Maailmassa on vapaita parisuhteita. Se tarkoittaa, että puoliso(t) voi käydä vieraassa sängyssä toisen puolison täysin tietäen, luvalla, jopa kannustaen. No, maailmassa on tosiaan kaikenlaista, mutta luulen, että mitään sellaista "siellä", eli "muissa kuin meissä" ei ole, mitä ei olisi myös "meissä". Uskon siis, että myös vl-parisuhteissa esiintyy vapaita suhteita.
Jos elämä menee tämän kaavan mukaan: ei esiaviollisia seksisuhteita, edes oman tulevan puolison kanssa; ei avioliiton ulkopuolisia suhteita; avioliitto kestää kirjaimellisesti kuolemaan saakka; saattaa olla, että henkilön ainoa seksuaalinen kokemusmaailma löytyy omasta sängystä.
Silloin tällöin näkee uutisia tai kyselyitä, joissa ihmiset kertovat, kuinka monta seksikumppania heillä on ollut. En tiedä keskiarvoa, mutta usein joitain kymmeniä, viisikymmentä, jopa satoja, ehkäpä yli tuhatkin on jollain maailmassa. Enemmän kuin yksi, siis.
Mutta mallin mukaan yksikin on mahdollinen. Kuten minulla. Tielleni ei ole sattunut mitään, mitä voisi sanoa kokemukseksi. Ajattelen sitä, että elänkö elämäni loppuun kokematta mitään. Kyse ei ole ihmissuhteesta, en kaipaa sellaisia lisää. Jolla on hyvä puoliso, ei kaipaa toista, parempaakaan.
Eräässä "uutisessa" kerrottiin naisesta, joka noin viisikymppisenä päätti, että "en kuole, ennen kuin tiedän, mitä hyvä seksi on". Tai jotain sinne päin. Sitten hän kokikin sen. Vähän samanlainen olo on itsellä.
Onko joku keskustellut puolison kanssa vapaasta suhteesta? "Kerran kokeilusta"? Onko jopa päätynyt semmoseen? Mitä ajatuksia se vaati? Minkälaisen ajatuskierroksen jälkeen päätyy semmoseen ratkaisuun? Ja miten päätyä semmoseen tilanteeseen, että niin pääsisi ylipäätänsä käymään, että pääsee siihen vieraaseen sänkyyn? Tuttu vai tuntematon?
Asiaahan voi moralisoida maailman läpi. Siitä vain, jos siihen on tarvetta. Jossain vaiheessa ihminen vain tulee sen verran vanhaksi, että osaa itse päättää, mikä on itselle hyvää ja mikä ei. Mikä hoitaa ja mikä sairastuttaa. Ihmisen seksuaalisuus ei katoa sillä, että siitä ei puhuta.
Jos elämä menee tämän kaavan mukaan: ei esiaviollisia seksisuhteita, edes oman tulevan puolison kanssa; ei avioliiton ulkopuolisia suhteita; avioliitto kestää kirjaimellisesti kuolemaan saakka; saattaa olla, että henkilön ainoa seksuaalinen kokemusmaailma löytyy omasta sängystä.
Silloin tällöin näkee uutisia tai kyselyitä, joissa ihmiset kertovat, kuinka monta seksikumppania heillä on ollut. En tiedä keskiarvoa, mutta usein joitain kymmeniä, viisikymmentä, jopa satoja, ehkäpä yli tuhatkin on jollain maailmassa. Enemmän kuin yksi, siis.
Mutta mallin mukaan yksikin on mahdollinen. Kuten minulla. Tielleni ei ole sattunut mitään, mitä voisi sanoa kokemukseksi. Ajattelen sitä, että elänkö elämäni loppuun kokematta mitään. Kyse ei ole ihmissuhteesta, en kaipaa sellaisia lisää. Jolla on hyvä puoliso, ei kaipaa toista, parempaakaan.
Eräässä "uutisessa" kerrottiin naisesta, joka noin viisikymppisenä päätti, että "en kuole, ennen kuin tiedän, mitä hyvä seksi on". Tai jotain sinne päin. Sitten hän kokikin sen. Vähän samanlainen olo on itsellä.
Onko joku keskustellut puolison kanssa vapaasta suhteesta? "Kerran kokeilusta"? Onko jopa päätynyt semmoseen? Mitä ajatuksia se vaati? Minkälaisen ajatuskierroksen jälkeen päätyy semmoseen ratkaisuun? Ja miten päätyä semmoseen tilanteeseen, että niin pääsisi ylipäätänsä käymään, että pääsee siihen vieraaseen sänkyyn? Tuttu vai tuntematon?
Asiaahan voi moralisoida maailman läpi. Siitä vain, jos siihen on tarvetta. Jossain vaiheessa ihminen vain tulee sen verran vanhaksi, että osaa itse päättää, mikä on itselle hyvää ja mikä ei. Mikä hoitaa ja mikä sairastuttaa. Ihmisen seksuaalisuus ei katoa sillä, että siitä ei puhuta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuntemattoman kanssa toheltamisesta ei välttämättä taivas repeä. Jos asiat eivät oikein natsaa yhden ihmisen kanssa, niin usein samat jutut siirtyvät vain toisen ihmisen kanssa tehtynä.
Eikä mitään hyvää seksiä ole olemassakaan. On vain ihmisen omia kokemuksia oman kehonsa kanssa. Ne ovat ihmisessä itsessään eikä ne taivaasta putoa.
Eikä seksin tarkoitus yleisesti ole antaa ihmiselle hyvää oloa että kaikki ympärillä muuttuisi vaaleanpunaiseksi. Yleensä seksillä myydään asioita, houkutellaan ihmisiä erilaisiin juttuihin sekä se on innostava puheenaihe, vaikkei käytännssä olisi kummoinen suoritus.
Kovin pienen nakin kanssa ei pidä aikaansa kuluttaa ylen paljon, siitä ei kerry mitään mihinkään eli tyhmyyden pankkia kumota pöydälle.
eikä se isompi nakki asiaa muuta miksikään, muuutta mitä tyhjempi yläkerta sen enempi pöhisee alakerrassa.