Huono itsetunto pitää minut ikisinkkuna

Anonyymi

Olen nuori nainen, joka ei koskaan ole seurustellut. Syynä tähän on huono itsetuntoni, jonka verhoan äärimmäiseksi itsenäisyydeksi. Vakuuttelen perheelleni ja ystävilleni, etten tarvitse parisuhdetta mihinkään ja olen onnellisimmillani yksin, vaikka todellisuudessa haluaisin vielä joskus kokea olevani rakastettu ja haluttava. Olisi periaatteessa hauska löytää joku, jonka kanssa voisi yhdessä tehdä niin arkisia juttuja kuin kokeilla jotain uutta ja jännittävääkin.

Yritän olla ajattelematta tätä kaipuuta keskittymällä opintoihini (opiskelen yliopistossa) ja uppoutumalla harrastuksiini. Olen kuitenkin todella yksinäinen, ja kun se hetkittäin iskee tajuntaani, tunnen oloni täysin arvottomaksi surkimukseksi. Ajattelen itsemurhaa lähes viikoittain, tosin tähän vaikuttaa myös se, etten näe omaa tulevaisuuttani kovinkaan valoisana enkä oikeastaan odota innolla mitään.

Olen kokeillut nettideittailua ja tavannutkin kiinnostavia ihmisiä treffeillä, mutta kun asiat olisivat menossa vähänkään vakavampaan suuntaan, puhallan pelin poikki. Ajattelen, ettei minulla lopulta ole kenellekään mitään annettavaa ja minua parempia tyttöystäväehdokkaita on maailma täynnä. En ole ruma ja olen ihan tyytyväinen ulkonäkööni, mutta jokin minussa tökkii. Näin olen ajatellut oikeastaan koko elämäni ajan.

En nyt tiedä, miksi avauduin näin, mutta kai se on parempi oksentaa mietteitään bittiavaruuteen kuin padota kaikkea ikuisesti sisälleen.

61

1019

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Se mikä tuossa on hyvä asia on se, että pystyt erittelemään ja näkemään omat rajoitteesi! Tiedät tasan tarkkaan että itsetuntosi on huono ja pystyt myöntämään että äärimmäinen itsenäisyytesi on suojautumis- ja pakenemiskeino.
      Tässä ainulla onkin erinomainen alku ryhtyä setvimään ja työstämään tätä!
      Valtaosa täällä vastaavista asioista valittavista keskittyy syyttämään muita, omaa osuutta ja omia lukkoja ei tunnisteta eikä nähdä. Silloin myös eteenpäin pääseminen on mahdotonta.
      Olet siis itse asiassa hyvässä asemassa ja sinulla on hyvä alku alkaa työstää tuota.
      Sinun pitäisi tehdä työtä tuon itsevihasi kanssa, se on suurin ongelma ja estää sinua liittymästä kehenkään toiseen.
      Tällaisen nettipalstan kautta on mahdoton auttaa ja neuvoa muuta kuin että kehottaisin hakeutumaan keskusteluapuun. Toisen neutraalin ihmisen kanssa noita asioita olisi hyvä käydä läpi. Saisit ulkopuolisen näkökulmaa ja oppisit vähitellen näkemään itsekin asioita laajemmassa skaalassa. Et enää tuijottaisi napaasi ja keskittyisi mollaamaan itseäsi. Se vaatii työtä mutta se on täysin mahdollista.
      Myös esim. https://tukinet.net/teemat/ sivulta löytyy paljon hyödyllistä tietoa, vertaistukea ym. Voit myös saada oman tukihenkilön jonka kanssa voit käydä läpi tuota kaikkea. He ovat koulutettuja ja voit esiintyä nimettömänä tai nimimerkillä.
      Suosittelen lämpimästi niille jotka haluavat tehdä työtä itsensä kanssa ja löytää eväitä parempaan huomiseen. Onnea matkaan.

      • Anonyymi

        Kiitos kommentistasi. Olen harkinnut jonkinlaista terapiaa, mutta olen ajatellut, että pitää ensin koittaa miettiä asioita itse, etten mene ihan lukkoon, jos näistä päätyykin puhumaan jollekin.

        - ap


    • Varmasti sinulla on annettavaa muille. Jos yliopistoakin vielä käyt, niin arvelen sinun olevan idearikas. Tykkäät ja haluat kokeilla uusia asioita, mitä tuosta ymmärsin. Et ole edes vielä sitten kyynistynyt elämään. Mikäs sen parempi kumppani, jos vielä on rahtunen mielikuvitusta, niin olisin jo myyty tältä seisomalta. Voisi pallotella ideoita semmoisen henkilön kanssa ja juttelua varmasti riittäisi. Tehdä asioita yhdessä, olla toisen läsnä.

      Minulla oli kanssa aikoinaan huono itsetunto. Tuntui, että ketään ei kiinnosta juttuni. Harvemmin oikeasti myös kiinnostun kenestäkään. Silloin kun kiinnostun, sillä ei ole mitään väliä onko koulutettu vai ei, tärkeintä on yhteinen kemia ja onnellisuus. Olen myös enimmäkseen ollut sinkku elämästäni. Sitten huomasin asioita mitkä kiinnostavat itseäni paljon. Oppisin sen, että en halua ollakkaan vääränlaisen ihmisen kanssa, ennemmin sitten yksin, vaikka se välillä riipaiseekin. Sitten olen vielä introvertti, että viihdyn enimmäkseen kotona tai luonnossa. En siellä missä on paljon ihmisiä. Ihmiset pitävät minua vielä ylimielisenä älykkyyteni vuoksi ja sen, että osaan tehdä kaikenlaista. Vaikka en tuo sitä esiin mielestäni. Kerron tietysti, mitä tykkään puuhastella ja mitkä ovat tulevaisuuden suunnitelmat. He sitten lopettavat jutustelun kuin seinään nettideittimaailmassa. Viimeistään silloin, kun kerron että asustelen vanhemmilla väliaikaisesti, alanvaihtona opiskelen lukiossa ja tähtään yliopistoon.

      Onhan se hankala löytää kumppania siinä tilanteessa. Ei sinussa mikään töki. Pois semmoinen ajattelutapa. Harvinaiset yksilöt tuppaavat olemaan harvassa. Tsemppiä ja jaksamisia. Kyllä vielä löydät sen oikean. :)

      • Anonyymi

        Tunnistan useita omia piirteitäni tekstistäsi. On jotenkin kiva huomata, että en ole yksin omituisuuksieni kanssa. Varmaan teinkin tämän aloituksen osittain vertaistukea hakien. Kiitos kannustuksestasi! :)

        - ap


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tunnistan useita omia piirteitäni tekstistäsi. On jotenkin kiva huomata, että en ole yksin omituisuuksieni kanssa. Varmaan teinkin tämän aloituksen osittain vertaistukea hakien. Kiitos kannustuksestasi! :)

        - ap

        Eipä kestä. Meitä ihmisiä on monta erilaista. Eikä ne ole omituisuuksia, ne on vain monimuotoisuuksia. 😄 Hyvää viikonlopun jatkoa!


      • Anonyymi

        Hieno kirjoitus!

        Kiitos tästä!


    • "Ajattelen, ettei minulla lopulta ole kenellekään mitään annettavaa"

      -Stop tämä tämmöinen ajattelu tykkänään. Pessimismi. Ei saa ajatella toisen puolesta. Anna sen kenen kanssa tapaat päättää tuo, mitä hän sinun kanssa olemisesta saa.

      Siis en tarkoita mitään, että antaisit kohdella itseäsi huonosti tai toisen tehdä sulle mitä vaan. Sun omien rajojen puitteissa tietysti, mutta et sä pysty toisen puolesta sanomaan miten ihana hänestä olet ja mitä annettavaa hän kokee sulla olevan.

      Huono lähtökohta missään suhteessa ajatella, ei mulla ole mitään annettavaa, siksi et joku muu olis sua parempi tai enemmän.

      Jos sulla on muuten tunne, ettei ole mitään annettavaa jollekin, se on luultavasti vaan sitä ettet oikeastaan halua antaa itsestäsi hälle mitään. Tai halua häneltä mitään. Se toinen vaihtoehto, kun itsetuntoisena toteaa.

      • Ihmisiin kantsii tutustua mun mielestä oman kiinnostuksen pohjalta. Kuka sua kiinnostaa, tutustu jos tilaisuuden saat.

        Unohda kaikki, emmä varmaan kelpaa kotkotukset. Se sun vastapuolesi kyllä tietää mitä sinussa näkee ja miksi sinun kanssa haluaa tutuksi tulla ja varmaan sen sulle kertookin lopulta.


      • Anonyymi
        JanK kirjoitti:

        Ihmisiin kantsii tutustua mun mielestä oman kiinnostuksen pohjalta. Kuka sua kiinnostaa, tutustu jos tilaisuuden saat.

        Unohda kaikki, emmä varmaan kelpaa kotkotukset. Se sun vastapuolesi kyllä tietää mitä sinussa näkee ja miksi sinun kanssa haluaa tutuksi tulla ja varmaan sen sulle kertookin lopulta.

        Kiitos ajatuksiesi jakamisesta. Olen tosiaan pessimismiin taipuvainen, mutta pilke silmäkulmassa on pitänyt minut vielä elävien kirjoissa 😅

        - ap


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos ajatuksiesi jakamisesta. Olen tosiaan pessimismiin taipuvainen, mutta pilke silmäkulmassa on pitänyt minut vielä elävien kirjoissa 😅

        - ap

        Ole hyvä. Paas miettien miten hieno ihminen sä voit olla jollekin ja jonkun mielestä, vaikket itse sitä arvoasi ymmärtäisikään, vielä. 😊

        Ihan aarrekkin vaikka. 😀


    • Ongelmasi ei ole seurustelun puute, vaan sinulla on muita asioita pielessä. Jos mielenterveys on huonossa kunnossa ja ajattelet itsemurhaa, kannattaa ensitilassa pureutua tähän ongelmaan. Suosittelen varaamaan aikaa lääkärille ja pyytää lähetettä, jotta saat keskusteluapua ja tarvittaessa asianmukaisen lääkityksen.

      • Anonyymi

        Kiitos kommentistasi. Terapia on yksi vaihtoehto, mutta lääkkeistä haluaisin pysyä kaukana. Olen nähnyt läheltä niiden rappeuttavan vaikutuksen...

        - ap


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos kommentistasi. Terapia on yksi vaihtoehto, mutta lääkkeistä haluaisin pysyä kaukana. Olen nähnyt läheltä niiden rappeuttavan vaikutuksen...

        - ap

        Lääkkeitä on monenlaisia. Todellakin kannattaa miettiä kahdesti ennen kuin jotain todella vahvoja söisi, mutta taas masennuslääkkeet voivat toimia terapian tukena.


    • Anonyymi

      Hmmm...jos olet noita anaalismielisiä aspergernörttejä, niin ehkä huono itsetuntosi johtuukin tiedon puutteesta?

      Et voi tuntea varmuutta ilman tietoa, miten suhteessa edetään turvallisesti kaavan mukaan.

      Suosittelen sinulle John Grayn kirjaa "Mars ja Venus Seurustelun Taito".

      Koko hänen kirjasarjansa muutenkin on erinomainen tuki suhteissa ja hän on auttanut tuhansia ihmisiä heidän suhdekiemuroissaan parisuhdeterapeuttina ja luennoitsijana.

      Itseltä sarja vei pois kaiken seurusteluun liittyvän stressin ja itsesyytökset.

      Kirjasarja kokonaisuudessaan on melko harvinainen jo. Jostain kirjastoista saattaa löytyä, divareista, huutonetistä...kirjat sopivat kaikille, myös sukupuolivähemmistöille.

      Älä nyt vielä luovuta, kyllä sinä opit. Nuorena ihminen on usein vähän vielä sekaisin tästä maailmasta❤☀

      • Anonyymi

        Olet oksettava.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet oksettava.

        Millä tavalla?

        Kun suosittelin kirjaa perustuen kokemuksiini yliopistomaailmasta?

        Tungette siellä päitä toistenne perseisiin jo muutenkin, niin varmasti auttaa aiheen syventäminen itsetunto-ongelmiin.


      • Anonyymi

        Kiitos kommentistasi. Itseasiassa epävarmuus siitä, kuinka asiat kuuluisi tehdä "oikein", aiheuttaa minulle usein epämukavaa oloa. Kokemattomuus seurustelun suhteen (ja osittain ihmissuhteissa ylipäätään, en ystävysty kovin helposti) siis kasvattaa kynnystäni ryhtyä siihen, eli tilanne on aika hankala 😅 Pitää vain koittaa ajatella, ettei se mitään rakettitiedettä lopulta ole...

        - ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä tavalla?

        Kun suosittelin kirjaa perustuen kokemuksiini yliopistomaailmasta?

        Tungette siellä päitä toistenne perseisiin jo muutenkin, niin varmasti auttaa aiheen syventäminen itsetunto-ongelmiin.

        Vastaus siihen, miksi olet oksettava: Suosittelet ap:lle miehen kirjoittamaa kirjaa. Toisin sanoen ehdotat, että hänen tulisi muuttaa itseään enemmän miesten toiveiden mukaiseksi. Siihen ap ei käsittääkseni pyytänyt apua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos kommentistasi. Itseasiassa epävarmuus siitä, kuinka asiat kuuluisi tehdä "oikein", aiheuttaa minulle usein epämukavaa oloa. Kokemattomuus seurustelun suhteen (ja osittain ihmissuhteissa ylipäätään, en ystävysty kovin helposti) siis kasvattaa kynnystäni ryhtyä siihen, eli tilanne on aika hankala 😅 Pitää vain koittaa ajatella, ettei se mitään rakettitiedettä lopulta ole...

        - ap

        Ei ole rakettitiedettä. Mutta tämä on totta: jos etenet jonkin "yleisen kaavan" mukaisesti, tapaat vain kyseiseen kaavaan sopivia ihmisiä. En suosittele.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos kommentistasi. Itseasiassa epävarmuus siitä, kuinka asiat kuuluisi tehdä "oikein", aiheuttaa minulle usein epämukavaa oloa. Kokemattomuus seurustelun suhteen (ja osittain ihmissuhteissa ylipäätään, en ystävysty kovin helposti) siis kasvattaa kynnystäni ryhtyä siihen, eli tilanne on aika hankala 😅 Pitää vain koittaa ajatella, ettei se mitään rakettitiedettä lopulta ole...

        - ap

        Kyllä kannattaisi lukea tuo sarja.

        Itse ainakin osaan suhtautua siihen mitä luen täysin pro-lukijan otteella, ilman ennakkoluuloja ja pakonomaista tarvetta imeyttää kaikkea lukemaani osaksi omaa psyykeäni..

        John Gray on todella kaukana sovinistista, hän on suoranainen profeetta miesten ja naisten välisten käsitysristiriitojen avaamisessa.

        Myös seurustelun luonnollisesti kaavamaisen edistymisen hän saa esille selkeästi ja käytännöllisesti. Jos on epävarmuutta itsellä seurustelun ja omien tunteiden suhteen, niin kirja auttaa varmasti.

        Tosiaan esim Seurustelun Taito kirjassakin hän painottaa persoonallisuuksien välisiä eroja suhteen dynamiikassa, sen sijaan, että yrittäisi mitenkään pakottaa ketään muottiin.

        Harmi, että kirjasarja alkaa olla jo harvinainen. Uudelleenjulkaisu varmasti auttaisi monia nauttimaan elämästä ja seurustelusta tuskan, virheiden ja pettymysten sijaan. Tämä on Greyn itsensä agenda.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole rakettitiedettä. Mutta tämä on totta: jos etenet jonkin "yleisen kaavan" mukaisesti, tapaat vain kyseiseen kaavaan sopivia ihmisiä. En suosittele.

        Niin voi tavata miehen joka haluaa parisuhteen ja kunnioittaa naisen tubteita👍

        Mutta ehkä ap haluaa tulla hyväksikäytetyksi ja harrastaa merkityksettömiä panosuhteita koko elämänsä kuten sinä😂 Ja värittää koko paskan sateenkaariväreillä jottei sitten lopulta tosiaan halua tappaa itseään vaan kutsuu itseään sen sijasta moderniksi naiseksi joka käyttää miehiä kuten mies...

        V..uu oot tyhmä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin voi tavata miehen joka haluaa parisuhteen ja kunnioittaa naisen tubteita👍

        Mutta ehkä ap haluaa tulla hyväksikäytetyksi ja harrastaa merkityksettömiä panosuhteita koko elämänsä kuten sinä😂 Ja värittää koko paskan sateenkaariväreillä jottei sitten lopulta tosiaan halua tappaa itseään vaan kutsuu itseään sen sijasta moderniksi naiseksi joka käyttää miehiä kuten mies...

        V..uu oot tyhmä

        Minulla on mies, joka kunnioittaa tunteitani. Ja minä hänen. Halusimme parisuhteen nimenomaan toistemme kanssa. Moni myös sanoo minua älykkääksi, muun muassa mieheni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kannattaisi lukea tuo sarja.

        Itse ainakin osaan suhtautua siihen mitä luen täysin pro-lukijan otteella, ilman ennakkoluuloja ja pakonomaista tarvetta imeyttää kaikkea lukemaani osaksi omaa psyykeäni..

        John Gray on todella kaukana sovinistista, hän on suoranainen profeetta miesten ja naisten välisten käsitysristiriitojen avaamisessa.

        Myös seurustelun luonnollisesti kaavamaisen edistymisen hän saa esille selkeästi ja käytännöllisesti. Jos on epävarmuutta itsellä seurustelun ja omien tunteiden suhteen, niin kirja auttaa varmasti.

        Tosiaan esim Seurustelun Taito kirjassakin hän painottaa persoonallisuuksien välisiä eroja suhteen dynamiikassa, sen sijaan, että yrittäisi mitenkään pakottaa ketään muottiin.

        Harmi, että kirjasarja alkaa olla jo harvinainen. Uudelleenjulkaisu varmasti auttaisi monia nauttimaan elämästä ja seurustelusta tuskan, virheiden ja pettymysten sijaan. Tämä on Greyn itsensä agenda.

        Kerro muutamia esimerkkejä siitä, miksi kirja on mielestäsi hyödyllinen. Miten se on auttanut sinua?

        Miten kirja voi mielestäsi korvata sen, että keskustelee tapaamansa ihmisen kanssa?


      • Anonyymi

        Tuollaista energiaa en tarvitse. Katso miten se kimpoaa minusta pois ja valuu maahan. 😀 Ei tehonnut. 🙄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin voi tavata miehen joka haluaa parisuhteen ja kunnioittaa naisen tubteita👍

        Mutta ehkä ap haluaa tulla hyväksikäytetyksi ja harrastaa merkityksettömiä panosuhteita koko elämänsä kuten sinä😂 Ja värittää koko paskan sateenkaariväreillä jottei sitten lopulta tosiaan halua tappaa itseään vaan kutsuu itseään sen sijasta moderniksi naiseksi joka käyttää miehiä kuten mies...

        V..uu oot tyhmä

        "joka käyttää miehiä kuten mies..."

        Jäin miettimään tätä. Tässä on miesvihaa. Kyllä, jotkut ihmiset käyttävät muita mutta se ei ole sukupuolisidonnaista. En sanoisi että miehet käyttäisivät naisia yhtään sen enempää kuin toisin päinkään.

        Oletan että olet mies. Erikoista lukea miesvihaa (oletetun) miehen tekstissä...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerro muutamia esimerkkejä siitä, miksi kirja on mielestäsi hyödyllinen. Miten se on auttanut sinua?

        Miten kirja voi mielestäsi korvata sen, että keskustelee tapaamansa ihmisen kanssa?

        Tähän ei ole tullut vielä vastausta. Grayisti tulkoon nyt sieltä piilostaan ja avatkoon hieman tarkemmin, miksi tämä kirja on niin välttämätön.


    • Anonyymi

      Naisten huono itsetunto johtuu siitä että tavis nainen kuten aloittaja ei saa komeita top 10 miehiä. Tulee sitten tunne ettei kelpaa kenellekkään vaikka joku ruma tavis mies haluaisi sinuun tutustua mutta et halua mitään tavis ätmiä. Jos siis haluat parantaa itsetuntosi niin kelpuuta joku tavis ätmi koska et ole yhtään tavis ätmiä parempi nainen. Ulkonäkösi tuskin on missin tasoa.

      • Anonyymi

        Jaahas, sieltähän se tuli. Ongelma ei todellakaan ole ulkonäössäni, ihan tiedoksesi. Ja jos olisikin, niin kai "rumallakin" ihmisellä saa olla edes joitakin asioita, joita odottaa seurustelukumppanilta? On paljon parempi kummallekin osapuolelle, ettei oteta toista vain siksi, ettei muka oma taso riitä mihinkään muuhun.

        Itse olen ollut kiinnostunut keskenään hyvin erinäköisistä miehistä, joiden kohdalla persoonallisuus on johtanut minun osaltani syvempään kiinnostukseen. En siis juokse pelkästään "top kympin" perässä.

        Toivottavasti en kuulosta nyt ihan k***päältä. Trolleihinhan ei pitäisi edes vastata, mutta oli pakko vähän selventää asioita tämän suhteen.

        - ap


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaahas, sieltähän se tuli. Ongelma ei todellakaan ole ulkonäössäni, ihan tiedoksesi. Ja jos olisikin, niin kai "rumallakin" ihmisellä saa olla edes joitakin asioita, joita odottaa seurustelukumppanilta? On paljon parempi kummallekin osapuolelle, ettei oteta toista vain siksi, ettei muka oma taso riitä mihinkään muuhun.

        Itse olen ollut kiinnostunut keskenään hyvin erinäköisistä miehistä, joiden kohdalla persoonallisuus on johtanut minun osaltani syvempään kiinnostukseen. En siis juokse pelkästään "top kympin" perässä.

        Toivottavasti en kuulosta nyt ihan k***päältä. Trolleihinhan ei pitäisi edes vastata, mutta oli pakko vähän selventää asioita tämän suhteen.

        - ap

        Kaikki miehet ja naiset luulee olevansa paremman näköisiä kun ovatkaan. Ja kaikki naiset haluaa itseään monta kertaa parempi tasoisen miehen ja sitten itsetunto laskee kun nainen ei saa sitä komeinta miestä. Niin se vaan on.
        Naiset ei halua omantasoisia miehiä, muuten jokaisella tavis miehellä olis tyttöystävä. Naiset tuntee itsensä hylätyksi kun ei kelpaa kenellekkään. Samoin käy rumille miehille ja rumien miesten itsetunto on pohjalla koska eivät pääse edes treffeille naisten kanssa kun ehkä kerran 15 vuodessa.
        Naisille on kyse ulkonäöstä kun ne tutustuu mieheen ja naiset yleensä antaa pakit sille tavis ruma miehelle. Väitän että miehet haluaa kivan naisen eikä miehet niin välitä naisten ulkonäöstä vaan kelpuuttaisivat lähes kenet tahansa jos ei ihan kusipää luonteeltaan ole.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki miehet ja naiset luulee olevansa paremman näköisiä kun ovatkaan. Ja kaikki naiset haluaa itseään monta kertaa parempi tasoisen miehen ja sitten itsetunto laskee kun nainen ei saa sitä komeinta miestä. Niin se vaan on.
        Naiset ei halua omantasoisia miehiä, muuten jokaisella tavis miehellä olis tyttöystävä. Naiset tuntee itsensä hylätyksi kun ei kelpaa kenellekkään. Samoin käy rumille miehille ja rumien miesten itsetunto on pohjalla koska eivät pääse edes treffeille naisten kanssa kun ehkä kerran 15 vuodessa.
        Naisille on kyse ulkonäöstä kun ne tutustuu mieheen ja naiset yleensä antaa pakit sille tavis ruma miehelle. Väitän että miehet haluaa kivan naisen eikä miehet niin välitä naisten ulkonäöstä vaan kelpuuttaisivat lähes kenet tahansa jos ei ihan kusipää luonteeltaan ole.

        Aika monella tavismiehellä onkin tyttöystävä - riittää kun katselee arkielämää tuolla ulkona, eikä lue pelkästään palstajorinoita.

        Omilta kouluajoiltani asiat menivät seuraavalla tavalla:

        * yläasteella naamaltaan nätit tytöt saivat ok- ja jopa hyvännäköisiä poikaystäviä, vaikka olisivat olleet vartaloltaan millaisia punkeroita hyvänsä (itse olin tuolloin hoikka/laiha, mutta naamasta ruma, joten en ollut lainkaan markkinoilla)

        * lukiossa tytöt jotka seurustelivat, olivat usein sekä naamaltaan nättejä että kropaltaan hoikkia - tälläiset tytöt kuitenkin seurustelivat myös nörttien, lyhyiden, lihavien ja ylipäänsä itseään huomattavasti huonomman näköisten "atm"-miesten kanssa (olin tuolloin edelleen hoikka ja yhdessä vaiheessa myös alipainoinen, mutta edelleen myös lukiopoikien mielestä naamasta ruma, joten ei myöskään saumoja)

        * parikymppisestä eteenpäin eli aikuisiän kynnyksellä on vaikuttanut siltä, että tässä iässä miehiä vihdoin ja viimein kiinnostaa naisissa lähes tulkoon pelkästään kroppa, ja huonommankin naaman on saanut anteeksi hyvällä kropalla - uskon että juuri tämän vuoksi sekä deittailin että lopulta myös seurustelin ensimmäisen kerran juurikin 21-22-vuotiaana (nyt kolmekymppisenä on painoa kertynyt liikaakin, joten pyrin nyt laihduttamaan edes sen verran että "kehtaa" jälleen lähteä sinkkumarkkinoille mitään edes yrittämään)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki miehet ja naiset luulee olevansa paremman näköisiä kun ovatkaan. Ja kaikki naiset haluaa itseään monta kertaa parempi tasoisen miehen ja sitten itsetunto laskee kun nainen ei saa sitä komeinta miestä. Niin se vaan on.
        Naiset ei halua omantasoisia miehiä, muuten jokaisella tavis miehellä olis tyttöystävä. Naiset tuntee itsensä hylätyksi kun ei kelpaa kenellekkään. Samoin käy rumille miehille ja rumien miesten itsetunto on pohjalla koska eivät pääse edes treffeille naisten kanssa kun ehkä kerran 15 vuodessa.
        Naisille on kyse ulkonäöstä kun ne tutustuu mieheen ja naiset yleensä antaa pakit sille tavis ruma miehelle. Väitän että miehet haluaa kivan naisen eikä miehet niin välitä naisten ulkonäöstä vaan kelpuuttaisivat lähes kenet tahansa jos ei ihan kusipää luonteeltaan ole.

        "Väitän että miehet haluaa kivan naisen eikä miehet niin välitä naisten ulkonäöstä vaan kelpuuttaisivat lähes kenet tahansa jos ei ihan kusipää luonteeltaan ole."

        Ainoastaan huonoitsetuntoinen ihminen "kelpuuttaa" "kenet tahansa", koska hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen seuraa tunteitaan eikä ala mihinkään "reikä se on rinkelilläkin" -suhteeseen, jossa ei oikeasti ole edes tunteita vaan on vaan "kelpuutettu" tai "huolittu" melkeinpä "ihan kuka vaan". Ja tämä pätee sukupuolesta riippumatta. Mihin oikein on kadonnut aidon rakkauden arvostus - siihenkö, kun nykyaikana muka pitäisi olla "edes se joku, ihan kuka tahansa", jonka kanssa olla se parisuhde? Olen ollut sinkkuna 7 vuotta, mutta en enää ikinä alkaisi suhteeseen vain siksi, että olisi "edes joku".

        Itsekin huonoitsetuntoisena 18-vuotiaana neitsyenä (koulukiusaamisen ja haukkumisen takia luulin sitä tuolloin ehdottoman negatiiviseksi asiaksi, minua oli mm. haukuttu lesboksi ihan vaan siksi etten ollut vielä harrastanut seksiä - nykyisin osaisin arvostaa neitsyyttä paremmin, jos se minulla vielä tallella olisi) olisin kelpuuttanut ihan pelkästään yhdeksi illaksi sänkyynkin ihan kenet tahansa miehen - luulin sen huonon itsetunnon ja koulukiusaamisten takia (eräskin poika oli luokassa huutanut, että "mä maksan 100 euroa sille joka saa edes sen pystyyn ton kanssa, ja 500 euroa sille joka suostuu sen tekemään ton kanssa!") että olisi ollut lähes tulkoon "lottovoitto" että ihan kuka tahansa, vaikka kuinka rumakin mies, olisi huolinut minut edes sänkyyn ja edes siksi yhdeksi yöksi. Ja olin sentään nainen, ja silti kamppailin samanlaisten "kunpa edes joku mut edes seksiin huolisi" -ajatusten kanssa. Osin tämän takia ensimmäiset seksin yritykset (jotka näin jälkeenpäin ajatellen onneksi epäonnistuivat) olivatkin sitten traumaattisia.


    • Anonyymi

      Ja kylpyamme voi pitää puhtaana.

    • Anonyymi

      Kelpuuta joku ruma mies eli ätmi niin sitten olette samalla tasolla ja voitte hyväksyä toisenne sellaisina kuin olette. Itsetunnon ei tarvii olla heikko jos hyväksyt sellaiset miehet joiden ulkonäkö ei sinua miellytä mutta luonne olis hyvä ja kunnioittaa sinua.

      Ei taida onnistua naiselta koska haluat jonkun komean top 10 miehen ja sua masentaa kun et sellaista ole saanut.

      • Anonyymi

        Esimerkiksi minkä takia ruman 5 naisen pitää edelleen tyytyä 2 mieheen, vaikka on yliopiston käynyt? Se tosiasia ei muutu miksikään, että nainen ei elätä miestä eikä tule koskaan muuttumaan.


    • Anonyymi

      Kiitos sulle ap, kun kerroit tarinaasi täällä.
      Tunnen erään ihmisen, jolla on aika samantapaisia ajatuksia kuin tekstissäsi.
      Hän on myös lähes koko ikänsä tuntenut ulkopuolisuutta melkein kaikkeen "normaaliin". Päällimmäisenä tunteena on ollut riittämättömyys ja pelko, ettei kelpaa kenellekään.

      Mieti, sinä olet kuitenkin saavuttanut asioita muunmuassa opiskelemalla, harrastamalla.
      Tuntemani henkilö ei ole tehnyt näitä asioita kuin satunnaisesti. Huono itsetunto siellä taustalla kummittelee tässäkin tapauksessa.

      Vaikeaa on varmasti olla optimistinen jos aina on joutunut pettymään odotuksiin mitä haavekuvissa on miettinyt.
      Joka tapauksessa tämä henkilö on viime aikoina alkanut nähdä itsensä uudessa valossa ja ei jatkuvasti mieti mitä muut hänestä ajattelevat. Pienin askelin onneen taisi olla ajatuksensa.
      Toki mielialat heittelevät vuoristorataa jos ei päivittäin niin todella usein kuitenkin.
      Yksi ongelma hänellä on kuluvan vuoden alkaessa ollut kuitenkin päällimmäisenä.

      Yksinäisyys. Se on kova paikka hieman sosiaaliselle introvertille. Ei osaa tutustua uusiin ihmisiin helposti. Ei osaa oikein käydä missään, missä niihin uusiin ihmisiin tutustuisi. Toisinaan uskaltaa, mutta monella ei tunnu olevan aikaa tai kiinnostusta tutustua kunnolla. Syyttää yhä itseään, koska monesti antaa ristiriitaisia signaaleja ja tulee ehkä väärinymmärretyksi.
      Kyllä hän silti pärjää ihan ok. Ihmisiä, tai ihmistä tarvitsisi vain seurakseen. Yhdessä elämää oppimaan, kiireettä.

      Tämä ihminenhän olen siis minä.

      • Anonyymi

        Mukavaa, jos joku pitää tekstiäni jossain määrin hyödyllisenä eikä jää yksin samantapaisten ongelmien kanssa. Iso osa vastauksista näyttää keskittyvän minun syyttelyyni ja oletettuun rumuuteeni, lihavuuteeni ja juoppouteeni, mutta sinun kaltaisesi ihmiset ovat niitä, joille tämän aloituksen ehkä tarkoitin.

        Onneksi olet pienin askelin menossa parempaan suuntaan :) Kaikkea hyvää.

        - ap


    • Anonyymi

      Aloitus oli hyvä, löysin sieltä paljon tuttuja itsellekin. Itse uskallan olla paikoissa joissa on muitakin, enkä koe oloani ongelmaksi, mut itseni haastaminen asioille, jotka koen itselleni vieraammiksi, pyrin niitä välttelemään. Miettinyt paljon myös lapsuuttani, mikä oli roolileikkiä suurimmalta osin piti olla kovia/ pahis, että pärjäsi. Harrastin joukkuelajia, jossa aluksi kaikki oli minulle tuntemattomia, tietyissä tilanteissa häpesin omia vanhempiani, jotka olivat duunareita ja muiden pelaajien vanhemmat olivat pääosin paremmin koulutettuja.

      Vanhemmalla iällä todennut, että jätin itsestäni huonon kuvan muille, enkä halua olla tekemisissä tai vältän kohtaamisia, joissa joutuisin kohtaamaan sen ajan tuttuja, pelkona enempi, miten ehkä minut kokivat tuolloin. Mennyt jättänyt oman jälkensä itseeni, vaikka jossain asioissa pärjännyt kun hyvin, silti koen monesti itseni keskivertoa huonommaksi ihmisenä. Tämä estänyt paljon myös parisuhteilun osaltani, osaisiko jakaa arkeni toisen kanssa niin et siitä olisi hyötyä molemmille? Olisi toki lottovoitto, jos löytyisi rakkaus, joka kantaisi kaiken tämän yli?

      Tänä päivänä vain sellainen tuntuu mahdottomalta, kun ihmiset elävät hetkessä niin pinnallisesti, et tuntuu itsestä pelottavalta. Riidat yleisiä jne. Mitä ne voisivat olla kärjistyessään? Sinkkuna tottunut jo seesteiseen eloon, josta vaikea luopua. Luopuisin, jos löytäisin elämäni rakkauden, ehkä harrastuksen kautta sellainenkin voisi löytyä, näin täälläkin joskus lukenut näin. Avoimin mielin ja silmin tulevaan, ...ehkä?

      • Anonyymi

        Kiitos kommentistasi, kiinnostaa kuulla muidenkin kokemuksia tällaisista haasteista. Sinkkuudessa tosiaan tuo omannäköinen arki ja elämä on se hyvä puoli, mutta toisinaan olisi hauskaa, jos joku vaikka vähän haastaisi tarkastelemaan asioita eri näkökulmista ja kokeilemaan myös sellaisia juttuja, joita ei omin päin ehkä tulisi ajatelleeksi. Vaihtelu virkistäisi. Jos olisi joku turvallinen ihminen, jonka kanssa heittäytyä kohti tuntematonta, niin olisi ehkä helpompaa.

        Mutta kuten sanoit, avoimuus tulevaa kohtaan saattaa olla "avain onneen".

        - ap


    • Anonyymi

      Alinta mahdollista tasoa on työtön lihava juoppo nainen. Turn Off.

      • Anonyymi

        Sama pätee miehiin.


    • Anonyymi

      Nainen kelpaa aina miehelle ja nainen saa heti miehen kun haluaa. Naisilla ei voi olla huono itsetunto mistään muusta syystä kun siitä ettei nainen saa sitä unelma miestä eli rikasta ja komeaa.

      • Ja höpöhöpö. Sinun tulisi korjata edellä väittämäsi seuraavaan muotoon:

        "Nainen kelpaa aina miehelle yhden illan panoksi ja nainen saa heti miehen sänkyynsä kun haluaa. Naisilla ei voi olla huono itsetunto mistään muusta syystä kun siitä ettei nainen saa sitä miestä oikeaan parisuhteeseen."


      • Anonyymi
        palstalutka kirjoitti:

        Ja höpöhöpö. Sinun tulisi korjata edellä väittämäsi seuraavaan muotoon:

        "Nainen kelpaa aina miehelle yhden illan panoksi ja nainen saa heti miehen sänkyynsä kun haluaa. Naisilla ei voi olla huono itsetunto mistään muusta syystä kun siitä ettei nainen saa sitä miestä oikeaan parisuhteeseen."

        En ole tuo jolle vastasit mutta haluaisin korjata tuota väittämää vielä vähän lisää: poistaisin siitä ehkä tuon sanan "sitä".

        Usein nuo pikaiseen sekstailuun taipuvaiset miehet eivät oikein ole paras vaihtoehto parisuhteeseen, koska he tuppaavat tunkemaan vieraisiin sänkyihin aika innokkaasti parisuhteissakin ollessaan.

        On ehkä jonkin MA-teorian syytä, että miehet kuvittelevat naisten haluavan suhteisiin juuri niiden miesten kanssa, jotka olisivat ensimmäisinä tunkemassa naisten sänkyihin...


    • Anonyymi

      sinkku naiset saa paljon enenmän seksiä kun parisuhteessa olevat ja saa runkata milloin haluu.

    • Anonyymi

      parisuhde pitäs vaihtaa 6kk välein.

    • Anonyymi

      Tehdään nyt yksi asia selväksi:

      Tämä ongelma EI johdu siitä, että tavoittelisin itseäni parempia miehiä. Aika perusjamppoja ovat tapaamani miehet olleet. Lisäksi olen biseksuaali ja käynyt treffeillä muutaman naisenkin kanssa, mutta heidänkään kanssa juttu ei ole takiani päässyt etenemään.

      En siis koe olevani trolleille tilivelvollinen, mutta siltä varalta, että joku muukin on käsittänyt väärin.

      • Anonyymi

        Olen siis ap.


    • Anonyymi

      Olet ap Elli Antipersonnel. Ja väärä pilleri kuin hilleri. C-viiamiini pilleri.

      Ja kello osoittaa viisari-sormillaan milloin saa herätä jo aamutuimaan, eli milloin saa poistua uniukon valtakunnasta.

    • Anonyymi

      Ei ole kiire mihinkään,kyllä kerkiää hyvin
      löytämään oman rakkaansa.Viisas miettii
      asioita ,eikä vain mene muiden asettaessa
      paineita.Sama asia tuntuu olevan aina ja
      ikuisesti kaikilla sukupolvella ja kun pääset
      seuraavaan vaiheeseen,niin taas on uudet
      asiat.Zemppiä kaikki hyvin sinulla,mutta
      tyrmää heti ajatus itsetuhosta,koska silloin
      sinä ruokit väärää herraa.

    • Anonyymi

      Sydämen kovuus ja rakkaudettomuus,sekä
      myös itsemurha ajatukset kertoo,että olet
      mennyt yleisen suuntautumisen mukaan
      väärälle poluulle.Kestää jonkun aikaa,kun
      päätät ottaa rakkauden polun ,jolla myös
      ilo asustaa,mutta tee se.

    • Anonyymi

      Aloittaja ollut jännämiesten kanssa ennen ja se on pettänyt ja naiselle tulee paska itsetunto.

    • Anonyymi

      Pitäisi ehkä kirjoittaa kirje tuolle Ohisalo-tytölle jotain tietokonepeleistä.

    • Anonyymi

      Unohda seurustelu, se on ongelmistasi pienin.

      Ajattelet itsemurhaa. Tuohon sinun pitäisi pysähtyä ja hakeutua hoitoon. Opiskelet yliopistossa, joten otapa yhteys YHTS:ään ja nopeasti.

      • Anonyymi

        YTHS...


    • "Olen kokeillut nettideittailua ja tavannutkin kiinnostavia ihmisiä treffeillä, mutta kun asiat olisivat menossa vähänkään vakavampaan suuntaan, puhallan pelin poikki."

      Saisit olla tyytyväinen, että kyseiset miehet kuitenkin huolisivat sinut ja että olet itse ollut se, joka on lopettanut deittailun heti alkuunsa. Itse olen huomannut joka kerran nettideittaillessani, ettei juuri kukaan ole halunnut nähdä minua uudestaan - oli sitten nörtti tai ns. "ktm" (ns. "ytm":iä en nettideittien kautta edes tavannut). Ja nämä kokemukset olivat siis ajalta jolloin olin normaalipainoinen/hoikka... Ainoa poikkeus oli viimeisin eksäni - itse asiassa ennen hänen tapaamistaan olin jo ehtinyt päättää että kun ei tästä nettideittailusta kerran yhtään mitään tule, niin tämä onkin sitten viimeinen netin kautta tavattu mies jonka kanssa vaivaudun treffeille.

      Hullunkurista kyllä, sitten kun kerran laitoin nettiin huvin vuoksi ilmoituksen jossa kerrankin seurustelu-/deittikumppanin sijaan etsin seksiä, niin sitä kautta tulikin kaksi miestä joihin tutustuin monien kuukausien ajan ja joiden kummankaan kanssa en lopulta harrastanut seksiä - toinen olisi halunnut lopulta ihan seurustellakin ja toisesta tuli hyvä miespuolinen ystävä. Mikä ihme siinä sitten oli, että etsiessäni aitoja treffikumppaneita ketään ei kiinnosta, mutta sen ainoan kerran kun kirjoitan seuranhakuun "seksi", tuleekin ihmisiä joiden kanssa ystävystyn ja/tai tutustun paremmin?

    • Anonyymi

      Mehua ja melankoliaa iltapalaksi.

    • Anonyymi

      Noita melankolia-pillereitä saattaa olla purkissa useitakin vielä jäljellä.

    • Anonyymi

      Lähesty rohkeasti ketä haluat ajattelematta tuleeko turpiin. Ei siihen torjutuksi tulemiseen kuole. Muistan kun ujona ja hiljaisena miehenä jo yli kaksikymppisenä ajattelin etten saa ketään koskaan ja olin jo kyynistynyt ja tottunut pakkeihin. Mutta naisen kaipuu oli niin kova että se voitti pakeista kokemani häpeän. Et uskoisi jos näkisit minut nyt yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Rohkeutta kohdata asioita en pysty sinulle opettamaan, mutta päivä paistaa myös risukasaankin.

    • Anonyymi

      Et oo menettänyt mitään. Oon eläny parisuhteessa ,seurustellu ja ny yksin ,niin kyllä tää sopii parhaiten mulle. Kokeilla kannatta yritää , mutta ei väkisin.
      Oo vaan onnellinen semmoisena kuin oot.

    • Empäs ole tälläistä aloitusta huomannut? 🤔

      No mutta...

      Itselle tulee mieleen, että sinä saatat kärsiä jostain tunnelukosta. Monet ihmiset kärsii niistä, mutta reagtiot vaihtelee.

      Kerrot tämän jarruttelun tapahtuneen usein, etkä näe vastapuolessa mitään erikoista syytä, joten se yhteinen tekijä olet itse sinä, mikä minun mielestä ei ole ollenkaan huono juttu. Vsin itseä voi muuttaa. 😊

      Et ole kuitenkaan viallinen. Käsittelet jotain tunteitasi vain niin, että se aiheuttaa tuon reaktion. Ja siihen löydät kyllä vastauksen, kun tutustut itseesi. Se voi olla kivuliasta, mutta antaa muutakin kuin vaan selityksiä tuohon ongelmaan. Tunnelukot vaikuttavat muuhunkin elämässä, kuin vain intensiivisempiin ihmissuhteisiin.

      Pää pystyyn vaan ja tutustu siihen sisäiseen lapseesi, joka pelkää, kun ei tiedä. Ottakaa slvää yhdessä. 😊

    • Anonyymi

      No niin - olen aikuinen nainen, seurustellut ja tapaillut miehiä.
      Koksa olen erittäin itsenäinen ja omaa tilaa vaativa, en voi ajatella sitoutumista millään tasolla. Siksi ratkaisuni on FWB.
      Olen tapaillut tätä miestä pian kolme vuotta näissä merkeissä, ja olen erittäin tyytyväinen ratkaisuun. Mies on yhden pojan (7-vuotias) yh, ja erittäin fiksu ja mukava mies. Meillä on hauskaa yhdessä myös sängyn ulkopuolella ja olemme ystäviä.
      Poika ei suhteemme laatua tiedä eikä ole tarpeenkaan. Hänen silmissään olemme vain ystäviä ja myös hänen kanssaan tulen hyvin toimeen. Kiva fiksu poika.
      Emme sido toisiamme millään tasolla, ja se tässä juuri se pointti onkin. Molemmat täysin vapaita menemään ja tulemaan, mutta ystävyys on vankka ja olemme toistemme tukena jos tarvitaan. Kumpikaan ei halua mitään enempää. Myös mies haluaa säilyttää itsenäisyytensä.
      Käymme joskus eri tapahtumissa ja pojan kanssa huvipuistossa ja pienillä matkoilla.
      Sitä en tiedä miten paljon pojan äiti tästä tietää eikä kiinnostakaan. Hänellä on oma elämänsä. Hän saa tavata poikaa jos haluaa, mutta miehellä yksinhuoltajuus tietyistä syistä.
      Tiedän että miehellä on ollut myös pari muuta naista mutta ei ketään pitempiaikaista. Itselläni ei vielä ainakaan ketään mutta en pois sulje sitä mahdollisuutta. Ystävyytemme tulee säilymään, sen tiedän. Kun kaikki perustuu vapauteen ja sitomattomuuteen, ei ole tarvetta salailla eikä mennä selän taakse. Kaikki on avointa, myös lähteä jos siltä tuntuu.
      Itselleni tämä on ihanne tapa elää. Päätän itse haluanko ja jaksanko tavata, sovimme ja suunnittelemme milloin kummallekin sopii. Ihan niinkuin ystävät tekee.

      Niin, ja me olemme molemmat hyvässä työssä ja korkeamman koulutuksen saaneita jos se tässä jotain merkitsee. Mainitsen koska tuolla ylempänä sekin vedettiin mukaan keskusteluun, syystä että....?
      Meillä molemmilla on omat ystävämme, läheisemme ja yksityinen elämämme. Lisäksi olemme hyviä ystäviä ja vähän muutakin. Mitään ei puutu.
      Halusin vain kertoa että tämäkin vaihtoehto löytyy, pitää vain löytää sellainen ystävä joka todella on ystävä ja vähän muutakin ja sydämestään mukana tässä. Ja joka ei vaadi mitään muuta. Voi olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Theermannilla kulkee!

      Vouti vie kaiken mikä mieheltä irti lähtee ja palstan naiset syyttävät tilanteesta kilpaa eri naisia. Miehellä on elämän
      Kotimaiset julkkisjuorut
      123
      7715
    2. Näin unta viime yönä

      Että tulit nainen istumaan syliini minihame päällä.
      Ikävä
      54
      5758
    3. Esivaihdevuodet, menopaussi

      https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/terveys/esivaihdevuodet-eli-premenopaussi Täällä kun puhutaan pa
      Sinkut
      79
      3268
    4. Tänään taas tuli pari-kolme juttua

      Jotka niin mielelläni jakaisin sun kanssa. Niin paljon elämää jaettavana ja niin selkeä paikka sinulle. Mutta ymmärrän
      Tunteet
      7
      2863
    5. Kuhmo tekisi perässä

      Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä
      Kuhmo
      10
      1668
    6. Suomi julkaisi varautumisoppaan

      Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j
      Maailman menoa
      209
      1580
    7. Miksi putin ei valinnut ensimmäiseksi kohteekseen Suomea?

      Olisiko ollut sittenkin helpompi kohde?
      Maailman menoa
      322
      1293
    8. Ukraina sai luvan vastata ohjuksin Venäjän lueelle

      Mediatietojen mukaan Yhdysvallat on antanut Ukrainalle luvan iskeä pitkän kantaman ohjuksilla Venäjälle. Ylen kirjeenvai
      NATO
      335
      1172
    9. Olen jälleen pahoillani

      Harjoittamastani henkisestä väkivallasta palstan välityksellä. Kyllä ne voi vaikuttaa jotenkin mieleen, vaikka ei itsell
      Ikävä
      93
      1159
    10. Oot vaan niin hellä

      Ja lämmin luonteeltasi, että rakastan sitä yli kaiken. Oot ehkä tietämättäsi auttanut mua todella paljon. Auttaisit tämä
      Ikävä
      32
      1061
    Aihe