Tästä on 17 vuotta ja vieläkin hän pyörii mielessä.. Miksi siitä tunteesta ei pääse yli. Se, etten saa puhua asiasta kenenkään kanssa, enkä ole voinut selvittää omia tunteita sinua kohtaan, enkä selvittää asioita välillämme.. Vaikka oltiin nuoria, ja meillä oli lyhyt suhde, se oli yksi tärkeimmistä. Ikävä on. Olin niin ujo tyttö ja pelkäsin, että sinä, komea nuori mies satuttaisi minua, en uskaltanut jatkaa kanssasi. Uskoin liikaa yhden tarinoita, vaikka luultavasti ne oli valhetta. Ja pahoitin mielesi ja omanikin. En tiedä... Minua häiritsee, kun en tiedä miten voit? Mitä kuuluu? Haluaisin pyytää edes anteeksi, että pelkäsin, en uskaltanut heittäytyä. Löysin ehkä numerosi, mutta en tiedä haluatko kuulla musta mitään. Niinku biisi kuuluu siitä on kohta 7300 päivää... Halaisin jos voisin, olisi helpompi tietää, jos et halua kuulla musta mitään... Mutta sama pelkuri taidan olla vieläkin... En saa koskaan tietää, jos en kysy....
Kauheeta kun on tunteiden vanki.
Anonyymi
1093
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen mies ja samoja aatteita minulla. Voisinkohan olla kaipaamaasi mies?
Ja voisitko antaa jonkin tunnisteen jonka vain minä tiedän?
Jos olisit niin, tiedät että olimme samassa ammattiopistossa.
Ja sulla on nykyään tatuointi..
Jos jotain sanoo forever yours.. Tai kohtaaminen time out-paikassa..
Ei sano mitään. Eikä ole tatuointeja .. :/ muuten olisi sopinut
Harmi.
https://www.iltalehti.fi/mieli/a/35ba9856-cde0-4e79-b700-720d44c750c8
Neverever friends
Voi kun olisin ollut rohkeampi silloin...
Mitä itse ajattelisit jos joku ottaisi vuosien jälkeen yhteyttä? Olisko se hyvä vai huono asia? Otan kyllä takkiin kaiken, mieluummin, kuin eläisin epätietoisuudessa. T. Ap
ps. Jos tunnistat ittes näistä: samaan aikaan amiskasta, että forever yours tatuoinnista ja time outista, olet sata varmana juuri se mies. Jolta haluan pyytää anteeksi, etten ollut tarpeeksi rohkea ja harmittaa kun en tiedä mitä ois voinu tulla tai olla tulematta, meistä. Jos asia olisi ollut tosiaan niin, että sillä olisi ollut joku selkeä syy.. Eikä vain pelkoni..
Sulla on aina paikka mun sydämessä... Näitpä tämän tai et. Joku päivä rohkaistun ja sillon se varmasti on myöhäistä... Ikuisesti kiitollinen ainakin siitä, mitä meillä oli..