Ihastunut anoppiin ...

Kiitos ystävällisestä kommentista.
En halua tehdä mitään tyhmää, mutta en saa häntä mielestäni. Ja vielä kun ollaan jollain tavalla tekemisissä koko ajan. Olen niin pulassa.
Yritän perustella koko ajan itselleni, että kaikki mitä tunnen on väärin, moraalitonta, mahdotonta ja joka tavalla ihan järjetöntä. Silti huomaan kerta toisensa jälkeen ajattelevani häntä. Kiellän ajatuksen ja yritän haudata tunteet, mutta niin ne pulpahtaa pintaan kuin ongen koho.
Ajatukseni ovat kaikkea sitä mitä koko sydämestään ihastunut mies voi naista kohtaan tuntea, kaikella tavalla kauniita.
Mietin paljon myös tietysti asiaa vaimoni näkökulmasta ja silloin varsinkin pidän itseäni täysin järjettömänä.
Kyllä olen joutunut sydämeni kanssa vaikeaan paikkaan.

Ao

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos ystävällisestä kommentista.
En halua tehdä mitään tyhmää, mutta en saa häntä mielestäni. Ja vielä kun ollaan jollain tavalla tekemisissä koko ajan. Olen niin pulassa.
Yritän perustella koko ajan itselleni, että kaikki mitä tunnen on väärin, moraalitonta, mahdotonta ja joka tavalla ihan järjetöntä. Silti huomaan kerta toisensa jälkeen ajattelevani häntä. Kiellän ajatuksen ja yritän haudata tunteet, mutta niin ne pulpahtaa pintaan kuin ongen koho.
Ajatukseni ovat kaikkea sitä mitä koko sydämestään ihastunut mies voi naista kohtaan tuntea, kaikella tavalla kauniita.
Mietin paljon myös tietysti asiaa vaimoni näkökulmasta ja silloin varsinkin pidän itseäni täysin järjettömänä.
Kyllä olen joutunut sydämeni kanssa vaikeaan paikkaan.

Ao

Lue lisää

Jatkaakseni vielä, nämä eivät ole mitään juuri hetki sitten ilmenneitä tunteita.
Olen aina pitänyt hänestä kovasti, ihan siitä asti kun ensimmäistä kertaa tavattiin. Parempaa anoppia ei voisi toivoa, tuskin parempaa voisi ollakkaan.
Olemme tunteneet jo pitkään ja naimisissa hänen tyttärensä kanssa olen ollut jo kauan. Mistään uudesta tuttavuudesta ei siis ole kyse.
Tämä ihastuminen tajuaminen sekin on jo vanha juttu, mutta nyt tämä ei enää meinaa pysyä kuoren alla. Ei auta enää purra hammasta ja yrittää olla kuin mitään ei olisi. Tunne on vaan liian iso hillittäväksi.
Ja silti ymmärrän, että mitään ei koskaan voi välillämme olla. Ei sillä tavalla kuin rakkaus miehen ja naisen välillä.

Ao.

Anonyymi kirjoitti:

Jatkaakseni vielä, nämä eivät ole mitään juuri hetki sitten ilmenneitä tunteita.
Olen aina pitänyt hänestä kovasti, ihan siitä asti kun ensimmäistä kertaa tavattiin. Parempaa anoppia ei voisi toivoa, tuskin parempaa voisi ollakkaan.
Olemme tunteneet jo pitkään ja naimisissa hänen tyttärensä kanssa olen ollut jo kauan. Mistään uudesta tuttavuudesta ei siis ole kyse.
Tämä ihastuminen tajuaminen sekin on jo vanha juttu, mutta nyt tämä ei enää meinaa pysyä kuoren alla. Ei auta enää purra hammasta ja yrittää olla kuin mitään ei olisi. Tunne on vaan liian iso hillittäväksi.
Ja silti ymmärrän, että mitään ei koskaan voi välillämme olla. Ei sillä tavalla kuin rakkaus miehen ja naisen välillä.

Ao.

Lue lisää

Tietysti koen huonoa omaatuntoa myös kun ajattelen tätä appiukon näkökulmasta. Meillä on hänen kanssaan myös hyvät välit ja oikein mukava ihminen on hänkin. Oikein hyvä appiukko, ei mitään valittamista.
Eli tämä järjettömyyteni on ensisijaisesti täysin väärin vaimoani kohtaan kun tavallaan petän häntä ajatuksen tasolla hänen äidinsä kanssa. Appiukko ei myöskään ansaitse sitä, että ihastelen ja ajattelen taukoamatta hänen vaimoaan. Eikä tämä missään nimessä ole oikein anoppiakaan kohtaan, sillä eihän hän tämmöistä ole elämäänsä tilannut.

Ao.

Anonyymi kirjoitti:

Tietysti koen huonoa omaatuntoa myös kun ajattelen tätä appiukon näkökulmasta. Meillä on hänen kanssaan myös hyvät välit ja oikein mukava ihminen on hänkin. Oikein hyvä appiukko, ei mitään valittamista.
Eli tämä järjettömyyteni on ensisijaisesti täysin väärin vaimoani kohtaan kun tavallaan petän häntä ajatuksen tasolla hänen äidinsä kanssa. Appiukko ei myöskään ansaitse sitä, että ihastelen ja ajattelen taukoamatta hänen vaimoaan. Eikä tämä missään nimessä ole oikein anoppiakaan kohtaan, sillä eihän hän tämmöistä ole elämäänsä tilannut.

Ao.

Lue lisää

Onhan tuo hankala tilanne. Voisitko aloittaa vaimon kanssa jonkin uuden harrastuksen? Vietätte yhdessä aikaa ja tutustutte "uudelleen"? Jos saisit pikkuhiljaa käännettyä tunteita häneen? Tiedän, ei varmasti helppoa ja et taida voida puhua tästä ihastumisesta vaimonkaan kanssa kun kyseessä on hänen äiti. 🤔

Anonyymi kirjoitti:

Onhan tuo hankala tilanne. Voisitko aloittaa vaimon kanssa jonkin uuden harrastuksen? Vietätte yhdessä aikaa ja tutustutte "uudelleen"? Jos saisit pikkuhiljaa käännettyä tunteita häneen? Tiedän, ei varmasti helppoa ja et taida voida puhua tästä ihastumisesta vaimonkaan kanssa kun kyseessä on hänen äiti. 🤔

Lue lisää

Kiitos hyvästä kommentista.
Niin, hyvä ajatus kyllä. Toisaalta tässä on myös se, että tunteeni eivät ole laimentuneet vaimoa kohtaan. Tietysti pitkässä parisuhteessa se on jo vähän erilaista, mutta mitään ongelmaa siinä ei ole.
Tässä on enemmänkin se "ongelma", että sekä mielessäni että sydämessäni on kaksi naista, vaimoni ja hänen äitinsä.
Heissä on luonnollisesti samoja piirteitä mitä arvostan ja mitä rakastan, mutta anopissa on vielä tiettyjä omia piirteitään jotka sitten ovat hurmanneet minut kauan sitten.
Kiitos vielä vinkistä ja ajatuksistasi, kaikki vinkit tässä on kohta tarpeen ...

Ao.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos ystävällisestä kommentista.
En halua tehdä mitään tyhmää, mutta en saa häntä mielestäni. Ja vielä kun ollaan jollain tavalla tekemisissä koko ajan. Olen niin pulassa.
Yritän perustella koko ajan itselleni, että kaikki mitä tunnen on väärin, moraalitonta, mahdotonta ja joka tavalla ihan järjetöntä. Silti huomaan kerta toisensa jälkeen ajattelevani häntä. Kiellän ajatuksen ja yritän haudata tunteet, mutta niin ne pulpahtaa pintaan kuin ongen koho.
Ajatukseni ovat kaikkea sitä mitä koko sydämestään ihastunut mies voi naista kohtaan tuntea, kaikella tavalla kauniita.
Mietin paljon myös tietysti asiaa vaimoni näkökulmasta ja silloin varsinkin pidän itseäni täysin järjettömänä.
Kyllä olen joutunut sydämeni kanssa vaikeaan paikkaan.

Ao

Lue lisää

Ei elämässä aina saa kuunnella sydäntä
On ollu pakko luopua itsekin kuuntelemasta sydäntä

Sydän huutaa pois mutta rakastan perhettä eikä ole rahaakaan lähteä
Enkä puhu ns omasta perheestä vaan siitä yhteisöstä, josta olen lähtöisin
Nainen keski-ikäinen

Anonyymi kirjoitti:

Ei elämässä aina saa kuunnella sydäntä
On ollu pakko luopua itsekin kuuntelemasta sydäntä

Sydän huutaa pois mutta rakastan perhettä eikä ole rahaakaan lähteä
Enkä puhu ns omasta perheestä vaan siitä yhteisöstä, josta olen lähtöisin
Nainen keski-ikäinen

Lue lisää

Kiitos vastauksesta.
Niin, sydämellä ajattelu ei ainakaan helpommaksi tee elämää. On monta asiaa mitä puntaroida.
Tällä hetkellä on silti sydän viemässä voiton järjestä.

Ao.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos hyvästä kommentista.
Niin, hyvä ajatus kyllä. Toisaalta tässä on myös se, että tunteeni eivät ole laimentuneet vaimoa kohtaan. Tietysti pitkässä parisuhteessa se on jo vähän erilaista, mutta mitään ongelmaa siinä ei ole.
Tässä on enemmänkin se "ongelma", että sekä mielessäni että sydämessäni on kaksi naista, vaimoni ja hänen äitinsä.
Heissä on luonnollisesti samoja piirteitä mitä arvostan ja mitä rakastan, mutta anopissa on vielä tiettyjä omia piirteitään jotka sitten ovat hurmanneet minut kauan sitten.
Kiitos vielä vinkistä ja ajatuksistasi, kaikki vinkit tässä on kohta tarpeen ...

Ao.

Lue lisää

Onko hän kiinostava seksuualisesti,vai voisit mennä hänen kanssa naimisiin?

Anonyymi kirjoitti:

Onko hän kiinostava seksuualisesti,vai voisit mennä hänen kanssa naimisiin?

En tietysti voi kuvitellakaan, että sellainen olisi mahdollista ... no, ehkä Kauniissa ja rohkeissa, mutta ei tosielämässä.
Jos kuitenkin jätän muut asiat mielestä pois ja ajattelen vain häntä irrallaan tästä tilanteesta, niin todellakin voisin. Hän on juuri sellainen nainen jonka haluaisin tehdä onnelliseksi, juuri sellainen kenen kanssa haluaisin jakaa elämän.
Kun kysyit onko hän kiinnostava seksuaalisesti, niin todellakin on. Haluaisin häntä niin paljon. Haaveilen paljon hänestä, siitä kuinka paljon haluaisin antaa hänelle hellyyttä ja näyttää mitä häntä kohtaan tunnen. Rakastella ihanasti, hitaasti pitkään. ❤

Ao.

No näin se kyllä on.
Onhan se tietysti omituista kun odottaa vaan, että näkee anopin seuraavan kerran, mutta tietysti mieluummin niin, kuin ettei voisi sietää anoppia.
Se hyvä puoli tässä on, että ainakin ihastumiseni kohde on sellainen, että on täysin varmaa ettei tästä mitään suhdetta voisi syntyä milloinkaan. Siis jos asiat ilmenisivät jossain kohtaa anopille.
Kunhan vaan saisin järkipoloiseni ymmärtämään realiteetit. Anoppi rakastaa appiukkoa ja minä vaimoani. Ja anopin moraalin tuntien, ei mitään voisi tapahtua.

Ao.

Anonyymi kirjoitti:

No näin se kyllä on.
Onhan se tietysti omituista kun odottaa vaan, että näkee anopin seuraavan kerran, mutta tietysti mieluummin niin, kuin ettei voisi sietää anoppia.
Se hyvä puoli tässä on, että ainakin ihastumiseni kohde on sellainen, että on täysin varmaa ettei tästä mitään suhdetta voisi syntyä milloinkaan. Siis jos asiat ilmenisivät jossain kohtaa anopille.
Kunhan vaan saisin järkipoloiseni ymmärtämään realiteetit. Anoppi rakastaa appiukkoa ja minä vaimoani. Ja anopin moraalin tuntien, ei mitään voisi tapahtua.

Ao.

Lue lisää

Kaikkein eniten harmittaa kun en koskaan voi näyttää miten paljon häntä arvostan ja kuinka tärkeä hän minulle on.
Tietysti hän tietää miten vävynä hänestä ajattelen, mutta en voi antaa sitä kaikkea hänelle mitä haluaisin. Koskaan en voi täysin osoittaa mitä hän minulle merkitsee.
Hän ottaa minut huomioon aina, saa tuntemaan minut aina tärkeäksi ja puhuu minusta aina vain hyvää. Se lämpö mitä hän minulle on aina antanut, se on minulle korvaamattoman tärkeää.
Mutta ...

Ao.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikkein eniten harmittaa kun en koskaan voi näyttää miten paljon häntä arvostan ja kuinka tärkeä hän minulle on.
Tietysti hän tietää miten vävynä hänestä ajattelen, mutta en voi antaa sitä kaikkea hänelle mitä haluaisin. Koskaan en voi täysin osoittaa mitä hän minulle merkitsee.
Hän ottaa minut huomioon aina, saa tuntemaan minut aina tärkeäksi ja puhuu minusta aina vain hyvää. Se lämpö mitä hän minulle on aina antanut, se on minulle korvaamattoman tärkeää.
Mutta ...

Ao.

Lue lisää

Hömpsön pömpsön. Jos tämä ketju pitää alkuunkaan paikkansa hän on vain anoppisi.
Pidäpä sitten vaikka sellaisena äitinä itsellesi. Äidit aina useimmiten puolustaa poikiaan niin se menee. Pakkomielteistä ajatella hänestä muuta.

Totta, ei ehkä pitäisi ajatella tätä niin vaikeasti ...
Kun vaan olisikin jostain pienestä ihastuksesta kyse, ehkä se olis helpompaa. En liioittele yhtään kun sanon, että tämä tunne tulee suoraan sydämestä, palavana niin etten pysty tätä tukahduttamaan.
Jos pääni pensaaseen pistän, niin syttyy roihuun pian koko pensas ...

Ao.

Olette siis anoppi ja vävy samaan aikaan ......

Anonyymi kirjoitti:

Olette siis anoppi ja vävy samaan aikaan ......

Tulin myöskin samaan johtopäätökseen. Sekavaa kirjoittamista joka lähtökohdasta katsottuna.

Anonyymi kirjoitti:

Olette siis anoppi ja vävy samaan aikaan ......

Ihmiset ovat tietysti yksilöitä olivat sitten anoppeja tai vävyjä. Sitä tarkoitin.
Eli ei varmasti ole yhtä tiettyä reagointia tai mallia miten tämmöisen tunteen vastaanottaisi. Ja vävyjäkin on ihan yhtä monenlaista.
Pahoittelut, jos oli epäselvää ...

Ao.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmiset ovat tietysti yksilöitä olivat sitten anoppeja tai vävyjä. Sitä tarkoitin.
Eli ei varmasti ole yhtä tiettyä reagointia tai mallia miten tämmöisen tunteen vastaanottaisi. Ja vävyjäkin on ihan yhtä monenlaista.
Pahoittelut, jos oli epäselvää ...

Ao.

Lue lisää

Et tajunnut yhtikäs mitään. Mallinnuksen avulla et ole kumpikaan, et vävy etkä anoppi

Anonyymi kirjoitti:

Et tajunnut yhtikäs mitään. Mallinnuksen avulla et ole kumpikaan, et vävy etkä anoppi

Oikeastaan asian ydin ei ollut keskustelussa tuo, mutta ehkä kiireen keskellä jäsentelin asian huonosti. Enkä nyt tämän enempää tätä asiaa kommentoi.
Asian ja kysymysten ydin varmasti tulee esiin, jos vaan haluaa sen ymmärtää. Mutta kiitos kommentista kuitenkin.

Ao.

Anonyymi kirjoitti:

Oikeastaan asian ydin ei ollut keskustelussa tuo, mutta ehkä kiireen keskellä jäsentelin asian huonosti. Enkä nyt tämän enempää tätä asiaa kommentoi.
Asian ja kysymysten ydin varmasti tulee esiin, jos vaan haluaa sen ymmärtää. Mutta kiitos kommentista kuitenkin.

Ao.

Lue lisää

Et vieläkään tajunnut, että et ole vävy etkä anoppi ....

Anonyymi kirjoitti:

Et vieläkään tajunnut, että et ole vävy etkä anoppi ....

Tajuan aika paljonkin asioita, mutta en nyt jaksa innostua tajuamisistani jankkaamaan. Enkä jaksa tässä yhteydessä innostua mistään salaperäisistä arvoitusleikeistä tai älypeleistä.
Aiemmissa kirjoituksissa tulee koko asia esille. Tiedän itse mitä olen ja se riittää minulle.
Mukavaa iltaa sinne,

Ao.

Anonyymi kirjoitti:

Tajuan aika paljonkin asioita, mutta en nyt jaksa innostua tajuamisistani jankkaamaan. Enkä jaksa tässä yhteydessä innostua mistään salaperäisistä arvoitusleikeistä tai älypeleistä.
Aiemmissa kirjoituksissa tulee koko asia esille. Tiedän itse mitä olen ja se riittää minulle.
Mukavaa iltaa sinne,

Ao.

Lue lisää

Et vieläkään tajua , tavis kyllä tajuis

Hyvä äiti varmasti torjuisi, ehkä suhtautuisi sen jälkeen epäilevästi, tuskin kertoisi tyttärelleen
Äiti-tytär suhteet voivat olla hyvin amvivalentteja, kateutta mustasukkaisuutta, kilpailuasetelmaa...

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä äiti varmasti torjuisi, ehkä suhtautuisi sen jälkeen epäilevästi, tuskin kertoisi tyttärelleen
Äiti-tytär suhteet voivat olla hyvin amvivalentteja, kateutta mustasukkaisuutta, kilpailuasetelmaa...

Lue lisää

Kiitos hyvästä kommentista.
Tätä olen miettinyt itsekin, aivan varmasti hän torjuisi tunteeni. Tai vaikka ottaisi tunteeni vastaan, ei varmasti antaisi niille vastakaikua. Eli sitten loppujen lopuksi ihan turha tunteiden tunnustus, vielä jos se aiheuttaisi epäluottamusta välillemme.
Haluaisin niin kovasti kertoa hänelle mitä tunnen, mutta samalla se voisi rikkoa aivan kaiken välillämme.
Järki on tässä kaikkea tunnette vastaan, mutta tunne ei mene pois. Haluaisin ottaa riskin ja kertoa mitä hänestä ajattelen, ottaa sen suurimman riskin, meni sitten syteen tai saveen ...

Ao.

Kiitos kommentista.
Itseasiassa ei, melkeinpä niin, että hyvin korrektilla käytöksellä ja asiallisella tyylillään on minut hurmannut.
Anoppini on oikein kauniisti ikääntynyt aikuinen nainen. Aina tilanteeseen juuri sopivasti pukeutunut ja koskaan ei ole kiusoitellakseen minua tai ketään muutakaan käyttäytynyt mitenkään flirttaillen tai seksikkäästi pukeutuen.
Se mihin olen ihastunut on hänen persoona. Se millainen hän on ihmisenä. Pidän häntä myös seksikkäänä, mutta sitä hän on aidosti omana itsenään ilman mitään flirttiä tai kiusoittelua.

Ao.

Kiitos kommentista.
Kyllähän heissä paljon on samoja piirteitä. Juuri sellaisia piirteitä joita arvostan. Näiden hienojen persoonallisuuden piirteiden lisäksi ovat kauniita upeita naisia molemmat.
Tunne johon käytän sanaa ihastuminen on kuitenkin jotain suurempaa. Sitä se on ollut jo pitkään. En ehkä uskalla puhua suurin sanoin ja myöntää syvempiä tunteita, mutta ihastuminen on liian kevyt tunne, sen tiedän.
Vaimoni on minulle erittäin rakas ja tiedän ettei meillä anopin kanssa voi koskaan olla, ei vaan voi. Eikä tietysti jo senkään takia, että tämä tunne ja nämä ajatukset ovat salaisuuksina vain mielessäni.
Jokainen päivä vaan on kärsimystä tämän tunteen kanssa, kaikki on niin väärin ja kuitenkin niin oikein. Olen jo aikuinen mies ja selvillä tunteistani.
Ehkä tähän hölmöön mieleen joskus järki tarttuu ja käsitän tilanteen mahdottomuuden ...

Ao.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos kommentista.
Kyllähän heissä paljon on samoja piirteitä. Juuri sellaisia piirteitä joita arvostan. Näiden hienojen persoonallisuuden piirteiden lisäksi ovat kauniita upeita naisia molemmat.
Tunne johon käytän sanaa ihastuminen on kuitenkin jotain suurempaa. Sitä se on ollut jo pitkään. En ehkä uskalla puhua suurin sanoin ja myöntää syvempiä tunteita, mutta ihastuminen on liian kevyt tunne, sen tiedän.
Vaimoni on minulle erittäin rakas ja tiedän ettei meillä anopin kanssa voi koskaan olla, ei vaan voi. Eikä tietysti jo senkään takia, että tämä tunne ja nämä ajatukset ovat salaisuuksina vain mielessäni.
Jokainen päivä vaan on kärsimystä tämän tunteen kanssa, kaikki on niin väärin ja kuitenkin niin oikein. Olen jo aikuinen mies ja selvillä tunteistani.
Ehkä tähän hölmöön mieleen joskus järki tarttuu ja käsitän tilanteen mahdottomuuden ...

Ao.

Lue lisää

Kauniisti puhut mutta halu panna kyseistä ihmistä voittaa kaiken.Rauhoitu älä pelkää vaan lähde reilusti yrittämään vieläkö antaa pesää sinulle.Tämä on haave asteella koska pelkäät menettäväsi pelin.Kerro hänelle tunteesi,saat tietää paljon sen jälkeen.Pelko,häpeä ovat vahvoja tunteita,voita ne ole Alffa uros.

Mitä tapahtui?!

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tapahtui?!

Tunteidenpurkaus oli vähän kuin hyökyaalto. Tuli sitten kerrottua kaikki niin, että anopilla oli ja on varmasti pitkäksi aikaa sulateltavaa.
En ihan tarkasti halua kertoa yksityiskohtia, mutta paremmin hän asian otti kuin mitä siinä pahimmassa mahdollisuudessa kuvittelin. Olin jo henkisesti valmistautunut kuulemaan kunniani ja sen jälkeen pakkaamaan tavarani.
Anoppi osasi käsitellä asian hienovaraisesti ja ystävällisesti. Ja vaikka asia on nyt loppuunkäsitelty, voin luultavasti kohdata hänet seuraavan kerran ihan pystypäin.
Tiesin syöksyväni pää edellä maahan, mutta nyt on helpottunut olo. Jos ns. pakit voi toiselta saada hienosti, niin tässä kyllä mallisuoritus. En kadu yhtään, vaikka mihinkään asia ei johtanutkaan.

Ao.

Anonyymi kirjoitti:

Tunteidenpurkaus oli vähän kuin hyökyaalto. Tuli sitten kerrottua kaikki niin, että anopilla oli ja on varmasti pitkäksi aikaa sulateltavaa.
En ihan tarkasti halua kertoa yksityiskohtia, mutta paremmin hän asian otti kuin mitä siinä pahimmassa mahdollisuudessa kuvittelin. Olin jo henkisesti valmistautunut kuulemaan kunniani ja sen jälkeen pakkaamaan tavarani.
Anoppi osasi käsitellä asian hienovaraisesti ja ystävällisesti. Ja vaikka asia on nyt loppuunkäsitelty, voin luultavasti kohdata hänet seuraavan kerran ihan pystypäin.
Tiesin syöksyväni pää edellä maahan, mutta nyt on helpottunut olo. Jos ns. pakit voi toiselta saada hienosti, niin tässä kyllä mallisuoritus. En kadu yhtään, vaikka mihinkään asia ei johtanutkaan.

Ao.

Lue lisää

Oho, rohkea sinä!
Tiedän tunteen kun on pakottava tarve kertoa tunteista vaikka tietää ettei se ole hyvä idea eikä siitä voi syntyä mitään hyvää. Mutta kun on pakko niin on pakko.

Jotenkin toi sun rakkaus anoppiasi kohtaan on sulosen liikuttavaa, mut tietty surullistakin kun tunteiden kohde on mahdoton.

Hyvä kuitenkin että kertominen meni hyvin!

Anonyymi kirjoitti:

Oho, rohkea sinä!
Tiedän tunteen kun on pakottava tarve kertoa tunteista vaikka tietää ettei se ole hyvä idea eikä siitä voi syntyä mitään hyvää. Mutta kun on pakko niin on pakko.

Jotenkin toi sun rakkaus anoppiasi kohtaan on sulosen liikuttavaa, mut tietty surullistakin kun tunteiden kohde on mahdoton.

Hyvä kuitenkin että kertominen meni hyvin!

Lue lisää

Kiitos. Olihan se ihan järjetöntä, mutta kuten sanoit, tunne oli niin pakottava. Olin ja olen tuntenut häntä kohtaan näin jo niin pitkään, peittänyt ja salannut tunteeni. Hullu olin ja otin suurimman riskin ikinä, enkä kadu sitä yhtään. Järki tietysti ymmärtää ettei välillämme voi olla, eikä tulla olemaan mitään, mutta sydämessäni tuntuu hyvältä kun sain tunteeni hänelle kerrottua.
Välillä tuntuu turhalta ja surulliselta tuntea näin, mutta surullisempaa olisi ollut vaieta ikuisesti.

Ao.

Miten kerroit tunteistasi?
Kysyn, koska olen itse hieman samantyyppisessä tilanteessa. Tunnen siis samoin henkilöä kohtaan, hän ei ole anoppi mutta hieman vastaavalla tavalla kielletty ja mahdoton kuin tämä sinun tilanteesi.
Ja yhtä hullua olisi kertoa tunteistani hänelle, mutta yhtä pakottava tarve tuntuu siihen olevan itsellä kuin sinullakin.

Anonyymi kirjoitti:

Miten kerroit tunteistasi?
Kysyn, koska olen itse hieman samantyyppisessä tilanteessa. Tunnen siis samoin henkilöä kohtaan, hän ei ole anoppi mutta hieman vastaavalla tavalla kielletty ja mahdoton kuin tämä sinun tilanteesi.
Ja yhtä hullua olisi kertoa tunteistani hänelle, mutta yhtä pakottava tarve tuntuu siihen olevan itsellä kuin sinullakin.

Lue lisää

Kiitos kommentista.
Oikeastaan se vähän meni vahingossa siihen. Tai ehkä alitajuntaisesti ohjasin keskustelua siihen suuntaan. Keskustelulla tarkoitan nyt viestejä, en olisi ikinä uskaltanut ääneen häntä tunteillani kohdata.
En halua sinulle mitään neuvoja antaa, mutta kyllä se varmasti niin on, että ihminen joka arvostaa sinua ihmisenä kunnioittaa sinua myös tämmöisessäkin asiassa. Vaikka toinen olisikin väärässä, kuten minä yksin ihastuneena, kunnioitti toinen minun sydäntäni.

Ao.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos kommentista.
Oikeastaan se vähän meni vahingossa siihen. Tai ehkä alitajuntaisesti ohjasin keskustelua siihen suuntaan. Keskustelulla tarkoitan nyt viestejä, en olisi ikinä uskaltanut ääneen häntä tunteillani kohdata.
En halua sinulle mitään neuvoja antaa, mutta kyllä se varmasti niin on, että ihminen joka arvostaa sinua ihmisenä kunnioittaa sinua myös tämmöisessäkin asiassa. Vaikka toinen olisikin väärässä, kuten minä yksin ihastuneena, kunnioitti toinen minun sydäntäni.

Ao.

Lue lisää

Hei. Olen lukenut järkyttyneenä ja surullisena tarinaasi. Et todellakaan ole helpossa asemassa tällä hetkellä! Tunne ja järki kun eivät aina kohtaa toisiaan. Tunnut kuitenkin järkevältä ja voimakkaalta ihmiseltä, kun et ole onneksi ehtinyt tehdä mitään ratkaisevan väärää. Sinulla tuntuu olevan todella upea ihminen anoppinasi. Onneksi hän osasi ottaa tunteesi hienosti vastaan ja antaa ns. ”pakit” sinulle. Olisiko nyt aika suunnata oma energiasi ihan muihin asioihin elämässäsi? Tehdä jotain ihan poikkeavia asioita, harrastuksia, laajentaa omaa piiriäsi? Voisitko käydä jollain psykoterapeutilla puhumassa asiasta? Voisit saada hyviä neuvoja, vieras ihminen kuitenkin näkee asian aivan eri valossa kuin sinä. Voimia sinulle.....

Anonyymi kirjoitti:

Hei. Olen lukenut järkyttyneenä ja surullisena tarinaasi. Et todellakaan ole helpossa asemassa tällä hetkellä! Tunne ja järki kun eivät aina kohtaa toisiaan. Tunnut kuitenkin järkevältä ja voimakkaalta ihmiseltä, kun et ole onneksi ehtinyt tehdä mitään ratkaisevan väärää. Sinulla tuntuu olevan todella upea ihminen anoppinasi. Onneksi hän osasi ottaa tunteesi hienosti vastaan ja antaa ns. ”pakit” sinulle. Olisiko nyt aika suunnata oma energiasi ihan muihin asioihin elämässäsi? Tehdä jotain ihan poikkeavia asioita, harrastuksia, laajentaa omaa piiriäsi? Voisitko käydä jollain psykoterapeutilla puhumassa asiasta? Voisit saada hyviä neuvoja, vieras ihminen kuitenkin näkee asian aivan eri valossa kuin sinä. Voimia sinulle.....

Lue lisää

Kiitos erittäin hyvästä kommentista.
Niin, sitähän tämä on, surullista ja järkyttävää. Ei järjen hiventä, mutta sydämessä roihuaa kuuma liekki. Järki ja tunne eivät tosiaankaan kohtaa aina ja tässä tapauksessa ne eivät voisi olla enempää eri mieltä.
Pidän itseäni hyvin järkevänä ihmisenä ja ymmärrän elämän realiteetit. Päivittäin painan nämä ajatukset pois mielestäni ja yritän keskittyä siihen mitä minulla on. Kaikki on muuten oikein mukavasti, järki sen ymmärtää.
Tässä ehkä vaikeutena on se, että jollain tavalla tunnen, että ihan yksin en ole näitä tunteita synnyttänyt. Jollain sanattomalla tasolla aistin, että hänkin tuntee minua kohtaan jotain. Jotain enemmän. Ehkä kuvittelen tai toiveajattelen, mutta siksi järki ei saa sydäntäni aisoihin.
Olen todella kiitollinen hänelle, että otti tunteeni vastaan niin hyvin. Mahdollisuus olisi ollut totaaliseen katastrofiin. Hän todella on aivan uskomattoman ihana ihminen, aina ollut minua kohtaan niin hyvä.
Sitä olen vaan jäänyt miettimään, että kun hän antoi minulle "pakit", se ei ole vaikuttanut millään negatiivisella tavalla meidän väleihin. Ymmärrän ettei hän halua keskustella aiheesta enempää, mutta jotenkin rivien välistä voin lukea, että tunteeni olivat tervetulleita, vaikkakin yllätys.
Olen tässä miettinyt, että olisi hyvä puhua jollekin ja ehkä joku ammattilainen osaisi tässä neuvoa. Toisaalta, tuntuu jotenkin oudolta selittää ulkopuoliselle näitä tunteita, varsinkin kun en tiedä miten hän osaisi auttaa sen kummemmin kuin minäkään itseäni.
Pidän senkin mahdollisuuden kuitenkin auki, eihän sitä koskaan tiedä. Jollekin tästä olisi hyvä puhua, mutta eniten haluaisin jutella tämän anoppini kanssa rauhassa läpi. Ymmärrän kyllä sen tosiasian ettei niin tule käymään, mutta toivon silti sitä kovasti.

Ao.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos erittäin hyvästä kommentista.
Niin, sitähän tämä on, surullista ja järkyttävää. Ei järjen hiventä, mutta sydämessä roihuaa kuuma liekki. Järki ja tunne eivät tosiaankaan kohtaa aina ja tässä tapauksessa ne eivät voisi olla enempää eri mieltä.
Pidän itseäni hyvin järkevänä ihmisenä ja ymmärrän elämän realiteetit. Päivittäin painan nämä ajatukset pois mielestäni ja yritän keskittyä siihen mitä minulla on. Kaikki on muuten oikein mukavasti, järki sen ymmärtää.
Tässä ehkä vaikeutena on se, että jollain tavalla tunnen, että ihan yksin en ole näitä tunteita synnyttänyt. Jollain sanattomalla tasolla aistin, että hänkin tuntee minua kohtaan jotain. Jotain enemmän. Ehkä kuvittelen tai toiveajattelen, mutta siksi järki ei saa sydäntäni aisoihin.
Olen todella kiitollinen hänelle, että otti tunteeni vastaan niin hyvin. Mahdollisuus olisi ollut totaaliseen katastrofiin. Hän todella on aivan uskomattoman ihana ihminen, aina ollut minua kohtaan niin hyvä.
Sitä olen vaan jäänyt miettimään, että kun hän antoi minulle "pakit", se ei ole vaikuttanut millään negatiivisella tavalla meidän väleihin. Ymmärrän ettei hän halua keskustella aiheesta enempää, mutta jotenkin rivien välistä voin lukea, että tunteeni olivat tervetulleita, vaikkakin yllätys.
Olen tässä miettinyt, että olisi hyvä puhua jollekin ja ehkä joku ammattilainen osaisi tässä neuvoa. Toisaalta, tuntuu jotenkin oudolta selittää ulkopuoliselle näitä tunteita, varsinkin kun en tiedä miten hän osaisi auttaa sen kummemmin kuin minäkään itseäni.
Pidän senkin mahdollisuuden kuitenkin auki, eihän sitä koskaan tiedä. Jollekin tästä olisi hyvä puhua, mutta eniten haluaisin jutella tämän anoppini kanssa rauhassa läpi. Ymmärrän kyllä sen tosiasian ettei niin tule käymään, mutta toivon silti sitä kovasti.

Ao.

Lue lisää

Blaa blaa en kuule sanaakaan. Enkä usko. Koko juttu on lapsen kuvitelmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Blaa blaa en kuule sanaakaan. Enkä usko. Koko juttu on lapsen kuvitelmaa.

Jos et kuule sanaakaan, niin mkksi edes kommentoit?
Tämä ei oikeastaan ole mikään uskon asia, eikä tunteeni kaipaa kenenkään ulkopuolisen validointia. Uskoa saa kuka mitäkin haluaa, mutta ainut millä on merkitystä on oma tietoisuus asioista.
On olemassa myös meitä jotka kirjoittavat tänne oikeita asioita ja aitoja tunteita.

Ao.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos erittäin hyvästä kommentista.
Niin, sitähän tämä on, surullista ja järkyttävää. Ei järjen hiventä, mutta sydämessä roihuaa kuuma liekki. Järki ja tunne eivät tosiaankaan kohtaa aina ja tässä tapauksessa ne eivät voisi olla enempää eri mieltä.
Pidän itseäni hyvin järkevänä ihmisenä ja ymmärrän elämän realiteetit. Päivittäin painan nämä ajatukset pois mielestäni ja yritän keskittyä siihen mitä minulla on. Kaikki on muuten oikein mukavasti, järki sen ymmärtää.
Tässä ehkä vaikeutena on se, että jollain tavalla tunnen, että ihan yksin en ole näitä tunteita synnyttänyt. Jollain sanattomalla tasolla aistin, että hänkin tuntee minua kohtaan jotain. Jotain enemmän. Ehkä kuvittelen tai toiveajattelen, mutta siksi järki ei saa sydäntäni aisoihin.
Olen todella kiitollinen hänelle, että otti tunteeni vastaan niin hyvin. Mahdollisuus olisi ollut totaaliseen katastrofiin. Hän todella on aivan uskomattoman ihana ihminen, aina ollut minua kohtaan niin hyvä.
Sitä olen vaan jäänyt miettimään, että kun hän antoi minulle "pakit", se ei ole vaikuttanut millään negatiivisella tavalla meidän väleihin. Ymmärrän ettei hän halua keskustella aiheesta enempää, mutta jotenkin rivien välistä voin lukea, että tunteeni olivat tervetulleita, vaikkakin yllätys.
Olen tässä miettinyt, että olisi hyvä puhua jollekin ja ehkä joku ammattilainen osaisi tässä neuvoa. Toisaalta, tuntuu jotenkin oudolta selittää ulkopuoliselle näitä tunteita, varsinkin kun en tiedä miten hän osaisi auttaa sen kummemmin kuin minäkään itseäni.
Pidän senkin mahdollisuuden kuitenkin auki, eihän sitä koskaan tiedä. Jollekin tästä olisi hyvä puhua, mutta eniten haluaisin jutella tämän anoppini kanssa rauhassa läpi. Ymmärrän kyllä sen tosiasian ettei niin tule käymään, mutta toivon silti sitä kovasti.

Ao.

Lue lisää

Hei, ja kiitos kun jaksoit vastata. Voisin lisätä vielä vastaukseeni, onko mahdollista, että lähettäisit hänelle viestin jutellaksesi tästä asiasta. Uskoisin anoppisi hyväksyvän tapaamisen, jos pyydät kauniisti sanoen, että se helpottaisi omaa oloasi ja pystyisit jatkamaan elämääsi.
Ymmärrät varmaankin itsekin, että tämä tilanne syö sinua koko ajan sisältäpäin. Kaikki energiasi menee tilanteen puimiseen, ja se on todella raskasta. Tilanne voi vaikuttaa jopa fyysiseen terveyteesi ajan kuluessa, henkisestä puhumattakaan.
Kun tai jos pääset tilanteeseen, että voitte jutella asiat selviksi, niin sitten kävisit juttelemassa jonkun ulkopuolisen kanssa.
Mietin vielä sitä, etkö pelkää, että jossain vaiheessa vaimosikin alkaa vaistota jotain, ellei ole jo vaistonnut! Jos olisit sitten jossain vaiheessa sängyssä anopin kanssa, niin sen paljastuminen rikkoisi sinun ja hänen avioliiton, ja vaikuttaisi niin monen elämään lähipiirissäsi.
Nämä ovat vain minun ajatuksiani ja sympatiani ovat sinun puolellasi.......

Anonyymi kirjoitti:

Hei, ja kiitos kun jaksoit vastata. Voisin lisätä vielä vastaukseeni, onko mahdollista, että lähettäisit hänelle viestin jutellaksesi tästä asiasta. Uskoisin anoppisi hyväksyvän tapaamisen, jos pyydät kauniisti sanoen, että se helpottaisi omaa oloasi ja pystyisit jatkamaan elämääsi.
Ymmärrät varmaankin itsekin, että tämä tilanne syö sinua koko ajan sisältäpäin. Kaikki energiasi menee tilanteen puimiseen, ja se on todella raskasta. Tilanne voi vaikuttaa jopa fyysiseen terveyteesi ajan kuluessa, henkisestä puhumattakaan.
Kun tai jos pääset tilanteeseen, että voitte jutella asiat selviksi, niin sitten kävisit juttelemassa jonkun ulkopuolisen kanssa.
Mietin vielä sitä, etkö pelkää, että jossain vaiheessa vaimosikin alkaa vaistota jotain, ellei ole jo vaistonnut! Jos olisit sitten jossain vaiheessa sängyssä anopin kanssa, niin sen paljastuminen rikkoisi sinun ja hänen avioliiton, ja vaikuttaisi niin monen elämään lähipiirissäsi.
Nämä ovat vain minun ajatuksiani ja sympatiani ovat sinun puolellasi.......

Lue lisää

Kiitos sinulle, pohdintasi ja ajatuksesi ovat erittäin tervetulleita. Kiitos kun jaat huoleni ja autat asian miettimisessä. Yksin kun asiaa pohtii, niin sitä todellakin pohtii yksin.
Olen ehdottanut hänelle, että voisimmeko tavata kahdestaan ja jutella asioista. Ymmärrettävästi hän totesi ettei sitä halua. En halua häntä siihen enempää painostaa, vaikka kaipaisin itse kyllä kahdenkeskistä keskustelua. Ymmärrän kyllä sen, että astuin rajan yli mitä ei koskaan saisi ylittää, eikä hänellä ole mitään velvollisuutta käydä asiaa kanssani läpi.
Kyllähän tämä on raskasta, ei mikään helppo asia millään tavalla. Koko ajan ajattelen häntä eivätkä tilanteet joissa häntä näen helpota sitä yhtään. Odotan aina, että saan nähdä hänet ja joka kerran jälkeen pääni on hänestä ihan sekaisin. Tämä on kuin ihanaa kidutusta, aallon harjalta aallon pohjaan. Kuitenkin kun kaipaus on suuri ja realiteetit mitä on.
Meillä on olleet aina todella hyvät ja lämpimät välit hänen kanssaan. Vaimoni tietää hänen olevan minulle todella tärkeä ihminen. Ei tietysti tiedä, että näin tärkeä, mutta olemme aina tulleet todella hyvin toimeen ja viihtyneet toistemme seurassa.
Sitä olen vaan itse miettinyt, että ihailtavaa on anoppini tyyneys tilanteen suhteen. Itse olen ollut ihan kauhuissani kun olen tiennyt hänet tapaavani, mutta hänestä ei ole voinut tulkita millään tavalla, että olen tunnustanut kaikki tunteeni hänelle. Hän on suhtautunut minuun täysin ilman mitään negatiivisuutta, minkäänlaista varautuneisuutta ei ole ollut ilmassa. Jos itse ajattelisin asiaa toisinpäin, olisi vaikeaa olla kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Olen lukuisia kertoja miettinyt sitä, että mitä jos päätyisimme sänkyyn hänen kanssaan, haaveillutkin siitä paljon. Paljastuessaan sellainen tuhoaisi ihan kaiken. Sellaista on edes vaikeaa käsittää, ne mittasuhteet olisivat ihan järkyttävät.
Kuitenkin, vaikka järjellä ymmärrän tuon kaiken, olisin valmis tuohon koska vaan. Hänen ei tarvitsisi kuin laittaa minulle viesti ja olisin valmis heittäytymään kauniisiin hetkiin hänen kanssaan, näyttämään rakkauden tunteeni.
Ja tämän hän myös tietää, kerroin sen hänelle.

Ao.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos sinulle, pohdintasi ja ajatuksesi ovat erittäin tervetulleita. Kiitos kun jaat huoleni ja autat asian miettimisessä. Yksin kun asiaa pohtii, niin sitä todellakin pohtii yksin.
Olen ehdottanut hänelle, että voisimmeko tavata kahdestaan ja jutella asioista. Ymmärrettävästi hän totesi ettei sitä halua. En halua häntä siihen enempää painostaa, vaikka kaipaisin itse kyllä kahdenkeskistä keskustelua. Ymmärrän kyllä sen, että astuin rajan yli mitä ei koskaan saisi ylittää, eikä hänellä ole mitään velvollisuutta käydä asiaa kanssani läpi.
Kyllähän tämä on raskasta, ei mikään helppo asia millään tavalla. Koko ajan ajattelen häntä eivätkä tilanteet joissa häntä näen helpota sitä yhtään. Odotan aina, että saan nähdä hänet ja joka kerran jälkeen pääni on hänestä ihan sekaisin. Tämä on kuin ihanaa kidutusta, aallon harjalta aallon pohjaan. Kuitenkin kun kaipaus on suuri ja realiteetit mitä on.
Meillä on olleet aina todella hyvät ja lämpimät välit hänen kanssaan. Vaimoni tietää hänen olevan minulle todella tärkeä ihminen. Ei tietysti tiedä, että näin tärkeä, mutta olemme aina tulleet todella hyvin toimeen ja viihtyneet toistemme seurassa.
Sitä olen vaan itse miettinyt, että ihailtavaa on anoppini tyyneys tilanteen suhteen. Itse olen ollut ihan kauhuissani kun olen tiennyt hänet tapaavani, mutta hänestä ei ole voinut tulkita millään tavalla, että olen tunnustanut kaikki tunteeni hänelle. Hän on suhtautunut minuun täysin ilman mitään negatiivisuutta, minkäänlaista varautuneisuutta ei ole ollut ilmassa. Jos itse ajattelisin asiaa toisinpäin, olisi vaikeaa olla kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Olen lukuisia kertoja miettinyt sitä, että mitä jos päätyisimme sänkyyn hänen kanssaan, haaveillutkin siitä paljon. Paljastuessaan sellainen tuhoaisi ihan kaiken. Sellaista on edes vaikeaa käsittää, ne mittasuhteet olisivat ihan järkyttävät.
Kuitenkin, vaikka järjellä ymmärrän tuon kaiken, olisin valmis tuohon koska vaan. Hänen ei tarvitsisi kuin laittaa minulle viesti ja olisin valmis heittäytymään kauniisiin hetkiin hänen kanssaan, näyttämään rakkauden tunteeni.
Ja tämän hän myös tietää, kerroin sen hänelle.

Ao.

Lue lisää

Moi taas! Kylläpä sinä laitoit minutkin miettimään itseäsi ja tilannettasi! Meinasi ihan yöunetkin mennä, kun ajattelin sinua!

Kuten jo itsekin alussa sanoit, yksin kun asioita miettii niin ne alkavat hallita päätä. Ei pysty enää ajattelemaan selkeästi. Silloin on hyvä, kun on edes joku jonka kanssa käsitellä asiaa, vaikkakin näin täällä keskustelupalstalla.

Mietin sinun anoppiasi, ehkä yksi syy hänen korrektiin käyttäytymiseensä on se, ettei hän tunne niin voimakkaasti kuin sinä. Hän tietenkin pitää sinusta, mutta hän pystyy tässä tilanteessa ajattelemaan asiaa eri tavalla kuin sinä. Kun hänellä ei ole niin ”kuumia tunteita”, hän pystyy käsittelemään asiaa neutraalimmin. Hän ei halua päästää asioita sen pidemmälle, koska tajuaa tilanteen vaikuttavan niin moneen ihmiseen, eikä loukata varsinkaan miestään ja tytärtään. Ja koska hän ei ollut se, joka tunteensa kertoi, niin silloin hänen ei tarvitse niitä käydä läpi.

Siksi sinun on oltava nyt vahva! Olet kertonut hänelle tunteesi ja hän ei halua ottaa niitä vastaan, eikä keskustella kanssasi niistä. Sinun on hyväksyttävä tilanne ja jatkettava elämääsi! Tavallaan ”kylmetettävä” itsesi, koska voi tulla tilanteita, ettet pysty enää hillitsemään itseäsi tekemästä mitään kohtalokasta, esimerkiksi jossain juhlissa. Alkoholilla on tunnetusti rentouttava vaikutus ja silloin ihminen saattaa tehdä kohtalokkaita virheitä.

En ole mikään ammattilainen sinua auttamaan, mutta jos nämä ajatukseni jotenkin auttavat tai helpottavat sinua, niin kiva juttu.

Haluaisinkin antaa sinulle "voimahaleja", että jaksaisit eteenpäin!

Tuo teidän "sydän" ei ole suuri sydän, se on sekoitus sairasta mieltä.

Anopin himoitseminen ei ole sydämen, vaan tärähtäneen mielen haikailua.

Tuollaiset tyypit ovat usein sosiaalisesti olleet jotenkin erkaantuneita erakoita, eivät ole ihan täyspäisiä...anoppiin ihastuu...hohhoijaa, hoitoon vaan tuollaiset

Anonyymi kirjoitti:

Tuo teidän "sydän" ei ole suuri sydän, se on sekoitus sairasta mieltä.

Anopin himoitseminen ei ole sydämen, vaan tärähtäneen mielen haikailua.

Tuollaiset tyypit ovat usein sosiaalisesti olleet jotenkin erkaantuneita erakoita, eivät ole ihan täyspäisiä...anoppiin ihastuu...hohhoijaa, hoitoon vaan tuollaiset

Lue lisää

Joo, tuollainen anopin ihailija ripuloi koko lähipiirin päälle sontaa käytännössä...muka pitää appiakin hyvänä tyyppinä vielä, hoh hoijaa vaan, sydäntä moisella anopin himoilijalla ei ole, vaan kiero mieli ja henkinen taso alhainen ihan kuin tuossa aiemmin naishenkilöllä, joka houkutteli appiukkoaan.

Tuohan on kuin piru leikkisi tyhmän taikka heikon päässä leikkiään, jonka tarkoitus on vain saada kaaosta aikaan. Mutta yksilön mielen vääristymästähän tuossa kyse on.

Tää lähti vähän lapasesta. Asun nyt anopin ja tyttärensä kanssa yhdessä. Etsitään uutta sisarvaimoa....

no just.