Osaisikin nauttia niin kuin ennen kuten ihan pari vuotta sitten, en tiedä mihin iloisuus on hävinnyt tai onko tämä vakavampaa masennusta.
Ihan kuin jotain olisi viety pois.
Ihan kuin jotain olisi viety pois.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itsemurha tilastot ovat Japanissa nousseet rajusti. Naisilla ja lapsilla siis Koronan takiakin. :/
Suorittamatta ihan paras tekemättä ansaitakseen, eikö.
Hmm.. Oletko miettinyt syytä, mikä siihen olis voinut vaikuttaa? Masennus on aina vakavasti otettava.
Totta puhut. Itse olen joutunut elämään masentuneen arkea. Siitä on hohdokkuus kaukana. Olen siis samaa mieltä, että tuollaiseen tuntemukseen kannattaa puuttua mahdollisimman pian. Mitä pidemmälle masennus pääsee kehittymään, sen vaikeampi sitä on hoitaa. Jotain selvittämättömiä asioita? Suremattomia suruja. Mieti tarkkaan. Itse taistelen jatkuvasti masennusta vastaan.
Itselleni auttaa liikunta ja ulkoilu. Selvää oli, että lähdin lenkille, kun ei ollut enää liian kylmä. Juuri sopiva -9, eikä tuullut. Lenkillä voi tavata iloa tuottavia hyväntuulisia ihmisiäkin tai saada jopa juttuseuraa. Ei aina, mutta toisinaan onni potkii mukavien ihmisten muodossa. Ja ilmeisesti oma masennukseni on melko hyvällä tolalla nyt, kun pystyin näkemään talvisen maiseman luonnon uskomattomana taideteoksena. Imin talvimaiseman kauneutta, samalla kun hengitin kirpeää pakkasilmaa keuhkoihin hitaasti. Ja sain siitä levollisuutta.
Aina ei ole ollut tällaista. Ei edes hetkellisesti. Kannattaisi opetella olemaan armollinen itselleen, usein liian kovat/epärealistiset vaatimukset itseään kohtaa pahentaa oloa. Toisaalta ei voi pitkäksi aikaa jäädä "laakereille lepäämään", vaan sitä kamalaa sairautta vastaan pitää taistella. Kaikin keinoin, mikä ei vahingoita itseä.
Toivon sinulle parempaa oloa ja toipumista! Yritetään saada niistä pienistä valonsäteistä koottua jotain, pienistä jutuista se lähtee ❤️👍
Sinulla ei sentään ole syöpää