mut raiskattiin reipas kuukausi sitten ja nyt selvis että oon raskaana!!!!! ei prkl tämä on jo liikaa. kihlatultani saan tukee mutta on tämä sille paha paikka... minä odotan jonku muun lasta.
oon aina vastustannu aborttia, mutta nyt... enää en tiä mitä pitäis tehdä, en oo vielä päässy yli ite raiskauksestakaan... ja kuitenki tuntuu, että minun lapsihan tämäkin on, isä vaan on mulkero. ei se lapsen vika oo! voi apua!
onko mulla kohtalotovereita?
oon aina vastustannu aborttia, mutta nyt... enää en tiä mitä pitäis tehdä, en oo vielä päässy yli ite raiskauksestakaan... ja kuitenki tuntuu, että minun lapsihan tämäkin on, isä vaan on mulkero. ei se lapsen vika oo! voi apua!
onko mulla kohtalotovereita?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sinä olet kyllä vaikeimmassa mahdollisessa tilanteessa mihin tämän aiheen tiimoilta voi joutua. Olen samaa mieltä että ei se lapsen vika ole jos isä on mulkero. En ole kohtalotoveri millään lailla, muuta osoitan kyllä sinulle ja kihlatullesi mitä vilpittömimmät ihailuni jos päätätte lapsen pitää kaikesta huolimatta.
Voimia teille toivotan. Varmasti jo yksin raiskausksessakin on ollut ihan tarpeeksi kestettävää, ja lapsi ehkä tulee aina muistuttamaan sinua siitä, mutta ei se tapahtuma varmasti muutenkaan unohdu. Ja olen ihan varma siitä että lastasi tulisit joka tapauksessa rakastamaan, ja että hänkin ansaitsee oikeuden elää.
On sinulla otsaa mennä sanomaan tuollaista!
Raiskatuksi tulleella naisella on JO oma kulta joten hänen ei ole tosiaan pakko pitää tuntemattoman taikka puolitutun ( jos asia on niin )miehen lasta vastoin tahtoa.
Tämä sotii ihmisoikeuksia. Ei ole kyse VAIN syntymättömän lapsen oikeuksista vaan MYÖS äidin oikeudesta päättää tehdä abortti jos haluaa.
Aborttiin päättyminen raiskauksen vuoksi on oikeutettua, sehän tapahtui vastoin äidin omaa tahtoa.
Ei se tuleva lapsi ole vielä varsinaisesti vauva vaan alkio tai sikiö riippuen abortin ajankohdasta.
Mielestäni raiskatuksi joutuneella naisella on riittävän painava syy tehdä abortti vailla omantunnontuskia koska hän on JO sitoutunut omaan kultaan jonka kanssa aikoo perustaa aikanaan perheen. Mikäli ymmärsin oikein.
Lopettakaa jeesustelut tekopyhät: Ei ole naisen vika kun hänelle tehtiin suurta vääryyttä kajoamalla häneen, ruumiiseen. Hänen koskemattomuuden rikkominen on RIKOS.
Lapsen olisi syytä syntyä toivottuna ja odotettuna eli lapsi on rakkauden hedelmä !
Pidä sinä raiskatuksi joutunut nainen vaan pääsi ja oikeuksistasi kiinni. Ajattele oman kultasi kannalta!
Ap, raiskattu, ei ollut 100% abortin puolella. Hän mieti vielä pitääkö vai ei, pitäminenkään ei tutnunut ihan mahdottomalta (ymmärrän täysin että se olisi vaikeaa).
Ensimmäinen vaastaaja osoitti vaan kannustavan kommentin ja sympatiaa pitämisen puolesta. Ei käskenyt pitämään.
Ja sinusta abortti on ainoa oikea vaihtoehto jos raiskauksesta on kyse. Mikään muu ei tule kysymykseenkään. HALOOO???
Ap:lle tämä lapsi on kuitenkin osa häntä itseäänkin, vaikka isä olisikin "mulkero". Sitä sinä et huomioinut lainkaan. Ei ole kyse jostain oliosta, vaan puoliksi ap:n perimää kantavasta yksilöstä.
Koita nyt sinäkin ottaa se järki käteesi. En sano että pitäminen olisi oikein. Tai abortti olisi oikein. Sen päättäköön ap. Älä sinäkään väitä että abortti olisi ainoa vaihtoehto, niin kun ei ole.
Voimia ap:lle!
Ymmärrän toki, että mielipiteitä tämän asian tiimoilta on monenlaista, tässä tapauksesa kahdenlaista. On joko abortin kannalla tai sitä vastaan.
Tarkoitukseni ei ollut yllyttää ap. tekemään aborttia. Taisin ottaa aika voimakkaasti kantaa asiaan koska en vain voi käsittää miten joku nainen suostuu pitämään lasta vaikka lapsen isä on raiskaaja. Vielä vähemmän ymmärrän jos raiskaaja ei ole ennestään tuttu tai sitten on mutta ellei ap:lla ollut mitään tunteita tekijää kohtaan ( esim. ihastuminen tms.)vaan raiskaus tapahtui täysin vastoin uhrin eli ap:n tahtoa.
Raiskaushan on rikos. Lapsen teko PITÄISI tapahtua rakkaudella molempien tahdosta. Se kunnia olisi kuulunut ap:lle ja hänen kihlatulleen.
Anteeksi vaan mutta raiskaajan lapsen pitäminen on absurdia koska muuten raiskausta ikään kuin hyväksytään, samoin seuraukset = lapsi jota ei odotettu syntyvän.
Se menee yli ymmärrykseni!
..tavallaan oikeassa. mutta. jos asia olisi noin mustavalkoinen, olisin jo lompsinut klinikalle.
raiskaajaa en ole nähnyt enkä tiedä kuka se mahtaa olla, ehkä hyvä niin, mies on sanonut tappavansa sen kun saa olinpaikan tietoon... sen mielestä väkivalta on ratkaisu.
musta tuntuu päivä päivältä enemmän, että en voi tehdä aborttia. tuntuu se kuitenkin aika järjettömältä pitää raiskaajan lapsi muistuttamassa minua koko loppuelämäni ajan. mutta kuitenkin... ei sitä osaa selittää.
mieheni luonnon päälle ottaa se että tämä on ensimmäinen lapsemme ja se ei ole hänen oma. hän on sanonut että hän kasvattaa sen yhtä suurella rakkaudella kuin omatkin lapsensa tulee kasvattamaan.
jotenkin tuntuu vain niin pahalta, ei se terapia auta yhtään. tuntuu vaan, että olenko valmis saamaan lapsen... ja se pelottaa , että mitä sille sitten kerron kun se kysyy isästään??
En tiedä mitä sanon vielä tuohon. En paljoakaan. Olen jo sanonut sanottavani.
En mahda sille, että otan tapahtuneen ( raiskauksen ) henkilökohtaisesti koska olen itsekin nainen ja äiti. Ottaa sydämestä ajatella sinun pitävän rikollisen lasta.
Yritä ajatella nyt enemmän järjellä kuin tunteella vaikka se tuntuisi kuinka vaikealta.
Minusta olisi sinun ja kihlattusi kannalta parempi, että teet nopeasti ratkaisun vaikkakin vaikean, eli abortin sitten haet ammattiapua työstääksesi tapahtunutta ja ...
Päästyäsi asian yli voit kihlattusi kanssa kääntää uuden sivun elämässänne ja tehdä YHTEISEN lapsen - rakkaudella -.
Tiedän, että haluat lapsen mutta mieti vielä kerran, haluatko lapsesi elävän elämänsä tietoisena miten hän sai alkunsa?
Puistattaa ajatus..anteeksi äskeinen.
Kerron nyt totuuden miksi olen voimakkaasti abortin kannalla tässä tapauksessa koska tulin itsekin n. 15v sitten raiskatuksi. Tekijä tosin oli tuttu mutta kuitenkin se tapahtui vastoin tahtoani. Tein abortin enkä katunut sitä päivääkään. Ainakin abortoitu lapsi olisi säästynyt taakalta ja mahdollisesti häpeältä taustastaan johtuen.
Löysin kuin löysinkin ihanan miehen jolle aloin pian odottaa lasta.
Nyt kun katson kouluikään ehtinyttä lastani, tunnen ylpeyttä kun pystyin saamaan elämäni hyvin järjestykseen.
Mieti vielä Jenna, jooko?
Ei minun mieliksi vaan itsesi ja kihlattusi vuoksi...
Suonet anteeksi, unohdin sanoa vielä, että abortin teko raiskauksen vuoksi on laissa hyväksytty!
Eli sinulla ei ole syytä potea hirveää omantunnontuskia. Se ei varmaan kuitenkaan estä sinua masentumasta toimeenpiteen jälkeen. Mutta saat siihen apua toipuaksesi siitä.
Aika parantaa haavat, sanotaan. Uskon, että ajan myötä näet koko jutun uudella tavalla, pystyt paremmin tarkastelemaan tapahtunutta objektiivisesti. Nyt et siihen kykene kun tunteet ovat pinnalla..
Teko on raiskaajan oma häpeä, ei sinun.
Olisi eri asia jos teet abortin silkasta mukavuuudenhalusta ( liian nuori, opinnot kesken yms. ),tietysti.
Itse kai tiedät parhaiten ja ratkaisuhan on sinun. Vaikka lapsi onkin raiskauksen aikaan saannos, niin onhan siitä tavallaan puolet sinun.
Minulla ei ole sinulle antaa ratkaisuja suuntaan eikä toiseen...toivotan vain voimia.
Ottamatta kantaa siihen, kannattaako aborttia tehdä vai ei, haluaisin kuitenkin kertoa mielipiteeni lapsen taustaan liittyen.
Jos tosiaan olet niin vahva, että päätät pitää lapsen, niin en sinuna koskaan kertoisi lapselle totuutta hänen taustastaan. Kaikkea ei ole pakko tietää, kaikkea ei aina kannata kertoa. Ainakaan minä en tahtoisi tietää tuollaista omasta taustastani.
Sinulla on todella upea mies rinnallasi Jenna, en voi muuta sanoa. Kyllä te selviätte tuosta. Minullekin tuli mieleen, että on varmasti vaikea kertoa lapselle miten hän on saanut alkunsa. Ei varmaan ole tarpeellistakaan?
Koulutytön äidille, olen pahoillani että sinäkin olet joutunut kokemaan vastaavaa. Mielestäni nuo todella tiukat mielipiteesi osoittavat kyllä, että tuo on jättänyt sinuun jälkensä, ehkä vielä katkerammat kuin jos olisit silloin valinnut sen toisen vaihtoehdon. Etkö voi hyväksyä sitä, että joku toinen päätyisi toisenlaiseen valintaan, varsinkin kun hänellä on vielä kihlattunsa täysi tuki auttamassa eteenpäin asian kanssa.
Nyt en puutu enää enempää jennan tapaukseen vaan sanon olleeni tosi tyytyväinen tekemääni ratkaisuun kun päädyin aborttiin. Tiesin heti sen rikoksen tapahduttua etten ikimaailmassa halua synnyttää rikollisen lasta.
En ole päivääkään katunut sitä vaan olisin katunut tosi, tosi kovasti jos olisin tehnyt abortin tavattuani raiskauksen jälkeen ihanan miehen jolle odotin lasta !!
Okei, annetaan jennan tehdä rauhassa päätös minkä katsoo parhaaksi mutta älä väitä, että muka kadun sitä etten pitänyt raiskaajan lasta !
Salli minun nauraa...
adoptio? miltä kuulostaa vaihtoehtona?
vauvasi varmasti tahtoo elää ja syntyä. hoivaa häntä hellästi syntymään asti ja anna hänet sitten rakastavaan perheeseen jos et itse voi tai halua häntä pitää. adoptio on kaikista epäitsekkäin ja paras vaihtoehto jos et voi pitää lasta. uskon että myöhemmin tapaaminen onnistuu ja sinä voit pitää lapseen yhteyttä hänen toisena äitinään jos niin tahdot.
Hei älkää nyt viitsikö.. Eikö lapsi kuuluisi olla rakastavaisille lahja, eikä todellakaan rikoksen tulos? Toki voi ajatella, että lapsella on oikeus elää, mutta järki käteen. Sinulle Jenna, onhan lapsessa puolet sinua, mutta silti. Eikö raiskaus ole tarpeeksi hirveä teko, eikä siitä ainakaan selviä sillä, että synnyttää raiskaajan lapsen...