mietittyä ettei minusta taida olla kenenkään auttajaksi. Haluan saada parisuhteen, enkä ruveta auttamaan jotain vaikeuksissa olevaa. Omassa elämässä on ollut liian kauan elämää vaikeuttavia asioita, enkä siksi pysty näkemään itseäni auttajan roolissa.
Sitä on tullut
Anonyymi
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
En mä mitään apua ole vailla vaan rakkautta. No, onneksi et ole hän.
Toivottavasti löydät rakkautta elämääsi.
Silloin kun rakastaa, tekee toisen puolesta mitä vaan. Sä olet keskenkasvuinen ja vanha jo. Et opi vieläkään. Ei rakkaus katoa. Sä menetti rakkauden.
Rakkaus on just sitä vierellä oloa silloinkin kun toisella on vaikeaa. Toimii molemmin päin.
Ei tässä elämässä apua kovinkaan paljon enää tarvi..
Vaan yhdessä hääräämistä..
.....
Mutta senhän minä ossoon itekin, sen hääräämisen.
Mökille sotkomaan enemmän asioita niin jopas ollaan kiemuroita😊
Kumppani voi antaa kimmokkeen auttaa itse itseään, ryhdistäytyä toisen vuoksi. Toki ei velvollisuudestakaan suhdetta kannata aloittaa, toisen kainalosauvaksi lähimmäisen rakkaudesta ryhtyä
Mitä apua sinä luulet, että hän tarvitsee? Rahaako? Eikö hän tule toimeen omillaan?
Järkevän aikuisen mielipide