-96 alkaen asiat alkoivat mennä siihen suuntaan, että vaikeuksia on riittänyt ja jokapäiväinen elämä ei ole siitä helpoimmasta päästä.
Viime vuonna taphtui useampi uusi tosi ikävä asia, hengissä ollaan, mutta nyt huomaan että rajansa kaikella. Nyt asiat on taas parempaan päin, mutta huomaan että olen ihmisenä aivan zombi. Hoidan arkea, rutiineja, kotiani, työni ihan kuin robotti, jaksamatta huolehtia yhtään itsestäni. Tänään kun katsoin peiliin, minua rupesi ihan itkettämään oma kuvani.Surut ja huolet ovat vanhentaneet minua, olen fyysisestikin huonossa kunnossa ja kesäkin on tulossa.
Nyt minun täytyisi kerätä voimia ja alkaa huolehtia itsestäni ja ajattelemaan enemmän itseäni. Mistä saan potkua siihen?
Viime vuoden puolella jouduin käyttämään mielialalääkkeitä, jotka lopetin vuoden alussa, niihin en enää koska. Aloin lihoa ja olin aina vielä väsyneempi. Silloin takana oli niin kova ahdistus, etten pariin kuukauteen ollut nukkunut tapahtuneen järkyttävyyden vuoksi.
Onko teillä neuvoja, miten saisin itseni taas elämään? Olen 40-v yh, teen vuorotyötä.
Viime vuonna taphtui useampi uusi tosi ikävä asia, hengissä ollaan, mutta nyt huomaan että rajansa kaikella. Nyt asiat on taas parempaan päin, mutta huomaan että olen ihmisenä aivan zombi. Hoidan arkea, rutiineja, kotiani, työni ihan kuin robotti, jaksamatta huolehtia yhtään itsestäni. Tänään kun katsoin peiliin, minua rupesi ihan itkettämään oma kuvani.Surut ja huolet ovat vanhentaneet minua, olen fyysisestikin huonossa kunnossa ja kesäkin on tulossa.
Nyt minun täytyisi kerätä voimia ja alkaa huolehtia itsestäni ja ajattelemaan enemmän itseäni. Mistä saan potkua siihen?
Viime vuoden puolella jouduin käyttämään mielialalääkkeitä, jotka lopetin vuoden alussa, niihin en enää koska. Aloin lihoa ja olin aina vielä väsyneempi. Silloin takana oli niin kova ahdistus, etten pariin kuukauteen ollut nukkunut tapahtuneen järkyttävyyden vuoksi.
Onko teillä neuvoja, miten saisin itseni taas elämään? Olen 40-v yh, teen vuorotyötä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuulostaa, että sulla on tosi viheliäiset fiilikset. Jotain todella ikävää on tapahtunut sulle viime vuonna sen aiemmin alkaneen masennuksen lisäksi.
Tiedän, että tällaisessa tilanteessa toisen sanat saattavat tuntua jopa karseelta pilalta tai joltain muulta yhtä pahalta. Kokemuksesta tiedän.
Kuule, kerroit, että kokeilit viime vuonna jotain mielialalääkettä. Oliko se ainoa lääke? Vai oletko kokeillut muita? Noissa masennus/ahdistuneisuuslääkkeissä on se hankaluus, että se mikä toimii yhdellä ei toimikaan toisella. Ja toinen ikävä puoli niissä on, että mahdolliset haittavaikutukset tulevat heti ensimmäisinä päivinä, lievittyen sitten päivä päivältä, mutta ne odotetut, suotuisat vaikutukset näkyvät usein vasta useamman viikon käytön jälkeen. Jotkut lääkkeet saattavat lihottaa, MUTTA ei kaikki. Ilmeisesti tuo kokeilemasi lääke ei sinua auttanut. (Minäkin olen joutunut käymään läpi varma kaikki uuden polven masennuslääkkeet, ennen kuin sopiva yhdistelmä löytyi! Mutta se löytyi!)
Kuule, surullinen, toivon, että sinulla on edes jonkinlainen toimiva terapia/hoitosuhde! Sano, että on!
*virtuaalihalaus*
no voi se mennä toisinkin päin, sivuvaikutukset pahenee kaiken aikaa.
näin päin on mulla kuulopuheet ja kokemukset kertoneet.
No mulla kans alkoi suunnileen tuohon samaan aikaan meneen tosi huonosti.
En kertonut kenellekkään vaan yritin pärjätä masennukseni ja paniikkihäiriöni kanssa.
Aloin vain karttamaan tilanteita töissä mitkä aiheuttivat paniikkihäiriöitä...
Kunnes viime syxynä tuli niin korkee seinä vastaan että ainut ulospääsy on että poistun elävien kirjoista...Kerran taas kun oli tosi paha olo niin eka kerran uskalsin asiasta kertoo omalle vaimolle...Vimo kait ymmärsi hätäni koska tilasi heti seuraavana aamuna ajan neurologin vastaanotolle. Sain 3 vk sairaslomaa ja mieliala nukahtamis lääkityksen.
Nyt olen syönnyt Seromax 20 mg mieliala lääkitystä n. 5 kk ja voin sanoo että nytt menee jo melko hyvin..uskallan osallistuu työpaikalla tilanteisiin jotka olen viimevuosien aikana kaikin keinoin ohittanut.
Aluksi oli kaikenlaisia sivuvaikutuksia...on niitä vieläkin hetkittäin mutta henkinen hyvinvointi on selvästi parantunut. Kokeilen kesällä miten selviän ilman lääkitystä....silti uskon että vaikka kuinka hyvin menee niin syksyn tullen mun pitää aloittaa lääkityksen käyttö uudeleen.
Jos sinulle jokin lääke ei sovi niin keskustele lääkärisi kanssa lääkityksen vaihdosta.
Minä olen tosi tyytyväinen tuohon mielialalääkkeeseen jota itse käytän.
Itse olen 49 v ja tehnyt viimeiset 16 v kolmivuorotyötä. Minulla on aivan ihana vaimo ja kax poikaa....
Kolmivuorotyötä ? Itse en moiseen ryhtyisi, pitää saada nukuttua kunnolla.. ..pysyy pollakin kunnossa.
Mutta kai se muille sopii. Jostakinhan ne rahat on kumminkin saatava.
Tollasissa tilanteissa voi kyllä lääkkeet olla hyvinkin kohdallaan.