Kaunis sunnuntaipäivä on.

Osaisikin nauttia niin kuin ennen kuten ihan pari vuotta sitten, en tiedä mihin iloisuus on hävinnyt tai onko tämä vakavampaa masennusta.
Ihan kuin jotain olisi viety pois.
5<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Itsemurha tilastot ovat Japanissa nousseet rajusti. Naisilla ja lapsilla siis Koronan takiakin. :/

Äänestä

Suorittamatta ihan paras tekemättä ansaitakseen, eikö.

Äänestä

Hmm.. Oletko miettinyt syytä, mikä siihen olis voinut vaikuttaa? Masennus on aina vakavasti otettava.

Äänestä
  • Totta puhut. Itse olen joutunut elämään masentuneen arkea. Siitä on hohdokkuus kaukana. Olen siis samaa mieltä, että tuollaiseen tuntemukseen kannattaa puuttua mahdollisimman pian. Mitä pidemmälle masennus pääsee kehittymään, sen vaikeampi sitä on hoitaa. Jotain selvittämättömiä asioita? Suremattomia suruja. Mieti tarkkaan. Itse taistelen jatkuvasti masennusta vastaan.

    Itselleni auttaa liikunta ja ulkoilu. Selvää oli, että lähdin lenkille, kun ei ollut enää liian kylmä. Juuri sopiva -9, eikä tuullut. Lenkillä voi tavata iloa tuottavia hyväntuulisia ihmisiäkin tai saada jopa juttuseuraa. Ei aina, mutta toisinaan onni potkii mukavien ihmisten muodossa. Ja ilmeisesti oma masennukseni on melko hyvällä tolalla nyt, kun pystyin näkemään talvisen maiseman luonnon uskomattomana taideteoksena. Imin talvimaiseman kauneutta, samalla kun hengitin kirpeää pakkasilmaa keuhkoihin hitaasti. Ja sain siitä levollisuutta.

    Aina ei ole ollut tällaista. Ei edes hetkellisesti. Kannattaisi opetella olemaan armollinen itselleen, usein liian kovat/epärealistiset vaatimukset itseään kohtaa pahentaa oloa. Toisaalta ei voi pitkäksi aikaa jäädä "laakereille lepäämään", vaan sitä kamalaa sairautta vastaan pitää taistella. Kaikin keinoin, mikä ei vahingoita itseä.

    Toivon sinulle parempaa oloa ja toipumista! Yritetään saada niistä pienistä valonsäteistä koottua jotain, pienistä jutuista se lähtee ❤️👍

    Äänestä

Sinulla ei sentään ole syöpää

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Osaisikin nauttia niin kuin ennen kuten ihan pari vuotta sitten, en tiedä mihin iloisuus on hävinnyt tai onko tämä vakavampaa masennusta.
Ihan kuin jotain olisi viety pois.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu