Salman Rushdie, Saatanalliset säkeet / Satanic verses, 1988
Alunperin tämä kohuttu romaani julkaistiin Englannissa 26.9.1988. Saman vuoden lokakuussa se kiellettiin kirjailijan synnyinmaassa Intiassa ja heti perään myös Pakistanissa, Saudi-Arabiassa ja Etelä-Afrikassa...
Salman Rushdien pitkä ajojahti alkoi jo kuusitoista vuotta sitten. Ajatollah Ruhollah Khomeini määräsi Rushdien murhattavaksi 14.2.1989, koska islamilaisen maailman silloinen hengellinen johtaja katsoi, että Saatanalliset säkeet pilkkasi Muhammedia ja islamia.
Saatanalliset säkeet on muodostunut koko maailmanlaajuisen sananvapautta käsittelevän keskustelun merkittäväksi kulmakiveksi.
.
1988 syyskuu: Saatanalliset säkeet julkaistiin ja Englannin muslimit nousivat ensimmäisinä vastustamaan teosta. Intia kielsi kirjan, samoin parikymmentä muslimivaltiota sekä Etelä-Afrikka, joka halusi myöntyä muslimiväestönsä mielipiteisiin.
1988 Englanti: teos voitti Whitbreadin kirjallisuuspalkinnon romaanisarjan ja oli ehdolla Booker-palkinnolle.
1989, tammikuu, Bradford: Rushdien teos poltettiin Bradfordissa Keski-Englannissa kaupungintalon edustalla tuhatpäisen muslimijoukon toimesta. Iso-Britannian kaksimiljoonainen muslimiväestö syytti kirjaa uskonnollisten arvojen pilkkaamisesta. Maan suurin kirjakauppaketju W.H. Smith & Son ilmoitti poistavansa teoksen bradfordilaisista myymälöistään. Tuhopolttoyritys Penguin-yhtiön kirjakauppaan vastalauseena Rushdien kirjan julkaisemiselle.
1989, 12. helmikuuta: Ajatollah Khomeini antoi tuomion: "Ilmoitan maailman ylpeälle muslimikansakunnalle, että Islamin, Profeetan ja Koraanin vastaisen kirjan The Satanic verses tekijä ja kaikki, jotka tuntien sen sisällön ovat mukana sen julkaisemisessa, on tuomittu kuolemaan. Kehotan kaikkia muslimeja teloittaman heidät, missä tahansa heidät löydetään". Tämän seurauksena Rushdie painui maan alle ja kustantajat miettivät käännöksiään, mm. Suomessa (ks. Suomen kuvalehti 1989:8). Myöhemmin Rushdie pyysi vaatimuksesta anteeksi, mikä vuoroin hyväksyttiin ja hylättiin. Khomeini totesi, että loukkaus on niin suuri, ettei sitä voi edes pyytää anteeksi. Kansainvälisiä kirjailijamielenosoituksia ja protesteja.
Presidentti Mauno Koivisto antoi Japanin-matkallaan lausunnon: "Huomattava mediatapahtuma" (H.S. 26.2.1989).
1989 syksy: Rushdien ja hänen vaimonsa Marianne Wigginsin avioliitto hajoaa; Rushdie edelleen maan alla; teos ilmestyy suomeksi.
1991: Puolassa jätettiin Saatanalliset säkeet julkaisematta kostotomien pelosta, koska Puolan poliisi kieltäytyi takaamasta Phantom Press-kustannusyhtiön 250 työntekijän turvallisuutta. Yhtiön johtaja ei myöskään saanut aseenkantolupaa puolustaakseen itseään. (HS 7.5.91)
1991 heinäkuussa Hitoshi Igarashi, teoksen japanilainen kääntäjä murhataan Tsakaban yliopistolla, Tokion lähellä.
1992 helmikuussa Rushdie vaati Englannin televisiossa Khomeinin hänelle kolme vuotta aikaisemmin langettaneen kuolemantuomion peruuttamista. Kirjailija sanoi olevansa "väsynyt ja tympiintynyt elämään vankeudessa omassa maassaan" sekä menettäneensä vapautensa, kotinsa, perheensä ja jokapäiväisen elämänsä. (HS 16.2.92)
1992 helmikuussa kuolemantuomio laajennetaan kaikkiin iranilaisiin, jotka vastustavat fatwaa.
1992 marraskuussa Iranilainen uskonnollinen säätiö korotti Rushdien surmaamisesta maksettavaa tapporahaa kahteen miljoonaan dollariin (noin 10 milj. markkaan), koska kirjailija oli vieraillut Saksassa vähää aikaisemmin. (HS 4.11.92) 1993 helmikuussa palkkiota nostettiin edelleen määräämättömään summaan.
1993 lokakuussa kulttuuriministeri Åse Kleveland otti asian esille Unescossa Pariisissa: "Rushdien tapaus on ratkaistava kansainvälisissä elimissä. Emme halua William Nygaardin (teoksen norjalainen kustantaja, joka joutui murhayrityksen kohteeksi) ja 12 000 muun 'Rushdien kätyrin' joutuvan kohteeksi." Teos on kielletty mm. Pakistanissa, Saudi Arabiassa, Egyptissä, SOMALIASSA, Sudanissa, Malesiassa, Qatarissa, Indonesiassa, Etelä-Afrikassa ja Intiassa...
.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Salman_Rushdie
Islamilaisten ehdoton suhtautuminen sananvapauteen loukkaa sivistyneen (länsi)maailmamme käsitystä siitä, mitä tulee ihmisen perusoikeuksiin kuuluvaan yleiseen sanan- ja mielipiteenvapauteen!
Alunperin tämä kohuttu romaani julkaistiin Englannissa 26.9.1988. Saman vuoden lokakuussa se kiellettiin kirjailijan synnyinmaassa Intiassa ja heti perään myös Pakistanissa, Saudi-Arabiassa ja Etelä-Afrikassa...
Salman Rushdien pitkä ajojahti alkoi jo kuusitoista vuotta sitten. Ajatollah Ruhollah Khomeini määräsi Rushdien murhattavaksi 14.2.1989, koska islamilaisen maailman silloinen hengellinen johtaja katsoi, että Saatanalliset säkeet pilkkasi Muhammedia ja islamia.
Saatanalliset säkeet on muodostunut koko maailmanlaajuisen sananvapautta käsittelevän keskustelun merkittäväksi kulmakiveksi.
.
1988 syyskuu: Saatanalliset säkeet julkaistiin ja Englannin muslimit nousivat ensimmäisinä vastustamaan teosta. Intia kielsi kirjan, samoin parikymmentä muslimivaltiota sekä Etelä-Afrikka, joka halusi myöntyä muslimiväestönsä mielipiteisiin.
1988 Englanti: teos voitti Whitbreadin kirjallisuuspalkinnon romaanisarjan ja oli ehdolla Booker-palkinnolle.
1989, tammikuu, Bradford: Rushdien teos poltettiin Bradfordissa Keski-Englannissa kaupungintalon edustalla tuhatpäisen muslimijoukon toimesta. Iso-Britannian kaksimiljoonainen muslimiväestö syytti kirjaa uskonnollisten arvojen pilkkaamisesta. Maan suurin kirjakauppaketju W.H. Smith & Son ilmoitti poistavansa teoksen bradfordilaisista myymälöistään. Tuhopolttoyritys Penguin-yhtiön kirjakauppaan vastalauseena Rushdien kirjan julkaisemiselle.
1989, 12. helmikuuta: Ajatollah Khomeini antoi tuomion: "Ilmoitan maailman ylpeälle muslimikansakunnalle, että Islamin, Profeetan ja Koraanin vastaisen kirjan The Satanic verses tekijä ja kaikki, jotka tuntien sen sisällön ovat mukana sen julkaisemisessa, on tuomittu kuolemaan. Kehotan kaikkia muslimeja teloittaman heidät, missä tahansa heidät löydetään". Tämän seurauksena Rushdie painui maan alle ja kustantajat miettivät käännöksiään, mm. Suomessa (ks. Suomen kuvalehti 1989:8). Myöhemmin Rushdie pyysi vaatimuksesta anteeksi, mikä vuoroin hyväksyttiin ja hylättiin. Khomeini totesi, että loukkaus on niin suuri, ettei sitä voi edes pyytää anteeksi. Kansainvälisiä kirjailijamielenosoituksia ja protesteja.
Presidentti Mauno Koivisto antoi Japanin-matkallaan lausunnon: "Huomattava mediatapahtuma" (H.S. 26.2.1989).
1989 syksy: Rushdien ja hänen vaimonsa Marianne Wigginsin avioliitto hajoaa; Rushdie edelleen maan alla; teos ilmestyy suomeksi.
1991: Puolassa jätettiin Saatanalliset säkeet julkaisematta kostotomien pelosta, koska Puolan poliisi kieltäytyi takaamasta Phantom Press-kustannusyhtiön 250 työntekijän turvallisuutta. Yhtiön johtaja ei myöskään saanut aseenkantolupaa puolustaakseen itseään. (HS 7.5.91)
1991 heinäkuussa Hitoshi Igarashi, teoksen japanilainen kääntäjä murhataan Tsakaban yliopistolla, Tokion lähellä.
1992 helmikuussa Rushdie vaati Englannin televisiossa Khomeinin hänelle kolme vuotta aikaisemmin langettaneen kuolemantuomion peruuttamista. Kirjailija sanoi olevansa "väsynyt ja tympiintynyt elämään vankeudessa omassa maassaan" sekä menettäneensä vapautensa, kotinsa, perheensä ja jokapäiväisen elämänsä. (HS 16.2.92)
1992 helmikuussa kuolemantuomio laajennetaan kaikkiin iranilaisiin, jotka vastustavat fatwaa.
1992 marraskuussa Iranilainen uskonnollinen säätiö korotti Rushdien surmaamisesta maksettavaa tapporahaa kahteen miljoonaan dollariin (noin 10 milj. markkaan), koska kirjailija oli vieraillut Saksassa vähää aikaisemmin. (HS 4.11.92) 1993 helmikuussa palkkiota nostettiin edelleen määräämättömään summaan.
1993 lokakuussa kulttuuriministeri Åse Kleveland otti asian esille Unescossa Pariisissa: "Rushdien tapaus on ratkaistava kansainvälisissä elimissä. Emme halua William Nygaardin (teoksen norjalainen kustantaja, joka joutui murhayrityksen kohteeksi) ja 12 000 muun 'Rushdien kätyrin' joutuvan kohteeksi." Teos on kielletty mm. Pakistanissa, Saudi Arabiassa, Egyptissä, SOMALIASSA, Sudanissa, Malesiassa, Qatarissa, Indonesiassa, Etelä-Afrikassa ja Intiassa...
.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Salman_Rushdie
Islamilaisten ehdoton suhtautuminen sananvapauteen loukkaa sivistyneen (länsi)maailmamme käsitystä siitä, mitä tulee ihmisen perusoikeuksiin kuuluvaan yleiseen sanan- ja mielipiteenvapauteen!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Islam kategorisesti kieltää sananvapauden. Tätä ei yksikään muslimioppinut kiellä, ja täälläkin sen kieltää vain Aabra-ham Heidegger.
Missä maassa saa sanoa, mitä lystää?
Suomessa saa sanoa, mitä lystää. Ei ole ainakaan kivitystuomiota tarjolla.