Pankkien lattioita eivät enää asiakkaat kuluta. Ainakaan pienituloiset. Pankkisalit kumisevat tyhjyyttään. Pari-kolme tuntia päivässä, silloin tällöin, pankki on auki ja tällöin kassalle on pitkä jono. Jopa niin pitkä, että eläkepäivänä ikäihmiset jonottavat kadulla, korona-aikana. Ystävällisesti pankista oli vanhuksille tuotu kadulle, räntäsateeseen muutamia tuoleja, istumapaikkoja.
Miten tähän on tultu? Pankkien strategia on taata tuottojen kasvu ja pankin osakkeisiin sijoittaneiden osingot.
Asiakaspalvelu on siirretty itsepalveluksi nettiin. Tosin monella ikäihmisellä ei ole nettiosaamista eikä digipalveluja, mutta eihän se ole pankin murhe. Pankki ei ole mikään sosiaalilaitos eikä hyväntekeväisyyttä. Niinpä osuuspankki-ryhmä ja Nordea tahkoavat noin miljardin euron tuloksen per ryhmittymä.
Olipa kerran pankkikriisi. Valtio esti pankkiryhmittymien konkurssin, paitsi säästöpankkiryhmän, joka jaettiin muille pankkiryhmille myös postipankille. Tuohon aikaan vielä oli valinnanvaraa: Yhdyspankki, Kansallis-osakepankki, Säästöpankki, Postipankki... Postipankki oli kannattava, mutta sen toiminta lopetettiin, joten jäljelle jäivät osuuspankit ja liikepankit sekä "typistetty" säästöpankki-ketju. Useiden eri pankkien välinen kilpailutilanne takasi aiemmin asiakkaille hyvän palvelun.
Asiakaspalvelu oli "vanhoina hyvinä pankkiaikoina" pankeille KUNNIA-ASIA. Pankkien konttoreita oli myös muutaman tuhannen asukkaan kunnissa -useitakin eri pankkeja. Joka pankissa oli useita pankkitoimihenkilöitä. Tilisiirrot olivat ilmaisia, kk-maksuja ei ollut. Säästötileille maksettiin korkoa, noin 4 % ja korkeakorkoisille tilille vielä enemmän. Pankit tekivät tuolloinkin voittoa, eivät yli miljardia euroa vuodessa kuten nykyään esim. Nordea ja Osuuspankki-ryhmä (johon Pohjola on yhdistetty).
Palvelujen puuttuessa ja jäljelle jäävien kallistuessa, häviäjiä ovat IKÄIHMISET, joilla ei ole nettiyhteyksiä eivätkä voi käyttää pankkien digipalveluja, mutta maksavat erittäin isoja palvelumaksuja, jotka on hinnoiteltu voittojen maksimoimiseksi. Ikäihmiset joutuvat jonottamaan kassapalveluja jopa kadulla. Kaikenlaiset hakkeroijat ja epärehelliset, jotka tietävät tilanteen huijaavat ikäihmisiä, jotka eivät ymmärrä digitalisoitujen palvelujen väärinkäyttömahdollisuuksia. Ikäihmisiltä kiristetään pankkitunnuksia ja salasanoja jopa heidän henkeään uhkaamalla.
PIENITULOISET, joilla ei ole varaa hankkia tietokoneita, liittymiä ja maksaa kalliita kuukausimaksuja. Myös pienituloiset maksavat kassa- ynnä muista pankkipalveluista isoja summia vuosittain. Eikä niitä vähennetä bonuksista.
Pienituloiset eivät saa asunto- tai muita pankkilainoja 0-korolla, vaan joutuvat hankkimaan pikavippinsä vähintään10 %:n korolla pikavippimarkkinoilta.
Pankkien palvelut, esim. perunkirjoitukset, lakipalvelut ynnä muut, ovat erittäin kalliita, jopa kalliimpia kuin yksityisissä lakitoimistoissa. Varakkaiden pankkipalvelut vähennetään pankkien maksamista bonuksista, joten pienituloiset maksavat pankkipalveluista moninkertaisen hinnan.
Kuka on hyötyjä?
Pankkien miljardien eurojen tuloksista hyötyvät pankkien omistajat, joille maksetaan tuloksen mukaisia osinkoja, mutta myös erilaisten sijoitustilien omistajat. Pankkien bonuksista hyötyvät kaikki hyvätuloiset.
Mistä pankkien miljardien voitot syntyvät?
Digitalisointi ja sitä seurannut itsepalvelu netin kautta on lopettanut pankkitoimihenkilöiden työt lähes kokonaan. Pankista saa palveluja vain jonottamalla ainoalle kassahenkilölle tai varaamalla ajan pankista (netin kautta helpoimmin). Kiinteistötoiminta lisää tulosta, kun pankkien toimitiloja ei tarvita vaan ne myydään tai vuokrataan.
Osuuspankin tulosta tukee ilmeisesti pankkitoiminnan ja vakuutustoiminnan yhdistäminen. Pohjola-ryhmä on osa osuuspankki-ryhmää ja osuuspankista saadut bonukset pienentävät Pohjolaan tehtyjä vakuutusmaksuja. Joten osuuspankin asiakkaiden kannattaa ostaa vakuutus Pohjolasta.
Pitäisikö Suomessa on valtionpankki, YHTEISÖPANKKI ?
Pienituloiset, joilla ei ole nettiyhteyksiä, voisivat saada tarvitsemiaan pankkipalveluja YHTEISÖPANKISTA kohtuuhintaan. Myös välttämättömiin pankkipalveluihin voisi saada toimeentulotukea. Yhteisöpankin asiakkaat saisivat tarvitessaan, ylivelkaantuneiden velkaneuvontaa ja velkasovitteluun päässeet korottomia lainoja valtion takaamana. Yhteiskunnan finanssilaitos voisi ohjata myös asuntopolitiikkaa. Korottomia, valtion takaamia asuntolainoja myönnettäisiin pienituloisille ja uusille alueille, johon kunnat (tulevaisuuden maakunnat) suunnittelisivat elinkeinoja ja rakentaisivat kunnallistekniikan, esimerkiksi (dementiakyliä dementikoille). Sosiaalietuudet ohjattaisiin yhteisöpankkiin, jossa myös sosiaalietuuksien hakemisessa neuvottaisiin, joten sosiaalitukien alikäyttö poistuisi. Kelan toiminta on valtakunnallista, "yhteisöpankki" toimisi paikallisesti parempia, yksilöllisiä pankkipalveluita tarvitseville, mutta erityisesti pienituloisille ja vanhuksille, joita määrä kasvaa.
Miten tähän on tultu? Pankkien strategia on taata tuottojen kasvu ja pankin osakkeisiin sijoittaneiden osingot.
Asiakaspalvelu on siirretty itsepalveluksi nettiin. Tosin monella ikäihmisellä ei ole nettiosaamista eikä digipalveluja, mutta eihän se ole pankin murhe. Pankki ei ole mikään sosiaalilaitos eikä hyväntekeväisyyttä. Niinpä osuuspankki-ryhmä ja Nordea tahkoavat noin miljardin euron tuloksen per ryhmittymä.
Olipa kerran pankkikriisi. Valtio esti pankkiryhmittymien konkurssin, paitsi säästöpankkiryhmän, joka jaettiin muille pankkiryhmille myös postipankille. Tuohon aikaan vielä oli valinnanvaraa: Yhdyspankki, Kansallis-osakepankki, Säästöpankki, Postipankki... Postipankki oli kannattava, mutta sen toiminta lopetettiin, joten jäljelle jäivät osuuspankit ja liikepankit sekä "typistetty" säästöpankki-ketju. Useiden eri pankkien välinen kilpailutilanne takasi aiemmin asiakkaille hyvän palvelun.
Asiakaspalvelu oli "vanhoina hyvinä pankkiaikoina" pankeille KUNNIA-ASIA. Pankkien konttoreita oli myös muutaman tuhannen asukkaan kunnissa -useitakin eri pankkeja. Joka pankissa oli useita pankkitoimihenkilöitä. Tilisiirrot olivat ilmaisia, kk-maksuja ei ollut. Säästötileille maksettiin korkoa, noin 4 % ja korkeakorkoisille tilille vielä enemmän. Pankit tekivät tuolloinkin voittoa, eivät yli miljardia euroa vuodessa kuten nykyään esim. Nordea ja Osuuspankki-ryhmä (johon Pohjola on yhdistetty).
Palvelujen puuttuessa ja jäljelle jäävien kallistuessa, häviäjiä ovat IKÄIHMISET, joilla ei ole nettiyhteyksiä eivätkä voi käyttää pankkien digipalveluja, mutta maksavat erittäin isoja palvelumaksuja, jotka on hinnoiteltu voittojen maksimoimiseksi. Ikäihmiset joutuvat jonottamaan kassapalveluja jopa kadulla. Kaikenlaiset hakkeroijat ja epärehelliset, jotka tietävät tilanteen huijaavat ikäihmisiä, jotka eivät ymmärrä digitalisoitujen palvelujen väärinkäyttömahdollisuuksia. Ikäihmisiltä kiristetään pankkitunnuksia ja salasanoja jopa heidän henkeään uhkaamalla.
PIENITULOISET, joilla ei ole varaa hankkia tietokoneita, liittymiä ja maksaa kalliita kuukausimaksuja. Myös pienituloiset maksavat kassa- ynnä muista pankkipalveluista isoja summia vuosittain. Eikä niitä vähennetä bonuksista.
Pienituloiset eivät saa asunto- tai muita pankkilainoja 0-korolla, vaan joutuvat hankkimaan pikavippinsä vähintään10 %:n korolla pikavippimarkkinoilta.
Pankkien palvelut, esim. perunkirjoitukset, lakipalvelut ynnä muut, ovat erittäin kalliita, jopa kalliimpia kuin yksityisissä lakitoimistoissa. Varakkaiden pankkipalvelut vähennetään pankkien maksamista bonuksista, joten pienituloiset maksavat pankkipalveluista moninkertaisen hinnan.
Kuka on hyötyjä?
Pankkien miljardien eurojen tuloksista hyötyvät pankkien omistajat, joille maksetaan tuloksen mukaisia osinkoja, mutta myös erilaisten sijoitustilien omistajat. Pankkien bonuksista hyötyvät kaikki hyvätuloiset.
Mistä pankkien miljardien voitot syntyvät?
Digitalisointi ja sitä seurannut itsepalvelu netin kautta on lopettanut pankkitoimihenkilöiden työt lähes kokonaan. Pankista saa palveluja vain jonottamalla ainoalle kassahenkilölle tai varaamalla ajan pankista (netin kautta helpoimmin). Kiinteistötoiminta lisää tulosta, kun pankkien toimitiloja ei tarvita vaan ne myydään tai vuokrataan.
Osuuspankin tulosta tukee ilmeisesti pankkitoiminnan ja vakuutustoiminnan yhdistäminen. Pohjola-ryhmä on osa osuuspankki-ryhmää ja osuuspankista saadut bonukset pienentävät Pohjolaan tehtyjä vakuutusmaksuja. Joten osuuspankin asiakkaiden kannattaa ostaa vakuutus Pohjolasta.
Pitäisikö Suomessa on valtionpankki, YHTEISÖPANKKI ?
Pienituloiset, joilla ei ole nettiyhteyksiä, voisivat saada tarvitsemiaan pankkipalveluja YHTEISÖPANKISTA kohtuuhintaan. Myös välttämättömiin pankkipalveluihin voisi saada toimeentulotukea. Yhteisöpankin asiakkaat saisivat tarvitessaan, ylivelkaantuneiden velkaneuvontaa ja velkasovitteluun päässeet korottomia lainoja valtion takaamana. Yhteiskunnan finanssilaitos voisi ohjata myös asuntopolitiikkaa. Korottomia, valtion takaamia asuntolainoja myönnettäisiin pienituloisille ja uusille alueille, johon kunnat (tulevaisuuden maakunnat) suunnittelisivat elinkeinoja ja rakentaisivat kunnallistekniikan, esimerkiksi (dementiakyliä dementikoille). Sosiaalietuudet ohjattaisiin yhteisöpankkiin, jossa myös sosiaalietuuksien hakemisessa neuvottaisiin, joten sosiaalitukien alikäyttö poistuisi. Kelan toiminta on valtakunnallista, "yhteisöpankki" toimisi paikallisesti parempia, yksilöllisiä pankkipalveluita tarvitseville, mutta erityisesti pienituloisille ja vanhuksille, joita määrä kasvaa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
https://yle.fi/uutiset/3-11153345
Palveluhinnat nousevat, vaikka tililtä on 0-korko ja hoidan itse netin kautta pankkipalvelut itsepalveluna.
Minun mielestäni on hyvä, kun jokainen itse maksaa siitä palvelusta, mitä käyttää. Muussa tapauksessa kustannukset maksavat myös ne, jotka eivät niitä aiheuta.
Ne eivät palveluista maksa, joiden palvelumaksut vähennetään bonuksista.
Palvelujen hinnat nousevat koko ajan, vaikka hoidat itse palvelut netissä.
Koska ei ole pankkien välistä kilpailua, palveluhinnat nousevat jatkuvasti pankkipalvelujen heikentyessä, kun henkilökuntaa ei ole.
Pankkeja ajetaan konkurssiin ylhäältä järjestetään asiakkaita ulos. Pankkien on kielletty maksamasta korkoa jotta raha siirtyy osake markkinoille. UUSI normaali EU pankki korvaa kohta kaiken rahaliikenteen.
Tätä tulee, kun kahvinporoistaennustaja päättää ryhtyä liikkeenjohdon konsultiksi pankkialalle :D
Ei julalau...
Minä en ainakaan mene sellaiseen pankkiin, joka tekee hommat kalliisti.
Palvelua haluavat maksakoot itse sen palvelun.
Krista Mikkonen on jo ajan hermolla, autolainan voisi ottaa valtion kassasta jos ostaa teslan. Hieno ajatus, eritoten jos laina olisi Arhinmäki-tyyppinen mitä ei tarvitse maksaa takaisin.
https://www.hs.fi/talous/art-2000007749374.html
Pohjola sanoo irti koronavakuutuksia, jottei tarvitse maksaa koronan aiheuttamia tappioita. Ja miksi niitä korvaamaan, kun veronmaksajat korvaavat valtion budjetista. Toisin sanoen, vakuutuksistaan vakuutuksenottajat, yritykset, ovat maksaneet (turhaan) Pohjolalle, joka on osa Osuuspankki-ryhmää.
Kerikka oli ajan hermolla aikaisemmin.
Pankit tekevät liiketoimintaa. Eihän kahvilakaan myy tuoteitaan halvemmalla kuin mitä itse niistä maksaa.
Valtion Tesla ei ole yhtään halvempi rahoitukseltaan kuin pankkien rahoittama. Voi olla jopa kalliimpi. Merkittävin ero on se, että sitä ei maksa itse.