Lukijan vai oliko se mainostajan mielipide hallituksen nöyryytyksestä on osittain totta. On hyvä miten kissa nostetaan pöydälle vaikeasta asiasta , työehdoista ja minimipalkasta.
Valtamedia on pitkään vaatinut muutosta , mitä Hesarin lukija tai mainostaja esittää , paikallista sopimista jos palkanmaksukyky työnantajalla heikkenee.
Julkishallinto on elänyt velalla jo vuosikymmeniä. Vahvat ammattiliitot kuten Lääkäriliitto ja merenkulun kaikki liitot ovat lakolla saaneet palkkoihinsa reilut korotukset mitkä on valtion velkarahalla jouduttu maksamaan.
Tilanteessa missä työnantajan , valtion palkanmaksukyky heikkenee pitäisi median ideologian mukaan palkkojen joustaa alaspäin , ei suinkaan ylöspäin kuten valtion ja kuntasektorin kohdalla on tapahtunut , valtion ollessa korotuksissa johtava ryhmä.
Hallitusta ja eduskuntaa tosiaan virkamiehet , media ja moni muu toimija nöyryyttää lähes päivittäin , ajamalla vahvasti omien palkkojensa korotusta. Yksityisen sektorin palkkoja vaaditaan leikattavaksi , vaikka he juuri maksavat julkisen sektorin palkat veroillaan. Osoittaa valtavaa röyhkeyttä VM virkamiehiltä vaatia palkankorotuksia itselleen ja leikkauksia heitä elättävien työntekijöiden palkkaukseen. Media vaatii hallitukselta työllisyystoimia , mutta julkishallinnon virkamiehet kieltäytyvät palkkajoustoista millä julkinen sektori voisi työllistää ilman veronkorotuksia.
Korkea verotus on elinkeinoelämän mukaan syy miksi Suomeen ei kannata investoida. Mistä siis johtuu korkea verotus , onko muita syitä kuin kallis hallinto?
Täytyy rehellisyyden nimessä sanoa miten valtamedia on huonosti kertonut mihin verorahat käytetään. YLE ei kerro miten paljon pelkästään sen menoja veronmaksajat kustantaa. Yrityksille maksetaan mitä erilaisempia tukia ja myönnetään verohelpotuksia. Yksin maataloudelle on kehitetty vuodessa kolme uutta tukimuotoa lähes sadan jo olemassa olevan tuen lisäksi.
Olisi hyvä saada kestävyysvaje kuriin ja työllisyys kasvuun . Hallitus ja eduskunta voisi puoluerajoista riippumatta korjata julkishallinnon kalliit epäkohdat ja laittaa yritystuki väärinkäytökset kuriin. Myös julkisen sektorin kulujen kasvun hallinta olisi syytä käynnistää mitä pikimmin , pelkästään VTV johtaja pesetti vaatteitaan hotellissa ison määrän juhliessaan hotelli Kämpissä verovaroilla.
Valtamedia on pitkään vaatinut muutosta , mitä Hesarin lukija tai mainostaja esittää , paikallista sopimista jos palkanmaksukyky työnantajalla heikkenee.
Julkishallinto on elänyt velalla jo vuosikymmeniä. Vahvat ammattiliitot kuten Lääkäriliitto ja merenkulun kaikki liitot ovat lakolla saaneet palkkoihinsa reilut korotukset mitkä on valtion velkarahalla jouduttu maksamaan.
Tilanteessa missä työnantajan , valtion palkanmaksukyky heikkenee pitäisi median ideologian mukaan palkkojen joustaa alaspäin , ei suinkaan ylöspäin kuten valtion ja kuntasektorin kohdalla on tapahtunut , valtion ollessa korotuksissa johtava ryhmä.
Hallitusta ja eduskuntaa tosiaan virkamiehet , media ja moni muu toimija nöyryyttää lähes päivittäin , ajamalla vahvasti omien palkkojensa korotusta. Yksityisen sektorin palkkoja vaaditaan leikattavaksi , vaikka he juuri maksavat julkisen sektorin palkat veroillaan. Osoittaa valtavaa röyhkeyttä VM virkamiehiltä vaatia palkankorotuksia itselleen ja leikkauksia heitä elättävien työntekijöiden palkkaukseen. Media vaatii hallitukselta työllisyystoimia , mutta julkishallinnon virkamiehet kieltäytyvät palkkajoustoista millä julkinen sektori voisi työllistää ilman veronkorotuksia.
Korkea verotus on elinkeinoelämän mukaan syy miksi Suomeen ei kannata investoida. Mistä siis johtuu korkea verotus , onko muita syitä kuin kallis hallinto?
Täytyy rehellisyyden nimessä sanoa miten valtamedia on huonosti kertonut mihin verorahat käytetään. YLE ei kerro miten paljon pelkästään sen menoja veronmaksajat kustantaa. Yrityksille maksetaan mitä erilaisempia tukia ja myönnetään verohelpotuksia. Yksin maataloudelle on kehitetty vuodessa kolme uutta tukimuotoa lähes sadan jo olemassa olevan tuen lisäksi.
Olisi hyvä saada kestävyysvaje kuriin ja työllisyys kasvuun . Hallitus ja eduskunta voisi puoluerajoista riippumatta korjata julkishallinnon kalliit epäkohdat ja laittaa yritystuki väärinkäytökset kuriin. Myös julkisen sektorin kulujen kasvun hallinta olisi syytä käynnistää mitä pikimmin , pelkästään VTV johtaja pesetti vaatteitaan hotellissa ison määrän juhliessaan hotelli Kämpissä verovaroilla.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sinäkö sen kirjoitit?
Kumpa olisinkin mutta valitettavasti en , meinaan oli sen verran iso juttu joskin sisä sivuilla.
Virkamiehen saavutettuun etuun ei voi kajota , velkaa pitää ottaa että Ohisalon ministeriön koirankouluttajalle voidaan maksaa 55000 -60000 euron vuosiansioita.
Yhden koirankouluttajan pelkkään palkanmaksuun tarvitaan 5 vientiteollisuuden työntekijää veronmaksajaksi.
Virkamies hyväksyi Teslan ostoon sadan auton romutuspalkkion 200000 euroa.
Hyvä hallinto siirtää verorahaa yksityisen taskuun sujuvasti.
Paikallinen+sopiminen+ei+ole+mikään+taikasana,+joka+saisi+yritykset+nousukiitoon+ja+osingot+suuremmaksi.
Ohisalon hallinnon koirankouluttajan vuosiansio on 55000 -60000 euroa vuodessa eli lähes 5000 euroa kuussa.
En sanoisi tuota enään pienituloiseksi.
Assi Liikanen työskenteli Brysselissä Suomen Stakesin palveluksessa EU-projektipäällikkönä. Erkki Liikasen mukaan kohu sai alkunsa siitä, että italialainen europarlamentaarikko väitti komissaari Liikasen tekevän yhteistyötä yritysten kanssa.
Jo tuolloin hyväveli- ja naisverkosto järjesti rahallisia etuja toisilleen.
Marin on onnistuneesti jatkanut tuota Liikasen aloittamaa hyväveliverkoston toimintaa.
Suomessa on vaara kasvavasta korruptiosta. Marin on jakanut 30 miljardia rajaa hämärämiehille ja naisille.
Media puhuu korruptiosta idässä , näkemättä meidän hyväveliverkostoa , mitä Italiassa kutsutaan mafiaksi.
En+lue+Suomen+Uutisia+enkä+seuraa+Hommaforumia,+joten+voisitko+perustella+"koirakouluttajan+vuosiansio"+että+mihin+perustuu.+Mistä+forumista+voi+tiedon+oikeellisuuden+tarkistaa?++Vaihtoehtoista+faktaa+ei+pidä+levitellä+eikä+revitellä.
Tässä artikkelissa tulee esille valitettava ero suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten välillä. Ruotsissa innovoidaan ja otetaan riskiä. Suomessa keskitytään lyhyen ajan tuloksen optimointiin. Täten ajetaan alas koko toiminta. Finanssiosaajille on annettu liikaa valtaa. Jos olisivat todellisia osaajia, ajattelisivat yritystä myös pitkällä tähtäimellä. Näyttää olevan helppo temppu syöttää nämä yritykset valtion haltuun. Ruotsalaiset yritykset ovat keskimäärin paljon paremmin menestyneitä kuin suomalaiset. Onneksi Suomessa positiivisia poikkeuksia , kuten Bayer joka yksi suurista yhteisöveron maksajista.
Suomalaisia yrityksiä vaaditaan tuettavaksi että eivät lähde maasta pois , tuo pelko on aiheeton. Harva maa jakaa rahaa yrityksille yhtä avokätisesti kuin Suomi.
Mikään+ei+ole+yksistään+taikasana,+joka+ratkaisee+kaikki+ongelmat,+mutta+jos+sellaista+odotetaan,+voi+ainakin+ottaa+rennosti+tekemättä+mitään.+
"Paikallisen sopimisen ymmärtämiseen ei vaadita juuri älyä. Sen sijaan sen vastustamisen perusteluun tarvitaan paljon mielikuvitusta ja pitkiä lauseita."
Tuossa edellä yksi mutu-mielipide, joka on perustelematonta "trumpilaista vaihtoehto-faktaa" .
Paikallista työsopimusta laadittaessa sopijapuolet ovat yleensä yrityksen henkilöstöpäällikkö (lakiasiantuntija) ja työntekijä, joka ei työlainsäädäntöä tunne.
Usein työsopimukset ovat olleet suullisia, joten riitatilanteissa työntekijä häviää esim. kun työehtoja on työnantajan puolelta heikennetty.
Luottamusmiehet eivät ole pystyneet suullisia työsopimuksia korjaamaan sovitulla tavalla tai siirtämään riitasopimuksia liittotasolle.
Kaikilla työpaikoilla ei edes ole luottamusmiehiä, mikä lienee myös paikallisia sopimuksia vaativien työnantajien toive.
Se ehdotus, että kaikki palkat olisivat julkisia, helpottaisi tuntuvasti paikallista sopimista, jos siihen olisi tarvetta. Paikallisessa sopimisessa tulisi aina turvata heikomman osapuolen, eli työntekijän oikeudet. Nyt näin ei ole.
Suomi on liittynyt Euroopan Unioniin, joten joudumme maksamaan EU:lle euroja ja saamme EU:lta monenlaista tukirahaa (erityisesti maatalousyrittäjät) sekä elvytysrahaa. Olemme nähneet miten Brexit on toteutunut ja minkälainen ahdinko siitä Britannialle on seurannut. Sitä samaa Suomi ei tarvitse.
Euroopan Unioniin liittymisessä on ollut sekä hyviä että huonoja puolia. Kansa äänesti liittymisen puolesta että sillä mennään.
Suomi on ottanut ulkomaan velkaa vuosien saatossa erilaisiin tukiin yrityksille ja maataloudelle. Joidenkin arvioiden mukaan verotuet ja suorat yritystuet ovat olleet jopa 10 miljardia vuodessa.
Tärkeintä on se, mihin velkarahaa käytetään, eli onko verotus ollut tasa-arvoista ja oikeudenmukaista? Onko velkarahaa käytetty ostovoiman kasvattamiseen, jotta suomalaisilla olisi varaa ostaa suomalaisia tuotteita, etenkin jos vienti ei vedä.
Onko toimeentulotuki riittävä, vai leipäjonotko sitä puuttuvaa perusturvaa paikkaavat? Ovatko tuloerot kasvaneet kilpaa suuren valtionvelan kanssa?
Luottamusmiehen ei tarvitse pystyä muuttamaan sitä, mitä on sovittu.
Työsopimusta solmittaessa on usein sovittu työehdoista vain suullisesti. Valitettavasti. Kun työnantaja heikentää työehtoja esim. pidentämällä työaikaa yksipuolisesti - työehdoista neuvottelematta, tai ei maksa ylityökorvauksia, kuten oli suullisesti sovittu, niin suullinen sopimus on lähes mahdotonta todistaa oikeaksi ilman kirjallista sopimusta, sen tietävät luottamusmiehet.
Ilmeisesti sitä ei tiedä henkilö, joka toteaa: "Luottamusmiehen ei tarvitse pystyä muuttamaan sitä, mitä on sovittu."
Mahdollista paikallista sopimista varten tulee työsopimuslaki päivittää ja työehtosopimuksissa tulee olla minimipalkat ja ylityörajat sekä täsmälliset ylityökirvaukset ynnä muut ehdot. Työehtosopimusten ja työlakien tulee olla helposti tulkittavia, jotta myös työntekijät, jotka eivät ole opiskelleet työlainsäädäntöä, osaavat tulkita ja tehdä työsopimuksiaan.
Työlaissa pitää olla minimiehdot, joista ei saa poiketa. Kaikesta sen yli menevästä pitää saada sopia.
Lakiin on helppo kirjoitaa, että vain kirjalliset sopimukset ovat voimassa. Yksi lause eikä tarvita mitään luottamushemmoja kerjäämään huomiota.
Suurin osa yrityksistä on yhden tai kahden ihmisen yrityksiä. Luottamushemmo on taakka.