoin,
katsoit olkasi yli hymyillen,
kuvasi mieleeni taas polttaen.
Mielessäni hiljaa huokasin.
-D- bunny
Mietippä karnevaaleille teema valmiiksi ja hankippa asuste sitä varten. Maskit lähtee pois ennemmin tai myöhemmin. Kellä pokka pitää?!
Sinulla ilmeisesti kun noin kiihkeästi asian otat?
Minä voin riisua maskini milloin vain, mutta vain oikealle ihmiselle. Muuten se pysyy.
Duracell- rumpali
Kuulostaa hieman tutulta, paitsi en kyllä sua säikähtäisi minkään maailman maskissa, naamarissa tai muutenkaan 😊 sydän kyllä hyppää kurkkuun muttei mistään säikähdyksestä. Ilosta enemmänkin.
Kuuntelin muuten sitä Send me an angeliä jonka mainitsit. En muistanut koko kappaletta vaikka oon varmasti kuullut sen joskus. Ja se on hassu juttu että oon koko ajan halunnut sanoa jotain neuvoja liittyen kaukaiseen tulevaisuuteen ja siihen mitä intuitiolla siitä ja susta arvaan. Mutten oo osannut muotoilla sitä. Mut se kappaleen loppupuoli sanoo ne neuvot täydellisesti! Promised land kohdasta alkaen. Muista se tulevaisuudessakin. Että ehkä joskus tarvii navigoida pois pimeästä eikä omista silmistä oo silloin hyötyä joten kuuntele sun sydäntä ja luota itseesi. Just sen halusin jotenkin sanoa koko ajan itsekin sulle. Onneksi se kappale antoi sanat 😊 muista tosi vanhana ne neuvot niin hyvin menee. Varmuuden vuoksi muistutan, vaikka nähtävästi universumikin huolehtii muistuttamisesta 😄 mullakin.
Jotain häiritsee nähtävästi nyt kauheesti nää kirjoittelut.
Kyllä se kiva on, jos en säikäytä naista vaan ennemmin säväytän.
Kaukainen tulevaisuus on kaukana, minä koetan pitää tähtäimeni lähempänä. Paluu lähitulevaisuuteen, kenties?
-D- bunny, ikuinen haaveilija?
Onko joskus muka vaikuttanut siltä että säikäyttäisit naisia, en usko 😋😊 Lähitulevaisuus kuulostaa paremmalta. Joo, paluu siihen 😊 Hieman sekavaan lähitulevaisuuteen vai onko meillä suunnitelmaa? Aikakoneautoa tuskin sentään tarvitaan. Terveisin hullu (tiede)nainen joka ei oo keksinyt aikakonetta mutta ikävöi menneisyyttä.
Sanoin vaan kun se tuli niin hyvin siinä kappaleessa sanoiksi mitä joskus pyörii päässä. Jos siitä jotain varmuuden vuoksi tarttuu sun ajatuksiin. 😙
En tiedä kuin yhden tai kaksi tiedenaista parinkymmenen vuoden takaa. Molemmat toimivat kemian alalla. Osuiko edes se? Muut tunnisteet aiemmissa ketjuissa ovat menneet kyllä jo ohi.
Patterijänis
Se hullu tiedenainen oli vaan sellainen sisäinen mielentila että tuntuu ihan tärähtäneeltä kun hankaloitan omaa elämääni niin paljon jonkun palstaharhan tai tunnemuiston vuoksi. Pitäisi varmaan saada ulkopuolikin vastaamaan sitä sisäistä oloa mutten vielä viitsi työntää haarukkaa pistorasiaan.
Joku on nähtävästi jättänyt taakseen aikamoisen listan naisia jotka sitä voisi kaipalla. Se on yks hyvä keino vahvistaa oma harhaisuutensa että katsoo tiesikö toinen kuka sitä kaipaa. Vai onko sillä niin paljon vaihtoehtoja ettei tiedä, tai on jo unohtanut.
Ei siis ollut kemiaa ja tekniikkakin oli väärä?
Niille laseille ei voi mitään jotka saa mutta välillä mietin että ehkä ois jo aika vaihtaa lasit tai vähintään puhdistaa linssit. Kyllähän maailmaa voi katsoa niin että kaikki mitä haluaa aina viedään pois, varmaan se on totta. Mutta mä en silti aio osallistua siihen. Oon pysynyt niin kuin liima ja oon edelleen tässä vaikka kaikki ovet on kiinni ja muurit ylhäällä. Enkö muka ole yrittänyt aina hapuilla takaisin vaikka valot on sammutettu ja ovet paiskattu kiinni ja lukittu. Mistä vaan voi ajatella niin jos haluaa mutta ei musta, kiitos.
Ei niitä naisia mitään liutaa ole. Vain kaksi tiedealalle suuntautunutta on kohdalle sattunut ja molemmat sieltä kemian alalta. Kemiaakin oli, mutta erinäisistä syistä reaktio oli molemmissa lyhytkestoinen. Toinen liuos sisälsi liian vahvaa inhibiittiä, jotta luja valenttinen sidos olisi voinut muodostua.
Minulla ei ole muurit korkealla eikä ovia ole lukittu. Oikealla koputuksella avaan luukun ja katson kuka siellä on. Ovi lennähtää heti karmeiltaan auki, jos hän sinne ilmaantuu. Kaappaan välittömästi syliini ja kannan pesäkolooni😊
Duracell- rumpali
Se on vähän outoa tuo kemia ja sidokset. Toimii välillä kaikkea järkeä ja logiikkaa vastaan, mutta toimii niin kuin toimii. Vahva sidos.
Ei liuta naisia siis mitään haittaa mutta tottakai pitää sit vähän varmistella ettei ole vain yksi jostain liudasta. Ja juosta kovaa jos siltä vaikuttaa, koska omat tunteet on hieman syvempiä...
Kuulostaa just sellaiselta vastaanotolta mitä kaikissa haaveissa toivoisikin 😊 mut vielä kun vaan tietäisi että missä se ovi on. Vai pitääkö koputtaa ikkunaan. Vai heitellä kiviä vai odottaa vai vai vai... en oikeasti ymmärrä mitään. Ehkä et oo kovin helposti ymmärrettävä sen asian suhteen. Oon itsekin miettinyt että tuskinpa itsekään olen kaikista helpoiten ymmärrettävä. Mulla se johtuu varmaan sit siitä iänikuisesta mystisyydestä josta aina kuulen, mitä se ikinä onkaan, että ihmiset kovasti tulkitsee koko ajan. Jos vaihdan edes yhden kuvan johonkin niin tottakai sitä on sit pohdittu niin paljon että mitä se merkitsee että jopa vanhalle mummolle on pitänyt näyttää ja joku ottanut sen suoranaisena vittuiluna itselleen. Paras kai pitäytyä mahdollisimman helposti tulkittavissa asioissa niin niitä ei ylitulkitse kaikki sukulaisetkin.
Sulla näyttää olevan kemia keskimääräistä paremmin hallussa. Fysiikka ja kemia on mun ikuisuuslistalla asioita joista haluun oppia lisää ja lisää. En tiedä tarvitseeko tähän nyt lisätä että siis ihan kirjasta jottei se jää tulkinnanvaraiseksi. Paitsi tietty se vahva sidos ja kemia kyllä kiinnostaa ihan käytännössäkin.
Totta kyllä että ehkäpä muurit on jo molemminpuolisesti aikalailla alhaalla. Mutta silti tuntuu siltä ettei ovea löydy.
Oman tekemisen liiallinen analysointi ulkoapäin katsoen ei johda mihinkään. Minä olen kai liian suoraviivainen edes tekemään niin, tai sitten en vain välitä miten muut sen näkevät.
Kemia ei ole vahvuuksiani, mutta jotain siitäkin on päähän jäänyt eri kouluasteita kolutessa. Sitä kahden ihmisen välistä kemiaa ja yhdisteiden sidoksia haluaisin tutkia erään ihanan ja vetävän naisen kanssa.
Etänä ja syväluotaamalla, kommunikoimalla ja koskettamalla.
Oletko etsinyt sitä ovea oikeasta paikasta? Länsimuuri ei ole sama kuin etelämuuri. Minä tähystelen siellä länsimuurin keskivaiheilla.
Duracell- rumpali
Se on kyllä oikea asenne ettei edes niin välitä miten muut mitäkin tulkitsee. Ja suoraviivaisuus on hyve. Mä huomaan välillä itse monimutkaistavani asioita turhaan miettimällä liikaa.
Ihan hyvin näyttää jääneen päähän sulle se kemia. Musta tuntuu etten muista just kemiasta enää juuri mitään. Kehitän itselleni aina jotain tyhmiä mielenkiinnonkohteita joita haluun ymmärtää paremmin ja just viimeisimpänä oli akut ja patterit ja sähkövirta yms. Ja huomasin itselläni hieman aukkoja just kemian kohdalla.
Voi että sen oven kanssa oikeasti. En varmastikaan oo etsinyt oikeasta paikasta. Jos se ainoa ovi on jossain mihin en edes pääse? Tulee vaan error, ei tunnuksia, tai tunnukset lukittu. Pitää siis edelleen etsiä mutta alkaa kohta tuntua siltä että pyörin ympyrää enkä tiedä enää mistä etsiä. Missä on länsi? Nyt kuulostan siltä että myös maantiedossa on puutteita 😄 Ja miksei tää voi koskaan olla helppoa?
Kommunikoimalla ja koskettamalla tutustuminen kuulostaa hyvältä ja niin mäkin haluan. Ovi missä oot?
Se on kyllä oikea asenne ettei edes niin välitä miten muut mitäkin tulkitsee. Ja suoraviivaisuus on hyve. Mä huomaan välillä itse monimutkaistavani asioita turhaan miettimällä liikaa.
Ihan hyvin näyttää jääneen päähän sulle se kemia. Musta tuntuu etten muista just kemiasta enää juuri mitään. Kehitän itselleni aina jotain tyhmiä mielenkiinnonkohteita joita haluun ymmärtää paremmin ja just viimeisimpänä oli akut ja patterit ja sähkövirta yms. Ja huomasin itselläni hieman aukkoja just kemian kohdalla.
Voi että sen oven kanssa oikeasti. En varmastikaan oo etsinyt oikeasta paikasta. Jos se ainoa ovi on jossain mihin en edes pääse? Tulee vaan error, ei tunnuksia, tai tunnukset lukittu. Pitää siis edelleen etsiä mutta alkaa kohta tuntua siltä että pyörin ympyrää enkä tiedä enää mistä etsiä. Missä on länsi? Nyt kuulostan siltä että myös maantiedossa on puutteita 😄 Ja miksei tää voi koskaan olla helppoa?
Kommunikoimalla ja koskettamalla tutustuminen kuulostaa hyvältä ja niin mäkin haluan. Ovi missä oot?