Tyttö on nyt ollut viikon ilman tuttia (1v8kk). Ennen nukahti kiltisti omaan sänkyynsä, mut nyt on joka ilta huutanut "Äitii, äitii" ja itkee kovasti aina siinä samalla. Tiedän et tuttia ei kuuluis antaa takaisin jos siitä kerran on jo luovuttu. Mieli tekisi silti ja miettisi sitten vaikka kesän jälkeen uudestaan siitä luottaisiin. Mitä mieltä olette?
Muuten vois antaa tytön huutaakin, mut isoveli herää ja sitten huutaa molemmat. (nukkuvat kyllä eri huoneissa). Kun menen siihen sängyn viereen seisomaan ja vähän taputan niin tyttö kyllä hiljenee. Ja pysyy hiljaa vaikka vaan seison siinä vieressä. Onko minusta tullut tutin korvike?
Muuten vois antaa tytön huutaakin, mut isoveli herää ja sitten huutaa molemmat. (nukkuvat kyllä eri huoneissa). Kun menen siihen sängyn viereen seisomaan ja vähän taputan niin tyttö kyllä hiljenee. Ja pysyy hiljaa vaikka vaan seison siinä vieressä. Onko minusta tullut tutin korvike?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Meillä tehtiin niin että kun tyttö luopui tutistaa jäin aina "nukuttelemaan" lasta hetkeksi...voisit kokeilla laittaa peittoa lapselle päälle ja nätisti ja hiljaa puhua että nyt nukutaan.
kun nukkuu yläkerrassa (itkuhälytin valmiudessa yötä päivää) niin jää sinne kyllä ihan hiljaa (että äiti ehtii alas). Ja saattaa mennä 15 min ennen kuin se huuto alkaa. Sitten siellä vieressä saa seisoa puolikin tuntia. Muuta ei tartte tehdä kun seisoa, mut mun hermot ei riitä seisoa "yksin hiljaa pimeässä" niin kauan. No äsken kävin peittelemässä uudestaan ja kun alas tulin niin huuto alkoi. Huusi aina välillä ja välillä kuunteli että tehoaako. 10 min tais mennä ja nyt nukkuu. Tais olla vähän väsynytkin.
Tossa "puhumisessa" on se huono puoli että tyttö alkaa sitten kysymään "Iskä? Iskä?" Siinähän ei ole mitään järkeä että me molemmat siellä ollaan tai käydään vuorotellen sen mukaan kumpaa tyttö kysyy. Esikoinen ei tainnut olla näin "hankala", tosin tuttikin jäi poi aiemmin.
ei tietenkään kauaa ettei sitten virkisty siitä!
Lapsi hakee lohtua ja turvaa sinusta, kun ei ole tuttia. Onko hänellä muita unikavereita? Rätti, nalle tms. tai sitten tutti takaisin. Minun kolmesta vekarasta vain vanhin söi tuttia ja hän oli sitäkin kiihkeämpi sen kanssa. Kiusasin joskus 5v, että meinaatkos kouluun mennä tutti suussa. Se oli kotona piilossa ja vain minä äiti sain nähdä neidin tutteilut. Mummut ja muut ei tienneet koko asiasta. Hammasraudat tytöllä sitten oli teini-iässä rankaisuna äidin pehmoilusta. Muutenkin oli kyllä ahdas suu, etten tiedä oliko tutti ainoa syy hammasrautoihin.
antaa tytölle pehmoisen nuken kainaloon. Silti huuteli vielä äitiä. Pelkään kans tota hammasjuttua.. Mut mietin silti et kun tyttö sylkee sen kyllä pois suustaan kun on nukahtanut. (Kuuluu meinaan sellanen ropsaus et tippuu lattialle.)
Se korkeintaa 30 min kun se sitä "tuttia tarttee" ei varmaan pilais vielä niitä hampaita? Päivällähän se ei tuttia tartte enkä aikoisi antaakaan vaan jäis aina sinne sänkyyn odottamaan. Oiskohan ihan tuhoon tuomittu ajatus? No nyt tyttö jo nukkuu huudoista huolimatta mutta huomenna sitten taas.
Mun omia hampaita on kumilenkeillä "muotoiltu" vaikken ole koskaan syönyt tuttia..
antaa tuttia takaisin. Sehän merkkaa sitä että itkemällä saa mitä haluaa. Joku muu unikaveriksi. Meillä meni kaks viikkoo itkussa, sit loppu.
Mut kun tyttöhän ei enää pyydä sitä tuttia. 4 ekaa iltaa sitä kovasti kyseli mut nyt on jo unohtanut. Nyt huutelee vaan äitiä.
Eikä meillä kyllä muuten onnistu toi et itkemällä saa mitä haluaa, päinvastoin. Annoin tosiaan sille nyt nuken kainaloon, katotaan miten sen kanssa sujuu.
Olen itsekin ehkä kuitenkin enemmän sitä tuttia vastaan, mut kun se oikein huutaa siellä niin ei jaksais illalla enää "tapella" neidin kanssa.
Mulla on 3 lasta ja jokainen on jättänyt tuttinsa sitten kun ovat olleet siihen itse valmiita. Tosin tutin vierotus on tapahtunut pikkuhiljaa eli se oli enää vain nukahtamista varten ja sen jälkeen se meni piiloon. Sitten se löytyi taas uni-aikaan. Nuorin oli jo täyttänyt 3v. kun ostin uuden, mutta väärän värisen (pojalle punaisen) tutin. Hän ei sitä huolinut ja tutti hommat jäi siihen ihan kivuttomasti.
Minun periaatteenani on ollut että meillä ei tarvitse itkeä, eikä yö unia menettää pelkän tutin takia. Kyllä jokainen lapsi tutista luopuu, kunhan on siihen valmis.
Kellään pojistani ei ole ollut hammasrautoja, vaan päinvastoin tosi nätit hampaat.
Mutta tietenkin se on jokaisen oma asia minkälaisen stressin tutista ottaa. Mutta itse en vielä kiirehtisi tuon ikäisen kanssa, jos se nukkumiseen vaikuttaa.
Yhteishyvän sivuilla taitaa olla jotain vinkkejä asiaan.
Hyvät jatkot kuitenkin.
Pikkuhiljaa on luovuttu. Tuttia ei lopuksi käytetty kun öisin. Ja syyksi tohon poisottamiseen koitettiin tota yhteishyvän juttua et leikattiin tutista imuosa pois ja tyttökin ymmärsi et rikki. Mä nyt yritän kuunnella vielä toisen viikon tota "huutoa" , kun niin monet sanoo että sen ajan se kestää. Jos ei sittenkään "hiljene" niin harkitsen sitten tota tuttia.
http://www.yhteishyva.net/index.cfm?doc=2559
>Kai tähän joku ratkaisu löytyy.
Juuri edestakaisin vekslaus on pahinta!
Nyt viikossa lapsi on jo melkolailla tottunut tutittomuuteen, mutta ottanut uuden tavan juoksuttaa teitä. Minä kävisin aina pari kertaa peittelemässä ja sanomassa hyvää yötä ja sitten enää kuiskaisin ovelta että nyt nukutaan, hyvää yötä. Aiheuttaa varmaan ensin huutoa, mutta loppuu kyllä kun huomaa ettei toimi. Haluaa vaan seuraa. Voi jättää vaikka pienen yövalon, jos se auttaisi..?
toi käyminen ehkä toimis jos tosiaan neiti olis sitten edes vähän aikaa hiljaa, mut kun se huutaa niin et isoveli herää ja sitten huutaa isoveli jo niin paljon että neiti ei rauhotu millään. No neiti on nyt jäänyt ilman tuttia. Ja nämä pari viimistä yötä on nukahtanut ilman huutoa, joskus vaan meinaa usko itseensä loppua kun toinen vaan huutaa.
Yövaloa en uskalla laitaa kun on pieni epäilys että sitten se neiti ei nuku lainkaan tai huutaa ainakin kahta kauheemmin. (Pimeässä kun ei aina näy kun äiti hiipii huoneesta pois ;) musta on tullut jo fbi-agenttia parempi hiipijä)