Tätä palstaa lukiessa hirvittää, miten yleistä haluttomuus pidemmissä, jo vuoden kestäneissä suhteissa on. Olen löytänyt juuri muutama kuukausi sitten ihanan miehen, jonka kanssa seksi luistaa todella hyvin. Seksuaaliset tarpeemme tuntuvat ainakin toistaiseksi olevan kohdallaan. Kumpikin saa aina kun haluaa tai oikeastaan molemmat haluavat yhtä aikaa. Näin sen kuuluukin olla. Terve ihminen pitää seksistä ja sen tuomasta ihanasta mielihyvästä. Haluaisin tietää, miten kumppanin saa pysymään intohimoisena. Ei siihen tosin varmaan ole mitään ihmereseptiä olemassa. Olisi kuitenkin mukavaa kuulla niiltä, joiden suhde on toiminut, mitä he ovat seksielämänsä eteen tehneet, vai ovatko tehneet mitään.
Seksiä on vielä paljon
loppuuko se
41019
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Elikkäpäs seksihän tulee varmasti vähenemään tai ainakin toisen mielestä sitä ei jossain vaiheessa ole tarpeeksi.Tärkeintä onkin kaikenlainen hellänä pitäminen,etenkin naisen.Ja mielikuvituksen käyttö.Etenkin lapsen syntymän jälkeen on meillä pitänyt käyttää mielikuvitusta jo pelkän ajan saamiseksi toisilleen.(nyt ei siis puhuta vauvasta joka nukkuu koko ajan,vaan jo isommasta lapsesta joka nukkuu kuitenkin vanhempien kanssa samassa huoneessa.)Paljonhan se on omasta halusta kiinni,kuinka jaksaa nähdä vaivaa mutta yleensä kynttilät toimii ja vaikka hyvä viini jos tykkää.Nainen ja jopa mies voi pukeutua seksikkäisiin alusvaatteisiin.Lelujakin kannattaa käyttää ja olla siis rohkea.Kannattaa muistaa se että arki astuu kaikkiin suhteisiin mutta se mitä siitä arjesta tekee on molemmista kiinni.Meillä muuten minä naisena olen se joka tarvii seksiä enemmän mutta kerta viikkoon on tarpeeksi ajatellen kaikkea mihin aikaa ja voimaa arkena kuluu(työt,pyykit,ruoanlaitto yms.,vievät yllättävästi aikaa vaikka molemmat osallistuvat.)
me ollaan oltu yhdessä 22 vuotta, ollaan nyt 42v. ja 43v. Seksi jutut ovat aina sujuneet..se meidät varmaan ekaksi yhdistikin, että hommat pelais molemmin puolin. Toki silloin oltiin väsyneitä,kun lapset pieniä ja silloin vain elämä vei eteenpäin. On ollut avioeron uhkaakin, kun toisen työ vei kaiken ajan ja ei enää oltu niin läheisiä, mutt nyt taas kaikki on hyvin. ollaan nyt avoimempia kuin nuorena, kokeillaan uusia juttuja, leikitään leluilla ja nauretaan, nautitaan...elämä on ihanaa nelikymppisenäkin...
Kiva kuulla, että on niitäkin, joiden suhde toimii vielä myöhemminkin. Silloin jaksaa itsekin uskoa, että se voi myös omalla kohdalla olla mahdollista. Itse ainakin haluaisin suhteen, joka on vielä myöhemminkin kaikin tavoin tyydyttävä.
Minusta tuntuu että nyt reiluna nelikymppisenä se seksielämä vasta alkaa maistumaankin. Itselläni on vahva tunne että en enää halua pääasiallisesti olla äiti vaan nainen ja miehellenihän se sopii.