Toivottavasti ei sitten itketä yhtään tai olo ei ole raivostunut. Halvalla ei saa hyvää, eikä sillä että asiat tapahtuvat jollakin käsittämättömällä tavalla. Minäkin olisin halunnut olla ymmärrettävä ihan muiden ihmisten silmissä. Mutta nyt aion palata vanhoihin vuosikymmenen takaisiin rutiineihini ja rakkaan älyllisen harrastukseni pariin, toivottavasti saan siihen uuden mahdollisuuden ja onneakin (tuuria), muttei liikaa.
Meitä ei siis tullut?
Anonyymi
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei ole itkettänyt enää se, että minua ja häntä (miestä) ei tule. Mutta kun tänään oikein ajattelin häntä ja mietin yhteisiä lyhyitä hetkiä hänen seurassaan, niin tuli kyyneleet silmiin. Olen ennenkin sen huomannut, ne ei tule ilosta eikä surusta, ei vihasta, eikä raivosta vaan rakkaudesta. Tunne häntä kohtaan on niin vahva ja todellinen, että se tuo kyyneleet silmiin. Se jokin hänessä on.
Oispa mulle niin tietäisin olevani väärässä ja kiiruhtaisin luokseen
Et sinä niin tekisi, vaikka tietäisit tuon olevan sulle. Täällä palstalla ollaan tasan tarkkaan me, jotka jäi rannalle kun muut uskalsi sukeltaa pää edellä rakkauteen.
Hän elää! Hänen nimensä on Jeesus Kristus
kirjoitettu on. en enää minä, vaan Kristus minussa
rauhallista illanjatkoa, turvallista
https://www.youtube.com/watch?v=cNWJm8gH9xU
Totta kai itkettää. En ymmärrä miksei saisi? Ei orastavan suhteen lopettaminen ole ollut helppoa eikä yksinkertaista.
🤗🤗🤗
Se on öitä.
En ymmärrä tätä lausetta: Minäkin olisin halunnut olla ymmärrettävä ihan muiden ihmisten silmissä ??
Emme tainneet koskaan ihan oikeasti uskoakaan meihin. Se oli enemmänkin ajatus leikki, yksi mahdollinen maailma. Ja hinnankin kyllä vielä tulen maksamaan, kykyni tuntea yhtään mitään tuntuu kadonneen. Jotain ymmärsin kuitenkin. Slle en voi mitään jos toisten edessä olisi ollut sinulle tärkeämpää. Aika jatkaa kulkuaan, ja lopuksi tuuli käy yli.