Onko (aina) pakko ikävöidä täällä jotakin ihmistä? Miksei voisi ikävöidä vaikka sitä yhtä lontoon raetta siitä fazerin lontoon rae suklaalevystä...
Kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia eikä suklaalevytkään, puhumatta niistä rakeista suklaalevyn sisällä.
Eikö se ole ihan oma asia jos ei ikävöi ketään, vaan jotain, vaikka pölypalloa jonka imuri on vienyt sisuksiinsa? Koittakaa ymmärtää...
Kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia eikä suklaalevytkään, puhumatta niistä rakeista suklaalevyn sisällä.
Eikö se ole ihan oma asia jos ei ikävöi ketään, vaan jotain, vaikka pölypalloa jonka imuri on vienyt sisuksiinsa? Koittakaa ymmärtää...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mulla on ikävä puhtaita ikkunoita. Nyt niissä on raitoja ja likaa syksyn sateiden jäljiltä.
Mulla järkeviä ihmisiä. Ei oo näkyny 😂
Minä ikävöin sitä kun ei ollut aina näin sairas ikävä..
En täällä ikävöikään ketään.
On pakko ikävöidä, jos ei pysty unohtamaan. Mies on sellainen, että samaan aikaan voisin juosta häntä karkuun maailman ympäri, mutta kuitenkin haluan ja jään kaipaamaan. Pelottavaa. En ole hänen jälkeen tuntenut mitään samanlaista tunnetta. Tuntuu kuin elämä olisi tyhjää ja jotain puuttuu.