että sä elät hetkessä ja tunteella sillä tavalla, että sun tunteet tulee esiin jos jokin muistuttaa sinua siitä mitä aikaisemmin on tapahtunut. Sä et pohdi niitä muuten, se ei ole sinulle ominainen tapa. Lapsenomaisuus sussa on se miksi elät hetkessä. Jos sä et ymmärrä jotain näkemääsi sä et pohdi sitäkään, vaan sä katselet varovasti mitä sun ympärillä tapahtuu, mutta vaikeat kokemukset nostaa heti päätään sun mielessä jos jokin siitä muistuttaa. Sulla ei ole sitä tarvetta että kokemaasi pitäisi käydä läpi ja ehkä juuri siksi "asioiden toisto" on se mikä saa sut pois tolaltasi yhä uudestaan. Sä pidät suoraviivaisesta vuorovaikutuksesta, koska sellaista sä ymmärrät.
Sä olet sellainen
Anonyymi
13<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jeesus tulee myös sinun elämään jos annat vaan luvan.
Voisikohan mitenkään muisti vaikuttaa siihen jos ei kerta kaikkiaan kykene muistaa edes mikä päivä on kyseessä tai esim ei välttämättä muista koti reittiä tai ei hetkittäin muista omien perheen jäsenten nimiä tai ei välttämättä ole mistään tietoinen vaikka se hetki olis vain viisi minuuttia sillon tällöin että ei välttämättä muista ihan kaikkea ja se saattaa ehkä vähän pelottaa kun ei muista asioita joita todellakin pitäisi muistaa mutta kuitenkin muistaa sen tutun ja turvallisen menneisyyden jolloin ei ollu mitää ongelmia löytää kotiin eikä unohtunut yhtään mikään nimi tai esimerkiksi lempi biisit tai sitten bändit joista on aina tykännyt niin ei aina muista nimiä ja se hetkittäinen muistelu varmaan johtuu siitä että päässä on silloin täysin tyhjää nyky hetkestä jolloin ihminen väkisinkin päätyy juttelee siitä minkä muistaa. Onneksi minun rakkaus on sen verran ymmärtäväinen minua kohtaan jopa eron jälkeen ettei anna tehdä minun niitä asioita joita en ikinä omissa järjissäni tekisi. Mä olen onneksi muistanu hänelle sanoa niitä huonoja kavereita joita en voi edes sietää niin vaikkapa minun mieli ei aina muista että mitä pahuutta kukin on vuosien varrella tehnyt minulle niin paljon etten niiden ihmisten kanssa halua olla missään vaiheessa tekemisissä niin silloin mun oma rakas ymmärtää että jos yritän saada yhteyttä niihin joita en oikeesti voi sietää nii silloin olen täysin pihalla nykyhetken muistoista jolloin muistan vain ne menneet hyvät ajat jolloin vastuu on silloin annettu mun omalle rakkaalle estää minua keinoja kaihtamatta pitämästä yhteyttä niihin henkilöihin. Muuta en pyydä kuin sen etten ikinä tekisi mitään mikä on vastoin kaikkia mun periaatteita. Muisti voi ajoittain sekoittaa mun kykyä toimia järkevästi ja sen takia toivon että kukaan ei ikinä muistuta minua todellisuudesta mutta ei myöskään anna minun toimia väärin
Toivottavasti voisin unohtaa myös tunteet mun nykyistä rakasta kohtaan. Olisin onnellinen jos unohtaisin hänet kokonaan.
Miksi haluat unohtaa mut rakas
Ja tämä analyysi oli tarpeellinen syystä että..?
Hakkeri yrittää aivopestä mua.. vuodesta toiseen. Krrooh.
Joo,niin on.
Lähes kaikki tiällä muistuttoo vuoan menneistä.
Mutta ,aionkin männä mökille aina niin paljon kuin mahdollista, silloin tällöin kotona sitten kaupungissa olen.
Katsos , kun samanlaista elämöö on ympärillä, oli sitten blondi, brunette, tai mikä neitsyt hyvänsä.
Muutennii omanlainen elämä ollut niin pitkeen, ja kaikesta huolimatta uskon ja ,no , Toivonkin että miullä on vielä parempookin edessä.
Rupean vaikka tekömään kirjoo, se on miun puheissa jo toistakymmentävuotto.
Rakastan ja olen rakastanut elämöö, j8skus se on murrettu niin piloille ja kuoliaaksi, että voi nääs.
Lisäominaisuus minussa on ikävä kyllä äidin perintöä.
En odota sen muuttuvan.
Se on mahdotonta.
Enkä kaipoo apua, se on viärin pyytee mu7lta
kuin liäkäriltä.
Eikä kuka tahansa liäkäri kelpoo, näitä on nähty.
Mutta , j8kseenkin sanoakseni, niin 8len iältäni keski-,ikäinen.
Jo, vaikka se olisi tavallisesti vaikka yhdeksänkymmentä.
Vähän liian pitkälle , juu , tiedän mutta ikäiseni näköinen olen.
Tai voin olla vanhempikin , tuntuu ainakin itsestä siltä.
Sairaana tai ei.
Mutta en halua yhdenkään kärsivän minusta.
Pidä sä pääs kiinni.
Noin voi hyvinkin olla, mutta ymmärräthän että muut eivät välttämättä ole samanlaisia. Toisille voi olla hyvinkin tärkeää prosessoida kokemuksiaan, ja myös kommunikoida vähemmän suoraviivaisella tavalla, jolloin joskus tahditonkin töksäyttelysi voi aikaansaada hämmennystä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa metakognition avulla analysoidaan käyttäytymismalleja ja etsitään toimivampia.
Sä siis triggeröidyt.
Muista että tuo on vain sun oma olettamus / "diagnoosi" mikä ei ole sama kuin fakta.
Mielestäni aloitus pätee moneen ihmiseen. Ellei peräti meihin kaikkiin?
Saatana perkele muistan joka liikkeen sanan